Citroën

"Sebastianilla" ääntämiseen, niin se on vähän ongelmallista.

Minullekin opetettiin koulussa 1960-luvulla, että tuo äänne Sebastienin lopussä pitäisi ääntää "ääng" ("sebasti'ääng"), mutta kun kuuntelee ranskalaisten omaa ääntämystä, se menee kyllä enemmän a:n puolelle "aang"... En tiedä onko jostakin murteesta kyse, vai opettiko opettajani väärin...?

viittaat kirjoitti:

"Sebastianilla" ääntämiseen, niin se on vähän ongelmallista.

Minullekin opetettiin koulussa 1960-luvulla, että tuo äänne Sebastienin lopussä pitäisi ääntää "ääng" ("sebasti'ääng"), mutta kun kuuntelee ranskalaisten omaa ääntämystä, se menee kyllä enemmän a:n puolelle "aang"... En tiedä onko jostakin murteesta kyse, vai opettiko opettajani väärin...?

Lue lisää

Käsittääkseni rallin hallitsevan maailmanmestarin oikea etunimi on Sébastien, mutta suomalainen kirjoitettu media vääntää sen varsin usein itsepäisesti muotoon Sebastian.

siinä kaikki kirjoitti:

Käsittääkseni rallin hallitsevan maailmanmestarin oikea etunimi on Sébastien, mutta suomalainen kirjoitettu media vääntää sen varsin usein itsepäisesti muotoon Sebastian.

...se saattaakin juuri johtua tuosta epämääräisestä ääntämisestä, joka usein kuulostaa kuin "sebasti'aang"... Silloin voi luulla, että myös kirjoitetaan "Sébastian".

Olet oikeassa, että tehtaan perustaja André Citroën oli hollantilaisesta suvusta, jonka alkuperäinen nimi oli Citroen, joka tietenkin tarkoittaa sitruunaa. Isoisä oli tarun mukaan sitruunakauppias... Ranskaan muutettuaan suku lisäsi tréman e:n päälle, jotta nimi äännettäisiin oikein uudessa kielipiirissä.

Mutta tuo Loeb ei nyt kuulunut tähän. Hänen nimessäänhän _ei_ ole tréma'ta, joten se äännetään juuri "löb".

Citroënin ääntämisestä oli kyse. Jos siinä _ei_ olisi tuota tréma'ta, se tosiaan äännettäisiin nasaalina
"sitro'ään(g)", mutta kun tréma siinä on, nimi äännetään _ilman_ nasaalia "sitro'en".

Citikkamies kirjoitti:

Olet oikeassa, että tehtaan perustaja André Citroën oli hollantilaisesta suvusta, jonka alkuperäinen nimi oli Citroen, joka tietenkin tarkoittaa sitruunaa. Isoisä oli tarun mukaan sitruunakauppias... Ranskaan muutettuaan suku lisäsi tréman e:n päälle, jotta nimi äännettäisiin oikein uudessa kielipiirissä.

Mutta tuo Loeb ei nyt kuulunut tähän. Hänen nimessäänhän _ei_ ole tréma'ta, joten se äännetään juuri "löb".

Citroënin ääntämisestä oli kyse. Jos siinä _ei_ olisi tuota tréma'ta, se tosiaan äännettäisiin nasaalina
"sitro'ään(g)", mutta kun tréma siinä on, nimi äännetään _ilman_ nasaalia "sitro'en".

Lue lisää

Hollantilainen nimi äännetään ranskassa suunnilleen alkukielen mukaisesti. Jotta se voitaisiin ääntää näin, on pitänyt lisätä tréma e:n päälle. Jos tréma'ta ei olisi oe äännettäisiin ö:ksi, eli suurin piirtein "si'trön(g)". (Tätä yritin selvittää Loeb-esimerkilläni.)

Tréma ei siis suoranaisesti vaikuta siihen, äännetäänkö e(n) nasaalina vai ei, se vain estää 3-tavuisen sanan muuttumisen 2-tavuiseksi ja siten torjuu täysin virheellistä ääntämistä.

Ja kuten sanoin, olen kuullut myös syntyperäisten ranskalaisten ääntävän Citroënin "sitro'än(g)".

Joka tapauksessa antamasi ääntämisohje "sitro'en" on täysin oikea.

Voit myös käydä osoitteessa http://www.oddcast.com/home/demos/tts/frameset.php?frame1=talk kokeilemassa, miten ääntäminen muuttuu, jos tréma otetaan pois.

Lienemme vaihtaneet Hakron kanssa muuallakin ajatuksia. Tulkoonpa niiden lisäksi tämäkin:

Toivoisin ranskalaisen sanan "tréma" sijasta käytettävän yksinkertaisesti sanaa "kaksoispiste". Jos halutaan välttämättä käyttää ranskalaista sanaa, käytettäköön sitä muodossa "trema", ilman etukenoa aksenttia (ransk. accent aigu), kuten esim. ruotsin ja saksan kielissä.

Vokaalin yläpuolista kaksoispistettä käytetään äänteenerotusmerkkinä muuten myös hollannin kielessä.

Meripoika kirjoitti:

Lienemme vaihtaneet Hakron kanssa muuallakin ajatuksia. Tulkoonpa niiden lisäksi tämäkin:

Toivoisin ranskalaisen sanan "tréma" sijasta käytettävän yksinkertaisesti sanaa "kaksoispiste". Jos halutaan välttämättä käyttää ranskalaista sanaa, käytettäköön sitä muodossa "trema", ilman etukenoa aksenttia (ransk. accent aigu), kuten esim. ruotsin ja saksan kielissä.

Vokaalin yläpuolista kaksoispistettä käytetään äänteenerotusmerkkinä muuten myös hollannin kielessä.

Lue lisää

Treemahan on suomeksi treema. Löytyy monistakin lähteistä.

Kaksoispiste on puolestaan välimerkki eikä minkään kirjainmerkin tarke.

Kaksoispisteen pisteet ovat alekkain (tai päällekkäin), treeman pisteet vierekkäin.

Johan Pomppas kirjoitti:

Treemahan on suomeksi treema. Löytyy monistakin lähteistä.

Kaksoispiste on puolestaan välimerkki eikä minkään kirjainmerkin tarke.

Kaksoispisteen pisteet ovat alekkain (tai päällekkäin), treeman pisteet vierekkäin.

Lue lisää

oikeassa, mutta "alekkain" on pahimman luokan murteellisuutta. "Allekkain" yleissuomeksi. Miksi et vastaavasti kirjoita "päälekkäin"?

olet kyllä kirjoitti:

oikeassa, mutta "alekkain" on pahimman luokan murteellisuutta. "Allekkain" yleissuomeksi. Miksi et vastaavasti kirjoita "päälekkäin"?

Kielenhuolto-opuksenikin väittää:

allekkain = alakkain = alletusten

Minun näppikseni ei silti tuohon keinotekoiselta kuulostavaan muotoon ”allekkain” hevin taivu (vaikka se hyväksyy ja jopa vaatii kaksi l:ää sanaan ”päällekkäin”).

Kun minä sanon ”alekkain”, tekee myös mieleni kirjoittaa ”alekkain”.

Johan Pomppas kirjoitti:

Treemahan on suomeksi treema. Löytyy monistakin lähteistä.

Kaksoispiste on puolestaan välimerkki eikä minkään kirjainmerkin tarke.

Kaksoispisteen pisteet ovat alekkain (tai päällekkäin), treeman pisteet vierekkäin.

Lue lisää

Tämä on taas sitä intoilua, joka johtuu uskoakseni vajavaisesta vieraiden kielten taidosta. Olen nimittäin huomannut, että suvereenisti muita kieliä hallitsevat eivät välitä sekoittaa niitä omaan kieleensä, vaan löytävät äidinkieliset ilmaukset oikeastaan kaikkeen.

Ranskan kielen sana "tréma" on tosin suomennettu muotoon "treema", vaikka ranskassa sanassa ei ole pitkää vokaalia. Akuutti aksentti eli etukeno heittomerkki e-kirjaimen päällä ei tarkoita pidennystä, vaan painotusta, vaikka myös é-kirjain lausutaan joskus pitkänä.

Kaksoispisteen varsinaisen käytön kertaaminen on turhaa tässä yhteydessä. Treeman äidinkielinen nimittäminen vokaalin yläpuoliseksi kaksoispisteeksi tuskin sekoittaisi mitään. Tarkennukseksi voitaisiin lisätä määresana "vaakasuora".

Meripoika kirjoitti:

Tämä on taas sitä intoilua, joka johtuu uskoakseni vajavaisesta vieraiden kielten taidosta. Olen nimittäin huomannut, että suvereenisti muita kieliä hallitsevat eivät välitä sekoittaa niitä omaan kieleensä, vaan löytävät äidinkieliset ilmaukset oikeastaan kaikkeen.

Ranskan kielen sana "tréma" on tosin suomennettu muotoon "treema", vaikka ranskassa sanassa ei ole pitkää vokaalia. Akuutti aksentti eli etukeno heittomerkki e-kirjaimen päällä ei tarkoita pidennystä, vaan painotusta, vaikka myös é-kirjain lausutaan joskus pitkänä.

Kaksoispisteen varsinaisen käytön kertaaminen on turhaa tässä yhteydessä. Treeman äidinkielinen nimittäminen vokaalin yläpuoliseksi kaksoispisteeksi tuskin sekoittaisi mitään. Tarkennukseksi voitaisiin lisätä määresana "vaakasuora".

Lue lisää

Etköhän nyt itse intoile ”vokaalin yläpuolisen vaakasuoran kaksoispisteen” puolesta ”treemaa” vastaan? Mikäpäs siinä, se sinulle sallittakoon!

Minulle, vieraita kieliä vajavaisesti taitavalle, kelpaa hyvin tuo ”treema” lyhyempänä ja ihan tarpeeksi yksiselitteisenä.

Citikkamies kirjoitti:

Olet oikeassa, että tehtaan perustaja André Citroën oli hollantilaisesta suvusta, jonka alkuperäinen nimi oli Citroen, joka tietenkin tarkoittaa sitruunaa. Isoisä oli tarun mukaan sitruunakauppias... Ranskaan muutettuaan suku lisäsi tréman e:n päälle, jotta nimi äännettäisiin oikein uudessa kielipiirissä.

Mutta tuo Loeb ei nyt kuulunut tähän. Hänen nimessäänhän _ei_ ole tréma'ta, joten se äännetään juuri "löb".

Citroënin ääntämisestä oli kyse. Jos siinä _ei_ olisi tuota tréma'ta, se tosiaan äännettäisiin nasaalina
"sitro'ään(g)", mutta kun tréma siinä on, nimi äännetään _ilman_ nasaalia "sitro'en".

Lue lisää

Loeb-nimi ei kuulu tähän yhteyteen, koska se ei ole ranskankielinen eikä ranskaan mukautunut ainakaan kirjoitusasultaan. Oikein kirjoitetussa ranskassa ei koskaan ole pelkkää oe-yhdistelmää vaan joko oë tai œ.

Meripoika kirjoitti:

Tämä on taas sitä intoilua, joka johtuu uskoakseni vajavaisesta vieraiden kielten taidosta. Olen nimittäin huomannut, että suvereenisti muita kieliä hallitsevat eivät välitä sekoittaa niitä omaan kieleensä, vaan löytävät äidinkieliset ilmaukset oikeastaan kaikkeen.

Ranskan kielen sana "tréma" on tosin suomennettu muotoon "treema", vaikka ranskassa sanassa ei ole pitkää vokaalia. Akuutti aksentti eli etukeno heittomerkki e-kirjaimen päällä ei tarkoita pidennystä, vaan painotusta, vaikka myös é-kirjain lausutaan joskus pitkänä.

Kaksoispisteen varsinaisen käytön kertaaminen on turhaa tässä yhteydessä. Treeman äidinkielinen nimittäminen vokaalin yläpuoliseksi kaksoispisteeksi tuskin sekoittaisi mitään. Tarkennukseksi voitaisiin lisätä määresana "vaakasuora".

Lue lisää

Intoa maailmaan tarvitaan, ja sinäkin aloitat ”Tämä on taas sitä intoilua” ja tulet antaneeksi osuvan kuvauksen viestistäsi. Juuri vajavainen kielten osaaminen, ei silkka osaamattomuus, synnyttää hullunkurista intoilua. Sitten on myös muunlaista intoilua.

Mistä päättelet, että ”treema” on juuri ranskasta peräisin? Perimmäinen lainanantajakieli on joka tapauksessa vanha kreikka, jossa τρημα (trēma, siis eeta-kirjaimella, joka tarkoitti pitkää e:tä) tarkoittaa aukkoa. Treeman alkuperäisin merkityshän on osoittaa, että vokaalien välissä on ”aukko”, tavunraja. Miksi tällainen sana sitten pitäisi suomen kielessä kirjoittaa ranskan mukaan?