yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Loeb-nimi ei kuulu tähän yhteyteen, koska se ei ole ranskankielinen eikä ranskaan mukautunut ainakaan kirjoitusasultaan. Oikein kirjoitetussa ranskassa ei koskaan ole pelkkää oe-yhdistelmää vaan joko oë tai œ.
  2. Kääntämisessä kohderyhmä on lähes yhtä tärkeä kuin konteksti, jota sitäkään et kerro.

    Käännätkö Cicerolle vai Hadrianukselle?
  3. Jos tekstini tuntuu kummalliselta, syynä on varmaankin se, että et tunne sen aihepiiriä ennestään – et ole analysoinut suomen kieltä etkä tutustunut sitä koskeviin analyyseihin.

    Siitä ehkä johtuu sekin, että et osaa erottaa kielioppia kielenoppaasta. Tutustupa ”Isoon suomen kielioppin”. Tosin se on enemmänkin kokoelma artikkeleita kuin yhtenäinen kielioppi, mutta on siitä hyötyä. Esimerkiksi
    http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1261
    kuvaa ”Abessiivin, instruktiivin ja komitatiivin rajoituksia” eli käytännössä marginaalisuutta.

    Virkkeesi sisältämillä sijamuodoilla tarkoittanet sanoja ”hyvin” ja ”huolimatta”. Niistä edellinen on ”Nykysuomen sanakirjan” mukaan adverbi, jälkimmäinen taas post- tai preposition luonteiseksi muuttunut verbinmuoto. Esiin marssittamasi todistajat siis puhuvat vahvasti sinua vastaan ja minun esittämäni analyysin tueksi. Voin siis todella sanoa ”I rest my case”.
  4. Mistä keksit ääntämyksen [thiil]? En muista koskaan kuulleeni sitä – mitä sillä tarkkaan ottaen tarkoittanetkin. (Onko [th] tarkoitettu todella kuvaamaan äänteiden [t] ja [h] peräkkäisyyttä vai aspiroitunutta t:tä vai ehkä soinnitonta dentaalispiranttia?) Tietosanakirjankin mukaan ääntämys on [tiil]. Alkuperästä riippumatta nimi on suomessa vakiintunut sellaiseen ääntämykseen.
  5. Lähetit saman kysymyksen minulle meilitse, kertomatta että olit kysynyt tai aikeissa kysyä sitä julkisella foorumilla. Sääli, että meilitse lähetettyä vastausta ei saa takaisin.

    No, toivottavasti kuitenkin tulet järkiisi.

    Jos et osaa suahilia, älä kirjoita suahilia. Ihan sama pätee latinaan. Erona tosin on se, että suahilia kannattaisi huomattavasti useammin käyttää viestinnässä, jos osaisi sitä – sen puhujia on miljoonia.
  6. Miksi ihmiset, jotka julistavat ”puheitta paras”, tekevät sen yleensä vuodatettuaan tai vuodattessaan suuren määrän sanoja? On kyllä yksi tapa esittää uskottavasti ajatus ”puheitta paras”. Sen keksimisen jätän harjoitustehtäväksi.
  7. Johtimen produktiivisuus (eli se, että se voidaan liittää hyvin moniin sanoihin) ei tee siitä sijapäätettä. Jotta sijan käsitteessä olisi jotain mieltä, täytyy sijamuodot jotenkin erottaa johdoksista, ja yksi olennainen kriteeri on todellakin se, että nominatiivissa olevalla substantiivilla pitää voida olla adjektiivinen määrite. (Kongruenssi on toissijaista; se vain sattuu olemaan suomen adjektiiviattribuuttisuhteelle ominaista.)

    Suomen kielessä on järkevintä erottaa 14 sijaa. Akkusatiivi (t-päätteinen, esim. ”minut”) ja latiivi (s-päätteinen, esim. ”rannemmas”) ovat sijoja vain historiallisesti, prolatiivi ei lainkaan. Suomen 14 sijasta niistäkin noin 3 (nimittäin abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi) on marginaalisia, nykykielen varsinaisessa nominitaivutuksessa lähinnä vain vanhahtavassa tai teennäisessä käytössä esiintyviä. – Instruktiivin ja abessiivin näennäinen tavallisuus johtuu niiden esiintymisestä adverbeiksi kiteytyneissä sanoissa (esim. ”hyvin”) ja vakiofraaseissa (esim. ”syyttä suotta”) sekä verbien nominaalimuodoissa (esim. ”ottaen”, ”ottamatta”).

    Lisätietoja:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/finnish-cases.html

    Adverbit ”kotona” ja ”ulkona” eivät ole nykykielessä sijamuotoja, ja morfologiselta alkuperältään ne ovat selviä essiivejä, eivät mitään lokatiiveja.
  8. SÄ TEET HEI JOTAIN VÄÄRIN KORJAA SE NIIN TOIMII PAREMMIN!!! ÄLÄKÄ VAAN KERRO URLIA ETTEI KUKAAN VOIS RATKAISTA SUN ONGELMAA SUN PUOLESTA SE OLIS TYHMÄÄ SPOILAAMISTA!!! ROTFLMAO :-) :-( :-]
  9. Käytä komentoa Muokkaa/Liitä määräten (muistaakseni – olen alkanut jo unohtaa Word 2003:n käyttöliittymän) ja valitse vaihtoehto ”Pelkkä teksti” tms.

    Vaihtoehtoisesti voit liittämisen jälkeen napsauttaa linkkiä hiiren kakkospainikkeella ja valita toiminnon ”Poista hyperlinkki”.
  10. Tuohan oli hyvä vanhanaikainen trollaus!

    Jos kuitenkin olit ihan tosissasi, Kato Vaikka Googlesta, hakustringillä
    "why frames suck"
  11. Sanakirja.org-kokoelman kutsuminen arvovaltaiseksi sai aikaan makeat naurut. Kas kun et Wikipediaa kutsunut arvovaltaiseksi.

    Emme uskoisi esimerkiksi siksi, että leikattu konjakki oli nimenomaan konjakin ja viinan seos. Se, mitä keskivertoamerikkalainen jonkun nimettömän kirjoittelijan luulon mukaan ajattelee, ei kuulu tähän. Ja mistähän päättelit, että juuri amerikanenglanniksi oltiin kääntämässä?

    P.S. Käytät ensin oikeita suomen kielen lainausmerkkejä (””), sitten yhdysmerkkiä (-) ajatusviivan (–) korvikkeena ja lopuksi Ascii-heittomerkkiä (') paikassa, johon kuuluisi lainausmerkki (”) tai edes sen Ascii-korvike ("). Miksi siis uskoisimme sinua kieliasioissa.

    P.S. 2. Ainakin British Airwaysin lentoemäntä osasi kyllä tuoda minulle konjakin eikä brandya, kun pyysin ”cognac”. :-)
  12. Englanninkielisessä maailmassa ei taideta tuntea sellaista asiaa kuin leikattu konjakki, eikä sille siis oikein ole nimeäkään. Mitenkähän Tuntemattoman sotilaan englannintaja on asian hoitanut? No, se lienee kaikkineen aika surkea käännös.

    Lähin vastine (tai selittävä ilmaus) kai olisi ”a mix of spirit and cognac”.
  13. Suomessa rekisteröidyssä nimessä (tai oikeastaan nimiryppäässä) on ”Kaupthing”. Pankki käyttää kansainvälisesti englanninkielisessä viestinnässään tätä asua. Tämä tietysti voidaan tulkita barbaariseksi vieraiden erisnimien kaltoin kohteluksi, vaikka sitä harrastaa nimen haltija. Niinpä suoraselkäiset suomalaiset voivat käyttää islantilaisesta pankista islanninkielistä nimeä ”Kaupþing”, etenkin kun kansallinen standardimme kehottaa kirjoittamaan vieraat nimet oikein.
  14. Suomen a-kirjain ääntyy lähinnä [ɑ] pikemminkin kuin [a], joten sen nimi ääntyy [ˈɑː].

    Suomen v-kirjain ääntyy yleensä approksimanttina, [ʋ], joten v:n nimi ääntyy [ˈʋeː] ja w:n nimi [ˈkɑksoisˌʋeː].

    Suomen ääntämys IPAlla kuvattuna:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/fon.html
  15. Tuntuu vähän oudolta. Oletkohan poistanut tavutuksen jotenkin? Olen käyttänyt Word 2007:ää useassa koneessa eikä missään ole ollut ongelmia tässä suhteessa. Mutta tilanteitahan on erilaisia, ja sivulla
    http://www.microsoft.com/communities/newsgroups/en-us/default.aspx?dg=microsoft.public.word.newusers&tid=768b23ea-3fc1-4ab8-9761-43b5460773e9&cat=&lang=&cr=&sloc=&p=1
    on kuvattu tilanne, jossa tavutus puuttuu. Siellä on myös ohje korjaamisesta ja tieto siitä, että ohje olisi joskus auttanut.
  16. Nyt Iso suomen kielioppi on verkossa, joten voit ihan itse katsoa:
    http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1221
    Historiallinen selityskin on:
    http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1226

    Viron kieltäkään ei kannata sekoittaa siihen, millainen sija akkusatiivi on suomessa (nimittäin hyvin marginaalinen sija, joka on vain eräillä pronomineilla).

    Mutta sivumennen voidaan mainita, että viron nominatiivi ja genetiivi eivät toki ole toistensa kaltaisia. Genetiivin _pääte_ on kyllä yksikössä hävinnyt, mutta vartalonvaihtelu on jäljellä ja aiheuttaa huomattavia eroja. Jos näin ei olisi vaan nominatiivi ja genetiivi olisivat muodoltaan samat, ei olisi mitään syytä pitää niitä eri sijoina eikä niitä pidettäisikään.
  17. Mitä kummaa saksan neutrit kuuluvat asiaan, kun puhutaan suomen sijamuodoista?

    Nykyaikaiseen suomen kielioppiin voit tutustua esimerkiksi kirjasta ”Iso suomen kielioppi”, kuten kai noin kaksi kertaa mainitsin.
  18. Et ole lainkaan vastannut siihen, miksi genetiivin pitäisi ilmaista omistajaa. Epäsuorasti tämä voidaan päätellä siitä, että kysyt, oletko saanut harhaopetusta. Kysymykseesi on mahdotonta vastata, koska emme tiedä, missä määrin olet vain ymmärtänyt väärin ja mielessäsi ”täydentänyt” saamaasi opetusta sellaisella, mitä siinä ei ole.

    Huvittavat sijamuotojen ”suomenkieliset” nimet kuten ”omanto” eivät todista muusta kuin sepittäjiensä erehdyksistä. Kaikki sijamuotojen nimet johtavat harhaan, jos niiden kuvitellaan kuvaavan sijamuodon merkityksen kattavasti. Sitä paitsi ”oma” ja ”omistaminen” ovat eri asioita. Jos sinulla on omia ajatuksia, et silti omista niitä, ja jos sinulla omia lapsia, et omista heitäkään.

    Hullunkuriseksi vääntelyksi menee, kun käytät lainausmerkkejä – suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen vastaisesti muuten – muka todistamaan, että omistamisesta on kyse sellaisessa, missä kukaan ei omista mitään.

    Otapa ”omannon” silmälasit silmiltäsi ja lue suomenkielistä tekstiä ja tarkkaile genetiivin eri merkityksiä. Huomaat, että se ilmaisee omistamista varsin harvoin. Esimerkiksi sinun viime viestissäsi on useita genetiivimuotoja, eikä yksikään niistä ilmaise omistajaa. Vai tarkoittaako esimerkiksi ”genetiivin suomennos” sellaista suomennosta, jonka genetiivi omistaa?

    Kyllä akkusatiivi sijamuotona häviää, jos sillä ei ole omaa sijapäätettä eikä se muutoinkaan eroa muista sijamuodoista. Sijapääte sinänsä ei ole sijamuodolle välttämätön, koska sijataivutus voi olla myös vartalotaivutusta. Mutta jos ”sijamuoto” ei muodoltaan, morfologisesti, mitenkään eroa muista sijamuodoista, sitä ei sijamuotona ole olemassa.
  19. Onkohan levy juuttunut paikoilleen "sijamuotoekspertiltä", joka ilmeisesti ei ole lukenut nykyaikaisia suomen kielioppeja?

    "Ekspertti" ilmeisesti on päättänyt, että "totaaliobjektiivi" ("ekspertti" näyttää sekoittavan objektit ja objektiivit sujuvasti toisiinsa) on akkusatiivissa, ja sitten perustelee, että "mun" ei voi olla genetiivi, koska se "totaaliobjektiivi". Mitään huomiota "ekspertti" ei kiinnitä siihen, että "akkusatiivi" on täysin genetiivin kaltainen.

    Se näyttää genetiiviltä, se maistuu genetiiviltä, mutta "ekspertin" taikasauvan heilahduksella se käy läpi transsubstantiaation, jossa se muuttuu akkusatiiviksi, vaikka se edelleen näyttää ja maistuu genetiiviltä.
  20. Selaimen ei ole mikään pakko lähettää Referer-otsaketta. Kehittyneissä selaimissa on mahdollisuus estää tämä tietosuojasyistä.

    Ja arvatkaapa, mitä Referer-otsakkeeseen perustuva sulku (tai sen yrittäminen) vaikuttaa hakukoneisiin.

    Tässä ollaan luultavasti tavanomaiseen tapaan ratkaisemassa väärää ongelmaa tai "ratkaisemassa" ongelmaa, jota ei ole. Miksi ihmeessä pitäisi estää sivulle pääsy muualta kuin joltakin toiselta sivulta?
    21. 64 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt