Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Toistat koulussa oppimaasi ja lainaat epämääräisesti kaikkien epämääräisyyksien äitiä, Wikipediaa. Olisiko aika tutustua analyyttiseen ja kriittiseen tarkasteluun, jota täällä on yritetty esittää, ja vaikkapa lähimmässä kirjastossa Isoon suomen kielioppiin?

    Teennäinen sija, joka on milloin nominatiivin, milloin genetiivin kaltainen paitsi kun sillä on oma sijapääte, ei selvennä mitään vaan sekoittaa. Suomen kielen objektilla on _kolme_ sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi ja partitiivi ja lisäksi marginaalisesti neljäskin, akkusatiivi. Tämä on kielen todellisuutta, joka pitää kuvata suomen kielen ominaisuuksista lähtien eikä latinan kieliopin pakkopaitaan pukien.
  2. Ongelma on tavallinen, mutta siihen ei ole mitään hyvää yleistä ratkaisua, eikä CSS:llä ole oikeastaan mitään tekemistä asian kanssa. (Tämä voisi olla CSS:ään kuuluvaa, mutta ei nykyisin ole.)

    Voit lisätä HTML-merkkaukseen -tägejä. Tällainen tägi tarkoittaa ”wanna break?” eli sallii kyseisessä kohdassa rivinvaihdon. (Historiallisesti nimi kyllä johtuu erittäin harhaanjohtavasti sanoista ”word break”. Tyypillisesti tägiä käytetään sanojen ulkopuolella. Eihän esimerkiksi URL ole sana. Sanojen sisälle sopii ­ joka sallii tavutuksen eli rivinvaihdon niin, että jos selain jakaa eri riveille, se lisää rivin loppuun tavuviivan.) Ks.

    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/html/nobr.html#suggest

    Jos pystyt tunnistamaan tekstistä URLin, voit ehkä lisätä :n esimerkiksi jokaisen vinoviivan (/) jälkeen paitsi useasta peräkkäisestä vinoviivasta vain viimeisen jälkeen, samoin kysymysmerkin (?) ja jokaisen et-merkin (&) jälkeen. Tämä yleensä riittää pilkkomaan URLin kohtuullisenmittaiksi osiksi. Jos et voi luotettavasti tunnistaa, missä kohdassa tekstissä on URL, anna olla.

    Ja toisaalta tekstissä tietenkään ei pidä yleensä käyttää URLeja (paitsi harvoissa tapauksissa joissa tekstin asiasisältönä on URLeista puhuminen!). URLit on tarkoitettu ohjelmien, ei ihmisten luettaviksi. Siis älä näytä URLia vaan näytä linkkiteksti, jolloin URL on vain näkymättömästi linkin osoitteena.

    Tietysti osa ratkaisua voi olla se, että poistat laatikon koolle asetetut, todennäköisesti liian ahtaat rajoitukset tai ainakin lievennät niitä. Aivan liian usein yritetään ahtaa kappalekaupalla tekstiä postimerkin kokoiseen tilaan ilman mitään järjellistä syytä.
  3. Vastaukseen tuskin kannattaa luottaa, kun tietolähteestä sanotaan: "Asia on tarkastettu Suomen Sanojen Alkuperä kirjasta, julkaisija Suomen kirjallisuuden seura vuonna 2000." Siis kirjan nimi on kirjoitettu karkeasti väärin, samoin julkaijan nimi.

    Ja jos moinen etymologia kirjassa esitetäänkin (eipä ole nyt käsillä), niin todennäköisesti enintään epävarmana arveluna. Se vaikuttaa lähinnä huuhaaetymologialta, sillä suomen kielessä kaksoiskonsonantit eivät ole mielivaltaisesti muuttuneet yksinkertaisiksi.

    Vaikka kehitys uppouusi > upouusi on teoriassa mahdollisuuksien rajoissa (ja sana ”uppouusi” esiintyy tai ainakin on esiintynyt harvinaisena rinnakkaismuotona), siitä tuskin on mitään suoraa tai edes uskottavaa epäsuoraa todistetta. Todennäköisempää on, että upo-etuliite on vain äännemaalailulla ja alkusoinnulla luotu vahvistava liite, vrt. esim. täpötäysi, typötyhjä, putipuhdas. (”Uppouusi” voi olla erikseen syntynyt muiden uppo-sanojen mallin mukaan tai sitten sanan ”upouusi” sovittamista kyseiseen malliin). Ks. Tuomo Tuomen artikkelia ”Täpötäysi ja patajuoppo”,
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/piripin.html
  4. Eikö W2K:ssa todella ole puolalaista näppäimistöasettelua valittavana? Tai eikö sitä saisi ladatuksi jostain?

    Toisaalta luontevampaa voisi olla ladata ja asentaa suomalainen monikielinen näppäimistöasettelu (johon on hyvä tutustua siksikin, että siitä on tulossa suomalainen standardi ja aikanaan Windowsin suomenkielisten versioiden perusasettelu), ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/uusinappis.html
    Ja kuten tuolla sivulla kerrotaan, Windows 2000:lle saat sen sivun
    http://www.iki.fi/znark/ui/keyboard/
    kautta.

    Tuossa asettelussa saa pisteen seuraavan kirjaimen päälle näppäilemällä ennen peruskirjainta AltGr+Vaihto+piste. Siis esimerkiksi ż syntyy näppäilyllä AltGr+Vaihto+piste z. No, siinä tarvitaan siis neljää näppäintä, mutta tuo on aika helppo oppia ja muistaa.

    ”Väkänen” on nimeltään ogonek, ja se saadaan ns. ylemmästä tarkenäppäimestä, jossa on kaiverrukset ´ ja `, käyttämällä apuna AltGr- ja Vaihto-näppäintä. Siis esimerkiksi AltGr+Vaihto+´ a tuottaa ą:n (a, jossa on ogonek).

    Sivun
    http://www.microsoft.com/globaldev/drintl/columns/008/default.mspx
    mukaan Windows 2000:ssa kyllä on valittavissa puolalainen näppäimistö, mutta se pitää ensin ottaa käyttöön (kuten yleensäkin eri kielten näppäimistöasettelut). Valittavissa on sekä varsinainen puolalainen asettelu että ns. puolalainen ohjelmointinäppäimistö, jossa puolan lisäkirjaimet ovat AltGr:n takana. Ensin mainitussa − kun sitä käytetään suomalaisella fyysisellä näppäimistöllä − å-näppäin tuottaa ż:n, ä-näppäin ą:n ja Vaihto+ä ę:n. Helppoa tavallaan, mutta aika epäloogista ja vaatii erillistä muistamista, ja tietysti suomen kirjoittaminen vaikeutuu (mistä toki selviää vaihtelemalla eri näppäimistöasettelujen välillä).