yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Toistat koulussa oppimaasi ja lainaat epämääräisesti kaikkien epämääräisyyksien äitiä, Wikipediaa. Olisiko aika tutustua analyyttiseen ja kriittiseen tarkasteluun, jota täällä on yritetty esittää, ja vaikkapa lähimmässä kirjastossa Isoon suomen kielioppiin?

    Teennäinen sija, joka on milloin nominatiivin, milloin genetiivin kaltainen paitsi kun sillä on oma sijapääte, ei selvennä mitään vaan sekoittaa. Suomen kielen objektilla on _kolme_ sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi ja partitiivi ja lisäksi marginaalisesti neljäskin, akkusatiivi. Tämä on kielen todellisuutta, joka pitää kuvata suomen kielen ominaisuuksista lähtien eikä latinan kieliopin pakkopaitaan pukien.
  2. Et ole varma vivahteista, ja jo ensimmäisessä sanassa teet kielivirheen. Lisäksi voin kertoa, että nykysuomessa harvoin _sanotaan_ ”minut”.

    Jos sinusta genetiiviin pitää mieltää omistamisen kohde, niin se kai on ihan sinun ongelmasi. Mistä oikein revit sellaisen ajatuksen, että genetiivi ilmaisee omistajaa? Kun sanon ”sinun ongelmasi”, niin omistatko todella ongelmasi? Mikä lie silloin saantosi peruste?
  3. On siinä mm. se vika, että doctype-ilmoitus on HTML:n määrittelyn vastainen ja käytännössä vie IE:n ns. quirks-tilaan, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/quirks-mode.html

    Tämä ei kuitenkaan selitä, miksi CSS-tiedosto ilmeisesti ei vaikuta mitään. Tähän selitys on niissä asioissa, joita kysyjä ei paljasta, koska hän ei kerro URLia.

    XHTML-tyylinen täginlopetus ... /> on kyllä väärin HTML 4:ssä, mutta ei se tähän asiaan vaikuta.
  4. Ihan tosissani. Onko sinulla jokin toimiva vaihtoehto? Minä tunnen vaihtoehdot ja tiedän, että ne eivät yleensä toimi ja aiheuttavat usein isoja ongelmia, kun taas toimii noin kaikissa selaimissa eikä aiheuta mitään harmia (siihen verrattuna, että yritettäisikään esittää rivinvaihtomahdollisuuksia). Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/html/nobr.html#suggest

    Joten säästä saarnasi sopivampiin tilanteisiin.
  5. Miksi ”mun” ei tässä olisi genetiivi? Miksi sanoisit suomen kielen muotoa akkusatiiviksi siitä riippumatta, onko suomen kielessä akkusatiivia?

    Suomen kieltä voidaan kuvailla eri tavoin, mutta jos on jostain syystä päätetty kuvata akkusatiiviksi nimetty sija sellaiseksi, että sen päätteet vaihtelevat, niin ei sitten enää ole perustetta ihmetellä päätteiden vaihtelua. Moderneissa esityksissä (esim. ”Iso suomen kielioppi”) akkusatiivi on t-päätteinen harvinainen, marginaalinen sija.

    ”Iso suomen kielioppi” kuvaa pikku huomauksessa s. 893, että (t-päätteinen) akkusatiivi on kotoisin itämurteista ja että ”länsimurteissa persoonapronominit ovat yleensä olleet [totaaliobjektina] genetiivissä”. Sellaisestahan on kyse myös puheena olevassa runokielisessä ilmauksessa.
  6. Miksi kutsuisit genetiiviä ”genetiivin kaltaiseksi akkusatiiviksi” tässä sen enempää kuin muuallakaan?
  7. Käytetään. Miten luulet, että tällaiset asiat ilmaistiin ennen kuin ihmiset rupesivat lukemaan merkkejä paperista tai puhumaan ikään kuin lukisivat sillä tavalla?
  8. Ilmauksen typeryysaste on tässä tapauksessa noin 5,7. Astetta nostaa se, että tässä on luonteva vaihtoehto ”sata kaksisataa kappaletta”. Joskus luontevaa vaihtoehtoa ei ole, ja silloin viivan lukeminen saa jopa kielitoimiston jonkinasteisen hyväksynnän; ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.11.html#ajv-luk
  9. Jos esimerkiksi vieraskirjaan voi kirjoittaa tekstiä niin, että urlit muuttuvat linkeiksi, niin se on suorastaan kutsu spämmääjille. Tai siis spämmääjät lähettävät urlikasojaan joka tapauksessa, ja moneen pahaa-aavistamattomaan vieraskirjaan sitten menee sadoittain pornosivustojen mainoksia tms.

    Käyttäjiltä syötteenä tulevat urlit ovat siis paljon isompi ongelma kuin vain rivitysongelma. Rivitys voitaisiin hoitaa vaikka niin, että urlista http://www.example.com/pitkäpolku tehdään http://www.example.com/pi...lku itse tekstissä ja tästä tehdään linkki, jossa href-määrite sisältää lyhentämättömän urlin. Tällöin ei isoja ongelmia syntyisi rivityksessä.
  10. Jos saat mielesi sekaisin lukemalla Wikipediaa, voit yleensä syyttää vain itseäsi. Wikipediahan on kuin kokoelma vessan seinään tehtyjä kirjoituksia, paitsi että vessan seinästä näkee usein paremmin, miten tekstejä on aikojen kuluessa muutettu.

    On kyseen- ja kiistanalaista, onko suomessa lainkaan akkusatiivia ja jos niin mikä se on. Yksinkertaisen muoto-opillisen lähestymistavan mukaan akkusatiivi on vain joillakin henkilöön viittaavilla pronomineilla ja se on aina t-loppuinen (esim. minut, meidät, kenet).
  11. Kiehtovan outo ilmiö, johon tekisi mieli paneutua, mutta aikataulut eivät oikein salli. Toisaalta en olisi kovin huolissani: ongelma on lähinnä esteettinen. Ilmeisesti Firefox jostain syystä analysoi, että aktiivisessa tilassa (”klikattuna”) linkkiteksti on vähän leveämpi kuin muuten, mikä luo vaakavierityspalkin tarpeen.

    Huomasin kuitenkin pari ongelmaa, jotka mielestäni kannattaisi korjata. Sivulla väitetään koodauksen olevan UTF-8, HTTP-otsakkeissa (ks. esim. palvelun http://www.rexswain.com/httpview.html avulla) taas ISO-8859-1, joka vastannee todellisuutta. Ristiriitatilanteissa HTTP hakkaa metatägit, mutta silti asia kannattaa korjata. Lisäksi alussa on DOCTYPE, jonka mukaan merkkaus on HTML 3.2:ta, jota se varmasti ei ole. Firefoxin tämä näyttää saavan ns. yhteensopivuustilaan eli quirks-tilaan.
  12. Ongelma on tavallinen, mutta siihen ei ole mitään hyvää yleistä ratkaisua, eikä CSS:llä ole oikeastaan mitään tekemistä asian kanssa. (Tämä voisi olla CSS:ään kuuluvaa, mutta ei nykyisin ole.)

    Voit lisätä HTML-merkkaukseen -tägejä. Tällainen tägi tarkoittaa ”wanna break?” eli sallii kyseisessä kohdassa rivinvaihdon. (Historiallisesti nimi kyllä johtuu erittäin harhaanjohtavasti sanoista ”word break”. Tyypillisesti tägiä käytetään sanojen ulkopuolella. Eihän esimerkiksi URL ole sana. Sanojen sisälle sopii ­ joka sallii tavutuksen eli rivinvaihdon niin, että jos selain jakaa eri riveille, se lisää rivin loppuun tavuviivan.) Ks.

    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/html/nobr.html#suggest

    Jos pystyt tunnistamaan tekstistä URLin, voit ehkä lisätä :n esimerkiksi jokaisen vinoviivan (/) jälkeen paitsi useasta peräkkäisestä vinoviivasta vain viimeisen jälkeen, samoin kysymysmerkin (?) ja jokaisen et-merkin (&) jälkeen. Tämä yleensä riittää pilkkomaan URLin kohtuullisenmittaiksi osiksi. Jos et voi luotettavasti tunnistaa, missä kohdassa tekstissä on URL, anna olla.

    Ja toisaalta tekstissä tietenkään ei pidä yleensä käyttää URLeja (paitsi harvoissa tapauksissa joissa tekstin asiasisältönä on URLeista puhuminen!). URLit on tarkoitettu ohjelmien, ei ihmisten luettaviksi. Siis älä näytä URLia vaan näytä linkkiteksti, jolloin URL on vain näkymättömästi linkin osoitteena.

    Tietysti osa ratkaisua voi olla se, että poistat laatikon koolle asetetut, todennäköisesti liian ahtaat rajoitukset tai ainakin lievennät niitä. Aivan liian usein yritetään ahtaa kappalekaupalla tekstiä postimerkin kokoiseen tilaan ilman mitään järjellistä syytä.
  13. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin ”puhdas teksti”. Kaikki teksti on jossakin koodauksessa, ja tiedätkö todella, mitä tapahtuu, kun kopioit tekstiä Wordistä sähköpostiohjelmaan ja lähetät sen? Vihje: Hyvin usein osa merkeistä korvautuu toisilla tai jää pois.

    Jos sähköpostiohjelman asetuksissa ei ole määritelty mitään RTF:n käsittelystä, niin sitten RTF-liitteet eivät avaudu. RTF on kyllä oikea muoto, jos haluaa lähettää Wordilla tehdyn viestin niin, että muotoilut säilyvät. Sekään ei aina toimi, mutta se toimii varmimmin.

    Kysyjän ja ennen kaikkea hänen viestiensä vastaanottajan tilanteesta tarvitaan enemmän tietoa, jotta voi antaa käyttökelpoisia ohjeita. Millä ohjelmalla vastaanottaja lukee viestejä?
  14. Poista -tägit (huonoa koodausta joka tapauksessa tällaisessa) ja lisää CSS-koodiin

    .scroll_raati a { display: block; text-indent: -0.5em; padding-left: 0.5em; }

    Jippona on se, että asetetaan negatiivinen 1. rivin sisennys, esim. puoli em-yksikköä, ja samansuuruinen vasen täyte. Nettovaikutus on 1. rivin osalta nolla ja muiden rivien osalta se, että ne on sisennetty esim. tuon puolen em:n verran.

    Sisennyksen tulisi olla niin suuri, että se ei näytä virheeltä eli että se on selvästi _tarkoitettu_ sisennys. Siksi muutama pikseli ei riitä, varsinkaan kun pikselin koko esimerkiksi nykyaikaisessa laatunäytössä sen natiivitilassa on varsin pieni. Ja fiksuahan on asettaa tällaiset asiat suhteessa fonttikokoon eikä pikseleinä.
  15. Sekamuodosteille on ominaista epäsäännöllisyys. Sääntöjen vaatiminen on vähän epäloogista. Säännöllinen ilmaus olisi "paralyytikko-olympialaiset", mutta kuka haluaisi käyttää sitä? Ja miksi ylipäänsä pitää puhua olympialaisista, kun kyse on modernista bisneksestä, jonka yhteys antiikin Olympian kisoihin on silkkilankaa ohuempi?
  16. Kirjoitusasu ”15.9 - 14.10.” on yksiselitteisesti väärin ainakin siitä syystä, että 9:n jäljestä puuttuu piste.

    Se on väärin myös siksi, että siinä on yhdysmerkki eikä ajatusviivaa, mutta tämä on suhteellisempaa: jos ajatusviivaa on mahdotonta käyttää, se korvataan yhdysmerkillä juuri noin, eli välit tulevat ympärille (ikään kuin korvaamaan viivan lyhyyttä). Mahdottomuus taas on sekin jossain määrin tulkinnanvaraista. On tilanteita, joissa ajatusviivan voi kyllä kirjoittaa (tietokonetta käytettäessä lähes aina voi), mutta se ei välity lukijalle oikein, ei tallennu oikein tietojärjestelmään tms.

    Oikea kirjoitusasu on
    15.9.–14.10.
    (missä ”–” on ajatusviiva, joka esimerkiksi suomalaisella monikielisellä näppäimistöllä voidaan kirjoittaa näppäilyllä AltGr+yhdysmerkki).
  17. Vastaukseen tuskin kannattaa luottaa, kun tietolähteestä sanotaan: "Asia on tarkastettu Suomen Sanojen Alkuperä kirjasta, julkaisija Suomen kirjallisuuden seura vuonna 2000." Siis kirjan nimi on kirjoitettu karkeasti väärin, samoin julkaijan nimi.

    Ja jos moinen etymologia kirjassa esitetäänkin (eipä ole nyt käsillä), niin todennäköisesti enintään epävarmana arveluna. Se vaikuttaa lähinnä huuhaaetymologialta, sillä suomen kielessä kaksoiskonsonantit eivät ole mielivaltaisesti muuttuneet yksinkertaisiksi.

    Vaikka kehitys uppouusi > upouusi on teoriassa mahdollisuuksien rajoissa (ja sana ”uppouusi” esiintyy tai ainakin on esiintynyt harvinaisena rinnakkaismuotona), siitä tuskin on mitään suoraa tai edes uskottavaa epäsuoraa todistetta. Todennäköisempää on, että upo-etuliite on vain äännemaalailulla ja alkusoinnulla luotu vahvistava liite, vrt. esim. täpötäysi, typötyhjä, putipuhdas. (”Uppouusi” voi olla erikseen syntynyt muiden uppo-sanojen mallin mukaan tai sitten sanan ”upouusi” sovittamista kyseiseen malliin). Ks. Tuomo Tuomen artikkelia ”Täpötäysi ja patajuoppo”,
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/piripin.html
  18. Eikö W2K:ssa todella ole puolalaista näppäimistöasettelua valittavana? Tai eikö sitä saisi ladatuksi jostain?

    Toisaalta luontevampaa voisi olla ladata ja asentaa suomalainen monikielinen näppäimistöasettelu (johon on hyvä tutustua siksikin, että siitä on tulossa suomalainen standardi ja aikanaan Windowsin suomenkielisten versioiden perusasettelu), ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/uusinappis.html
    Ja kuten tuolla sivulla kerrotaan, Windows 2000:lle saat sen sivun
    http://www.iki.fi/znark/ui/keyboard/
    kautta.

    Tuossa asettelussa saa pisteen seuraavan kirjaimen päälle näppäilemällä ennen peruskirjainta AltGr+Vaihto+piste. Siis esimerkiksi ż syntyy näppäilyllä AltGr+Vaihto+piste z. No, siinä tarvitaan siis neljää näppäintä, mutta tuo on aika helppo oppia ja muistaa.

    ”Väkänen” on nimeltään ogonek, ja se saadaan ns. ylemmästä tarkenäppäimestä, jossa on kaiverrukset ´ ja `, käyttämällä apuna AltGr- ja Vaihto-näppäintä. Siis esimerkiksi AltGr+Vaihto+´ a tuottaa ą:n (a, jossa on ogonek).

    Sivun
    http://www.microsoft.com/globaldev/drintl/columns/008/default.mspx
    mukaan Windows 2000:ssa kyllä on valittavissa puolalainen näppäimistö, mutta se pitää ensin ottaa käyttöön (kuten yleensäkin eri kielten näppäimistöasettelut). Valittavissa on sekä varsinainen puolalainen asettelu että ns. puolalainen ohjelmointinäppäimistö, jossa puolan lisäkirjaimet ovat AltGr:n takana. Ensin mainitussa − kun sitä käytetään suomalaisella fyysisellä näppäimistöllä − å-näppäin tuottaa ż:n, ä-näppäin ą:n ja Vaihto+ä ę:n. Helppoa tavallaan, mutta aika epäloogista ja vaatii erillistä muistamista, ja tietysti suomen kirjoittaminen vaikeutuu (mistä toki selviää vaihtelemalla eri näppäimistöasettelujen välillä).
  19. Mitä ihmettä tarkoittaa ”pysytellä substantiivissa lauseen subjektina”? Sekoitatko sanaluokat ja sijamuodot keskenään?

    Olet jotenkin muodostanut itsellesi todellisuutta vastaamattoman kuvan suomen kieliopista, ja nyt sanot todellisuutta epäloogiseksi, kun se ei vastaakaan kuvaasi. Miksi ihmeessä olisi loogista, että subjekti on nominatiivissa (tätä tarkoittanet ”substantiivilla”) ”silloin kun se on mahdollista”? Milloin se sitten ei olisi mahdollista?
  20. Jotakin sellaistahan kysyjä tulisi tatuoittaneeksi itseensä, jos saisi mitä pyytää. Sanoja olisi vähemmän mutta viesti aika lailla tuo, jos tatuoinnissa on kieltä, josta asianomainen itse ei tunne alkeitakaan.

    Kannattaisi mieluummin käyttää tatuoinnissa esimerkiksi lineaari-A:ta, koska sitä ei kukaan osaa. :-)
    21. 65 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt