yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Tee suomenkieliselle sivulle linkki, joka viittaa englanninkieliselle sivulle, sen englanninkielisellä nimellä, ja kääntäen. Helppoa! Ai niin, ensin sinun pitää poistaa kaikki, millä olet yrittänyt homman tehdä ihan väärältä pohjalta.

    Suomen kielellä ei ole lippua, ei myöskään englannin kielellä. Eikä Englannin lippukaan ole se, mitä luulet.
  2. Oikea tapa on HTTP-uudelleenohjaus (HTTP redirect). Ei mikään HTML:ssä tehtävä - sellaiseen kannattaa turvautua vain, jos oikea tapa ei jostain syystä onnistu.

    Lue palvelimen ylläpitämän antamat ohjeet ja vaikka
    http://www.heikniemi.net/svwww-vukk/k37.html
    joka mahdollisesti auttaa (riippuu palvelimesta ja sen asetuksista).
  3. Silloin, kun illatiivin päätteenä on vokaalin pidentymä ja n, pääte kirjoitetaan kahdentamalla sanan vartalon viimeinen vokaalikirjain ja kirjoittamalla sen perään n-kirjain. Asiaan ei vaikuta se, millaisena vokaalina kyseinen vokaalikirjain ääntyy. Siis esimerkiksi Mary : Maryyn. Siten myös Brontë : Brontëën.

    Hankaluuksiin tullaan oikeasti vasta sellaisissa, onneksi harvinaisissa, tapauksissa, joissa sanan ääntämys loppuu lyhyeen vokaaliin mutta kirjoitusasu konsonanttiin. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#illat
  4. Viitsiiköhän vastata, kun kysyjä ei viitsi edes shiftiä painaa saati välimerkkejä käyttää?

    kysymyksentasoinenvastausvarmaanolisisellainenjossaeiolevälilyöntejäkäänturhiahannekinovatkyllätästäselvänsaajoshaluaajotenälävalita

    Miten niin ”tyyliin kaksi välilyöntiä edempää”? Yritätköhän sanoa, että tekstissä on vasensuora-asettelu ja ranskalainen viiva on tekstin vasemmalla puolella? Kuten sanottu, viivat ovat ongelma. Oikeastaan edes viivan leveyttä ei tiedetä, ja välilyönnin leveys on vielä ongelmallisempi.

    Jotain kikkailua siis tarvitaan, esimerkiksi taulukko:


    table.ransk td { vertical-align: top;
    padding-right: 0.5em; }

    ...

    – Tässä on tekstiä, joka saattaa jatkua
    seuraavalle riville ja vieläkin pidemmälle ja niin edelleen.
    ...
  5. Eihän ë (treema-e; ei siis piste-e, joka on eri merkki, tai kaksi eri merkkiä sen mukaan, onko piste yllä vai alla) ole merkkinä ongelma. Se kirjoitetaan ihan vastaavaan tapaan kuin saksalainen y eli ü. Siis painat ensin alempaa tarkenäppäintä eli Å-näppäimestä oikealle olevaa näppäintä, jossa on kaiverrukset ¨~^. Kun sen jälkeen painat e:tä, syntyy ë.

    Tokkopa sitä otetaankaan käyttöön, koska ilmeisesti albaniassa ë-loppuinen asu on epämääräinen (indefiniittinen) muoto ja a-loppuinen on määräinen (definiittinen). En kyllä ymmärrä näiden eroa, kun on erisnimestä kyse, mutta eiköhän suomeen otettaisi a-loppuinen asu.

    Muutoin ë-loppuisten sanojen taivutus voi kyllä tulla eteen. Mikä on esimerkiksi illatiivi tunnetusta kirjailijan nimestä Brontë? (Jos minulta kysytään, niin Brontëën.)

    Pelkäänpä pahoin, että Kosova-nimeä ainakin _yritetään_ lanseerata suomeen sekä mainitsemillani yleisillä perusteilla että erityisesti sillä poliittisella perusteella, että Kosovo itsenäistyi nimenomaan Serbiasta ja että serbiankielinen asu olisi sorron symboli. Tätä voi verrata vaikkapa siihen, että vuosisadat Suomessa Danzig-nimellä tunnettu kaupunki on nykyisin poliittisesti korrektisti Gdańsk tai yleensä karkeammin Gdansk, Elsass on Alsace, Smyrna on İzmir tai yleensä karkeammin Izmir jne.

    Mitenkäs muuten Kosovon pääkaupunki? Uutisissa juuri mainittiin, elleivät vanhat korvani petä, ”Pristiina”. Nykyisissä hakuteoksissahan nimi on serbian mukainen Priština (jossa paino lienee 1. tavulla ja kaikki vokaalit lyhyitä), kun taas albanian mukainen asu on Prishtina (tai Prishtinë), jossa paino ilmeisesti on 2. tavulla. Kun kyse on nimestä, joka ei ole muodostunut kovin yleiseksi ja laajasti tunnetuksi, niin sen osalta voisi asun albanialaistaminen (suomenkielisessä tekstissä) tulla kyseeseen.
  6. Suomessahan on eri tahoilla julistettu, että eri maista pitää käyttää niiden omakielisiä nimiä, ja vieläpä vannottu jonkin YK:n alaisen elimen päätökseen, jonka mukaan pitäisi käyttää kunkin maan _kulloisenkin hallituksen_ oikeana pitämää nimeä. Tämähän ilmenee Suomessa mm. Burman hallituksen sotilassaappaiden nuolemisena: kirjoitetaan ”Myanmar”, vastoin sotilasdiktatuurin vastaisten voimien toivomusta ja vastoin suomalaista perinnettä. (Miten ihmeessä meillä vielä uskalletaan kirjoittaa Venäjästä eikä Rossijasta? Ai niin, ei edes Venäjän hallitus ole keksinyt mitään niin absurdia kuin vaatimus tietyn nimen käytöstä kaikissa kielissä.)

    Jos Kosovë-muoto tämän mukaisesti otetaan virkasuomeen, saadaan hauska taivutustehtävä: mikä on sanan illatiivi?
  7. ”Vastasit” sekavasti johonkin, jonka sanot nyt olleen ”absurdi mölähdys”. Miksi et ottaisi opikseksi ja opettelisi kirjoittamaan omat ajatuksesi selkeästi?

    Vai olet oikeasti suomenopettaja, ja kuitenkin nimettömänä soitat suutasi. Haistapa joskus, mitä sieltä tulee. Sinua tässä auttaakseni lainaan aiemmasta viestistäsi:
    ”taisi kaikkitietävä Yucca nyt mennä iskemään älysormensa väärään pyllyyn”.

    On yhdentekevää, mitä sillä tarkoitit – et taida tietää itsekään –, sillä tuollainen möläyttely ei kuulu asialliseen esiintymiseen. Satamajätkien kesken naamatusten niin voi sanoa, tosin hienostelematta pylly-sanalla, mutta paskanheitto puskasta on iljettävää.

    Mitä tulee yleisen kielitietouden alkeisiin, etsipä ihan itse vaikka kirjoja.
  8. Minua taas eivät enää huvita moukat, jotka hyökkäävät omat tietonsa ilmoittavia kirjoittajia vastaan itse raukkamaisesti jossain nimettömyyden takana kyyryillen. Jos olet oikeasti suomenopettaja, kerrotko koskaan tällaisista asioista?

    Mistähän mahdat kirjoittaa? Että kiinalainen osaa syntyessään englantia? Vieläpä virheetöntä englantia?

    Lisää rautalankaa: korrektia asiatyylistä englantia, jota esimerkiksi julkisessa tieteellisessä esiintymisessä tulisi käyttää, puhuu todellakin vain murto-osa englantia äidinkielenään puhuvista. Sellainen englanti on monien ihailema mutta harvojen osaama kielimuoto. Voin kertoa, että edes Oxfordissa useimmat eivät puhu sitä. Jos olet oikeasti suomenopettaja etkä tiennyt tätä, sinun kannattaisi hankkia lisäkoulutusta yleisestä kielitietämyksestä. (En tarkoita varsinaista kielitiedettä, vaan ihan tällaisia yleisiä perusasioita.)
  9. Tuolla asenteella varmaan saakin paljon ilmaista apua. Tosin jos oikeasti haluaisin vittuilla, tarjoaisin sellaista ja heittäisin mukaan ”korjauksia”, jotka tekevät tekstin kirjoittajan naurettavaksi.

    Miksi muuten kysyit suomenkielisellä palstalla, kun tarjolla oli englantia äidinkielenään puhuva? Tosin mainitsen tässä vihjeeksi, että virheetöntä englantia osaa vain murto-osa englantia äidinkielenään puhuvista. Ja siitä murto-osasta sitten useimmat jo ymmärtänevätkin, että tekstin kielellisen _virheettömyyden_ tarkistaminen ei ole mikään kahvituntijuttu.

    Ja miksi selittelet _nyt_, mitä alaa juttu käsittelee tms., siis nyt, kun et sanojesi mukaan enää asiaa tarvitse?

    Taidat ollakin niin sanottu trollaaja.

    Minä muuten en halua, että varsinainen tekstini ja puhuttu esitykseni ovat huonompaa kieltä kuin abstraktini. Siksi tiivistelmän kielen tarkistaminen ei ole ollenkaan niin olennaista kuin sen tarkistaminen, onko tiivistelmä _sisällöltään_ ja esitystavaltaan kohderyhmää kiinnostava. Sellaiseen en hakisi apua mistään kielipalstalta.

    Tämänkin vihjeen sait ihan ilmaiseksi.
  10. Haluatko ”kielentarkastuksen” halvalla vai kielentarkistuksen?

    Jos olet epävarma artikkelien käytössä, tarvitset varmasti apua tyylinkin käytössä. Itse asiassa et silloin voi tietää, mitä apua tarvitset. Useimmat eivät tiedä vaan pyytävät pilkuntarkistusta silloinkin kun koko juttu pitäisi kirjoittaa uudestaan.

    Kannattaa miettiä, mikä on tärkeää. Moniko konferenssiesitelmän abstraktin lukija välittää artikkeleista tai edes tietää, milloin ne ovat oikein? Pitäisikö abstraktin antaa todellisuutta parempi kuva esitelmän pitäjän kielitaidosta.

    Jos kuitenkin päätät pyytää muita tekemään ilmaista työtä (”vaatimaton palkkio” tarkoittanee käytännössä sitä), niin kerro ainakin, minkä alan esitelmästä on kyse ja haluatko englantia äidinkielenään puhuvan tarkastajan vai kelpaako suomalaisten tavanomainen luuloteltu englannintaito.
  11. Miksi käytät XHTML 1.1:tä? Oikeasti?

    Se nimittäin on iso ongelma, jos käytät sitä määrittelyjen mukaisesti eli mediatyyppinä application/xhtml+xml, jota IE ei ymmärrä lainkaan.

    Se mitä teknisesti tapahtuu on pitkä juttu, mutta lyhyesti sanottuna tuo PHP-koodi pyrkii lähettämään selaimelle mediatyyppitiedon application/xhtml+xml, jos selain ilmoittaa erikseen sitä osaavansa, muuten text/html. W3C:n validaattori ei sellaista kerro. Siis? Tähän sitten löytyisi kikkoja validaattorin sivuilta, mutta mitä järkeä moisessa leikissä olisi?

    Koodissa olevalla meta-tägillä ei ole tämän kanssa tekemistä, koska se häviää HTTP-otsakkeille.
  12. Jos välttämättä haluat johtaa rajoitettu-sanasta ominaisuudennimen, niin se on ”rajoitettuus”. Luonteva se ei ole, sillä tällaisia passiivin partisiippeihin perustuvia johdoksia ei suomessa juuri ole, poikkeuksena ”tuttuus” (jonka kantasanaa ei enää mielletä partisiipiksi) ja monia oudoksuttava ”tunnettuus”.

    Mutta mitä tarkoittanet rajoitettu-sanalla? Kuka on rajoittanut mitä ja koska, ja miksi siitä haluttaisiin ominaisuudennimi?
  13. Valitettavasti ei ole hyvää tapaa saada selainta käyttämään luetelmamerkkinä ranskalaista viivaa eli ajatusviivaa ”–”, joka on suomalaisen standardin mukaan ensisijainen luetelmamerkki asiatekstissä. Sen voi tehdä kuvalla, mutta kuvilla on rajoituksensa.

    Niinpä jos haluaa ranskalaisia viivoja, on ehkä paras tehdä ne itse tähän tapaan:


    – teksti
    ...


    Asetteluongelma eli viivan sijainti suhteessa tekstiin on sitten eri kysymys. Siihenkin löytynee ratkaisu, kun vain tiedetään ongelma. Alkuperäisessä kysymyksessä nimittäin kohdissa ”näin” ja ”ei näin” oli minusta ihan samanlaiset esitykset… Mitä siis oikeastaan halutaan?
  14. Laki virallisista kääntäjistä kumottiin vuoden alussa. Uudessa järjestelmässä on auktorisoituja kääntäjiä, ja auktorisointi on määräaikainen. Tutkinnon järjestämiseen liittyvät asiat ovat ilmeisesti edelleen levällään, ks. esim.
    http://www.kaj.fi/
  15. On ihan mahdollista olla eläkkeellä _ja_ työelämässä. Tosin jos on paljon työtuloja, se voi alentaa eläkettä, mutta riippuu eläkkeen lajista.
  16. Tokihan myös mm. Raahe ja Vaasa on nimetty henkilön mukaan.

    Ainoa varsinainen _uudelleennimeäminen_ jonkun kunniaksi Suomen alueella lienee ollut Vaasan muuttaminen Nikolainkaupungiksi, ja sekin muutettiin sattuneesta syystä takaisin.
  17. Väestörekisterikeskus:
    http://www.vaestorekisterikeskus.fi

    Linkki NIMIPALVELU johtaa sivulle, jonka kautta voi etsi tietoja nimien yleisyydestä. Suora osoite:
    https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1

    Ei vaadi rekisteröitymistä. Joillakin selaimilla tulee suojausvaroitus, koska sivusto käyttää (sinänsä kyseenalaisesti) varmennetta eli sertifikaattia, joka on VRK:n oma ja sinänsä siis oikeanlainen mutta jota kaikki selaimet eivät hyväksy, ellei sitä erikseen määritellä hyväksyttäväksi.
  18. Monet kouluopetuksen nyrkkisäännöistä ovat melkoista nyrkillä huitaisua, usein aivan ohi.

    Paikannimien taivutus vaihtelee, yleensä noudatellen paikallista tapaa. Pääsääntö on, että niissä alkuosana oleva adjektiivi taipuu, mutta tähän on joukko poikkeuksia kotimaisessa nimistössä. Ks.
    http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
    Esimerkiksi Isojoki : Isoltajoelta on yleiskieleen suositeltu taivutus.

    Mitä Antti Isotaloon tulee, niin ”Isontalon Antti” kuuluu laulun murrevaikutteiseen kieleen. Yleiskielessä sukunimi Isotalo taipuu Isotalo : Isotalon.
  19. Paikannimen alkuosana oleva adjektiivi yleensä taipuu: Vanhalinna : Vanhanlinnan.

    Sen sijaan sukunimissä se ei taivu, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/sukunim.html#yhdyss

    Tosin Vanhalinna-nimen osalta sukunimitaivutus on aika teoreettinen kysymys, koska tämännimisiä ei ole. Väestörekisterissä on vain yksi Vanhalinna, hänkin kuollut.
  20. Ei ole caption, joka tarkoittaa erilaisia otsikoita, kuvatekstejä yms.

    Katsopa Merriam-Websteristä ”headline”. Se voi tarkoittaa samaa kuin ingressi – tai sitten otsikkoa

    Tosin journalistien sanaston mukaan ingressi olisi ”standfirst”:
    http://journalismi.uta.fi/index.php?page=jsanasto&type=jsanasto&kieli=eng&kirjain=s
    Se on kuitenkin lähinnä brittitermi, ks.
    http://www.doubletongued.org/index.php/dictionary/standfirst/

    Tässä vielä yksi dokumentti, jossa kuvataan käsitteitä headline, standfirst ja caption erään näkemyksen mukaan (brittinäkemyksen):
    http://www.student.city.ac.uk/~re326/images/editorialimages/headlines.pdf

    Ei siis ihan helppoa, mutta ongelma on termien ja jargonin käytössä, ei varsinaisesti kääntämisessä. Suomessa kyllä tilanne lienee sikäli selvempi, että ”ingressi” on aika vakiintunut.
    21. 72 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt