yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kiinnitin huomiota samaan kömpelyyteen. Tällaiset ilmaukset ovat enimmäkseen hävinneet suomen kielestä, hallintokieltä lukuun ottamatta, ja tähän tapaukseen toimesta-rakenne sopii erityisen huonosti. Jos sanotaan, että A:n murha tapahtui B:n toimesta, niin luonnollinen tulkinta on, että sen teki joku C B:n toimeksiannosta.

    Tässä tapauksessa syynä lienee se, että elokuvan levittäjäyritys on vaatinut, että suomenkielinen nimi vastaa rakenteeltaan alkuperäistä. Tällainen vaatimus on yleisesti aika typerä ja erityisen typerä tässä tapauksessa, koska agentillista passiivia ei voida järjellisesti suomentaa muuten kuin muuttamalla ilmauksen rakennetta, kuten ”Pelkuri Robert Fordin tekemä Jesse Jamesin salamurha” tai "Jesse Jamesin salamurha, jonka teki pelkuri Robert Ford”.

    IMDb:n mukaan nimi on useissa kielissä käännetty englanninkielistä nimeä tarkasti jäljitellen, ks.
    http://akas.imdb.com/title/tt0443680/
    mutta turkinkielinen on ”vapaampi”:
    ”Korkak Robert Ford'un Jesse James suikasti”.

    Pitää ehkä lisätä, että elokuvien suomenkielisistä nimistä eivät yleensä päätä kääntäjät vaan enemmänkin markkinamiehet ja -naiset, joiden kielitajusta siis tässäkin on saatu osoitus.

    P.S. Kyseessä ei varsinaisesti ole svetisismi vaan anglismi. Svetisistinen, suoraan ruotsista ”käännetty” nimihän olisi ”Murha Jesse Jamesin päälle pelkuri Robert Fordilta”. :-)
  2. Wiki- ja Hikipediasta löytyy paljon hölynpölyä. Se ei olisi kovin vahingollista, jos mukaan ei olisi sotkettu faktoja ja faktankaltaisia valmisteita niin paljon, että ihmiset uskovat juttuja.

    Oikeasti ”laskiainen” johtuu ajatuksesta, että paastoon (paastonaikaan) laskeudutaan – ja siitä päästään pääsiäisenä. Nimitykset siis johtuvat ulkonaisista tavoista, joskin varsinkin pääsiäiselle on sepitetty myös hengellisemmältä kuulostavia perusteluja.
  3. Esitetty CSS-koodi oli jo sellaista sotkua (mm. järjettömiä luokkien nimiä), että aloittelijan kannattaisi oikeasti myöntää olevansa aloittelija ja aloittaa alusta eli CSS:n (tai yleensä verkkosivujen teon) alkeista.

    Kopioimalla jonkun tuhertamaa sotkukoodia ja töhertelemällä sitä ei päädy kuin isompaan sotkuun.
  4. Periaatteessa ”mielipide X:stä” voi englanniksi olla ”opinion of X”, ”opinion about X” tai ”opinion on X”, joten teoriassa tässä voi olla kaksitulkintaisuutta. Normaalisti lause- tai asiayhteys poistaa kaksitulkintaisuuden. Kun tässä kirjoittajalla olisi ollut mahdollisuus käyttää yksiselitteistä prepositiota ”about”, niin hän oletettavasti on tarkoittanut köyhiä koskevia mielipiteitä eikä köyhien mielipiteitää – tai sitten hän on halunnut kirjoittaa epäselvästi.

    Ongelmaksi muodostuukin, missä joku on noin kirjoittanut ja miksi. Asiayhteydestä luultavasti selviäisi, mitä on tarkoitettu.

    Jos mieleesi tuli kirjoittaa ”mielipiteissä koskien köyhiä” ja olet kääntämässä englannista suomeen, sinulta on tainnut unohtua kääntämisen ensimmäinen edellytys: kohdekielen hallinta.
  5. Piin merkistä ei tosiaankaan taida olla kyse vaan kappaleen merkistä ¶ (pilcrow sign). Ja työkalurivin painike, jossa on tuo merkki, tuo eräät muotoilumerkit näkyviin tai (jos ne ovat näkyvissä) poistaa ne näkyvistä.

    Näkyminen on säädeltävissä tarkemminkin (esim. vain kappalemerkit näkyvät). ”Vanhoissa” Wordeissa (2003 tai vanhempi) se onnistuu antamalla komento Työkalut/Asetukset ja valitsemalla Näkymä-välilehden Muotoilumerkit-kohdasta halutut vaihtoehdot. Näin voi jopa saada esimerkiksi kappaleen merkit näkyviin niin, että ne eivät poistu, vaikka painetaan ¶-painiketta, vaan vasta kun kyseisiä asetuksia muutetaan.
  6. Etkö muka ole kuullut vitsiä ennen? Vai lasketko leikkiä tyhmästä leikinlaskusta? Varmaankin teit sitten ihan tarkoituksellisen virheen (virheellinen välilyönnin käyttö) heti viestisi ensimmäisessä sanassa.

    Jatketaan nyt sitten leikkiä ja todetaan, ettei tietenkään pidä mitään vieraita konsonantteja käyttää vaan pitää kirjoittaa ”k-levy”.
  7. Vanha sääntöhän on, että ruokaa laitetaan, sikaa pistetään ja kaikkea muuta pannaan. Nykyisin kuitenkin ”panna” on pannassa. Eipä siis ihme, että sen välttely johtaa teennäiseen kieleen.

    Mutta ehkäpä Hawke valmisti lastenhoitajansa ruuaksi, vieläpä sopivilla aineksilla täytettynä, jolloin voi sanoa ”laittoi paksuksi”.
  8. Hupaisia nuo närkästyneet kirjoitukset kielen muuttumisesta. Useimmat eivät nimittäin perustu todellisiin muutoksiin vaan närkästyjien luuloihin.

    Vapaussotaa on kutsuttu milloin milläkin nimellä vuosikymmenet, niiden joukossa myös sisällissota-nimitys. Selvää on, että punakapina ja sen kukistaminen oli myös sisällissota, tulkittiinpa sen sitten _lisäksi_ olleen mitä tahansa. Yleisesti ”sisällissota” ja ”kansalaissota” tarkoittavat ihan samaa mutta ovat sävyltään erilaiset.

    ”Vuoden 1918 tapahtumat” on sekin ollut pitkään käytössä mutta kiertelevä. Jos tarkoitetaan nimenomaan sotaa eikä kaikkea muuta, mitä tuonna vuonna tapahtui, niin ”vuoden 1918 sota” on osuvampi, ja se lienee ainoa nimitys, jota voi pitää neutraalina. Ja siihen voidaan sitten sisällyttää koko kyseinen sota, mukaan lukien suojeluskuntien ja venäläisten yhteenotot, Ruotsin interventio Ahvenanmaalle ja Saksan osallistuminen sotaan. (Saksan suora osallistuminen oli merkittävää, mutta ehkäpä vielä merkittävämpää oli, että Saksa pakotti Brest-Litovskin rauhassa Venäjän luopumaan avoimesta Suomen punaisten tukemisesta.) Nämähän kaikki merkitsevät sitä, että useimmat nimitykset viittaavat yksipuolisesti Suomen sisäisiin tapahtumiin.

    Sanassa ”lappilainen” ei ole mitään suomen kielen vastaista. Se on säännöllinen johdos sanasta ”Lappi”. Suhteellisen uusi se kyllä on.
  9. Vastaanpa ensin siihen, mitä et kysynyt, vaikka olisi pitänyt: mitä on "työn alla" suomeksi? Siis miten sanotaan hyvällä suomella eikä kyökkisuomelta haiskahtavalla käännöslainalla?

    Abstraktisti voi sanoa "tekeillä", mutta kuvaavampaa on tietysti ottaa mukaan se, mitä ollaan tekemässä, jos se onnistuu luontevasti. Ei esimerkiksi "uuden hilavitkuttimen rakentamisen toteuttaminen on työn alla" vaan "uusi hilavitkutin on rakenteilla".
  10. Ei nyt kuitenkaan viitsi edes lukea kysymystä, koska sinä et viitsinyt sitä kirjoittaa viestiisi saati että otsikkosi olisi kertonut, mistä asiasta on kyse.

    Mutta älä huoli, KVG-menetelmällä löytäisit luultavasti vastauksen ihan itsekin.
  11. Merkinnällä ”ic” tarkoitettiin ehkä sitä, että sanassa ääntyy ns. ich-äänne, jonka foneettinen merkki IPAssa on [ç]. Toisaalta ”ih” kuvaa suomalaiselle ääntämystä aika hyvin, kunhan h äännetään. Saksan ich-äänne on aika tarkkaan samanlainen kuin suomen h esimerkiksi sanassa ”pihti”.

    Sen verran voisi vielä tarkentaa, että saksassa sananloppuinen e ääntyy ns. neutraalivokaalina eli švaa-vokaalina, siis kuten a englannin sanassa ”about”, foneettinen merkki [ə].
  12. Kysymys olisi ehkä paremmin sopinut jonnekin kasvialan palstalle…

    Nämä kasvit taitavat kuulua niiden muutaman miljoonan eliölajin joukkoon, joilla ei ole suomenkielistä nimiä.

    Tammen kirjan ”Välimeren kasvit” mukaan /Asphodelus fistulosus/ on ”pillisoihtu” ja /A. aestivus/ on ”kartiosoihtu”. Suvussa on kymmenkunta muuta lajia, mutta niille ei löydy nimiä käytettävissäni olevista lähdeteoksista, ja tuskin ainakaan mitään yleisesti tunnettuja nimiä onkaan.

    Jos on tarvetta sepittää nimiä, niin noiden mainittujen nimien mallin mukaan ja tieteellisten nimien perusteella /A. albus/ voisi olla ”valkosoihtu” ja /A. ramosus/ ”haarasoihtu”.
  13. Yhteys lomakkeen kentän selitteen (label) ja itse kentän välillä voidaan määritellä kahdella tavalla. Toinen on for- ja id-määritteen käyttö. Toinen on sisäkkäisyys:

    Käyttäjätunnus:



    Nämä voi tietysti halutessaan vaikka yhdistää.

    Toisaalta for- ja id-määritteen käyttö on käytännöllisempi ratkaisu, koska IE 6 tukee sitä mutta ei tue pelkällä sisäkkäisyydellä ilmaistua yhteyttä.

    Koko label-elementin käytön idea on luoda yhteys selitteen ja kentän välille, joten sikäli siis for-määrite on melkoisen tarpeellinen.
  14. Ei väärinkäsitykseen, vaan siihen, että on lausuttu (suomen)ruotsin sana ”yoghurt” niin, että o ääntyy u:na. Joku ehkä sanoo, että sitä ei pitäisi lausua niin, vrt.
    http://www.kotus.fi/index.phtml?i=369&l=sv&s=2085#faq_369
    mutta juuri se, että on kysytty neuvoa ääntämyksestä ja ilmeisimmin myös o:n lausumisesta, osoittaa, että ääntämys vaihtelee. Tietysti on mahdollista, että u:llinen ääntämys on suurelta osin saanut alkunsa kirjoitusasusta ja siitä, että o tällaisessa asemassa yleensä ääntyy ruotsissa u:na.

    Joka tapauksessa kun ”jukurtti” kerran on tullut puhuttuun kieleen, ei se siitä vähällä lähde. Ja miksi pitäisi lähteä? Miksi lainasanaa pitäisi ruveta korjailemaan? Jos korjattaisiin, miksi juuri ruotsi mukaiseksi eikä esimerkiksi alkuperäkielen (turkin) mukaiseksi, jolloin saataisiin lähinnä ”jo’urt”?

    ”Herrasväen g” tarkoittaa soinnillista palataaliklusiilia kuten esimerkiksi ruotsin sanassa ”yoghurt”. Sellaista monet vaativat esimerkiksi uutistenlukijoilta, vaikka vaatijat itse lukevat g:n (ainakin suomea puhuessaan) kuten useimmat muutkin suomalaiset eli k:na. (Sanassa ”jukurtti” k-äänne on lievästi soinnillinen, kuten vokaalienvälinen k yleensäkin. Lisäksi sen soinnillisuus voi vaihdella melko laajoissa rajoissa. Siksi kuvitelma oman ääntämyksen g:stä on melko helppo säilyttää.(
  15. Sen lisäksi, että oikeita merkintätapoja ei opeteta, opetetaan vääriä. Koulujen oppikirjoissakin ja jopa kielenoppaissa on sekä vääriä käytäntöjä (joista ihmiset oppivat enemmän kuin erillisistä ohjeista) että vääriä ohjeita.

    Toisaalta tämä merkitsee, että on helppoa näyttää fiksulta vaikka ei olisi kovin fiksu. Kirjoittaa vain suunnilleen sen tasoisesti kuin ennen oppikoulussa opittiin kirjoittamaan. Silloin jo erottuu kehnosta massasta. :-)
  16. http://www.omniglot.com on hyvä tietolähde.

    Englannin ”pitkä” u (siis suomalaisen yleensä pitkänä kuulema, tavallisesti oikeastikin vähän pitempi), joka esiintyy esimerkiksi you- ja fool-sanassa, on ihan [u] kuten suomen u:kin. (You-sanassa on sitä ennen tietysti [j].)

    Englannin ”lyhyt” u kuten full-sanassa on [ʊ] (U+028A). Suomalaisissa sanakirjoissa sitä merkitään yleensä merkillä [u], käyttäen siis hiukan karkeistettua IPAa; tällöin ”pitkän” u:n jälkeen merkitään pituusmerkki tai sen korvike ”:”.

    Riikinruotsin u-äänne, joka esiintyy mm. sanoissa ”djur” ja ”bulle” (edellisessä pitkänä) on IPAssa [ʉ] tai [ɯ] tai [ɵ]. Osittain tulkintakysymys, osittain kielimuodosta riippuva, osittain äänteen asemasta ja sijainnista riippuva. Ehkäpä standardiääntämyksenä voisi pitää seuraavia:
    djur [jʉːr]
    bulle [bɵlle]

    Tässä [ʉ] on labiaalinen suppea keskivokaali, [ɵ] taas labiaalinen keskisuppea keskivokaali, siis švaan [ə] labiaalinen vastine
  17. "Eräs brasilialainen intiaaniyhteisö" on se, josta Hesarin tiedesivuilla oli joitakin aikoja sitten lähinnä puppua, jossa yhden tutkijan sensaationhakuisista käsityksistä tehtiin tieteellinen totuus. Kannattaa lukea kyseisten käsitysten kritiikki Kanavasta.

    Eskimokielen lumisanojen määrä on vanhaa kiertävää huuhaata, ks. esim. sci.lang FAQ:sta lyhyt selitys. Inarinsaamen lumisanojen määrästä ollaan ilmeisesti luomassa samanlaista huuhaajuttua, jota tulevat innokkaasti levittämään ja paisuttamaan ihmiset, jotka eivät osaa sanaakaan mitään saamea.

    "Sanarikkain" kieli on tietysti suomen kieli, jossa on ääretön määrä sanoja. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/lang/vocab.html
    (jossa oleva "todistus" on olennaisesti sama kuin jo Sadeniemen aikoinaan esittämä).
  18. Ei kannattaisi käyttää sivistyssanoja, jos ei osaa, varsinkaan silloin, kun arvostelee muita sivistyssanojen käytöstä.

    Katsopa sivistyssanakirjasta selitys sekä sanalle "evankelikaalinen" että sanalle "translitteraatio". Jälkimmäistä käytit päin seiniä, edellistä taas ihmettelemäsi lähde käytti oikein. Evankelikaalinen on eri asia kuin evankelinen. Jos sinulla ei ole tarpeeksi tuoretta ja laajaa sivistyssanakirjaa, ks. esim.
    http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=18
  19. Yhdysvaltain osavaltioiden suomenkieliset nimet eivät ole täysin vakiintuneita; ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/usa-osavaltiot.html

    Horjuntaa on muun muassa juuri ilmansuuntien nimityksissä. Niiden suomentaminen on tavallisinta, mutta englanninkielisen asun säilyttäminen ei ole mitenkään ainutlaatuista, eikä asiasta ole yleistä suomalaista normia.

    Google-tuloksia:
    "south carolinassa" 216
    "etelä-carolinassa" 6 180
    "etelä-karolinassa" 163
  20. Ruotsissa o-kirjain ääntyy usein u-äänteenä.

    Kyseessä on vähän samanlainen ilmiö kuin lavoaari. Suomeen on lainattu ruotsista sekä kirjoitusasu että äänneasu, eivätkä ne vastaa toisiaan ihan suomen järjestelmän mukaan.

    Myöhemmin on sitten ruvettu hienostelevasti joskus lausumaankin "jogurtti" (tai todellisuudessa "jokurtti", mutta suomalainenhan luulee osaavansa herrasväen g:n), jolle voi esittää sen näennäisperustelun, että se on lähempänä alkuperäisintä asua, eli siihen olisi päädytty, jos sana olisi tullut suomeen jotain muuta kautta kuin ruotsin kautta.
    21. 73 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt