yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Aluksihan sinun pitää selvittää kuvan tekijä ja saada häneltä lupa. Ks. tekijänoikeuslaki.

    Jos kyseessä on piirros- tms. kuva (ei valokuva, jollainen on aina suojattu), joku on ehkä sitä mieltä, että se ei ilmennä luovuutta eli ei ole teos, jolloin tekijänoikeus ei koske sitä. Sellaista kuvaako haluat käyttää?
  2. Saksan oikeinkirjoituksen uudistus toteutettiin olennaisesti vuosina 1998 - 2005, ks.
    http://www.duden.de/deutsche_sprache/neue_rechtschreibung/geschichte/seite_1.php

    Vuonna 2006 uudistuksen sääntöjä hiukan muutettiin, mutta ß-kirjaimen osalta.
  3. Oikeinkirjoitusuudistukset vievät oman aikansa, mutta kyllä ”fraiche” on jo varsin yleinen. Jos et löytänyt sitä, et vain etsinyt tarpeeksi. Kokeilepa hakea Googlella lausekkeella +fraiche (missä plusmerkki käskee Googlea tekemään tarkan haun, jossa esimerkiksi i on eri merkki kuin î).

    Ranskalaiset ovat tunnetusti tiukkoja mutta epätäsmällisiä. Ranskan akatemian ohjeita oikeinkirjoitusuudistuksesta on tulkittu eri tavoin, mutta lyhyesti sanottuna ”fraiche” on uutta ortografiaa, ”fraîche” vanhaa, ja tässä tapauksessa vanhan ortografian käyttö on edelleen sallittua.
  4. Käyttäisin kielentarkistajasta ihan sanakirjasta löytyvää vastinetta ”language consultant”. Mieleen tuli ensin ”proofreader”, mutta se voi tarkoittaa enemmänkin ladelman tarkistajaa.

    Pelkkä ”editor” on kyllä väärä nimitys, koska se antaa virheellisen kuvan asianomaisen roolista etenkin. Mahdollisesti ”language editor” olisi mahdollinen.
  5. Yleisnimitys on ”toimittaja”. Kun kyse on kirjasta, on tapana puhua kustannustoimittajasta. Suomessa yksi kustannustoimittaja varmaankin yleensä hoitaa monia erityyppisiä hommia, kun taas isoissa kansainvälisissä kustannustaloissa voi olla moniakin erilaisia toimittajia. Vakiintuneita suomenkielisiä nimityksiä ei ole, kun käsitteitäkään ei juuri käytetä suomessa.

    Taittajasta kyllä usein puhutaan, ja se vastannee suunnilleen sitä, mitä ”copy editor” ja ”layout editor” tekevät. Tosin ”copy editor” tekee myös (ja ehkä enemmän) tekstin muokkausta.

    Yleensä kielentarkastajat tai oikolukijat – jos heitä onkaan – ovat eri henkilöitä kuin toimittajat.

    Ainakin oman kirjani (”Unicode Explained”) keskeisin kustannustoimittaja mainitaan kirjassa vain nimikkeellä ”editor” – toki kustannustoimittajista ensimmäisenä. Hän oli keskeisesti mukana rakenteen suunnittelussa, aikataulutuksessa ja yleensä kaikessa. Taitosta ja oikoluvusta vastannut toimittaja (yksi henkilö tässä tapauksessa) kulkee nimikkeillä ”production editor” ja ”proofreader”. Kirjalla oli myös ”copyeditor”, vaikka en tiedäkään, mitä hän teki; luultavasti olisi tehnyt paljonkin, jos käsikirjoitus olisi ollut viimeistelemättömämpi.

    Isossa kustantamossa on omat kuvionsa, ja kirjalle määrätään joukko toimittajia (editors) eri nimikkeillä, vaikka heistä monellekaan ei ole paljoakaan tehtävää. He kuitenkin ovat mukana kuvioissa siltä varalta, että heitä tarvitaan, esimerkiksi korjaamassa tekstiä, jos käsikirjoitus on sekava mutta kuitenkin julkaisemisen arvoinen. Nimikkeet sinänsä eivät kerro paljoakaan, varsinkaan kun ne ovat eri firmoissa erilaiset.

    Erikseen on sitten tarkastajat, reviewers, eli tyypillisesti ulkopuoliset asiantuntijat, jotka hoitavat ensi sijassa asiatarkastusta.
  6. Esimerkiksi Hagforsin ja Sundelinin ”Ranskalais-suomalaisen koulusanakirjan” kuvaus sanasta ”frais, fraîche” alkaa näin: ”viileä, raikas”. Eiköhän tämä selitä, miksi miedosti hapatettua kermaa kutsutaan tuolla nimellä.

    Ranskan nykyisessä oikeinkirjoituksessa tulee muuten kirjoittaa ”fraiche” ilman sirkumfleksia. Viite: ”L’essentiel de la nouvelle orthographe”,
    http://www.enseignement.be/@librairie/documents/ressources/D021/nouvorth.pdf
  7. Sellaisissa yhdyssanoissa kuin ”eurooppaministeri” ja ”eurooppaoikeus” alkuosa tarkoittaa (kielenhuollon siunauksella) samaa kuin EU-alku tarkoittaisi eli EU:ta koskevaa, EU:n laajuista tms.; ks.
    http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1303

    Tämä on osa eurooppakielipeliä, jossa sana ”Eurooppa” on ryöstetty tarkoittamaan nimenomaan Euroopan unionia. Tämä peli taas on eurooppavastine vanhalle kielipelille, jossa ”Amerikka” (johdannaisineen) tarkoittaa useimmiten Amerikan yhdysvaltoja eli USA:ta. Vanha kielipeli on ollut niin menestyksekäs, että jos haluaa viitata koko Amerikkaan (Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaan), on käytettävä ilmausta ”Amerikan manner” tai jotain vastaavaa.
  8. Ainakin amerikkalaisessa standardiääntämyksessä (Standard American) sanan ”homicide” ensimmäinen ”i” ääntyy neutraalivokaalina [ə]; ks. esim. http://mw1.merriam-webster.com/dictionary/homicide
    Se siis ääntyy kuten monien homo-alkuisten sanojen toinen vokaali. Koska homo-alku on tavallisempi kuin homi-alku, on ymmärrettävää, että kirjoitusasut jossain määrin sekaantuvat niiden mielessä, jotka ovat oppineet englannin ensin puhuttuna (esimerkiksi ensikielenään eli äidinkielenään).

    Englanti–suomi-sanakirjoissa näyttää olevan toisenlaista tietoa (ensimmäinen ”i” ääntyy jonkinlaisena i-äänteenä). Tämä heijastelee brittienglannin ääntämystä. Ks.
    http://dictionary.cambridge.org/define.asp?dict=CALD&key=37681&ph=on
  9. Suomalaisen standardin mukainen kreikankielisen sanan kirjoitusasu (translitteraatio)on ”epitseuksis”. Tätä samaa asua käytettäisiin, jos sanasta olisi tullut sivistyssana.

    Englannin kielessä käytetty asu on ”epizeuxis”. Eipä ihme, ettei löytynyt mitään, jos käytettiin sekamuotoa.
  10. On mielenkiintoista, joskin masentavaa, kohdata edes näin virtuaalisesti olento, jonka selkäranka sujuvasti joustaa siihen, että hän nimettömyyden suojissa kyyristellen ja röyhkeästi itseään moraalifilosofiksi kutsuen hyökkää henkilökohtaisesti nimettyä henkilöä vastaan.

    Mitä tulee netin keskustelufoorumien käyttöön sanakirjojen asemasta, on hyvä muistaa, että netistä saadut ilmaiset neuvot eivät keskimäärin ole hintansa arvoisia. Jos kysyt jotain, joka olisi helppo tarkistaa hakuteoksesta, voit syyttää vain itseäsi, jos saat vääriä vastauksia ihmisiltä, jotka eivät myöskään viitsi tarkistaa asioita. Ja moukat, jotka sättivät niitä, jotka viitsivät, kyllä edistävät väärien vastausten osuuden lisääntymistä.
  11. Kyllä ”lavitsa” suomen kielessä tarkoittaa sekä makuu- että istumislavaa. Tämä selviää ihan vilkaisemalla sanakirjaa.

    Taustalla lienee se, että vanhassa maalaistalossa oli (ja jossain on vieläkin) seinänvieriä kiertävä lava eli lavitsa, jossa sekä istutaan että maataan.

    Murteissa merkitys on voinut supistua.
  12. Kysyjähän kysyi, miten taustakuva tehdään. Siinä on ensimmäinen homma, eikä ihan triviaali. Toimivan taustakuvan tekeminen vaatii vähän enemmän kuin täällä pystyy järkevästi selittämään. Jokin kirja tai edes verkkosivusto web-sivujen teosta on siis syytä lukea ja lisäksi kuvankäsittelyn ohjeita.

    CSS-koodisikin oli lähinnä huitaisu. Esimerkiksi jpeg-kuvan käyttö taustakuvana on lähes aina huono ajatus. Tässä fiksumpaa koodia (olettaen vaikka, että taustakuva halutaan asettaa pääotsikolle):

    h1 {
    background: white url(tausta.gif);
    color: black; }
  13. Kyllä ”luottaa, että” on ihan käypää suomea. Se löytyy Nykysuomen sanakirjasta ilman vältettävyys- tms. merkintöjä: ”Saat luottaa, etten hiisku asiasta kenellekään.”

    Sen sijaan ”kiinnitin huomioni, että” kyllä vaatisi lisäsanan ”kiinnitin huomioni siihen, että”.

    Tosin ilmaisutapa on hiukan kömpelö ja kiertelevä, kenties mahtipontinenkin, kun se nostaa pääasiaksi huomion (ja sen kiinnittymisen). Kiinnitit huomiosi, entä sitten? Olennaista kai on, mitä huomasit ja mitä siitä seurasi. Voisi siis _esimerkiksi_ sanoa ”Huomasin, että Jeppe tuli yksin”, jos ei haluta sanoa muuta, tai ”Ihmettelin, että Jeppe saapui yksin”.
  14. Etsipä vaikka News-ryhmä
    comp.infosystems.www.authoring.html
    ja sieltä keskusteluja, joissa mainitaan w3schools.

    W3schoolsin virheellisyys on kyllä ihan objektiivista, muun muassa siinä mielessä, että siellä esitetään HTML:stä, CSS:stä ja muusta asioita, jotka ovat vastoin näiden kielten määrittelyjä, jotka voi lukea w3.org:sta.
  15. Viestisi sisältää toki paikkansapitävän huomion ja se olisi oikea vastaus sopivaan kysymykseen. Mutta mikä olikaan kysymys? Esitetty ”kysymys” oli lauseopillisesti suomea, mutta ei siinä mitään järkevää ajatusta ollut. Kysyjän kannattaisi kysyä ihan yksinkertaisesti eikä käyttää näennäistieteellisiä termejä.
  16. Ehkä halusit tietoa assimilaatiosta, mutta kysyit kyllä jotain muuta. Äng-äänne voi kyllä syntyä assimilaation kautta, mutta niin voi moni muukin äänne (oikeastaan kai mikä tahansa äänne).

    No, asiasi jää edelleen epäselväksi. Joka tapauksessa äng-äänteestä _ja_ sen kirjoitustavoista löytyy suomenkielisistä suomen kieltä käsittelevistä kirjoista tietoa ihan hakusanalla ”äng-äänne” tai hakusanalla ”äänne” tai ”äännejärjestelmä” (koska hakemistossa ei useinkaan mainita eri äänteitä erikseen).
  17. Et siis osannut referoida keskustelua edes lehden nimen tarkkuudella oikein. Tämä tietysti on pientä verrattuna trollaukseen, jota harrastat kirjoittamalla samasta aiheesta uudestaan lyhyin välein, kuten huomautin.

    Ja tämä on pientä verrattuna niljakkaaseen henkilökohtaiseen hyökkäykseen viestisi otsikossa vieläpä ”Journalistina” esiintyen. Käytätkö myös lehtien palstoja sellaiseen sikailuun? Luultavasti olet kyllä vain valejournalisti – tai enintään roskalehden ”journalisti”.
  18. Samaa trollausta yritit jo 31.8., ja sait pari vastausta. Yritä tyytyä siihen, tai mieluummin ryytyä.

    Jos Journalisti-lehti on moiselle turinalle uhrannut palstatilaa, siitä olisi armeliasta vaieta. Ennen Internetiä se tuskin tapahtui, koska lehti perustettiin vuonna 1993.
  19. Hesari noudattaa linjaa, jossa yhä useampi lyhenne kirjoitetaan gemenalla (”pienin kirjaimin” – harhaanjohtava ilmaus, koska kyse on eri asiasta kuin kirjainten koosta). Erisnimien alussa sekin sentään taitaa käyttää versaalia (”Hifk”).

    Jos lyhenteeseen liitetään johdin, kirjoitetaan johtimen edelle kaksoispiste (viite: SFS 4175:2007), siis esimerkiksi ”IFK:lainen” tai ”Ifk:lainen”. Periaate on siis sama kuin lyhenteen taivutuksessa.

    Yleensä erisnimen johdos käsitetään yleisnimeksi siinä mielessä, että se kirjoitetaan gemenalla, esimerkiksi Helsinki ~ helsinkiläinen. Lyhenteet kuitenkin muodostavat poikkeuksen.

    Olet siis oikeassa: ”ex-Ifk:lainen” olisi oikeinkirjoitukseltaan oikein, vaikka se onkin aika kamala muutoin, ja ehdottamasi ”entinen Ifk:n pelaaja” on paljon parempi. Se on myös selvempi, sillä ”Ifk:lainen” voi tarkoittaa myös Ifk:n kannattajaa. Etuliite ”ex-” ei kuulu hyvään asiatyyliin.
  20. Ensinnäkin äänteen nimi on ”äng-äänne”.

    Toiseksi lause ”Sana 'vanki' lausutaan 'vangki'” ei selitä mitään. Jos joku ei kysymyksestä ymmärrä, mitä äännettä tarkoitat, niin ei tuokaan auta.

    Mitä tietoa sinulla on äng-äänteestä? Eikö tietoihisi kuulukaan se, että kirjainyhdistelmässä ”nk” n-kirjain ääntyy äng-äänteenä? Jos kuuluu, mistä oikein haluat tietoa?

    Siis mikä on se ilmiö, jolle kaipaat kieliopillista nimeä?
    21. 83 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt