yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Oli sama vika eilen ostetussa läppärissä, ja kun googlasin sanoilla dvd ääni, ensimmäiseksi osumaksi tuli tämä keskustelu, ja tuolla tiedolla ongelma korjaantui. Hyvä, Internet! :-)

    Pitää siis käydä Ohjauspaneelissa säätämässä, mitä ohjelmaa käytetään DVD-elokuvien toistamiseen. HP:n oma soitin on valikossa mukana, mutta oletuksena on Windowsin Mediasoitin. Huom.: Piti ottaa DVD-levy ulos ja panna se takaisin sisään, ennen kuin asetus alkoi vaikuttaa.

    Kummallista asiassa on, että HP:n koneessa ei ole oletusasetuksena sitä HP:n soitinta, jolla DVD:t toimivat. Kuitenkin konetta myydään ensisijaisesti juuri viihdekäyttöön, kuten elokuvien katseluun.
  2. Kerro url niin joku voi ehkä auttaa. On mahdotonta arvata, mitä olet yrittänyt. Ja sitten vastausta odotellessasi käytä HTML- ja CSS-tarkistinta niin löydät tod.näk. virheen itsekin.
  3. Toimii hyvin ilman puolipistettä. Et selvästikään itse kokeillut asiaa etkä tarkistanut spekseistä.

    Muuta vikaa kyllä oli mutta pragmaattista laatua, eli vääriä asetuksia teknisesti oikein. Linkkien perusväriksi punainen on lähes huonoin mahdollinen, jne.
  4. Todennäköisesti suojaus kyllä onnistuu .htaccessilla, mutta tämä on palvelinkohtainen asia, joten se kannattaa katsoa ensisijaisesti oman palveluntarjoajan ohjeista.
  5. Niinhän taas kävi, että kun joku yritti moittia toista kuvittelemastaan kielivirheestä, teki itse todellisen virheen.
  6. Jos on kutsuttu, niin sitten on vieraana, muuten maksavana asiakkaana. Siksi ei pidä matkia germaanisten kielten tapaa kutsua asiakkaita vieraiksi.

    Neutraali ilmaus on "risteilyn osallistuja", mutta yleensä riittää puhua vain matkustajista.
  7. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.5.html

    Lyhyesti sanottuna taivutetaan "SAPiin", jos tarkoitetaan lukutapaa "sapiin", ja "SAP:hen", jos tarkoitetaan lukutapaa "äs aa peehen".
  8. Jos virkkeen lopussa on pisteellinen lyhenne, ei sen perään kirjoiteta toista pistettä. Tämä on ollut ohjeena niin kauan, kuin suomen kieltä on huollettu, ja viimeksi periaate on vahvistettu standardissa SFS 4175:2006 ja kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon numerossa 2/2006.

    Toisaalta sääntö on kyllä epälooginen ja saattaa vaikeuttaa lukemista etenkin jos seuraava virke alkaa erisnimellä, jolloin virkkeiden rajan hahmottamiseksi pitää lukea toista virkettä jonkin matkaa.

    Ongelman voi usein välttää sujuvasti noudattamalla lyhentämisen 1. pääsääntöä ”älä lyhennä”.

    Latinankielinen lyhenne ”etc.” ei muuten kuulu hyvään suomen kieleen. Englannin kielessä sitä käytetään, koska vastaavaa englanninkielistä lyhennettä ei ole. Suomen kielessä sen sijaan on kaksikin lyhennettä, joita voi käyttää: ”jne.” ja ”tms.", vähän tilanteen mukaan.
  9. On harvinaisen moukkamaista syyttää toisista huonoista käytöstavoista, kun tämän ja muun henkilökohtaisuuksiin käyvän törkyilynsä esittää nimettömyyden suojissa raukkana kyyristellen.

    Mutta mitäpä sinä psykologin analyysilla tekisit, kun itsekin pystyt noin sujuvasti tekemään psykiatrisen diagnoosin potilasta näkemättä?

    En suosittele sinulle psykologin enkä psykiatrin konsultointia, sillä oma vaivasi – ainoa joka sinulle oikeasti kuuluu – ei ole mikään tauti vaan yksinkertaisesti raukkamaisuutta ja moukkamaisuutta, jotka riippuvat omista valinnoistasi.
  10. Jokaisessa selaimessa on komennot tai muut keinot, joilla pääsee sivun alkuun tai edelliselle sivulle. Esimerkiksi Internet Exploreria käytettäessä pääsee sivun alkuun painamalla Home-näppäintä. Sivukohtaiset viritelmät vain pahentavat tilannetta: jos käyttäjä ei osaa käyttää selaintaan, on hölmöä yrittää saada hänet oppimaan joka sivustossa erilainen tapa. Ks.
    http://www.useit.com/alertbox/within_page_links.html

    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/www/totop.html
  11. Viron komitatiivi (kaasaütlev) luetaan sijamuotojen joukkoon. Siihen ei liity adjektiivin ja substantiivin kongruenssia, mutta sama koskee joitakin muitakin tapauksia viron kielessä, ks.
    http://www.eki.ee/books/ekkr/sy73.html

    Sijamuodon käsite on tietysti jossain määrin sopimuksenvarainen. Viron komitatiivia muoto-opiltaan vastaavaa suomen eräissä murteissa esiintyvää -kaa-loppuista muotoa (esim. munkaa ’minun kanssani’) ovat sitäkin jotkut pitäneet sijamuotona, vaikka kyseessä on genetiivin ja postposition yhdistelmä. Virossa vastaavaa muotoa pidetään sijana ehkä ennen muuta siksi, että se kuuluu kielen moniin muotoihin, myös yleiskieleen, ja on laajassa käytössä. Lisäksi virostahan yksikön genetiivin pääte on kadonnut ja genetiivi muodostuu fleksiolla (pelkällä vartalonvaihtelulla), joten kaasaütlev-muoto on luontevampaa käsittää -ga-päätteiseksi sijamuodoksi kuin suomen -kaa-loppuinen muoto, jota edeltävä osa on selvästi tunnistettavissa genetiiviksi.
  12. Jos et ymmärrä jotain alkeellista asiaa kuten kirjaimen ja äänteen eroa senkään jälkeen, kun asia mainitaan, voit tietysti julkisesti osoittaa myös tyhmyytesi soittamalla suutasi sen lisäksi. Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton oikeus siirtyä tietämättömyydestä joko tietoon tai typeryyteen.
  13. Kysymys oli – kuten otsikostakin vielä näkyy – u-äänteestä. Luonnollisin tulkinta suomenkielisessä yhteydessä on, että tällöin tarkoitetaan äännettä, jota suomen kielessä merkitään u-kirjaimella (ja IPAssakin u:lla). Kuten vastauksessasi totesin, sillä _voisi_ tarkoittaa myös jotain samantapaista äännettä.
  14. Systranin käännösohjelma osaa kääntää ruotsista englantiin ja toisinpäin. Mutta suomalaisen peruskoulun opettamalla kielitaidolla sujuvat käännökset varmaan huomattavasti paremmin. Jos taas sellaistakaan kielitaitoa ei ole opittu, ei varmaankaan pysty näkemään, onko automaattikäännöksen tulos aivan pielessä vai ei.
  15. Ei ole mikään oikea oppi, että å korvataan aa:lla. Se on vain yksi tapa kiertää se ongelma, että web-osoitteissa ei vieläkään voi riittävän luotettavasti käyttää muita kuin Ascii-merkkejä.
  16. Katsopa vaikka Ruotsin akatemian sanakirjasta,
    http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

    Esimerkkejä voi tietysti keksiä moniakin, vaikka sitten ”jo” ja ”ju”.

    Tässä oli nyt kyse äänteiden eroista, ei sanojen merkityksestä. Ja epäselvintä kai on, mitä alkuperäinen kysyjä oikein tarkoitti.
  17. Et kertonut, mikä neuvo oli annettu. Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta kaikki eivät todellakaan lue Aamulehteä. Sen lukijoistakaan kaikki eivät lue koko sisältöä tai eivät ainakaan muista kaikkea lukemaansa niin, että tunnistaisivat, mistä joku keuhkoaa kun valittaa jonkin kirjoituksen ”päättömyyksistä”.
  18. Pitkän ja lyhyen vokaalin välillä on väkisin vähän muutakin eroa kuin pituus, mutta mitähän tarkoitat ”u-äänteellä”? Ruotsin kielessähän on hyvin olennainen ero esimerkiksi sanojen ”dok” ja ”duk” vokaaleissa, ja molempia voisi sanoa ”u-vokaaliksi”.

    Pyöreyteen viittaamista en ymmärrä. Molemmat mainitut u-äänteet ja myös y-äänne ovat labiaalisia eli pyöreitä.
  19. Tännekin? Oletko muuallakin kysellyt ja yhtä vajavaisin tiedoin?

    Miksi Ciceron sanoja pitäisi kääntää latinaksi? Hänhän kirjoitti latinaksi. Jos taas olet jostakin lukenut suomeksi hänen kirjoittaneen tuollaista, niin kerro edes, mistä. Jos siinä ei ole lähdeviitteitä, joista ilmenisi, missä Cicero on niin kirjoittanut, niin todennäköisesti Cicero ei ole kirjoittanut niin.

    _Tiedätkö_, että teksti on Cicerolta? Millä perustein _tiedät_? Jos sinulla on perusteet, sinulla todennäköisesti on tieto myös lähteestä, ja silloin alkuperäisen tekstin selvittäminen on lähinnä lasten leikkiä näin internetin aikakaudella.
  20. Lause ”ne tukevat kyllä oikeintehtyä CSS:ää” on erittäin yliampuva, sillä varsinkin IE:n CSS-tuki on varsinainen luteiden pesä.

    Vai tarkoititko oikeintehdyllä sitä, että otetaan huomioon selainten virheet ja puutteet? Silloin lause on tosi mutta ei sano oikeastaan yhtään mitään.

    Olennaista kuitenkin alkuperäisen kysymyksen kannalta on, että selaimet tukevat CSS:ää tässä tapauksessa yhtä hyvin tai yhtä huonosti kuin käytettäessä CSS:ää www-sivuilla.
    21. 95 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt