yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Frontpage on tehty sellaiseksi, että voit tehdä sivuja ja ladata ne palvelimeen käyttämättä mitään muuta ohjelmaa. Siksi Frontpage haluaa hallita sitä, miten HTML-tiedosto viittaa muihin tiedostoihin, kuten kuvatiedostoihin, niin että Frontpage itse voi kopioida oikeat tiedostot oikeisiin hakemistoihin.

    Tästä sitten seuraa, että jos itse siirrät tiedostoja FTP:llä, joudut itse tekemään Frontpagen hommia.
  2. Otsikko ei kyllä ole muuta kuin ”Ääkköset”, eikä otsikkoon viittaaminen tekstin sisällä ole fiksua.

    Kerropa, mitä vaikeuksia sinulla on ymmärtää ääkkösiä – ja millaisia koodeja ymmärtäisit paremmin.

    Kertoisitko vielä, liittyykö ongelmasi JavaScriptiin vai VBScriptiin ja miten ihmeessä?
  3. Todellista alkuperää ei ehkä koskaan saada selville, joten on runsaasti tilaa kaikenkarvaisille spekulaatioille. Niistä yksinkertaisimpia on, että koska lukkari oli vapautettu asepalveluksesta, hänellä ei ollut mitään sodan syttymistä vastaan. Selitys kuitenkin ontuu, koska vanhoina aikoina ei muutenkaan ollut yleistä asevelvollisuutta vaan ruotujakolaitos.
  4. Kun sinulla on noin loistava kielellinen ilmaisukyky, sinun kannattaisi tehdä verkkosivu, jolla esittelet kykyäsi esiintyä julkisesti sivistymättömänä moukkana, joka haluaa pysyä tietämättömänä.
  5. Oikeastaan poikkeuksia on vain yksi, mutta se voidaan jakaa kolmeen eri tapaukseen jos halutaan.

    Muun kuin linkin alleviivaus verkkosivulla on perusteltua, kun viitataan johonkin sivun ulkopuolella olevaan asiaan, jossa on käytetty alleviivausta ja tähän alleviivaukseen viittaaminen on olennaista.

    Tällaiset tilanteet voidaan jakaa kolmia:
    1) Viitataan painotekstiin, jossa esiintyy alleviivaus, ja olennaista on alleviivaukseen viittaaminen eikä se, mitä sillä on tarkoitettu.
    2) Viitataan tietokoneohjelman tms. käyttöliittymään, jossa on alleviivattuja kohtia (esimerkiksi komentovalikossa on Tiedosto-sanan T-kirjain alleviivattuna).
    3) Viitataan johonkin muuhun (esimerkiksi käsin kirjoitettuun tekstiin), jossa esiintyy alleviivaus, jonka merkitys on tuntematon.
  6. Luulen, että ”Ketä on paikalla” on sellaisten ihmisten kielenkäyttöä, joiden kotimurteessa käytetään sanaa ”ketä” merkityksessä ”kuka”, siis partitiivia nominatiivin merkityksessä. Yleiskieleen sellainen ei kuulu, mutta monien alueiden puhekielessä se on ilmeisesti aivan tavallista.

    Eri asia on sitten vielä yksikön käyttö monikon merkityksessä: saatetaan kysyä "Kuka on paikalla?” vaikka tarkoitetaan ”Keitä on paikalla?”

    Kielikorvasi on siis mielestäni oikeassa. Sanoisin kuitenkin, että normaalia yleiskieltä on nimenomaan ”Keitä on paikalla?” eikä ”Ketkä ovat paikalla?”
  7. Koska ihmiset ovat tottuneet siihen, että linkit ja vain linkit ovat alleviivattuja, on vaan tyhmää alleviivata mitään muuta. Tähän on noin kolme harvinaista poikkeusta, joita en nyt rupea esittelemään.
  8. Jos jokin tietolähde suosittelee tuollaista, hanki parempaa luettavaa.

    Oikein tehty sivu toimii millä resoluutiolla tahansa, alkaen nollasta. Tee ensin sivusi vaikka niin, että sokeakin voi käyttää niitä, ja mieti sitten, miten näkeville voi lisätä jotain lisätyyliä. On muuten oikeasti ihan hyvä lähestymistapa.
  9. Joskus vuonna 1997 harrastettiin sivujen taittamista taulukoilla, joissa oli rowspan- ja colspan-määritteitä siellä sun täällä.

    Nykyisin vaativaan taittoon käytetään CSS:ää.

    Joku varmaan tekee sinulle taulukkotaitonkin, jos haluat, kunhan kerrot tarkasti, mitä haluat, ja varaudut maksamaan muutamia satasia.
  10. Vai palautelomaketta olit nysväämässä. Ja halusit vielä rikkoa sen niin, että enter-näppäin ei tee sitä, mitä se normaalisti tekee.

    Unohda koko juttu. Kirjoita sivuillesi yhteystietosi. Se on paras keino saada palautetta. No tosin lähinnähän asia riippuu siitä, onko sivuilla tolkullista sisältöä.

    Jos olet miettimässä, miten meilissä tulevat lomakkeen tiedot saataisiin tiettyyn järjestykseen, olet miettimässä väärää asiaa.
  11. Sitä paitsi edes millään ohjelmointikielellä ei saa ihmisten määrää selville. Ei saa selville, katsooko sivua ihminen vai robotti. (Webin ”käyttäjinä” on paljon robotteja. Mahdollisesti myös koiria, mutta robotteja varmasti.)

    Kannattaa siis keskittyä tekemään jotain hyödyllistä tai hauskaa eikä selvittelemään, moniko sitä katsoo. Sen, että jotkut ihmiset katsovat sitä, näkee kyllä aikanaan siitä, että joku kommentoi sitä – jos sivuilla kerrotaan tekijän yhteystiedot.
  12. Itse asiassa nopeimmin vastauksen löytää tietosanakirjasta, joko painetusta tai cd-versiosta.

    Jos haluaa käyttää vähän enemmän (useita minuutteja?) aikaa, voi googlata.

    Nettipalstalla kysyessään kannattaa varautua siihen, että vastauksia tulee tipoittain, yleensä tuntien tai päivien kuluttua ja niistä useimmat ovat vääriä.
  13. Sääntöjä on lievennetty. Hankalissa taivutusmuodoissa saa joku-sanan tilalla käyttää helpommin taipuvaa jokin-sanaa. Lisätietoja:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/7.9.html#joku
  14. Kannattaa katsoa oikeista sanakirjoista. Kun on kyse suomen kielen sanoista, niin kyseeseen tulevat lähinnä Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja.
  15. Sanan "Olympia" ja sen sukulaisten asu suomessa perustuu lähinnä saksan kielen käytäntöön, jossa antiikin kreikan ääntämys on suurin piirtein säilynyt (kuljettuaan latinan kautta). Välittäjäkielenä saksasta suomeen oli tietysti ruotsi.

    Kyse ei siis varsinaisesti ole tietoisesta klassillisen kreikan ääntämyksen jäljittelystä.
  16. Kieliopeissa on tapana sanoa, että sentapaisessa lauseessa kuin ”Minulla on koira” kieliopillisena subjektina on ”koira”, vaikka loogiseksi subjektiksi voidaankin ajatella ”minä”.

    ”Kaupan lähelle” on tosiaan adverbiaali, jossa on postpositio ja sitä edeltävä täydennys. Tämä johtuu lähinnä siitä, että ”lähelle” on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva sana, ei nomini. Se voitaisiin kyllä ajatella vajaaparadigmaisen nominin lähi- taivutusmuodoksi, jolloin ”kaupan” olisi tosiaankin sen attribuutti. Suuntaus on kuitenkin kohti entistä laajempaa postpositiotulkintaa: myös sanat, jotka muodoltaan ovat nominien tai verbien taivutusmuotoja, tulkitaan yhä yleisemmin postpositioiksi, jos niiden _käyttö_ on (usein vieraan vaikutuksen takia) kaavamaistunutta postpositiomaista.

    Esimerkiksi ”tästä johtuen” on periaatteessa lauseenvastike, jossa on johtua-verbin muoto ja sen määrite. Sitä kuitenkin käytetään (paljolti alun perin ruotsin esikuvan mukaan: ”beroende på detta”) laajasti niin, että ”johtuen” on luonteeltaan postpositio ja ”tästä” sen täydennys, jolloin merkitys on käytännössä sama kuin ilmaisun ”tämän johdosta” tai ”tämän takia”. Kaavamaistuminen ilmenee mm. siten, että kirjoitetaan tyyliin ”tästä johtuen hän hyväksyi esityksen”, vaikka lauseenvastiketulkinnan mukaan ilmaus on järjetön (eihän _hän_ johdu tästä vaan hyväksyminen).
  17. Arkki-alkuiset sanat ovat ainakin kolmea eri alkuperää (latinan arcus ja arca sekä kreikan arkhi-). Hyvästä tietosanakirjasta löydät lyhyet selitykset mainitsemiesi ja monien muiden arkki-sanojen alkuperälle. Nooan ”arkki” on muuten nykysuomennoksessa ”arkku”.
  18. Kun sanan viimeinen ”ei-neutraali vokaali” (siis vokaaleja e ja i lukuun ottamatta) on y, tulevat todellakin kyseeseen sekä etu- että takavokaaliset päätteet. Muista tapauksista (esim. barometria ~ barometriä?) ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#paatevok

    Vaihtoehdot näyttävät olevan suunnilleen yhtä yleisiä, ä:llinen vähän yleisempi. Google-hauissa kannattaa ottaa huomioon, että Google yleensä pitää a:ta ja ä:tä samana merkkinä, joten esimerkiksi haku ”analyysiä” löytää molemmat asut. Sen sijaan kun sanan eteen on kirjoitettu plusmerkki, esimerkiksi ”+analyysiä”, Google pitää a:ta ja ä:tä eri merkkeinä.
  19. Kannattaa käyttää oikeita sanakirjoja, joissa on usein paljon enemmän tietoja kuin netin sanakirjoissa, joista monet ovat joko ylimalkaisia sanaluetteloita tai epämääräisiä koosteita ilman vastuullista tekijää.

    Netistä kyllä sattuu löytymään ihan kunnollinen ruotsi–suomi–ruotsi-sanakirja:
    http://lexin2.nada.kth.se/sve-fin.html

    Sanakirjojakin pitää hiukan opetella käyttämään. Kahden sanan fraasille löytyy usein vastaus jomman kumman sanan kohdalta. Taipuvaa sanaa etsitään perusmuodon mukaan, ja tuosta sanakirjasta löytyy sanan ”kaksi” kohdalta seuraava:

    på tu man hand ("mellan fyra ögon")---kahdestaan, kahden kesken
  20. Riippuu ihan siitä, miten haluat sen sijoitella. Alkeellinen sijoittelu sujuu vähän helpommin HTML:llä. Vähänkin tarkempi sijoittelu muuttuu helposti sellaiseksi, ettei sitä edes voi tehdä HTML:llä tai se voidaan tehdä HTML:llä vain melkoisella temppuilulla.

    Miksi kysyt? Onko _helppous_ todella ainoa kriteeri?
    21. 97 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt