Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

18

  1. Luin osin hämmentyneenä kirjoitustasi..Toivon sydämestäni,että olet kirjoittanut sen jonkun ikävän sattumuksen jälkeen,pikauksissasi,helpottamaan omaa pahaa oloasi ja ahdistustasi.
    Olen itsekkin uusioperheen äiti.Meillä asustavat mieheni lisäksi mieheni 14v.poika,sekä välillä omat lapseni pojat 14 ja 16v.+ mieheni 18v.tyttö.Odotamme ensimmäistä yhteistä lastamme 2.2010,joten perheessämme kyllä elämää riittää..
    En ole vielä tähän päivään mennessä nähnyt,että mieheni lapset(edes tyttö 18v.)olisi tehnyt itselleen leivän,saatikka laittanut astiansa koneeseen,mutta todennut asian olevan niin kauan hanskassa,kun joku muu kuin minä nuo askareet hänen puolestaan hoitaa..
    Itse en ikinä,milloinkaan voisi sanoa,että vihaan lasta,oli kyse sitten sinun,minun tai meidän lapsista!!Toki elämään ihmetystä mahtuu,mutta ihmetyksen aiheetkin on ymmärrettäviä,kun kahdesta eri perhemallista lähdetään rakentamaan yhtä yhteistä.Joustavuudella ja sumplimalla onnistuu kyllä.
    Yritetään muistaa,sekä lapset,että aikuiset toimivat välillä typerästi,vaikka eivät typeriä olekkaan!!Ja että elämän ei tarvitse olla vihantunnetta esim. kolmen viikon välein..Asioille voi ,ja pitää tehdä silloin jotain!Tai vaikka sitten hammasta purren odottaa,että muutama vuosi vierähtää,ja jopa aikuistuisi.. : )
    Tsemppiä kaikille alkuperäisille ja uusille kokoonpanoille!!!