Mä tunnen helposti myötähäpeää. Esimerkiksi kun joku pitää jotain esitystä englanniksi, vaikka kielitaito riittää vain (pienen) kaljan tilaamiseen. Se on jonkinlaista säälin sekaista myötätuntoa. Jostain syystä tulee osallinen olo, vaikka mitään tekemistä asian kanssa ei ole paitsi että kuulee ja näkee tilanteen. Varmaan siksi ei kiinnosta kattella mitään Talentia, Idolsia tai muuta vastaavaa multimyötähäpeän lähdettä.