- Graafisesti sitten näin.
http://aijaa.com/KCHp52
Vinoviivan kulma kuvaa hetkellistä pyörintänopeutta . - Tässähän on planeettapyörästön välityssuhteen laskeminen, joka on helpointa vektorien avulla.
Kun tunnetaan kehäpyörän ja aurinkopyörän kehänopeus, niin niiden välissä olevan planeettapyörän kahden eri pisteen hetkellinen nopeus tunnetaan, joista voidaan laskea sen hetkellinen pyörintäkeskiö ja siitä sekä planeettapyörän liike, että sen pyörintä akselinsa ympäri.
Pyöritelköön numeroita ken viitsii. - Putoama on 300 m matkalla reilu 50cm, sivuttainen poikkeama vajaa sentti, 150 m putoama 1/4 ja sivu 1/2 edellisistä.
Ilmanvastus olisi n.10g luokkaa, jonka vaikutus olisi aika mitätön noin lyhyellä matkalla.
Nämä taisi olla laskemalla niitä arvoja, joita ei ilmeisesti edes kysytty, vaan ehkä tarkoitettiin sitä että rihlattomalla piipulla luoti voi muuttaa asentoaan sattuman varaisesti ja ilmanvastus muutta lentosuuntaa ? ?
Asia on kumminkin niin että satunnaisia muutoksi tai niiden vaikutusta on vaikea laskea jos lähdetietona on vain oletus että jotain voi tapahtua jonkin muotoiselle kappaleelle sen viuhuessa menemään. - Miksi ja mitä kaavaa on käytetty ?
Yleinen yhtälö on PV=nRT josta luonnollisesti n=PV/RT
R on yleinen kaasuvakio ja n on moolimäärä.
Näissä laskuissa lasketaan moolimärän muutosta ja kun muutos oletetaan tapahtuvan vakiolämpötilassa niin nimittäjän RT supistuu laskuista pois.
Siis ensimmäisessä laskussa pullossa on kaasumäärä 2bar*5L /RT mooleina ja pullosta on otettu kaasua 1.013 bar*1.5*35L/RT moolia.
Alun perin moolimäärä on siis ollut näiden summa, josta yhteisellä moolimäärällä pitää olla P*5L/RT .
Kuten huomaat RT supistuu pois ja päädytään esitettyihin lukuihin, mutta periaate on että lasketaan kaasun määrän muutos ja sopeutetaan sen tila yhtälöön.
HUOM ! mooli on painoyksikkö ja tilayhtälö pätee kaikkiin muutoksiin, joskin joissain muuttujana voi olla em lisäksi myös lämpötila. - "kun teho pysyy vakiona kiihtyvyys pysyy vakiona"
Ei taida pitää paikkaansa !
Pitäisi kai mennä näin:
Pt = ½mv^2 --> sqrt(2Pt/m) =ds/dt ---> jne... - Periaatteessa kyllä, mutta käytäntö on paljon mutkikkaampi joustavien renkaiden ja pyörien asennon muutosten vuoksi.
Juuri takapyörien "itseohjautuvuudella" säädetään suuntavakavuus ja osaksi se kumman pään kitka pettää aiemmin, pyörien asento kun muuttuu vähän joka suuntaan sekä kallistuksen että jouston aikana vaikuttaen ohjaussuuntaan ja kitkaan.
Autopalstalta saattaisi saada paremmin tietoa jos asia kiinnostaa. - Joko tehtaalta tai remontissa kaulan prässäys jäänyt vajaaksi tai väljäksi.
- Miksi ei ?
Vaikea selittää esimerkiksi ensimmäisessä kohdassa, jonka paine on 130 bar ja purkausaukon pinta-ala 1 mm^2 että voima olisi 27 N ? - Juu hatunnosto viitseliäisyydelle ja harrastukselle laskea todellisia tuloksia pelkkien mielikuvien sijaan.
Sama mielikuvaharha oli tuolla tunnelipotkuri keskustelussa, työntövoima kun riippuu puhallustehosta (P) ja tunnelin/suihkun halkaisijasta (D)
F = k*(D^4*P)^1/3, eli tilavuusvirralla on siis aika suuri merkitys.
Ps.
Sulle on ilmeisesti sattunut huolimattomuuslipsahdus, tilavuusvirta impulssissa on alku- ja loppunopeuden keskiarvo eli puolta pienempi kuin laskuissasi.
Voit tarkistaa asian vaikka purkauspinnan ja paineen tulosta. - i aivan.
Vesisuihkun toiminta perustuu massavirran kiihdyttämiseen, kuten potkurinkin toiminta.
Reaktiovoimalla tarkoitetaan liikemäärään pohjautuvaa vastavoimaa, jossa aluksen massasta osa lähetetään vastakkaiseen suuntaan, sen huippunopeus on rajaton (vastuksesta riippuen) mutta on aivan eri asia kuin vesijetti.
Myös työntövoima noudattaa samoja periaatteita jetissä ja potkurissa, ominaisuudet eri tapauksiin on muunneltavissa, mutta yleensä jetti on hieman epätaloudellisempi ja sen työntövoima samalla teholla on selvästi pienempi kuin potkurivedolla. - Osittain väite pitää paikkansa, sillä tehon kasvattaminen lisää työntövoimaa hyvin vähän ( P^1/3 ) eli on turha laittaa liian suuritehoista potkuria pieneen tunneliin.
Suurempi tunneli antaa enemmän työntövoimaa jopa samalla teholla. - Kiitos palautteesta .
Aina oikeassa oleminen on ihmiskunnan asukkaille mahdoton tehtävä, enkä katso olevani mikään poikkeus.
Asioista voi aina keskustella rakentavasti, mutta asenteellinen tyrmäys, jota ei esittäjä itsekään osaa perustella, on yleensä vain riidan haastamista, joka ei kaipaa kommenttia.
Näitä riidan haastajia näyttää lukumääräisesti viihtyvän runsaammin palstalla kuin esim Joakim.n ja muiden kaltaisia keskustelijoita, joilla aina on jotain ajatusta puheidensa takana ,oli ne sitten muiden mielestä oikein tai väärin, sen sijaan toisilla näyttää pää-asia olevan saada edes hieman huomiota typeryyksiä huutelemalla.
Kukin tyylillään. - Jos suihkun vastavoima pienenee, virtausnopeuden/paine-eron on pienennyttävä.
Tästä seuraa myös tehontarpeen pieneneminen !
Tällä ulkopuolisen painelähteen käyttäytymisellä ei voi simuloida vesijetin työntövoimaa vedessä/ilmassa koska ulkoisen paineen muutos ei vaikuta tasapuolisesti massavirran kumpaankin päähän puhumattakaan että teho saataisi pysymään vakiona.
Ilmaan suihkuttavan jetin lisähaittana on vielä tehohukka, joka tarvitaan vesimassan nostamiseen pinnan yläpuolelle, jota voi hieman kompensoida supistamalla suihkua ja pienentämällä massavirtaa ym.
Käsisuihkun käyttäytyminen on ihan kivaa puuhastelua ja ilmiöiden tutkimista, mutta alkuperäisestä asiasta aika kaukana. - Aivan.
Suihkun vastus tai este purkautumisen jälkeen ei vaikuta työntövoimaan. - Odotinkin jo tuota.
Selitys on hyvin yksinkertainen, paine-ero muuttuu kun vesijohdon paine pysyy vakiona ja veden ja ilman paine ovat erilaiset.
Jetissä paine-ero tehdään moottorin teholla. - Käsitykseni jetin teoriasta poikkeaa hieman esitetyistä ja saatan olla taas väärässä, joten mahdollinen oikaisu olisi tervetullut.
Näin:
Vesimassan liike ei aiheuta mitään voimaa ellei se osu kohteeseen, ainoastaan sen liikkeen aiheuttaja, paine-ero saa veneeseen vaikuttavan työntövoiman.
Tilanne on periaatteessa lähes potkurin kaltainen jossa paine-ero syntyy lavassa ja aiheuttaa veden liikkeen, jetissä paine-ero synnytetään eri tavoin veden purkauskohdan ja sisääntulon välille ja työntövoima on purkauspinnan poikki-ala* paine-ero, suihkun virtausnopeudella tai vastuksella suuttimen jälkeen ei ole enää mitään vaikutusta työntövoimaan.
Vesisuihkun nopeus ei siis ole syy työntövoimaan, vaan seuraus voiman vaikutuksesta, eli tilanne on em. oletuksiin päinvastainen, vaikka matemaattinen käsittely on helpompaa käyttäen suihkun nopeutta parametrina paineen asemasta, myöskään järjestelmän ulkopuolinen paine ei vaikuta, eli toimipa jetti kokonaan vedessä tai sen yläpuolella.
Kaikki jetit ei puhalla suihkua ilmaan, suurin osa kylläkin, mutta syy on jetin rakenteessa, ei työntövoiman suuruudessa. - Kelataas taas
Kun vene kulkee 8 solmia, se tarvitsee siihen tietyn moottoritehon. joka riippuu siis venenopeudesta ja -vastuksesta, ei moottorin mallista, kierrosluvusta tai muusta moottoriin liittyvästä.
Tässä tapauksessa moottori jaksaa ottaa vain 2400 r/rpm, joka tarkoittaa että moottoriteho on maksimissaan reilu 30 hv.
Kun kierroksia on 2000 rpm moottoriteho on alle 20 hv ! . (potkurin vastus pienenee kierrosten alentuessa).
Runkonopeutta ajettaessa vene vaatii siis moottoritehoa alle 20 hv, miksi konetta pitäisi kierrättää nopeammin ?
Tämä vanha hokema , moottorin on otettava täydet kierrokset, on perua bensiinimoottoreiden ajoilta, dieselmoottori on parhaimmillaan matalilla kierroksilla vääntöä käyttämällä, päinvastoin kuin bensiinimoottori.
Toinen syy miksi uppoumaveneisiinkin laitetaan niin pienet potkurit, on se että edes tyhminkään kahvaan nojaaja ei saa kiehautettua konetta.
Tässäkin tapauksessa moottori kuormittuisi liikaa jos ajettaisi jatkuvasti täydellä kaasulla (2400 rpm), mutta runkonopeuteen riittävä teho ei rasita moottoria yhtään enempää pyöriikö moottori 2000 tai 3000 tai 4000 r/min.
On järjetöntä huudattaa moottoria turhaan, ei kukaan aja autoakaan maantiellä parhaan väännön kierroksilla tai välityksellä jolla saavutetaan maksiminopeus, vaan pienimmillä, mikä jaksaa vaivattomasti vetää. - Lukemat vaikuttivat niin hurjilta että piti oikein pysähtyä aikalisälle.
Ilmeisesti olet laskenut vain painevastusta, viittauksesi vetolaitteen vastukseen 1/20 ei voine sisältää laminaarivastusta.
kaksi 35 millistä akselia antamillasi mitoilla muodostaa poikkipinnaltaan 0.021 m^2 , pitkämuotoisen ellipsin muodon, jonka Cv turbulenttisena on 0.25...0.35.
30 kn nopeudella vastusvoima olisi 880 N 0.35 Cv llä.
Tehona 18 hv (30 moottorilta) siis yhteensä molemmille !
Tuet ja peräsin muotoiltuna lienee samaa luokkaa kuin vetolaite torpedoineen ja kavitaatiolevyineen.
Akselin haittana on se potkurivirran suunta ja osuminen osittain veneen pohjaan, ja vetolaitteella kulmavaihteet, jotka syövät tehoa 5...10 %, ja olisi jo yhdellä ylimääräisellä ratasparilla parista 250 heppasesta yli 30 hv.
Jompi kumpi meistä näyttää olevan väärässä, pelkkä pyöristys ei näin suurta eroa voi selittää, joten kerrotko hieman perusteluja laskelmiisi. - Sylinteripaineet on normaalit.
18 puristussuhteella paine lämpimässä koneessa on hieman yli 30 bar, jos mittari on suuttimen reiästä, anturi kasvattaa tilavuutta ja paine jää pienemmäksi.
Tapauksessasi lukemat on täysin OK.
Todennäköinen vikakin on täällä jo moneen otteeseen kerrottu, tehon puute ja musta savu on merkki ilman huonosta vaihtumisesta.
Syitä on tukos jossain tai venttiilien ajoitus, pumpun ajoitus ei voi olla kovin paljon mäessä, jos kone käynnistyy normaalisti ilman savupöllähdystä ja poikkeuksellista kalinaa.
Ps.
Jos siinä on alipainesäädin, älä mene vaihtamaan niitä säätäjän putkia, ryntäytät koneesi hajalle. - Veikkaan että vika ei ole ilmassa, vaan tukoksessa .
Jos siirtopumpun ja tankin välillä on vuoto josta ilma pääsee letkuun, ilma keräytyy suodattimeen ja jonkun ajan kuluttua kone sammuu, tämän voi todeta ilmaamalla suodattimen.
Jos siirtopumpun ja pumpun välillä on vuoto putkistossa, se näkyy ulos vuotavana polttoaineena, ylipaine on moninkertainen siihen, mitä pumppu voi aiheuttaa alipainetta.
Jos suodatin tai muu osa putkistosta on osittain tukossa, pumpulle tuleva paine on niin pieni että kun elementin on imettävä sitä alipaineellaan, se aiheuttaa tilapäistä ruiskutuspaineen alenemista (mahd. höyrystymistä) ja epäsäännöllistä pätkimistä käynnissä.
Vikasi viittaa tähän, kun pätkiminen alkaa vasta kun paine pumpulle alenee riittävästi.