- Lupasin kyllä itselleni olla sotkeutumatta enää tähän farssiin, mutta heittosi tuosta laakerin tukivoimasta kiinnosti sen verran että piti sitten hahmottaa millaisista voimista olisi kyse.
Jos akseli olisi tuettu siten että joustolaippa estäisi momentin, tukilaakeri olisi sen 60 sentin päässä ja vannasputken sisäämmeno 180 sentin etäisyydellä laipasta, niin jos laippa siirtyy linjasta sivuun 1 mm, tukilaakerille tulee 22 N tukivoima !
Voima on lineaarinen poikkeamaan eli 2 mm poikkeama olisi 44 N jne .
Näin siinä tapauksessa että laakeri olisi kiinteä, joustavasti kiinnitettyyn voima on sitten pienempi siinä suhteessa kuinka joustava on kiinnitys, niin ja laippaan vaikuttava sivuttaisvoima on 0.66 laakerivoimasta.
Todellisuudessa sivuttainen poikkeama on muutamia millejä joten voimat on sitä luokkaa että vauriovaara vaikuttaa liioitellulta.
Kuten aiemmin osuvasti totesit, näitä voi laskea edeltä käsin ja laitella useitakin kantavia laakereita ilman ongelmaa, sama juttu näissä pienemmissäkin laivoissa, maallikkoluulot vaan voi osoittautua monesti yllättävlksi. - Kiitos, toivottavasti rohkaisee muitakin hommaan.
- No pojat, ei näin yksinkertaista tarvitse arvailla.
Kun akseli kiinnitetään vaihteen laippaan ja moottorin kumityynyt säädetään niin että takalaakerille ei tule painoa, akseli taipuu pelkästään omasta painostaan n. 4.5 cm .
Kuvaa tuon akselin jäykkyyttä.
Saivartelijat voi sitten laskeskella erilaisia tuentoja ja rihtausvirheen momentteja ja saada tuloksi mitä nyt kukakin haluaa. - Hiushalieamia ihmeteltiin kunnes syyksi paljastui (ainakin osittain) langan ja perusaineen koostumusero, varsinkin sinkkiseoksilla, se ilmeisesti käynnisti erkautumis-reaktion tai vastaavaa, lisäksi langan koostumus vaikutti lähes valtiosalaisuudelta ja oikea osui yritys-erehdys-menetelmällä.
Oksidikerroksen poisto ei kai ole tarpeen, eikä kokonaan edes mahdollista, mutta muuten puhtaus on välttämätön edellytys.
Paineilmakolveista kokemukset oli välillä tuskastuttavia, poisto- tai vuotoilma tuppasi hajoittaa argonisuojaa yllättävillä tavoilla.
Muuten tuntuu kokemuksesi kovin tutuilta.
Jos viitsit, niin kiinnostaisi vielä miten ratkaisit materiaalin käsittelyn, leikkasitko itse, ja mitä seosta ja missä kovuusasteessa ja ilmeisesti hitsaus sisätiloissa, käytitkö juuritukea vai avasitko saumat jne.
Ps
En ole rakentamassa, vain mielenkiinnosta kyselen, - Enpä tunne käyttämääsi konetta, mutta kuvista päätellen se on kaiketi yleiskone.
Aikoinaan ESAB.lta puuttui alumiinille erityisesti tarkiotetut MIG-koneet, australialaista Hobartia pidettiin ainoana soveltuvana sähköisine kolvivetoineen.
Noita yleiskoneita voi kyllä käyttää lyhyellä "piuhalla", pidemmällä rupeaa suuttimien palaminen kiusaamaan.
Yhtä kaikki , osaaja vetää kyllä palkoa millä vain ja alumiinin hitsaus on helppoa, aloittelijalle TIG on mielestäni oikea, se mahdollistaa palon muokkaamisenkin jälkikäteen ja sillä saa todella kaunista jälkeä laitteen hinta on ystävällisempi.
Ihmettää vaan edelleen alumiinin itserakentajien kammo, vaikka sisävesille(kin) se on paljon järkevämpi kuin teräsvene, puhumattakaan sen helpommasta rakentamisesta. - Tällaista on keskustelu, kun pohjana on vain toisilta kuultu tarina ja puheenaihe on täysin vieras.
Moottorin edestakaisin liikkuvien Kaikki rivimoottorit joiden sylinteriluku on parillinen jalukumäärä yli 4 ja kaikki niiden yhdistelmät (V, W) on mahdollista tehdä massavoimiltaan ulkoisesti 0-tasoon( ei vapaita massavoimia).
Ristiakselinen V-8 saadaan pelkillä kampiakselin vastapainoilla ja muita voidaan parantaa tasapainoakseleilla joita tarvitaan aina kaksi.
( Emsimmäisen kertaluvun värinää vaimennettaessa kampiakselia voidaan käyttää toisena iasapainoakselina.)
Massavoimat tulevat ongelmaksi vasta suurilla kierrojsilla, ja varsinkin dieselmoottoreissa pahempi ongelma on vääntövärinä.
Puristustahdin aikana syntyy hetkellinen vastustava momentti, joka on jopa 8 kertainen sylinterin maksimi nettomomenttiin verrattuna, työtahdin aikana sitten vielä monin verroin suurempi ja toistuu jokaisen työtahdin kohdalla.
Sen vaikutus on joko lohkoon tai kampiakseliin massasuhteista tai erillisistä massavaimentimista riippuen.
Sylinteriluku , suuri massa ja kierrokset ja joissain tapauksissa tasapainoakselien sijoitus eri tasoonvähentää vaikutusta .
Moottorien kanssa puuhailleet tietää mikä ero on tasa-ja epätasavälisellä sytytyksellä ja tietämättömät voi koittaa sillä 6-sylinteriselläkin avaanalla yksi tai muutama suuttimen putki, että miten se kampiakseleiden kulma pitää käynnin tasaisena.
2-sylinterinen rivimoottori voidaan tehdä tasavälisesti sytyttäväksi jolloin männät liikkuu samaan tahtiin, ja tasapainoakseleilla kumotaan 1-kertaluvun voimat, toinen (halvempi) vaihtoehto on että männät liikkuu eri tahtiin, jolloin 1-kertaluvun massavoimat on balanssissa, mutta momentit ja toisen kertaluvun jää vapaaksi, lisäksi sytytys ei ole tasavälinen.
Ominaisuus koskee kaikkien valmistajien moottoreita, ei ole mikään Lombardinin erikoisvika. - No aivan ensin on ennakkoluuloja ravisteltava sen verran että alumiinin hitsaus on jopa aloittelijalle yllättävän helppoa, ja vaikka lämpölaajeneminen on melkein tuplat teräkseen, vetely on paljon vähäisempi.
TIG - laitteet on suht halpoja hankkia , mutta argon maksaa ja työ on hidasta.
Tig siksi että Mig-vaatii jo rautaista ammattitaitoa vesitiiviin sauman tekemiseen ja on hyvin arka lisäainelangalle. (sauman halkeamat), ja puikot voi umohtaa lolonaan.
Levyä ja profiiliakin voi leikata aina 5mm paksuuteen puutyökaluilla, pyörösaha, jyrsin, jms.
Muotoilun suhteen alumiini vaatii vähemmän tukia kuin vaneri, edellytyksenä että suoria isoja tasopintoja olisi vältettävä, samalla välttyy siltä ominaiselta kuminalta ja meteliltä, joka yleensä liittyy alumiiniin.
Itserakennuskohteena alumiiniveneet on jostain syystä vieroksuttuja täällä, lieneekö ennakkoluuloja vai hinta, pallon toisella puolella niitä värkkäillään jopa siinä kuin puuveneitä. - Hyvä niin .
Kiinteällä laipalla hoikan akselin ongelma tulee jossain vaiheessa yleensä ilmiönä että akseli täristää tai vaihde kolisee jollain lierrosalueilla.
Se on seurausta kumityynyjen vanhenemisesta ja kun akseli työntää ja vääntää konetta, niin rihtaus muuttuu ja akseliin yulee ei toivottua taivutusta.
Joustavilla laipoilla sun muilla yritetään ehkäistä tai ainakin siirtää ongelmaa.
Toisten mielestä viat korjataan vasta kun niitä ilmenee, ei ehjää tarvitse räplätä ja toisten mielestä laitteet on oltava siinä kunnossa että vikoja ei ilmene.
Paremmin tietäviä neuvojia riittää kuitenkin aina. - Laakeri kestovoideltu tai voitelu muuten järjestetty (nippa) ja kumityynyjen varassa, kiinteä johtaa kaiken kolinan ja tärinän runkoon ja voi tuhota hytkimen laakerin.
Joustolaippa pitää olla. - Kysymys oli hieman kummallinen, kysyttiin raskoa, joka on vanhan kpms-järjestelmän painoyksikkö (massa, joka kiihtyvyydellä 1m/s^2 tuottaa voiman 1kp)
Siis rasko on 9.81 kg.
Ja taitaa se pallomaisen massan sisällä kiihtyvyys muuttua lineaarisesti, ei 3-potenssiin. - Ei se alumiini hapetu galvaanisessa parissa, se syöpyy, anodisointi on eri juttu.
Voit huoletta kiinnittää sen millä tahansa pultilla, pultin pinta on niin pieni koko veneen pintaan että syöpymistä tulee vain kosketuskohtaan.
Jos se kalvaa mieltä, niin laita alumiini- tai muovipulteilla, ne kestää tuollaisessa paikassa mainiosti. - Laivanrakentaja en ole minäkään, mutta...
Tankkereiden mittasuhteet ovat merenkulun ja kuljetuskyvyn/ kustannusten vuoksi kuodoltaan " hoikkaan rakenteeseen verrattavia "(pituus /korkeus tai leveys reilusti yli 5), joka asettaa mitoitukselle lisävaatimuksia.
Vaikka laivan runkoa käsiteltäisi puhtaana kotelorakenteena, niin mittakaavan kasvattaminen lisää taipumaa mittakaavan potenssin 1,5 jos materiaali vahvuus mitoitetaan samalle kuormitukselle.
Kappaleen ominaisvärähtelytaajuus taas riippuu likimain oman massan aiheuttaman taipuman suuruuden neliönjuuresta ! ! !
Tuo epäselvä jokellus yritti selvittää sitä että mitä suurempi mitoiltaan, sitä pienenpi ominaisvärähtelytaajuus on.
Tällä on merkitystä silloin kun ominaistaajuus voi resonoida kuormituksen kanssa, ja kun henkilöstön tai liikettä kalkyloivien mittalaitteiden varaan ei voi täysin luottaa on rakenteilla pyrittävä vaikuttamaan asiaan eli lisätä varmuuskerrointa ja/tai jäykkyyttä.
Värähtelyn laskennallinen hallinta tarkasti on lähes mahdotonta solmukohtien epämääräisyyden vuoksi ja varmaan useimmat merilläliikkuvat ovat joutuneet ilmiön toteamaan, kuinka mitättömältä näyttävä aalto saattaa saada koko kipon hetkeksi ravistelevan kuin horkassa.
Voisikohan tässä olla osasyy että tosisuuria tankkereita ei enää edes takenneta, katkeamiseen myrskyssä ei kaksoispohjat pelasta katastrofilta. - Joo, ajatus kulkee oikein, mutta jos viallisten määrä on 2% ja 30 kpl otoksesta löytyy vähintään 2 viallista yli 40% todennäköisyydellä, niin jossain on matoja ?
No, laskuvirhe-paholainen on iskenyt ja viimeisestä laskusta puuttuu toisesta termistä se binomikerroin (30). !
Inhimillistä, mutta htvä korjata. - Sekaisin näyttää tosiaankin olevan ainakin lujuus-paino-suhde ja jäykkyys.
Kevlar on millä tahansa kriterillä moninkertaisesti lujempaa kuin puu, paino suhtautuu suunnilleen 2...3.5 puun eduksi ja kuidunsuuntainen vetolujuus 15...35 kertaisesti Kevlarin eduksi.
Jäykkyys on aivan eri asia, siinä ratkaisee kimmokerroin ja poikkipinnan oluttuvuudet, ei lujuus.
Jäykkyydessä aineen painosuhde antaa edun suhteen toiseen potenssiin. eli, jos kaksi samanmuotoista, painoista ja saman kimmokertoimen omaavaa kappaletta joiden ominaispainot(1/tilavuus) on 1:2 , kevyemmän jäykkyys on 4 kertainen.
Puun kimmokerroin on 10 GPa ja Kevlarin 70...100 GPa, joten joissain tapauksissa, kuten umpisalko jossa kevennykset ei onnistu, voi väittää jäykkyytä lähes tasavertaisiksi.
Veneenrakennuksessa tällä ei ole juuri muuta merkitystä kuin suunnittelun vaativuus, ohut kuori vaatii kaarevan pinnan ja/tai jäykisteet, mastoa tuskin kukaan haluaa tehdä umpilaminaatista. - En täysin ymmärtänyt mitä haet kysymykselläsi, mutta prekeesio on liike, joka synnyttää vastamomentin hyrrään vaikuttavalle ulkoiselle momentille.
Jos hyrrä pyörii ilman ulkoista, pyörintäsuuntaa kohtisuoraan, vaikuttavaa momenttia, mitään poikkeuksellista liikettä verrattuna kiinteään kappaleesen sen ei synny.
Jos taas ulkoisesti vaikuttaa momentti, niin " hyrrävoimat", muuttavat momentin alkuperäistä suuntaa vastaan kohtisuoraan , joka saa aikaan liikkeen, joka taas synnyttää alkuperäiselle momentille vastakkaisen momentin, saaden hyrrän kääntymään kohtisuoraan alkuperäisen momentin suunntaa .
Kuvasi tilanteessa jos akseli on tuettu pystysuoraan tankoon, niin maan vetovoima saa aikaan momentin ja prekeesio taas hyrrän kiertämään samassa tasossa tota punasta tankoa. (kiertosuunta sama kuyn hyrrän alaosan)
Jos akselia ei ole tuettu tankoon, mitään momenttia tai prekeesiota ei synny, vaan hyrrä putoo muina miehinä kuin mikä tahansa kiinteä kappale.
Jos tarkoitat että toisesta päästä akselia tukemalla synnytetään momentti ja samalla akselin sivuttainen kiertyminen estetään (synnytetään toinen ulkoinen momentti), niin hyrrä käyttäytyy kuin kiinteä kappale (siis samoin kuin ei pyörisi lainkaan).
Hyrrävoimien vaikutusta on selkeintä mietiskellä, seuraamalla kehällä olevan pisteen liikettä, kuinka momentti tai liike vaikuttaa sen liikerataan ja kuinka em muutos vaikuttaa asentoon kun hyrrä on pyörähtänyt 90 astetta jne.. - Juuri niin, rosteripultit ovat huono valinta alumiiniin, kiinnityskohdasta alumiini syöpyy varmuudella ja suht nopeasti.
Sinkityt teräspultit (ehdottomasti kuumasinkityt, löytyy 8mm ->) ja paksut sinkityt aluslevyt on perempi ratkaisu, hapettuvat kyllä ikävän näköiseksi, mutta elinikä on pidempi..
Toinen jseikka on alumiinin valinta, yleisimpiä seoksia ovat Si,Mn ja Mg rakennelevyissä, harvinaisempi ja kalliimpi Zn seoksinen on parempi, mm. se on muokkauksen jälkeen normaalitilassa karkeneva, ilman liuotushehkutusta ja kestää paremmin meriolosuhteita.
Merialumiinia ei ole kuin mainosmiesten julkaisuissa. - Anteeksi kömmähdykseni.
Oletin että tuo 20" ymmärretään nousuksi ja kysyjä on mainitsemattakin selvillä mikä potkuri sopii pyöri,ään. - Ota se harvin välitys, siinä on pienin momentti ja potkurikin jää sopivasti 20" huiteille.
- Entä jos tehtävä olisi näin ?.
Ympyrään (sisälle) piirrettyn ympyräsektorin kärki ja kaaren päät ovat 10 cm säteisen ympyrän kaarella ja ala 44.5 cm^2.
Kulma ? - Sulla taitaa olla toinenkin erimielisyyttä aiheuttava seikka.
Paineiden summaa ei voi laskea siten, että summaat voimaa / pinta-ala jossa pintaäala on muuttujana !
Vertaa ylösalaisin olevaa kartiota, sisällä plevan nesteen paine muuttuu mitä syvemmälle mennään vain suhteessa syvyyteen, poikkipinnan muuttuminen ei vaikuta lainkaan sisäiseen paineeseen.