twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Mutta vääristävät nämäkin tuet monella tavalla ja työllistävät maanviljeliöitä välillä enemmän kuin itse tuotanto.
    Ja kuten sanoit päättyvät suurtilallisten taskuihin.
  2. "No ehkä sitä pitäisi vähän uudistaa ja huomioida myös nämä kunnallisvaaleissa olevat paikalliset ryhmät paremmin, mutta mielestäni puoluetuki on kyllä selvästi reilumpi ja monella tavoin parempi esim. avoimuuden ja epäselvien kytkyjen puuttumisen kautta, kuin yksityinen rahoituksen käyttäminen."
    Kaikkissa järjestelmissä on vaaroja ja aukkoja. Minä en taas katso että puoluetuki ole demokraattinen, että me verorahoilla tuemme enemmän suuria puolueita kuin pieniä, Jos esim eduskunnassa edustetuille puolueille jaettaisiin samansuuruinen summa, se minusta olisi tasapuoleisempi koska silloin eduskuntaan tullut pienellä puoluella olisi sama mandollisuus kuin isolla saada asiansa esille koko maassa.

    "Mutta pitääkö puolueen, joka päättää yhteisistä asioista olla mukana yhteisen varallisuuden eli verotulojen pienentämisessä?" minusta ei välttämättä. Mutta eikö jokainen meistä katsoo myös omassa veroilmoituksessamme missä voimme vähennyksiä tehdä? eli samahan asia sekin on. Jos ja kun lailliset rajat muutetaan niin eletään niitten mukaan. Ja tähän asti puolueillekin säätiörahoitus on ollut laillinen, niin luonnollista on kai silloin että sitä käyttääkin. Ja kun lait muuttuvat niin niitä noudattaa.

    "Muuten miksi edes äänestää sellaista puoluetta joka ei lupaa mitään?" no ellei nyt yhtään mitään lupaa niin ei tietenkään kukaan äänestä, mutta minusta riittää varsin hyvin että ahdokas sanoo että "tulee ajamaan...".
  3. nimimerkki: "näin se menee" viittaisihan siihen että ruotsinkieliset järjestöt saavat sellaisia tukeja joita suomenkieliset eivät ssvar. siihen Ankdam vasasi ja sinä syytät hänet sumuverksota.
    Eli "näin se menee" voisi suoraan sanoa mitkä järjestöt sellaista saavat.

    No hyvä että olemme samaa mieltä ainakin tavallisista yhdistyksistä, mutta sinun vastauksesta sai kyllä valitettavasti sellaisen kuvan että tarkoitit ettei tällaista tukea kuuluisi meille siinä kuin teille.

    Miten puoluiden toimintaa rahoitetaan onkin sitten eri asia. Kaikissa ratkaisuissa on ongelmansa. Jos jää ihan pelkästään yksittäisiin lahjoituksiin niin maan plitiikasta tulee rikkaiden asiaa ajaminen. Siihen en ole valmis, olemme jo liian paljon menemässä sellaiseen jo nyt.

    Mutta et pääsekään siitä että meidän säätiömme todellakin käyttää suurin osaa rahoistaan sellaisiin asioihin jotka tukevat paikallista ruotsinkielistä toimintaa. Että vedätte sen puolen samaan kuin puoluerahat on minsuta väärin, ja vetoatte että meidän tulsi rahoittaa peruspalvelut omilla säätiörahoilla on lainvastaista
  4. "virallinen puoluetuki" - virallinen puoluetuki on minusta vääristävä nykypyolueiden ylläpitoa koska se rakentuu kansanedustajien määrään, mikä tarkoittaa että uudella puoluella olisi suuria vaikeuksia saada maanlaajuista kampanjaa pystyyn. Vähän kuten USA:n kaksipuoluejärjestälmä joka tukee itseänsä.

    Ja kun puolue on aikoinaan saanut kansankeräyksessä rahaa, ja on pysytnyt hoitamaan rahaasiansa niin että pääoma on kasvanut niin siltä pitäisi otta pois sen oma omaisuus?

    "äänestäjille annetut lupaukset eivät päde" eihän puolueet enää annakaan lupauksia...
  5. Ensinä en asetu ankdamin mitenkään puolustajaksi. Mutta koska en ymmärrä mitä tarkoitat niin tulin keskusteluun mukaan.
    "Jos asiassa on jokin kaksinaamaista, niin se on näiden surujen hämäräverkostojen puolustelu jollain vammaisten tai lasten tukemisella."
    Miten niin hämäräverkostoja? Onhan siinä ihan selvä että RKPlla on oma rahastonsa, josta ei edes ota puolueelle koko summan vaan antaa todella ruotsinkielisiin tarpeisiin suurin osaa rahastansa; tällaista rahaa menee nuorten harrstuksiin, opiskelumatkoille esim. opettajille, aurahoiksi muusikinharrastijille että voivat osallistua kursseihin, hankintaavuksi instrumenttejä varten.

    "Kun te surut asutte maantieteellisesti varsin pienellä alueella, niin olisi vähän erikoista jos Savon korpeen perustettaisiin suomenkielisen hoitolaitoksen sijaan ruotsinkielinen. " tiedät varsin hyvin etten edes kysy tuollaista. Vaan tiedät että maan peruspalveluihin kuuluu että niitä annetaan kaikille samoilla ehdoilla. ISnähän tässä sanoit että meidän tulis käyttä säätiörahoja ruotsinkielisiä hoitolaitoksia varten,kun teidän taas rekennettaisiin verorahoilla.
    Suomenssa meillä ei ole kieleen mukaan veroja vaan kaikki osallistumme samoilla ehdoilla kaikkien kustannuksiin. Tiedäthän sinäkin että jo meidän Pohjanmaan verot saisi jäädä pelkästään Pohjanmaahan niin meillä olisi enemmän rahaa käytössä kuin itäsuomessa. Minä osallisun miellään itäsuomen tukemiseen koska haluan että sielläkin ihmiset saavat peruspalvelut vaikka veropohja siihen ei olekaan.
  6. "eli kuten tässäkin alat mielelläsi kertomaan vammaissäätiöiden toiminnasta" mutta tässä väittivät aluksi: "Svekojärjestöt saavat valtiolta tukirahaa, joka on veronmaksajien rahaa, huomattavia summia. Rahaa jota suomenkieliset vastaavat järjestöt eivät saa lainkaa tai murto-osia svekojärjestöjen tukirahoista."
    Eli heittää ilmaan väitteen jota ei millään tavalla itse osoita todeksi. MItkä ne ruotsinkieliset järjestöt ovat jotka saavat rahaa missä "suomenkieliset vastaavat järjestöt eivät saa."
    Järjestö on meille ruotsinkielisille nimenomaan useimmiten nuo yhdistykset, joita meillä todella on paljon. Ja joihin me ruotsinkielisinä kuulumme vähintään kahteen. Mutta ne ovat ihan tavallisia yhdistyksiä, vammais-, liikunta-,urheilu,- harrastus-, kuoro-, kotiseutu-,... Miksi on väärin että me saame tukea siinä kuin suomenkieliset.
  7. "Surujen poliittisen toiminnan tukemisessa on vaikea löytää sellaista yleishyödyllisyyttä, jolla voitaisiin perustella verovapautta."
    on parempi että puolueet itse pystyvät rahoittamaan toimintaansa kuin joutua kokonaan markkinataoludellisten voimien käsiin. Silloin politiikkaan ei heti rakenneta järjestelmää mihin kätkeytyy korruptiota, ja lehmäkauppaa. Tietenkään vaara on aina olemassa. Mutta jos puolueet ovat täysin riippuvaiset muilta tahoilta saamista rahoista niin helposti puolueen omaa kantaa ja asioita jotka aatetasolla tulisivat ajaa jäävät varjoon.
  8. Miksi Suomen lakeihin perustava peruspalvelujen rahoitus verorahoilla ei kuuluisi meille, kun se teille kuuluu. Miksi meidän tulisi maksaa siitä tuplasti eli ensin maksamme teidän peruspalvelut verorahoilla ja sitten omamme omilla keräämilläämme rahoilla? Onpa kaksinaamaista.
    Löytyy tietenkin yksityisiä ruotsinkielisiä hoitolaitoksia siinä kuin suomenkielisiä, mutta kuten suomenkielisellä puolella ne eivät toimi kaikkialla maassa, koska peruspalvelut Suomessa ovat rakennetut yleisen hallinnon pohjalle.
  9. Tästähän on jo käyty keskustelua.
    Säätiö vaihtoi strategia noina vuosina. Eli ensin oli ajatus myydä asuntoja pois, ja sitten päättyivät keskittämään omistuksena tiettyihin taloihin, Wallinin asunato sattui olemaan sellaisessa talossa jota tätä muutos koski. Samana aikana kun asunto oli Wallinin omistuksessa samoilla alueilla Turussa asuntojen hinnat nousivat ihan samalla tavalla.
    Tyhmä ei ole se joka myy kalliilla, tyhmä on se joka ostaa ylähintaan.
  10. Koska TV sekä radiotoiminta kokonaisuudessaan kuuluu Ahvenanmaan itsehaalitotehtäviin.
    Sitten on tietenkin toinen asia ettei Ahvenanmaalle kuuluisikaan saada osaa YLE-verosta. Mutta nykyinen jakoperustan laatiessa ei tunnetta tällaista veroa, joten tähän varamsti puuttuvat itsehallintolain uudistaessa.
  11. Siinå tapauksessa ihan sama mitä tapahtui Suomessa vielä 1900-luvun alkupuolella ruotisnkielisiä kohtaan
  12. Ha, det är ju det dom inte vet
  13. Eikä suomenkieli ollenkaan mahdu listaan
  14. Persujen kirjoituksiin voi aina luottaa... Sehän jo tiedetään... ;)
  15. Tietenkin niissä aineissa missä ilmaisu ja vivahteet ovat tärkeät on tasavertaisuuden takia pakko olla tarkastatjat jotka täysin ymmärtävät mitä abiturienttit ovat kirjoittaneet. Mutta vaatimukset ovat kuitenkin myös niissä aineissa samat. Eli täydet pisteet antavat jos on tietyt ennakkoon sovitut asiat tuevat mukaan.
  16. PISA osoitti että suomenruotsinkieliset oppilaiden taso oli hieman suomenkielsten oppilaiden alla, mutta kuitenkin korkeampi kuin Ruotsissa.
    Geberin jatkotutkimus osoittaa että keskiverto ruotsinkieliset oppilaat ovat samaa tasoa kuin suomenkieliset yo-kokeissa. Mutta ongelma oli että realiaiheissa olivat heikoimmat joka johtuu vanhentuneista ruotsinkielisistä oppikirjoista, sekä osaksi myös siitä että kielivähemistön äidinkieleen ei ole annettu riittävästi tukea kouluissa, eli luetun vaikeamman tekstin ymmärtäminen käy hankalaksi koska äidinkieleen ei ole satsattu riittävästi. Kun taas ruotsinkieliset saivat paremmat tulokset kielissä (englanti, saksa, ranska). Jos jättää suomenkielen pois ruotsinkielsiten tuloksista ja vertaa tulokset vastaaviin suomenkielisiin tuloksiin (missä ruotsinkiei on jätetty tuloksista pois) näkee myös että ruotsinkieliset yo - kokeissa yleisesti katsottuna siavat paremmat tulokset
  17. Sehän on jo kauan tietty fakta että vanhempien suhtautuminen opiskeluihin vaikuttaa lasten tuloksiin.
    Ei kai se ole mitenkään halveksunta että siinä missä on mahdollista seurata linjaa vanhemmat-lasten tulokset, todella sen tekee. Tämähän koskee molempia pulia kielirajaa.
    MInä luen tekstiä sillä tavalla että huomaa eron sekä Sipoossa että Uudessakaarelpyyssä myös ruotsinkielisten kesken, missä selvästi on havaittavissa että vanhempien koulutus vaikutta lasten tuloksiin, ja silloin voisin kokea että se halveksii toista osapuolta. Mutta heti minulla herää silloin kysymys miten voisi tukea niitä oppilaita joilla ei ole koulutettuja vanhempia, että hekin voisivat päästä parempaan tulokseen.
  18. Om en annan människa vill tala svenska så orkar jag hur bra som helst lyssna och fylla i ord. Annars blir den svenskan aldrig ledigare.
    Talar man stelt så beror det på att man är nervös, och att vi då börjar byta språk så innebär att man säger åt den andra att din svenska är så dålig att den kan man inte lyssna på. Nå hur skall man någonsin mera då våga tala - och nästa gång man försöker är man ännu mera nervös.
    Inte har vår engelska, tyska, ryska, franska, spanska, italienska heller varit något att hurra för när vi började.
  19. Ainakin tuntemani saksalaiset puhuvat ranskaa sekä ranskalaiset italiaa. Sveitsissä ymmärrän sensijaan hyvin tilanteen eikä sielläkään ransaknkieliset puhu saksaa kuin poikkeustapauksessa. Koska heille kaikille on elintärkeä ylläpitää kielet omassa maassaan.
    Verrattuna moniin muihin euroopan maihin Suomella on hyvin vähän naapurikieliä. Pienillä kieliryhmillä on kaikkialla luonnollista osata monta kieltä omaa äidinkieltänsä lisäksi. Ja nyt suomi sekä ruotsi ovat pienet kielet.
    Cambridgesta tullut professori sanoi kerran että hän aina kadehtii pieniin kieliin kuuluvat koska puhuvat niin monta kieltä oman äidinkielensä lisäksi. Koska hän puhui suuren kielen äidinkielenään hän sanoi ettei ole ollut tarvetta oppia muita kunnolla. Niin ottakaamme nyt kerran hyödyn tästä mahdollisuudesta Suomen hyväksi.
    Minusta ongelma on enemmän kieltenopetuksessa kuin määrässä tai pakollisuudessa. ja tiedän varsin hyvin mitä pakollisuus merkitsee, koska ei ollut koulussa sen pakollisempaa ja tylsää ainetta kuin pakkosuomi. Enkä takuulla olisi sitä lukenut ellei pakkoa olisi ollut. -- Mutta hyvä että pakotettiin koska sen jälkeen ei ole enää vaikeita kieliä.
  20. Näin on!
    työntekijän kohdalta katsotaan tilanteeseen ja tarpeeseen.
    Vaikka sitten välillä miettii onko pomon kielitaito tärkeämpi kuin kentällä työskentelevällä, joka kuitenkin työpäivän aikana varmasti kohtaa enemmän ihmisiä joille tulisi puhu eri kieltä... :)
    21. 80 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt