twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. Om en annan människa vill tala svenska så orkar jag hur bra som helst lyssna och fylla i ord. Annars blir den svenskan aldrig ledigare.
    Talar man stelt så beror det på att man är nervös, och att vi då börjar byta språk så innebär att man säger åt den andra att din svenska är så dålig att den kan man inte lyssna på. Nå hur skall man någonsin mera då våga tala - och nästa gång man försöker är man ännu mera nervös.
    Inte har vår engelska, tyska, ryska, franska, spanska, italienska heller varit något att hurra för när vi började.
  2. Ainakin tuntemani saksalaiset puhuvat ranskaa sekä ranskalaiset italiaa. Sveitsissä ymmärrän sensijaan hyvin tilanteen eikä sielläkään ransaknkieliset puhu saksaa kuin poikkeustapauksessa. Koska heille kaikille on elintärkeä ylläpitää kielet omassa maassaan.
    Verrattuna moniin muihin euroopan maihin Suomella on hyvin vähän naapurikieliä. Pienillä kieliryhmillä on kaikkialla luonnollista osata monta kieltä omaa äidinkieltänsä lisäksi. Ja nyt suomi sekä ruotsi ovat pienet kielet.
    Cambridgesta tullut professori sanoi kerran että hän aina kadehtii pieniin kieliin kuuluvat koska puhuvat niin monta kieltä oman äidinkielensä lisäksi. Koska hän puhui suuren kielen äidinkielenään hän sanoi ettei ole ollut tarvetta oppia muita kunnolla. Niin ottakaamme nyt kerran hyödyn tästä mahdollisuudesta Suomen hyväksi.
    Minusta ongelma on enemmän kieltenopetuksessa kuin määrässä tai pakollisuudessa. ja tiedän varsin hyvin mitä pakollisuus merkitsee, koska ei ollut koulussa sen pakollisempaa ja tylsää ainetta kuin pakkosuomi. Enkä takuulla olisi sitä lukenut ellei pakkoa olisi ollut. -- Mutta hyvä että pakotettiin koska sen jälkeen ei ole enää vaikeita kieliä.
  3. Näin on!
    työntekijän kohdalta katsotaan tilanteeseen ja tarpeeseen.
    Vaikka sitten välillä miettii onko pomon kielitaito tärkeämpi kuin kentällä työskentelevällä, joka kuitenkin työpäivän aikana varmasti kohtaa enemmän ihmisiä joille tulisi puhu eri kieltä... :)
  4. Tietenkin on eri asia jos on saamen- tai somalinkielinen. Saame on kuitenkin yksi maan kielistä. Ja saamelaisalueilla yhdessä Pohjoismaisissa voisi minusta oikein hyvin olla yhteinen TV-kanava. Ihan noin käytännössä mitä tämä tarkoittaisi. Vähemmistönä olemme myös tottuneet siihen kuten C.E. kirjoitaakin ettei kaikkea saa osuudessa 50-50. Eikä ole tarvettakaan. Mutta olemme myös tottuneet siihen että joudumme maksamaan omasta kukkarostamme enemmän saamaan niitä palveluja jotka enemmistössä elävä ei edes uskoisi joutuvansa maksamaan. Yhden esimerkin: säätörahoja on jouduttu käyttämään tiettyjen vammaisryhmien kuntoutusta varten koska suomenkielinen kuntoutus on vienyt kaikki rahat vaikka osa kuuluisikin ruotsinkielisille tarkoitetuille kursseille.
    Jo 60-luvulla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ruvettiin rakentamaan kaapeliverkkoja omilla rahoillamme että saisimme ruotsinkielisiä TV-ohjelmia. Tästä syystä Pohjanmaan maakunta oli kauan maan "kaapeloiduin" alue missä myös lähetettiin paikallisTVtä. Ennen etelän suurkaupungit.

    Koulutusvaihtoehdot ovat tietenkin suppeammat - koska ei ole mahdollista ylläpitää kaikkien alojen koulutusta täysin omalla kielellä, siksihän on lakitieteellisen sekä lääketieteellisen ruotsinkieliset koulutukset keskitetty Helsinkiin eikä ne linjat edes ole täysin ruotsinkieliset. Mutta sen verran että aisiasanaston saa ja pystyy sen työn tehdä ruotsiksikin.

    Monet ruotsinkieliset opiskelijat hakeutuvatkin luonnollisesti Pohjoismaihin ei pelkästään Ruotsiin. Mutta usein kuitenkin halutaan opiskella Suomessa ruotsiksi, kotimaa on se verran tärkeä meillekin.
  5. "kunhan molemmilla kieliosapuolilla on riittävä mahdollisuus saada omakielistä palvelua."
    - Tässäkin olen periaatteessa kanssasi samaa mieltä - vaikka voikin välillä olla hyvin vaikea määrätä tarvitseeko esim. sairaalassa ruokaa jakaaja kysyä potilailta mitä haluaisivat syödä vai jakaako pelkästään lautaset ja purkit.

    "Mielestäni Vaasa on keskimäärin onnistunut erinomaisesti, eli ruotsinkieliset saavat parempaa palvelua kuin vaikkapa Kokkolassa, ja suomenkieliset varmasti monta kertaa parempaa palvelua kuin he saisivat Pietar- tai Mustasaaressa."
    Ihan samaa mieltä. Koska Vaasassa on todella pyritty siihen.
  6. Kan hända, men tyskarna talar franska och fransmän talar italienska, som är grannspråk.
  7. Hur många språk tror du att det talas i Schweiz?
    Det lär nog vara betydligt flera än dem som talas i Finland, men ändå är Scweiz 4-språkigt därför att dessa språk har sin naturliga plats i Schweiz. På samma sätt är Beligien tvåspråkigt fastän landet vimlar av andra spårk, Nederländerna är enspråkkigt fast det är det mest mångkulturella landet i Europa.
    Ett lands officiella språk säger vilka språk det landet internt fungerar på, inte vilka alla språk som talas i ett land. Och kommer man till ett land som har fastställda språk så accepterar man de förhållandena.
  8. Taitaa teitä harmittaa enemmän koska sehän tuli euroaasiasta ettekä keksineet sitä itse, eli se ei ole suomalaista teidän käsitystenne mukaan. Eli maanviljelyn pitäisi ei-aito-suomalaisena ilmiönä kieltää.
  9. Käytännössa Turku oli pääkaupunkin itäpuolisko. Eli valtakunnan keskus oli akselilla Tukholma-Turku
  10. Ellette englantia osaa niin siitä vaan opiskelemaan!
    SIlloin kaikki ovat samalla tasolla eli kaikki puhuvat ei-äidinkieltä virallisissa asioissa sekä kaupoissa. Tämä siirto englanninkieliseksi maaksi edesauttauttaisi että pienet kielet lopulta kuolisivat, ei olisi enää pakko painaa kalliita koulukirjoja Suomessa kun niitä voi tuoda ulkomailta, kallis käänöstyö loppuisi ja rahaa voisi käyttää saairaaloihin sekä vanhusten hoidossa
  11. Fattar inte att det är vi som måste flytta- lika väl kan det vara ni som inte fattar att vi bor i ett land som är tvåspråkigt
  12. Visst och det är därför som invadnrare som lär sig svenska ligger mycket bättre till, eftersom de har två språk som är efterfrågade inom vården
  13. Kuule, En yhtään.
    Tiedän varsin hyvin mistä vaikutteet ovat tulleet. Mutta ei se tarkoita "kopiontia" että ne ovat saaneet jalajuurensa täälläkin. Vaan vaikutteet muokataan omaan elämänympäristöönsä.
    Niin myös tiedän aika paljon suomalaisesta (sekä suomen- että ruotsinkielisestä kulttuurista) niin paljon että olen huomannut ja oivaltanut että alun perin aika vähän on ihan iki-omaa, vaan muunnelmia muista ilmiöistä.

    Jollain tavalla te pelkkäätte menettävänne suomalaisuutenne ellei kakki olisi omaa. Sitä ette teekään.
  14. I vanliga fall är alla våra gravgårdar fyllda av finländarnas gravar.

    När det gäller de som hände i Ekenäs 1918 så tycks du glömma att et var många finlandssvenskar med också bland dem som led.
  15. MEn varför klagar ni då på det som ni tycker att finskan inte fick nån plats under svenska tiden: Svenskan var landets språk så varför då klaga du säger ju själv: "TOTTAKAI maan ylivoimainen pääkieli PITÄÄ osata hyvin, jos aikoo koko elämänsä maassa asua!"

    Sedan är det en annan sak att inte var finskans ställning alls så dålig som ni tror.
  16. Vad har Sveriges förhållanden att göra med FInland? Vi har ett annat läge och situation här.
  17. Det är så komiskt att ni tar "eftersnack" som om det skulle vara världens viktigaste faktaprogram. Det skall ju tas med humor. Och humor fick man ju använda om den andra språkgruppen.
  18. Det är ju det han menar med maassa maan tavalla, att eftersom vi inte hör finska så skall vi heller längre våra områden där man hör svenska höra till landet.
  19. "Nykyisin käytetään mediarasismia suomenkielisiä kohtaan , katsokaapa sarjaa Suomi on ruotsalainen."
    - missä kuplassa eläätte jos on niin vaikea hyväksyä mistä Suomeen on tullut vaikutteita. Ei se minua suruna ollenkaan halveksii että sanotaan että meillä on vaikutteita Ruotsista, Venäjältä ja suomenkielisiltä. Miksi se sitten väheksyisi suomenkielisiä ellette usko että olette kaiken itse keksineet ja saaneet aikaan. Ole vikaa jos ulkopuolisilta saa vaikutteet. Nykyäänhän ne tulevat Amerikasta.
    "Ruotsinkieliset sanomalehdet jatkavat suomenkielisten solvaamista omissa lehdissään" - niin te uskotte koska että huomaa eron sanoissa finsk (suomenkieliset) ja finländsk (=kaikki suomen kansalaiset).
  20. Tietenkin laitat omaa kieltäsi etuliuun ja eritysasemaan. Näyttä todella fennon ajattelutapaa- kun itse saan niin vähät muista.
    Eläätte niin harhaassa ettei usko sitä mahdollisena.
    Yhteinen kieli voisi olla engalnti niin ei olisi tarvetta kääntää yhtään mitään Brysselista tulleita papereita.
    21. 81 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt