twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Tietenkin on eri asia jos on saamen- tai somalinkielinen. Saame on kuitenkin yksi maan kielistä. Ja saamelaisalueilla yhdessä Pohjoismaisissa voisi minusta oikein hyvin olla yhteinen TV-kanava. Ihan noin käytännössä mitä tämä tarkoittaisi. Vähemmistönä olemme myös tottuneet siihen kuten C.E. kirjoitaakin ettei kaikkea saa osuudessa 50-50. Eikä ole tarvettakaan. Mutta olemme myös tottuneet siihen että joudumme maksamaan omasta kukkarostamme enemmän saamaan niitä palveluja jotka enemmistössä elävä ei edes uskoisi joutuvansa maksamaan. Yhden esimerkin: säätörahoja on jouduttu käyttämään tiettyjen vammaisryhmien kuntoutusta varten koska suomenkielinen kuntoutus on vienyt kaikki rahat vaikka osa kuuluisikin ruotsinkielisille tarkoitetuille kursseille.
    Jo 60-luvulla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ruvettiin rakentamaan kaapeliverkkoja omilla rahoillamme että saisimme ruotsinkielisiä TV-ohjelmia. Tästä syystä Pohjanmaan maakunta oli kauan maan "kaapeloiduin" alue missä myös lähetettiin paikallisTVtä. Ennen etelän suurkaupungit.

    Koulutusvaihtoehdot ovat tietenkin suppeammat - koska ei ole mahdollista ylläpitää kaikkien alojen koulutusta täysin omalla kielellä, siksihän on lakitieteellisen sekä lääketieteellisen ruotsinkieliset koulutukset keskitetty Helsinkiin eikä ne linjat edes ole täysin ruotsinkieliset. Mutta sen verran että aisiasanaston saa ja pystyy sen työn tehdä ruotsiksikin.

    Monet ruotsinkieliset opiskelijat hakeutuvatkin luonnollisesti Pohjoismaihin ei pelkästään Ruotsiin. Mutta usein kuitenkin halutaan opiskella Suomessa ruotsiksi, kotimaa on se verran tärkeä meillekin.
  2. "kunhan molemmilla kieliosapuolilla on riittävä mahdollisuus saada omakielistä palvelua."
    - Tässäkin olen periaatteessa kanssasi samaa mieltä - vaikka voikin välillä olla hyvin vaikea määrätä tarvitseeko esim. sairaalassa ruokaa jakaaja kysyä potilailta mitä haluaisivat syödä vai jakaako pelkästään lautaset ja purkit.

    "Mielestäni Vaasa on keskimäärin onnistunut erinomaisesti, eli ruotsinkieliset saavat parempaa palvelua kuin vaikkapa Kokkolassa, ja suomenkieliset varmasti monta kertaa parempaa palvelua kuin he saisivat Pietar- tai Mustasaaressa."
    Ihan samaa mieltä. Koska Vaasassa on todella pyritty siihen.
  3. Kan hända, men tyskarna talar franska och fransmän talar italienska, som är grannspråk.
  4. Hur många språk tror du att det talas i Schweiz?
    Det lär nog vara betydligt flera än dem som talas i Finland, men ändå är Scweiz 4-språkigt därför att dessa språk har sin naturliga plats i Schweiz. På samma sätt är Beligien tvåspråkigt fastän landet vimlar av andra spårk, Nederländerna är enspråkkigt fast det är det mest mångkulturella landet i Europa.
    Ett lands officiella språk säger vilka språk det landet internt fungerar på, inte vilka alla språk som talas i ett land. Och kommer man till ett land som har fastställda språk så accepterar man de förhållandena.
  5. Taitaa teitä harmittaa enemmän koska sehän tuli euroaasiasta ettekä keksineet sitä itse, eli se ei ole suomalaista teidän käsitystenne mukaan. Eli maanviljelyn pitäisi ei-aito-suomalaisena ilmiönä kieltää.
  6. Käytännössa Turku oli pääkaupunkin itäpuolisko. Eli valtakunnan keskus oli akselilla Tukholma-Turku
  7. Ellette englantia osaa niin siitä vaan opiskelemaan!
    SIlloin kaikki ovat samalla tasolla eli kaikki puhuvat ei-äidinkieltä virallisissa asioissa sekä kaupoissa. Tämä siirto englanninkieliseksi maaksi edesauttauttaisi että pienet kielet lopulta kuolisivat, ei olisi enää pakko painaa kalliita koulukirjoja Suomessa kun niitä voi tuoda ulkomailta, kallis käänöstyö loppuisi ja rahaa voisi käyttää saairaaloihin sekä vanhusten hoidossa
  8. Fattar inte att det är vi som måste flytta- lika väl kan det vara ni som inte fattar att vi bor i ett land som är tvåspråkigt
  9. Visst och det är därför som invadnrare som lär sig svenska ligger mycket bättre till, eftersom de har två språk som är efterfrågade inom vården
  10. Kuule, En yhtään.
    Tiedän varsin hyvin mistä vaikutteet ovat tulleet. Mutta ei se tarkoita "kopiontia" että ne ovat saaneet jalajuurensa täälläkin. Vaan vaikutteet muokataan omaan elämänympäristöönsä.
    Niin myös tiedän aika paljon suomalaisesta (sekä suomen- että ruotsinkielisestä kulttuurista) niin paljon että olen huomannut ja oivaltanut että alun perin aika vähän on ihan iki-omaa, vaan muunnelmia muista ilmiöistä.

    Jollain tavalla te pelkkäätte menettävänne suomalaisuutenne ellei kakki olisi omaa. Sitä ette teekään.
  11. I vanliga fall är alla våra gravgårdar fyllda av finländarnas gravar.

    När det gäller de som hände i Ekenäs 1918 så tycks du glömma att et var många finlandssvenskar med också bland dem som led.
  12. MEn varför klagar ni då på det som ni tycker att finskan inte fick nån plats under svenska tiden: Svenskan var landets språk så varför då klaga du säger ju själv: "TOTTAKAI maan ylivoimainen pääkieli PITÄÄ osata hyvin, jos aikoo koko elämänsä maassa asua!"

    Sedan är det en annan sak att inte var finskans ställning alls så dålig som ni tror.
  13. Vad har Sveriges förhållanden att göra med FInland? Vi har ett annat läge och situation här.
  14. Det är så komiskt att ni tar "eftersnack" som om det skulle vara världens viktigaste faktaprogram. Det skall ju tas med humor. Och humor fick man ju använda om den andra språkgruppen.
  15. Det är ju det han menar med maassa maan tavalla, att eftersom vi inte hör finska så skall vi heller längre våra områden där man hör svenska höra till landet.
  16. "Nykyisin käytetään mediarasismia suomenkielisiä kohtaan , katsokaapa sarjaa Suomi on ruotsalainen."
    - missä kuplassa eläätte jos on niin vaikea hyväksyä mistä Suomeen on tullut vaikutteita. Ei se minua suruna ollenkaan halveksii että sanotaan että meillä on vaikutteita Ruotsista, Venäjältä ja suomenkielisiltä. Miksi se sitten väheksyisi suomenkielisiä ellette usko että olette kaiken itse keksineet ja saaneet aikaan. Ole vikaa jos ulkopuolisilta saa vaikutteet. Nykyäänhän ne tulevat Amerikasta.
    "Ruotsinkieliset sanomalehdet jatkavat suomenkielisten solvaamista omissa lehdissään" - niin te uskotte koska että huomaa eron sanoissa finsk (suomenkieliset) ja finländsk (=kaikki suomen kansalaiset).
  17. Tietenkin laitat omaa kieltäsi etuliuun ja eritysasemaan. Näyttä todella fennon ajattelutapaa- kun itse saan niin vähät muista.
    Eläätte niin harhaassa ettei usko sitä mahdollisena.
    Yhteinen kieli voisi olla engalnti niin ei olisi tarvetta kääntää yhtään mitään Brysselista tulleita papereita.
  18. "Yhtä pätevä väite on, että koska ruotsinkieliset maksavat verotuloista vain noin 5 %, pitäisi Ylen ohjelmista olla vain 5 % ruotsinkielistä ohjelmaa." -- minä en ole tiennyt että verorahoilla on kielimerkintä. Niin miksi sitten niin monissa ruotsienemmistöisissä kunnissa sitten suomenkielisten palvelut saavat maksaa enemmän / nuppia kuin ruotsinkielisten? Miksi sitten meidän 5% verorahoista lähtee niin paljon Pohjois ja itäsuomeen? Miksi meidän verorahoilla rakenneta teitä Lappiin? --- Hyvin yksinkertaisesti siksi että olemme kaikki mukanan maksamassa että tämä maa pyörii ja että Lapissakin on paikillisilla tieverksotoa, että itäsuomen asukkailta voisi hidastaa pakkomuutto kotiseuduilta.

    "Suomenkielisiin koulutuksiin pitäisi päästää vain suomenkielisiä, niin kuan kuin Suomessa on erikseen ruotsinkielistä koulutusta, paitsi jos jotain koulutusta ei ole ruotsiksi ollenkaan." Suomenkielisiin kolutuksiin hakeutui viime vuonna äidinkieleltään 300 opiskelijaa ja vastaavasti vähän yli 200 suomenkielistä ruotsinkielisiin koulutuksiin. Eli suhteessa koulutupaikkoihin suomenkieliset vähenivät ruotsinkielisten opiskelupaikat enemmän kuin ruotsinkieliset suomenkielisten. Mutta ei se meitä haittaa. Saavat suomenkieliset oikein hyvin opiskella ruotsinkielisessä paikassa jos haluavat.

    "ruotsinkielisille kuuluisi kaikesta 50 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5 %." onpa kumma väite. Emme tietenkään tällaista vaadi. Vaan että meillekin palvelut toimisivat. Se ei tarkoita että jokaisessa paikassa pitää olla kaikki tuplasti, vaan tarkoitta ihan semmoista yksinkertaista organisaatiota että keskitetään ruotisnkieliset palvelut yksiköihin että tietää mistä niitä löytää. Tai ettei sairaaloissa ole pakko sijoittaa yksi ruotsinkielinen potilas yhteen huoneeseen kun taas naapurihuoneeseen on toinen ruotsinkielinen potilas sijoitettu etteivät voi puhua keskenään. paljon infomateriallia voisi neuvoloissa sekä sairaaloissa hankkia Ruotsista tai kysyä muilta sairaaloilta jos heillä sitä on jo - kun sanoa että ei ole.
  19. "Kuitenkin surut pitävät sitä omana kaupunkinaan ja suomalaisia muukalaisina."

    Kyllä pidämme Vaasaa Pohjanmaan maakunnan "pääkaupunkina" mikä vika siinä on?
    "suomalaisia muukalaisina" - sitä en ole koskaan edes ajatellut vaan todennut että siellä palvelut todellisuudessa toimivat molemmilla kielillä.

    Vaikka C.E. voimme käytännössä olla eri mieltä monista asioista niin sen verran olen huomannut että molemmat katsomme sen luonnollisena että molemmat kieliryhmät saavat palvelut omalla kielellään ja että molemmat annamme sen myös kun tarvetta on, kun taas itse haluamme ne omalla kielellämme. Hyvin luonnolisella tavalaa se täällä toimii.
  20. Koska minulla on sairaalassa tuttavia töissä niin tiedän että kun on ollut tarvetta saada tietyt kielitaidot sinne niin se on järjestetty.

    Yleiskielivaatimukset ovat tietenkin kuten sanot, sillä poikkeuksella että usein voi näissä tilanteissa vaatimus ruotisenenemmistöissä: olla erinomainen suomen tai ruotsin taito ja hyvä toisessa kun vastaava suomienemmistöisessä on erinomainen suomenkielentaito ja tyydyttävä ruotsinkielentaito.

    Aina kun kielijohtosäännön tekee katsoo myös tehtävään työhön. Ruohoa voi leikata millä kielitaidolla tahansa kun on leikuri. Mutta vaihteeseen tarvitaan kielitaitoja.
    21. 81 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt