suomalainen2

suomalainen2 profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 13v sitten
44 aloitusta · 753 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Otan omalta osaltani osaa keskusteluun Hitlerin ja Stalinin eroista. Se voidaan karkeasti määritellä seuraavasti:

1. Hitler: Vaika olikin diktaattori, niin ne, jotka joko kannattivat Hitleria tai pysytelivät syrjässä poliitisesta toiminnasta häntä vastaan olivat turvassa.

Tässä suhteessa Hitler noudati entisajan hallitsijoiden (kunikaat ja keisarit) periaatetta, jonka mukaan uskolliset alamaiset saivat elää turvallista elämää.

On kuitenkin muistettava, että v.1940 Saksassa tuli pakolliseksi 10-vuotiaiten poikien osallistuminen Hitler-jungeriin tuli pakollisesti, joten kansa ei saanut elää täysin vapaasti.

2) Stalin: Marxilais-leniniläiseen ideologaan pohjaavan järjestelmän johtaja ja diktattuuri. Olipa tavallinen puolueeseen kuuluva ihminen miten uskollinen marxilainen tahansa, niin ei voinut koskaan tietää, milloin tullaan hakemaan. Ihmiset nukkuivat päällysvaateet päällä siltä varalta, että olisi tultu hakemaan.

Hrustsovin kritiikki Stalinia kohtaan kohdistui juuri siihen, että Stalin vagituti uskollisia neuvostoihmisiä. Kritiikki ei kohdistunut niinkään luokkavihollisten likvidointiin, vaan siihen, että uhreina oli kommunismin mittapuun mukaan syytömiä henkilöitä.
" Vuonna 1994 Koivisto teki uudelleen arvoinnin, siinä hän totesi että kaikki ratkaisut mitä Suomen sodanaikainen johto oli tehnyt olivat oikeita ratkaisuja."

Tuohon mennessä oli kuitenkin tapahtunut kaksi asiaa: 1) NL oli jo tunnustanut Stalinin aloitaneen sodan, ja 2) NL oli hakonut.

Koivisto sanoi myös, että sotaa edeltävät säästöt olivat oikeita. Yksikään sodan jälkeinen presidentti ei ollut kritisoinut puolustusmenoissa säästämistä 1930-luvulla, mutta Koivisto oli ensimmäinen, joka virallisesessa puheessa piti puolustusmäärärahoilla pihtaamista "oikeana" Ratkaisuna.

" 1980 luvulla Koivisto esitti tulkinnan Lapinsodasta. Hänen mukaansa se katsottiin merkitsevän entistä selvempää pesäeroa mennesseen."

Tuon tapaisen tulkinnan Koivisto esitti v.1995 II maailman sodan päätymisen 50-vuotisen vuosijuhlassa. Koiviston tulkinta oli lähinä se, että Suomi osallistui natsi-Saksan tuhoamiseen. Puhe sai kylmän vastaanoton ainakin Helsingin Sanomissa, koska siihen asti Lapin sotaa oli pidety vain II maailman sodsta irtaantumisena eikä minään muuna.

Se oli myös ensimmäinen kerta 50-vuoteen kun Suomi "yhtyi" II maailman sodan päätymisen juhlimiseen voittajavaltojen kanssa. Tosin Paasikivi piti joninlaisen puheen v.1946 maailman sodan päätymisen 1-vuotisessa, mutta sen jälkeen ei olla erityisemmin juhlitu Hitlerin Saksan kukistumista.
Ollaan vain rehellisia. Jatkosodan sytyttyä sodan tavoiteiksi asetettiin seuraavat asiat:

1) Suomen itsenäisyyden turvaaminen.

2) Sodan pitäminen rajojen ulkopuolella.

3) Karjalan palauttaminen Suomen yhteyteen.

Maan itsenäisyyden säilytäminen setettiin etusijalle SDP:n vaatimuksesta syyskuun aikana. Toki myös Itä-Karjalan liitämistä harkitiin, mutta siitä ei ollut selkeätä mielipidetä, vaan jokainen kävi "omaa sotaansa" sen suhteen.

Mannerheim ajateli Itä-Karjalaa panttialueena Tarton rajoja vastaan. Toiset taasa ajatelivat turvallisempien rajojen hankimista ja eräänlaisen sotakorvauksena.

Voimme todeta sodan päämääristä, että 2 ensimmäistä toteutui kiitettävästi. Tosin kaikki eivät nähneet asiaa sillä tavalla v.1944-48, mutta tuskin kukaan suomalainen näki Suomen autonomiassa olleen mitään merkitystä v.1809 jälkeen. Autonomian merkitys alkoi valjeta vasta myöhemmin ja samoin Suomen tilanne ja v.1939-1944 sotien merkitys alkoi valjeta suomalaisille Itä-Euroopan tapahtumien myötä erityisesti 1990-luvulla.
Jos Finland tulee latinasta, niin mitä se aluperin tarkoitti? On myös hyvä huomata, että sanat "fenno" ja "fenni" ovar eri sanoja kuin "Finland". Tosin tunnen sanan "finni".
Kysymyskseen voi vastata: molemmista syistä.

Saksan apu nimenomaan 1944 kesällä pelasti Suomen itsenäisyyden. Mutta jos Saksa olisi voitanut sodan, niin jossain vaiheessa Suomi olisi joutunut maksamaan kiitollisuusvelan jollakin tavoin. Siihen olisi kuulunut Suomen juutalaisten luovutus (kuului saksalaisten suunitemiin) ja SDP:n toiminnan kieltäminen. Ehkä muitakin puolueita olisi joudutu kieletämään ja sallia (tai muodostaa) natsihenkinen puolue ainoana johtavana puolueena.

On hyvä muistaa, että Suomi oli Saksalle hyödyllinen näyteikkuna, jolla saatoi osoittaa maailmalle ettei se pakotanut omaa järjestelmäänsä muille. Sodan voitto lisi poistanut tuon hyödyn jolloin olisi tullut Suomen vuoro sopeutua Hitlerin kaavailemaan uuteen maailmaan.
"Kuuden suurvallan varustautuminen ja sotilasliitot olisivat saattaneet johtaa sotaan muutenkin,..."

Mitkä syyt mahtoivat johtaa suurvaltojen varustautumiseen ja sotilasliittojen syntyyn? Se pitäisi olla ensimmäisenä mielessä I maalman sodan historiaa pohditaessa. Jostain syystä suomalaisessa historiankirjoituksessa painotetaan asevarustelun vaikutusta, vaika se oli pikemminkin oire kuin syy suurvaltojen huonoista suhteita.

Valtiot eivät myöskään muodosta sotilasliittoja ilman syytä. Liittotutumien synnyn taustalla on aina huonot suhteet maiten kesken.

Jostain syystä ainakin koulun historankirjoissa pääpaino pannaan Ranskan ja Saksan suhteille vuodesta 1871 alkaen ja sivutetaan samalla Balkanin tilanne, vaika maailman sota sai sieltä alun.

"... mutta ei pidä myöskään vähätellä yksittäisen terroristijärjestön osuutta maailmanpalon syttymiseen."

Nykyisen tiedon mukaan Serbian tiedustelupalvelu tuki serbiterroristien toimintaa Itävalta-Unkarin sisällä vähän samaan tapaan kuin DDR tuki punaisen armeijakunnan toimintaa Länsi-Saksassa. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan halutu myöntää ennen Jugoslavian sotaa (jossa serbien julmuus tuli esille).
Minusta vaikutaa siltä, että kysymys Minilan laukausten ampujasta on arka aihe Venäjällä. Se selitäisi ohjelmassa tehdyn ratkaisun.

Sen sijaan minun on vaikeata ymmärtää kytköstä saksalaisiin, kun tuottajakin myöntää ettei "niin tapahtunut", mutta sitten lisää salaperäisesti: "niin olisi voinut olla."

Taiteen vapauteen on turha vedota tässä yhteydessä, koska TV-sarja on todennäköisesti ensimmäinen kosketus talvisodan historiaan monelle katsojalle, ehkä myös ainoa sellainen. Joka tapauksessa historiaa tuntematon saa siitä ensimmäisen vaikutelman, joka voi jäädä katsojalle pysyväksi "totuudeksi".
Kyllä raiteita pystyy käytämään maanpuolustukseen myös nykyisillä raideleveydellä, mikäli junat eivät pysähdy lumipyryn, pakkasten tms. vuoksi.

Ajatus, että raideleveytä muutamalla vaikeutetaisiin vihollisen kykyä valloitaa maa on vain hatusta vedety väite. Vihollinen voi itse muutaa raiteiden leveyksiä samaksi valloitettavan maan kanssa kuten Saksa teki v.1941 ennen Venäjän sotaa.

Toiseksi, Venäjän armeija ei kyenyt valtamaan Suomea v.1939-40, eikä 1944 vaika raideleveys oli sama jo silloin.

maapuolustus on muista asioista kiinni kuin raideleveydestä.
Mutta mihin uuta raiteiden leytä käytetäisiin, kun maayhteys Länsi-Eurooppaan puutuu?
Ainakin Filippiinit itsenäistyivät II maailman sodan jälkeen rauhanomaisesti. USA oli valloitanut saaret, samoin kuin Kuuban, Espanjalta.
Ei tuossa mitään vääristelyä ole paitsi ehkä punaisen lyhdyn asetaminen työväentalolle vallankumouksen merkkiksi. Sen todellisuuden asetaisin itse kyseenalaiseksi, vaika se mainitaakin virallisissa yhteyksissä.
Suomi ei ole "ruotsalainen" muuten kuin siten, että jotkut puhuvat ruotsia äisinkielenään ja oikeusperiaateet tulleet Ruotsin kauta Suomeen.

Tuskin maailmassa on kansaa tai valtiota, joka ei olisi saanut vaikuteita muilta. Esimerkiksi Venäjän kaksipäinen kotka oli aluperin Bysantin vaakunta.

"Ruotsi on Suomen läheisin naapurimaa."

Samaa voi sanoa myös Venäjästä, jopa maantieteen perusteela paremmin kuin Ruotsin kohdalla. Suomen ja Venäjän välillä on maayhteys, kun Ruotsin kanssa maaraja rajoituu Tornionjokeen.

En ota kantaa Ruotsiin "ystävänä".
" Suomi on ruotsalainen"-sarja vaikutaa enemmän propagandasarjalta, kuin tietoa antavana dokumenttina. Jo nimi sisältää väiteenä ohjelman sisällön. Erityisesti toista osaa katsoessa sai sellaisen vaikutelman, että tarkoituksena olisi muokata yleinen mielipide Ruotsiin yhtymiselle myötämieliseksi.

Mitä tulee enimmäisessä osassa annetuihin vastauksiin, niin mehän emme oikeastaan tiedetä, mitä nilltä oikeasti kysytiin. En usko, että kukaan olisi niin tietämätön Ruotsin vallan ajan historiasta, kuin mitä sinä annettiin ymmärtää.

Samaan aikaan TV:stä tulee toinen oikeata tietoa sisältävä sarja "Kuninkaittemme jäljillä". Se tuo esille todellista tietoa yhteyksistämme Ruotsin historiaan.

Vielä huomautus ruotsalaisuudesta: Kukaan suomalainen ei pitänyt itseään ruotsalaisena, vaan suomalaisena. Viimeistään 1600-luvulta lähtien ulkomailla opiskelleet suomalaiset merkitsivät asuinpaikaksi Finland ja jotkut taas patricia Finland (isänmaa Suomi). Eli vaika toiset pitivät meitä "ruotseina" niin meidän esi-isämme ajatelivat olevansa hämläisiä,karjalaisia tai pohjalaisia - kukin heimonsa mukaisesti - tai sitten suomalaisina.
Mutta kun punaiset syyllistyivät kapinaan ja maanpetokseen toimiessa yhteistyössä venäläisen sotaväen kanssa. Miten kapinaan syyllistyneitä kohdellaan ihmisinä? Kohtelisiko vasemmisto oikeistokapinallisia ihmisinä? Miten se tapahtuisi?

"Suurin ja lähes ainoa syy oli kun piti sotia N-liittoa vastaan."

* Pakkohan sitä oli sotia kun naapuri yritti valloittaa Suomea. Jos vihollisen meininki olisi onnistunut, niin silloin olisi suomalaiset vietty Siperiaan - työläiset mukaan lukien - ei siinä luokkatietoisuuta olisi katsottu tai sitä, kuka oli v.1918 punikki. Joten siinä taisteltiin työläistenkin puolesta.

Mutta mitä vapaussodan päätymisen vuosipäivän vietosta luopumiseen tulee, niin siitä luovuttiin vasta talvisodan jälkeen, joten sota Neuvostoliittoa vastaan ei ollut syynä, vaan se, että työläiset olivat mukana. Se oli hiljainen kunnianosoitus niitä kohtaan, jotkaolivat talvisodassa täyttäneet kansalaisvelvollisuuta.
Saksalaiset joukot tulivat laillisen hallituksen kutsusta auttamaan Suomea vapaussodassa.
Niin, piti olla 95 vuotta. Viime joulukuussa Suomen itsenäistymisestä tuli kuluneeksi 95v. ja sitä seuranut sota seuraavana vuonna aina saman verran. Niin on hyvä muistaa.

Muuten pysyn siinä, mitä kirjoitin.
Maaliskuussa 1944 NL vaati Suomelta ykspuolista sotavankien vapautamista, mikä olisi merkinyt sitä, että Suomi olisi vapautanut puna-armeijan vangit, mutta NL ei olisi vapautanut suomalaisia sotavankeja.

Englanti vaati vastavuoroisuusperiaatetta, joten sotavankien vaihto ei ollut myönnytys Suomelle vaan Britannialle.

Samoin oli sotakorvausten laita: Suomen olisi pitänyt maksaa 600milj.dollaria, mutta kun Englanti ilmoitti ettei se vaadi korvauksia, niin Stalinin ei autanut muu kuin alentaa summa puolella. Sekin oli myönnytys Britannialle eikä Suomelle.

NL olisi halunut jättää Petsamon menetyksen korvauksen maksamisen Suomelle, mutta tässäkin Englanti oli toista mieltä, jonka vuoksi Suomi vältyi liian rasitavilta summilta.

Tämä oli mahdollista, koska Englanti tuli mukaan rauhanneuvoteluihin syksyllä -44. Jos Suomi olisi hyväksynyt NL:n ehdot maaliskuussa -44 niin tilanne olisi ollut toinen. Silloin Englannilla ei olisi ollut sanansijaa asiassa.

Tämä lähinnä siksi että Suomi hyötyi kun ei hyväksynyt mahdottomia ehtoja, vaika se vaatuikin lisäuhreja Kannaksen taisteluissa kesä-heinäkuun vaihteessa -44. Ainakin Suomi voitti lisäaikaa.
Muistaako Huttula, mikä vuosipäivä 27/28.1. on Suomessa?

Jos punaiset olisivat voittaneet, niin sitä vietettäisiin vallankumouksen vuosipäivänä, mutta koska isänmaallinen osapuoli voitti, niin sitä ei vietettä, koska se loukaisi hävineitä. Kuitenkin 27 tammikuuta voitaisiin viettää vapaussodan vuosipäivänä.

Tosin 16 toukokuuta on varsinainen vapaussodan päätymisen vuosipäivä, koska silloin maa vapautettiin 110v. kestäneestä miehityksestä, mutta sitäkään ei vietetä hävineen osapuolen tunneseikojen vuoksi.
Venäjän keisari julisti Suomeen sotatilan v.1914 eikä sitä kumottu missään vaiheessa ennen itsenäistymistä tai sen jälkeen. Joten siltä pohjalta tarkasteltuna sotatila oli olemassa v.1918.

Jostain syystä kapinasta saa nykylain mukaan yllättävän lieviä tuomioita, mutta se ei merkitse että v.1918 tapahtumia pitäisi arvioida tämän päivän kriteerein.
Kapinaan osallistuminen on aina ollut rikos kaikissa maissa, eikä Suomi ollut poikeus.
37 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt