Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Miten Lutherista tuli sitten henkipatto? Eikös jonkin henkilön julistaminen pannaan merkinnyt samaa kuin lainsuojaton, eli kuka tahansa sai tappaa paavin pannaan julistaman henkilön?

    Ellei niin ollut, niin sitten teidän pitäisi lakata käyttämästä Lutherista "henkipatto"-nimitystä.
  2. Onpa puppua.

    " Suomalaiset taistelivat päästäkseen Saksan siirtomaaksi. Kuningaskin valittiin siinä tarkoituksessa."

    Syntyperäisen saksalaisen kuninkaaksi valinnan tarkoituksena oli sitoa Saksan intressit pysyvästi Suomeen, jotta olisi saatu vahva liittolainen idän uhkaa vastaan. Itse sota käytiin vasta saadun itsenäisyyden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi a jotta laillinen järjestys olisi saatu palautettua.

    " Sitten Saksa hävisi sodan ja koko homma meni plörinäksi."

    Ei mennyt. Kapina saatiin loppumaan ja venäläiset joukot poistettua maasta. Siten itsenäisyys varmistui ja laki ja järjestys palautettiin. Ainoastaan kuninkaan valinta epäonnistui. olisi pitänyt hankia kuningas Englannista sodan jälkeen, niin se olisi ehkä onnistunutkin.

    " taas 20 vuotta myöhemmin yritettiin samaa."

    V.1938 (20 vuotta myöhemmin) Suomi oli puolueeton maa, jota NL ryhtyi ahdistamaan. Silloin ei ollut minkäänlaista aseveljeyttä Saksan kanssa.

    Jos tarkoitat vuosia 1941-44, niin sitä edelsi ensin talvisota 1939-40 ja välirauhan aikana 1940-41 Neuvostoliiton painostusta, josta syystä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hakea tukea Saksasta.

    " Ensin kaikki näytti hyvältä mutta lopulta kävi samalla tavalla."

    Tarkoitatko Saksan häviötä II maailmansodassa?

    Toki sota sujui aluksi hyvin, mutta Saksan muodostamasta vaarasta oltiin tietoisia. Siitä on osoituksena Heinrichin "syvän vakava" varoitus Saksalle yrittämästä muodostaa maahan Quisling-hallitus. Sodan kääntyessä Saksan tappioksi ryhdyttiin sopivassa tilanteessa irtaantumaan sodasta siinä toivossa, että NL sillä kertaa kunnioittaisi Suomen itsemääräämisoikeutta. Sitähän se ei ollut tehnyt v.1939-41-

    " Huono herraonni todella."

    Samoin kuin YYA-Suomella, sillä Neuvostoliitto hajosi ja hävisi kylmänsodan.

    Opettajani totesi aikoinaan, että Suomi on aina sen puolella, joka häviää sodan.
  3. L.-Maria varmaan muistaa Katolista kirkkoa kiitollisuudella sen johdosta, että ilman katolilaista piispa Henrikiä Suomea ei olisi liitetty Ruotsiin ja siten tullut mahdolliseksi tuoda luterilaisuutta ruotsalaisen kuninkaan määräyksestä maahamme. Jos katolinen kirkko olisi pyrkinyt opettamaan suomalaisille heimojohtajille monarkian periaatetta ja kehittämään siten Suomesta itsenäistä kuningaskuntaa, niin Suomi olisi voinut pysyä katolilaisena maana nämä 400 vuotta.
  4. Ei antautumista:

    20.1.45. Valvontakomission määräys keskeyttää upseerikoulu Niinisalossa oli ilmeisesti väliaikainen tila. Jos kyse olisi ollut pysyvästä lopetuksesta niin tottahan olisit sen sanonut.

    25.1.45. Suomen Aseveljien Liitto lakkautettiin välirauhansopimuksen tulkinnan perusteella, jonka mukaan Suomen piti lakkauttaa kaikki "hitlerimieliset ja fasistiluontoiset" järjestöt. Myös muita maanpuolustusjärjestöjä lakkautettiin samoin perustein kuten Suojeluskunnat ja Lotta Svärd-järjestöt.

    3.-4-11-45. Zdanov kielsi Mannerheimiä matkustamasta, koska ei tiennyt Stalinin kantaa siihen. Mannerheim luonnollisesti ymmärsi että "luvatta" matkustaminen olisi kiristänyt Suomen ja Neuvostoliiton välejä, jonka vuoksi jäi odottamaan korkeamman tahon päätöstä asiasta.

    Stalin vuorostaan ymmärsi ettei kannattanut kiristää jousta liikaa suomalaisten kohdalla. Se olisi vain kääntynyt itseään vastaan.

    Joten loppupäätelmäksi jää, että sekä Neuvostoliitto että Suomi varoivat sellaisia toimia, jotka olisivat saattaneet johtaa suhteiden kiristymiseen ja uutteen sotaan. Suomen oli tämän vuoksi tärkeätä noudattaa Valvontakomission tulkintaa välirauhansopimuksesta.

    Alkuperäiseen kesäkuussa sisältämään antautumissopimukseen sisältyi sellaisia ristiriitaisuuksia ettei sen tarkoituksena voinut olla muu kuin saada tekosyy Suomen miehittämiseen ja liittämiseen Neuvostoliittoon. Syyskuun 19. solmittu välirauhansopimus ei sisältänyt sellaisia ristiriitoja, jotka olisivat johtaneet Suomen mahdottomaan tilanteeseen ja myös Stalin oli oppinut, että sopimukset velvoittavat yhtä hyvin N-liittoa kuin Suomea. Tilannetta auttoi Iso-Britannian mukana olo välirauhaa solmittaessa.

    Joten Suomi ei antautunut, vaan noudatti tekemiään sitoumuksia.
  5. Väitteesi nostaa pikemminkin uusia kysymyksiä kuin selviä vastauksia v.1917-18 tilanteesta. Esimerkiksi: Mikä kunta tai kaupunki vaati suojeluskuntaa luovuttamaan aseita ja millä perusteella? Mutta asiaan:

    CG Mannerheim: " Mutta on huomattava, että osa kaupungeissa olleista järjestysjoukoista oli laillisia kunnanvaltuuston valitsemia joukkoja."

    Mutta näinhän asia ei ollut. Ei millään kaupungilla tai kunnalla ollut laillista oikeutta sen enempää valita kuin perustaa järjestysjoukkoja. Tarkasti ottaen edes nimismiehillä ei ollut laillista oikeutta muodostaa suojeluskuntia järjestyksen ylläpitoon. Asiat vain kehittyivät niin, koska laillinen järjestysvalta oli hajonnut.

    Ainoastaan eduskunnalla oli valta säätää laki järjestysjoukoista ja tätä valtaa se käytti kun julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi v.1918.

    CGM: " Politiikkojen tulisi toimia rauhanomaisesti ja pyrkiä saamaan eri näkökannat yhteiskunnan kehittämisestä mukaan poliittiseen prosessiin."

    Kauniita sanoja, jotka eivät soveltuneet v.1917-18 tilanteeseen. Punakaartit terrorisoivat lainkuuliaisia kansalaisia, niin miten sellainen "näkökanta" olisi ollut soveltavissa laillisuuden kanssa?

    Sitä paitsi kansa oli eduskuntavaaleissa osoittanut, mihin suuntaan ja minkälaisella näkökannalla yhteiskuntaa haluttiin kehittää.

    CGM: "Vasemmisto totesi vaalit laittomiksi ennen vaaleja, niiden aikana ja valtuuskirjan vastaanottaessa. osallistuminen laittomaan vaaliin ei tee niistä laillisia."

    SDP kuitenkin vaaleihin ja vaalien jälkeisen eduskuntatyöskentelyyn osallistumalla käytännössä tunnusti eduskunnan laillisuuden. Jos puolue olisi saanut enemmän paikkoja ja ääniä kuin aikaisemmin, niin se olisi unohtanut omat puheet vaalien laittomuudesta. Mitään juristista perusteta eduskuntavaalien laillisuuden kyseenalaistamisesta ei ollut. Se oli vain propagandaa.

    oma keskustelun aiheena voitaisiin käydä siitä, miten puolueen propaganda vaalien laittomuudesta mahtoi vaikutta puolueen vaalitappioon, kun kannattajat jäivät kotiin vaalipäivänä, koska eivät halunneet osallistua "laittomiin" vaaleihin.

    CGM: "Tarja Halonen ei voi päättää, mikä oli laillista Suomessa 1917-18. Hänellä ei ole presidenttinä ollut toimivaltaa sellaiseen."

    En ole puhunut mitään toimivallasta, vaan tietynlaisesta kannanotosta. Se, että punikkitaustaiseen sukuun ja puolueeseen kuulunut henkilö selittää Suomen tasavallan presidenttinä, että punavangit olivat "valtiovallan suojeluksessa" pitäisi merkitä jotakin muillekin. Jos tuon tasoinen arvovaltainen taho sanoo niin, niin silloin pitäisi olla selvää, että silloinen hallitus ja sen joukot olivat laillisia.

    Kyseinen eduskunta valitsi Mannerheimin valtiohoitajaksi, joka vahvisti lain hallitusmuodosta (ensimmäinen perustuslaki). Oliko nyt v.1919 säädetty perustuslakikin laiton, kun sen vahvisti laittomasti valittu valtionhoitaja?

    Mistä ja milloin laillisuus alkoi ja millä perusteella?