spkoo

Vapaa kuvaus

Aloituksia

4

Kommenttia

456

  1. 15W-40 moniaste
  2. Hyvältä kuulostaa, selkeä resepti. Mutta miksi gelkkaria?
  3. Totaalisen yliampuva ohje. Tärkeintä on selvittää ja korjata paikka mistä väliaineeseen on päässyt vettä. Ensi syksynä voi kuivausta varten tehdä alueelle reikiä mitä kautta väliaine kuivuu. Sen jälkeen epoksilla laminaatti kiinni väliaineeseen ja reikien paikkaus. Kansi voi natista kuivana vaikka sata vuotta eikä vaikuta mitenkään veneen käyttöarvoon. Ihan turha panikoida ja pelotella kallilla remontilla.
  4. Täsmälleen samaa mieltä. Analogiaa tähän keskusteluun voi hakea esim mökkeilystä. Onko siinä oikeaa tapaa? Tarkoitan sitä, että joku ostaa kaiken mökin ylläpidon palveluna ja keskittyy itse kirjan lukemiseen ja kesäjuoman siemailuun aurinkotuolissa. Toiselle mökkeilyssä on olennaista nimenomaan puuhastelu. Sama purjehduksessa: toinen nautii loikoillen ja toinen touhuten. Kumpikin on yhtä oikein tai väärin.
  5. Hyvä pointti. Meinasin kirjata tuohon edelliseen tarkennuksen "päävantin rustin sisä- tai ulkopuolelta", mutta jätin pois kun ajattelin sen aiheuttavan vaan lisäsekaannusta. Päävantin rustin sisäpuolelta jalustettu keulapurje on fokka. Fokka voi olla yli 100% keulakolmiosta. LP -mittaa rajoittava tekijä on saalinki tai jokin vanteista.
  6. Kiinnitin myös huomiota "vanttien etupuolella" kuvaukseen. Se on mielestäni yhtä sopiva tai epäsopiva fokan määritys kuin se että verrataan takaliesmaa maston tasoon. Olen edelleen sitä mieltä, että paras nykyaikainen määritys sille, onko kyseessä fokka vai genoa, on se, että jalustetaanko purje kryssille rustien sisä- vai ulkopuolelta.
  7. Määrittelisin fokkaveneen sen mukaan, että voiko siihen jalustaa genoan vai ei.

    Fokka jalustetaan vastatuulelle rustien sisäpuolelta. Genoa jalustetaan aina rustien ulkopuolelta. Tämä on mun mielestä selkeämpi määritelmä kuin se tuleeko purjeen takaliesma maston takapuolelle vai ei.
  8. Kyllä Bruce on nimenomaan kivikko- ja sekapohjaan hyvä yleisankkuri. Tasainen hiekkapohja on se missä häviää eniten joillekin muille malleille. Bruce on itämeren saaristokäyttöön erittäin hyvä ankkuri.

    Huonoin Brucen ominaisuus on säilytyksen kannalta hankala muoto. Jos voi laittaa esim kaiteeseen roikutustelineen niin siitä ei isompaa harmia.
  9. Esim tuollainen käsittääkseni sopii hyvin:
    http://varaosatedullisesti.kotisivukone.com/tuotteet.html?id=39/747

    Sähköisen pumpun asentamisessa linjaan ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Voi laittaa alkuperäiseen linjaan sarjassa tai sitten voi purkaa vanhan pumpun välistä pois. Jos alkuperäisen mekaanisen pumpun purkaa niin monimutkaisin homma on sen asennusreijän tulppaaminen. En ehkä jättäisi sitä naksuttelemaan tyhjää vaan ottaisin pois.
  10. Kyllä.
    Maasähkölaturien tuotteistuksessa ja suosituksissa on käsittääkseni pyritty auttamaan kuluttajaa. Suositukset tähtää suurinpiirtein siihen, että lähes puolilleen purettu akusto ehtisi 12 tunnin aikana latautumaan - ei täyteen mutta suhteellisen järkevään varaustasoon. Tämä vastaa kohtuullisesti keskivertolomaveneilijän käyttöprofiilia: yöksi satamaan maasähköön ja aamulla takaisin merelle/saaristoon.
  11. Joissain uusissa moottoreissa on sähköinen siirtopumppu. Kyllä, mekaanisen voi korvata sähköisellä pumpulla. Sähköisessä yleensä ainakin se etu, että ilmaantuu automaattisesti esim suodattimen vaihdon yhteydessä.
  12. Suht edullinen:
    http://www.hjertmans.se/produkter/ankring-linor/fardiga-linor/genua-storfall/fall-dyneema-10mm-x35m-rod
    Vastaavia olen käyttänyt cruisereissa ja mielikuvan mukaan on riittävän hyviä. Kilpureihen taas laitetaan parasta mitä on saatavana.
  13. Kyllä onnistuu. Ratakilpailuissa usein näkee alamerkkiä lähestyttäessä purjehdittavan ilman puomia. Se mahdollistaa jiippailun ennen merkin kiertoa ja ilman sotkuja nopeasti keulapurjeen ylös ja spinnun alas saamisen. Juuri tästä syystä rataveneet yleensä ainakin joskus harjoittelevat spinnuajoa ilman puomia. Paremminkin onnistuu reilulla kuin kevyellä tuulella - pysyy spinnu vedossa eikä rojahda ja sotkeudu staagiin.

    Onko tällä cruisailijan kannalta mitään merkitystä onkin eri juttu...
  14. Siis kyseisessä yksilössä ei ollut tiikkiä kannessa. Huonosti tehty tiikkikansi luonnollisesti heikentää oleellisesti lisää kerrosrakennekannen selviytymismahdollisuuksia.
  15. Muistan yhden yleisesti ottaen hyväkuntoisen yksilön jossa skyletin lähistöllä kansi tuntui selvästi pehmeältä. Ilmeisesti kantta tehtäessä ei ole osattu/haluttu/viitsitty huolehtia siitä, että sandwitch rakenne suojattaisiin (umpilaminaatti) niiltä kohdin mihin tehdään reikiä. Alkuperäisessä kilpaversion kannessa ei vissiin ollut mitään ylimääräistä reikää? Turistimalliin käytetty samalla muotilla tehty täys-sandwitch -kansi joka on reijitetty monesta kohtaa?
  16. Se on varmasti kaikkien osapuolien kannalta paras mahdollinen ratkaisu.
  17. Näin on jos pilkulleen mennään. Rekisteröintivelvoite koskee moottoriveneitä. Lakia voi tulkita myös tältä pohjalta: "tämä on soutuvene vaikka apumoottorilla varustettu onkin". Jos jättää rekisteröimättä niin pitää hyväksyä pieni sakkojen riski. Suurin osa tuollaisista yhdistelmistä on rekisteröimättä ja mielestäni se on ihan hyväksyttävä ratkaisu.
  18. On sinisilmäistä kuvitella, että kaikista asioista vallitsisi kimpassa aina yksimielisyys. Ei vallitse ja asiat on silti ratkaistava ja hommat hoidettava. Tämä on yksi tärkeimmistä etukäteen sovittavista jutuista. Sinisilmäisyys on yksi helpoista tavoista tuhota muuten toimivan kimpan toimintaedellytykset. Siinä olet oikeassa, että mitä paremmin kimppa toimii ja mitä paremmin osakkaat oppivat tuntemaan toisensa, sitä harvemmin tehdään päätöksiä muuten kuin yksimielisesti.
  19. Suurin tekijä on kustannukset. Yksin omistetun veneen käyttöaste jää heikoksi ja purjehdittua mailia tai päivää kohden kustannus on korkea. Osuusveneessä käyttöaste parempi ja kustannukset per purjehdittu yksikkö sitä myötä oleellisesti pienemmät.

    Mutta kustannukset ei ole ainoa syy miksi venekimppoja on. Ylläpitotyöt ovat mukavampia tehdä porukalla. Itse pidän arvokkaimpana sitä, että muiden osakkaiden kanssa voi vaihtaa miehistöä pelipaikoilla, esim Eestissä, Ruotsissa, Ahvenanmaalla tai vähintäänkin Saaristomerellä. Sillä eliminoituu (joskus, ei aina tylsä) siirtopurjehdus ainakin toiseen suuntaan. Tämä on erittäin olennainen juttu jos kotisatama kaukana lomapurjehduksen kohdealueesta ja lomaa käytettävissä rajallisesti. Meillä kotisatama H:ngin itäpuolella ja lomareissu suuntautuu lähes poikkeuksetta länteen. Parin viikon loman aikana ehtisi ja jaksaisi yksin juuri ja juuri purjehtia Maarianhaminaan ja takaisin kotiin.
  20. Kahden kimppa on nimenomaan hankala. Moni asia joka pitäisi ratkaista tavalla tai toisella päätyy ratkaisemattomaan ja asiat jäävät hoitamatta. Kolme on hyvä määrä, aina syntyy päätös määräenemmistöllä.

    Luonnollisesti asiat ja toimintamallit pitää sopia riittävän yksiselitteisesti etukäteen ja kirjallisesti.

    Kimppavene on pieni demokraattinen instituutio. Kimppa toimii jos osalliset kunnioittaa ja noudattaa yhteisiä sääntöjä. Toimiessaan antaa huomattaasti enemmän kuin ottaa. Jos sääntöjen kunnioittaminen ja noudattaminen tuntuu epämiellyttävältä, niin ei kannata edes kokeilla.

    En pahoita mieltäni siitä jos jonkun mielestä kimppavene on kolhoosi/kommari -meininkiä. Minulle tämä sopii loistavasti. Kaikille ei, se on selvä.
    21. 10 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt