- Android -tabletti tai iPad jos sattuu siitä tykkäämään.
Pesee kaikissa paitsi yhdessä ominaisuudessa plotterit. Se yksi on robustisuus, eli se miten laite kestää murjomista ja pahaa keliä. Jos kyseessä on sisäohjaamollinen vene niin tabletti on mielestäni selvästi paras vaihtoehto ja erittäin edullinen verrattuna plottereihin (alk tabletti 100€ navionics 20€). Itse kuljen pääsääntöisesti purjevoimin ja navigoin sään armoilla avotilassa. Plotteri on siinä hommassa välttämätön. - Vaihtoon kaikki vaan kerralla niin ei tarvitse koko ajan tuskailla.
Muistan pari tapausta, missa ratsastajien materiaalissa on ollut ongelmaa, kenties juuri n. 8 vuoden takaa. Luultavasti ratsastajavalmistajalta tullut joku kelvoton erä. Periaatteessa tuotevastuulain mukaan purjeen toimittaja korjaa materiaalivirheestä johtuvan ennenaikaisen vikaantumisen takuuseen, vaikka varsinainen takuuaika mennyt umpeen. En ehkä kuitenkaan kehtaisi vaatia ilmaiseksi vaihdettavan, mutta jos asiallisesti esittää niin purjemaakari kenties tulee asiallisesti huoltotyön kustannuksessa vastaan. - Täyttä asiaa kaksi edellistä kirjoitusta. Painotetaan vielä, että nostinköysi on nimenomaan se, minkä laadussa ei kannata tinkiä. Nostimessa korostuu venymättömyyden oleellisuus.
Mielestäni ei kannata harkita mitään muuta kuin vähintään kohtuulaatuista dyneemaa huolimatta siitä onko kyseessä retki- vai urheiluvene. - Saat kyllä varmasti mahtumaan maasähköineen budjetin tonniin.
Kallein yksittäinen komponentti on keskus, eli paneeli missä kytkimet ja kulutuspuolen sulakkeet/automaattivarokkeet. Sen hinta riippuu siitä kuinka monta erillistä lähtöä/sulaketta tarvitaan. esim joku tällainen:
http://www.svb24.com/en/seatec-electrical-distribution-7-14-series.html
Toiseksi kallein komponentti on verkkovirtalaturi. Kustantaa n. €/A lataustehoa, n. 15A laturi lienee sulle riittävä, 150€.
Kolmanneksi kallein komponentti on maasähkökeskus (100€) ja neljänneksi sähkärin vaivanpalkka maasähköhässäkän asennuksesta (vajaa satku?). Muut voit asentaa itse.
Tarvikkeisiin (piuhat, liittimet, miinuskisko, pääkytkin, pääsulake) menee kenties pari sataa. - Tuohon löytyisi varmaan halkaisijaltaan pari milliä pienempi stefa, niin voisi koneistamo vaan sorvata pois, hioa ja pinnoittaa. Saattaisi olla helpompi=edullisempi ratkaisu kuin kolon täyttäminen.
- Kyllä se on rikkinäisen stefan jauhama ura ja uusi stefa tuskin pitää kunnolla. Tiedä häntä voisiko joku koneistamo sorvata siivun pois ja sovittaa holkin korjaukseksi tilalle vai pitäiskö hankkia uusi akseli. Kysy koneistamosta.
- Tuo on oikea lähestymistapa. Bensiinimoottoriin liittyy oleellinen riskitason nousu ja jos mahdollista niin se kannattaa välttää. Jos ei mahdollista niin sitten pitää olla erityisen tarkkana ja hyväksyä se riskitason nousu.
- Liekkö oikein tai väärin, mutta minua on opetettu käynnistämään puhallin ennen moottoria ja sammuttamaan vasta muutama minuutti moottorin sammuttamisen jälkeen.
- Lombardini on hieno moottori ja kelpuuttaisin sen ominaisuuksineen autoon, mutta en veneeseen. Alumiinilohko, alumiinikansi, hihnakäyttöinen nokka-akseli, kanteen sijoitettu, sylinterikohtainen pumppusuutinyksikkö... EI kiitos. Mikään noista hienoista ominaisuuksista ei kuulu venemoottoriin. Venemoottorin tärkeimmät ominaisuudet, ainakin uppoumarunkoisessa matkaveneessä, on luotettavuus ja helppohuoltoisuus. Nuo aikaisemmin mainitut hienoudet ovat niiden kanssa lähes täysin ristiriidassa.
- Moottorikauppiaat olisi kai hyvä kohderyhmä kenen kanssa aloittaa keskustelut . Nyt on vaan huonoin mahdollinen vuodenaika yrittää saada heidän huomiota, varsinkin jos apua tarvitset. Kyllä ne silti sulle moottorin myy jos rahaa löytyy.
Uusia moottoreita myyvät tahot ovat käytettyjen kaupassa tai ainakin välityksessä jollain panoksella mukana.
Ehdottaisin keskustelukumppaneiksi seuraavia:
Tapimer (Nanni Kubota)
Veneakselisto (Beta kubota)
Tekno-Marine (Sole/Mitsubishi) - Jos vanha kone toimii eikä puske sinistä savua, niin kannattaa huoltaa ja pitää kunnossa. Isompaan remonttiin ei kannata ryhtyä, ellei sitten ajankuluksi/harrastusmielessä. Kannen uusiminen on jo siinä ja siinä, että kannattaako. Itse en ryhtyisi. Siinä kuluu äkkiä pitkälti toista tonnia ja sen jälkeen ruiskutuspumppu ym on edelleen ikivanhaa. Kaikki kuluvat osat jos uusii niin ilman muuta tulee kalliimmaksi kuin uusi moottori ja uuden veroista siitä ei kuitenkaan saa.
Merivesijäähdytteinen menee jossain vaiheessa jokseenkin varoittamatta puhki. - Kerro toki mitä Raisiossa veneen pito maksaa niin mietitään yhdessä maksatko itse kaikki siihen liittyvät kustannukset, enemmän vaiko vähemmän. Uskoisin, että kaupunki sielläkin subventoi merellistä harrastusta. Jos uskot että satamapalvelut voi tuottaa edullisemmin niin myy bisnesidea asiasta kiinnostuneelle yrittäjälle, niitä Suomesta löytyy.
- Yleinen käsitys on, että laminaatti purjeet ovat suorituskykyisemmät, erityisesti kisakäytössä kun ajetaan isolla miehistöpainolla ja maksimitehoilla.
Olennaisin ero on siinä, että laminaatti menee korjauskelvottomaksi aikaisemmin kuin dacron. Toisaalta dacron on jo sitä ennen menettänyt muotonsa ja suorituskykynsä (jos siis molemmilla oikeasti purjehditaan). Siinä mielestäni vankka peruste laminaatin puolesta, varsinkin kisakäytössä. - Kunnallisten paikkojen hinnoissa on merkittäviä eroja. Jossain saattaa olla noin. Pääsääntöisesti kuitenkin päinvastoin. Pääosa kunnaista subventoi veneilyharrastusta vuokraamalla venepaikat alle omakustannehinnan.
- Siihen sopii alumiini tai monel -niitti. Monel -niitti on vahvempi.
- Alumiininiitti on oikea valinta jos kiinnitettävä hela on alumiinia. Teräshelan kiinnityksessä alumiininiitti syöpyy hiljalleen pois, eli pitää uusia muutaman vuoden välein.
RST/HST -niitti toimii joten kuten teräshelan kiinnityksessä, mutta aiheuttaa alumiinisen masto/puomiputken syöpymistä, eli niitin reikä muuttuu väljäksi kunnes jonain päivänä niitti irtoaa.
Monel -niitti on paras vaihtoehto. Se on jotain kuparin ja nikkelin sekoitusta. Niitti kestää eikä aiheuta alumiinin syöpymistä. Monel -niitit on kalliimpia eikä niitä saa mistä tahansa. Rikipajoista löytyy (kysy esim Vene Bremer tai Baltic Rigging). Jos muutaman niitin tarvitsee niin hintaero ei ole merkittävä. - Mites MMSI numeron ohjelmointi, onnistuuko itse vai tekeekö ulkomainen kauppias valmiiksi pyynnöstä?
- Arvioilta noin 6 latauskertaa.
Hiukan teoreettisempi lähestymistapa:
Mopon akussa on energiaa: 12V * 6Ah = 72 Wh
Kännyn akussa on energiaa: 3,8V * 1,44Ah = 5,5 Wh
Jos latauksen hyötysuhde olisi 100%, kännyn akku aina latausta aloitettaessa täysin tyhjä ja lähdeakussa oikeasti käytettävissä 6Ah/72Wh niin n. 13 olisi oikea vastaus. Mutta kun se on väärä. Hyotysuhde ei ole lähellekään 100%, toisaalta kännyn akku ei ole koskaan latausta aloitettaessa täysin tyhjä, eikä latauslähteenä käytettävää mopon lyijyakkua voi purkaa täysin... Tämä jää siis joka tapauksessa erittäin karkeaksi arvioksi. Olkoon arvaus edelleen n. 6 latauskertaa. - Ei tuo mitenkään toivoton idea ollut. Jos rantaan asti pääsee kuorkilla jossa riittävä nosturi, niin tuo on ihan varteenotettava vaihtoehto.
Meillä on loivassa rannassa 12mm plootusta tehty ramppi. Hitsattu siis rannalla teräslevyistä yhtenäinen n. 10m pitkä ja 2,5m leveä lätkä ja vedetty traktorilla paikoilleen. Jäät ei sitä juurikaan siirtele. Ja trailerin pukkaamista haittaavia kynnyksiä ei muodostu kumpaankaan päähän ramppia. - Perinteinen spinaakkeri on symmetrinen. Siitä moderni versio on asymmetrinen. Kumpikin voidaan rikata perinteiselle spinaakkeripuomille. Perinteinen symmetrinen spinaakkeri rikataan yleensä aina spinaakkeripuomille. Kun asymmetrinen spinaakkeri rikataan veneen keskilinjalle (ankannokkaan tai pukspröötiin) sitä usein kutsutaan genaakkeriksi.