spkoo

spkoo profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 13v sitten
4 aloitusta · 456 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Mulla on jäykkä paneeli luukkutallin päälle asennettuna. Kulmissa muotoon sahatut tiikkipalikat. Asennus on kiinteä, ei tilttaus -mahdollisuutta.

Paneelin nimellisteho on 80W. Tuntuu siltä, että tuottaa kesäaikaan osapuilleen sen minkä kylmäkone kuluttaa.
Uusin 3 vuotta sitten pumpun sen kummemmin miettimättä kun pakkanen rikkoi edellisen. Uusi on juurikin tuo Vanhalan mainitsema Par Max 2.9, maksoi n. 80€. Toimii just niinkuin pitääkin, eli siihen ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota.

Siitä pakkasvauriosta: Opin siis kantapään kautta, että pumpun yhteet kannattaa syksyllä avata niin tulee se kuuluisa viimenen tippa pumpusta pois. Todella pieni vaiva. Ne on sellaiset kätevät pikayhteet.
Mulla on vastaavalla 3-sylinterisellä moottorilla 45 Ah starttiakku. Missään olosuhteissa ei ole epäilyttänyt sen starttivirran annon riittävyys. Kovilla pakkasilla ei tule veneen moottoria starttailtua...
Käsittämätön harhaluulo. Polyesteri on pitkäikäinen ja hyvä materiaali käytettäväksi köysissä ja purjeissa, mutta ikääntyy melko nopeasti auringon valon UV-säteilyn johdosta. Tämä ikääntyminen tapahtuu yleensä retkipurressa huomattavasti nopeammin kuin köysien mekaaninen kuluminen. Tarkoittaa sitä, että köysi ja purje menee tyypillisesti vaihtoon UV-ikääntymisen takia, ei sen takia, että olisi käyttämällä kulutettu loppuun. Kilpaveneissä tai muuten kovassa käytössä eri juttu, kulutus saattaa olla niin kova, että köysi tai purje käytetään puhki ennen kuin UV säteilyn vaikutuksella on merkitystä.

Matka/retkiveneilijän kannattaa ehdottomasti kiinnitttää huomiota veneen varusteiden aurinkosuojaukseen, erityisesti muovisten. Purjeet peittoon ja köydet mahdollisuuksien mukaan nekin varjoon, mittareihin kannet päälle jne.
Mieleeni on jäänyt jostain järkevän oloinen nyrkkisääntö: Kiinnitysköyden pitäisi vastata suurinpiirtein vetolujuudeltaan veneen painoa.
Kukin tehköön niinkuin parhaaksi näkee. Tosiasia on kuitenkin se, että epoksi on lähes ikuista poislukien UV-säteilyn ikäännyttävä vaikutus.
Liituuntuminen on nimenomaan sitä, että UV -säteily ikäännyttää epoksin. Ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista jättää suojaamatta UV-säteilyltä. Tuskin tätä kukaan varsinaisesti tutkinut on, mutta varovasti arvioiden: epoksipinnoite kestää UV:lta suojattuna tuplasti sen minkä ilman. Tottakai, jos nimenomaan haluaa uusia epoksipinnoitteen useammin niin sitten kannattaa jättää pintamaali pois.
Tässä keskustelussa ei kai varsinaisesti ole osmoosivaurioiden korjaamisesta kyse vaan osmoosin ja muiden ongelmien ehkäisemiseksi tehtävästä huoltoremontista. Se onnistuu 1000€ budjetilla jos itse tekee. Vanhat myrkyt ja epoksit saa poistettua kaapimalla. Ongelmallisin on uudelleen pinnoitettaessa tasaisen sopivan lämpötilan järjestäminen. Olen tehnyt kahteen veneeseen käsipelillä, lopputulos oli erittäin hyvä. Yleisen käsityksen mukaan epoksipinnoitteen uusiminen olisi tarpeen n. 20v välein.
Kyllä yritettiin vastata myös oleellisimpaan. UV-suoja on tarpeen sen takia, että epoksi kuten käytännössä kaikki muovit ikääntyvät nimenomaan ja erityisesti UV säteilyn vaikutuksesta.
Kyllä epoksin päälle kannattaa laittaa pintamaali. Uv-suojan lisäksi siitä on se etu, että on helpompi pitää puhtaana. Vaihtoehtoja on 1-k maali (miranol tms), epoksipintamaali tai 2-k polyuretaanimaali.
Nexus on ihan hyvä, jos perusominaisuudet riittää. Järjestelmä on edullisimmasta päästä ja pienet puutteet sen mukaan:
- ei NMEA liitäntää, esim wind vane liitäntä autopilottiin ei onnistu
- langattoman tuulianturin päivitystaajuus melko hidas = liian hidas esim kilpaveneen mittaripurjehdukseen

Hyvin toimii ja voi suositella cruising -veneeseen.
Samaa mieltä terminologiasta. Meikäläisessä veneilykielessä käytetty "primerointi" on erittäin harhaanjohtava.

Primerointi tarkoittaa pohjustusta jolla turvataan varsinaisen maalin tai pinnoitteen tarttuvuus. Veneen pohjan epoksipinnoituksessa homman päätarkoitus on vesisulku. Mielestäni operaatiota pitäisi kutsua epoksoimiseksi ja siihen käytettävää ainetta epoksipinnoitteeksi.
Pohjan voi jättää epoksille, mutta ehkäpä kannattaa vetää pintaa joku kiiltävä maali UV-suojaksi ja myös siksi, että kiiltävänä helpompi pitää puhtaana. Pintamaalina voi käyttää Miranol tms 1-k maalia, 2-k polyuretaanimaalia tai epoksipintamaalia.
Rikimestarilta saa valmiiksi mitoilla tehdyt kaidevaijerit melko tarkkaan samaan hintaan. En oikein jaksa uskoa, että tee-se-itse paketista syntyisi amatöörin toimesta yhtä varmat liitokset ja yhtä hyvä lopputulos. Toki jos haluaa välttämättä itse tehdä niin tekee sitten.
Pieniä pattereita saa kyllä, esim:
http://www.hjertmans.se/index.asp?rubnr=823&xartnr=

Keskuslämmityslinjastossa tulee sen verran paljon painehäviöitä, että ei taida käytännössä onnistua suoraan moottorin jäähdytyspiiriin kytkeminen ilman, että moottorin jäähdytys häiriintyy. Kaipaa siis lämmönvaihtimen, esim:
http://www.hjertmans.se/index.asp?rubnr=811&xartnr=
ja lisäksi kiertovesipumpun. Samaan järjestelmään voi lisätä vaikkapa öljykaminan ja vastuksen, jolla voi lämmittää maasähköllä.
Senorita on aivan loistava vaihtoehto ensimmäiseksi veneeksi. Todellakin purjehtijan vene, vaikkei kapeana avotuulilla uudemmille nopeudessa pärjääkään. Hiukan ahdas on on varsinaiseksi perheveneeksi, mutta soveltuu hyvin nuoren ja notkean perheen retkiveneeksi (me purjehdittiin aikanaan Senoritaa kolmen pienen lapsen kanssa). Huonoksi puoleksi listaisin sen, että kun vaihdat veneen tilavampaan muutaman vuoden päästä, joudut todennäköisesti tekemään ikäviä kompromisseja purjehdusominaisuuksien suhteen.
Tottakai painettu paperikartta on edelleen tarpeen ja sillä on luonnollisesti hintansa. Siitä on tarpeen keskustella, että miten hinta muodostuu. Itse kartta-aineisto on verovaroin kerätty ja ylläpidetty. Vaikea uskoa, että liikennevirasto varsinaista tiliä pääsee käyttömaksuin tekemään. Mun mielestä moinen aineiston käyttörajoitus pitäisi ehdottomasti purkaa ja välittömästi. Siitähän on jo lainsäätäjän päätöskin olemassa, mutta liikennevirasto edelleen venkoilee asiassa. Väkisin tulee mieleen hypoteettinen skenaario, että liikennevirastossa on jollain oma lehmä ojassa ja tukee karttamonopolia kartankuluttajien, eli veronmaksajien kustannuksella.
Aineisto vapaaksi ja oikea kilpailutilanne kuluttajan eduksi - kiitos ja HETI.
Nimeltä mainitsemattoman korjaustelakan mestaria olen käyttänyt. Siellä on hyvät edellytykset tsekkaamaan rungon ja rakenteiden kunto sekä mahdollisten aikaisempien korjausten laatu.
Tutustu tähän dokumenttiin:
http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/1_magazine.pdf
Kaksipiirijärjestemästä juttua alkaen sivulta 18.
Erikoinen häntä tuli tuohon vastaukseesi...

Kyllä se noin toimii, mutta. Minä olen se vieras joka ottaessaan käyttöön sun vierasliivin, aukoo sen ja tarkistaa että sulake ja patruuna on kunnossa. Eikä siinä ole järkeä, että kaikki vieraat vuorollaan niitä aukoo. Ja totta puhuen otan mieluummin vieraillessani tavallisen liivin päälle kuin rupean repimään sun vieraspaukkuliivejä auki tarkastamista varten. Senpä takia olen sitä mieltä, että vierasliivit ei ole meidän veneessä paukkuliivejä. Henkilökohtaisen liivin tyypistä päättäköön kukin itse.
22 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt