Vapaa kuvaus

Aloituksia

133

Kommenttia

4798

  1. Jos juutalaiset medianomistajat häiritsevät uutisnautintoa, voit seurata esimerkiksi Al-Jazeeraa (http://www.aljazeera.com/).

    En ole omistajien uskonnollista vakaumusta taikka etnistä alkuperää tutkinut, mutta voisin kuvitella heidän olevan jotain muuta.

    Toisen ja vaihtoehtoisen näkökulman maailmaan tarjoaa myös Russia Today ( https://www.rt.com/). Esitän tämän linkin samoin varauksin kuin edellisenkin.

    Edelleen North Korean News (http://www.nknews.org/) tuskin kärsii juutalaisten ohjailusta.

    Kaikilla tapahtumilla on aina useampia näkökulmia.

    Minulla ei ole mitään harhakuvitelmaa, että juutalainen valehtelisi enemmän taikka paremmin kuin kukaan muukaan.
  2. Uskonnollisuus on pitkälti niin perinteitä, tapoja kuin kulttuuriakin ja ne kaikki liittyvät ihmisen yhteisöllisyyteen. Yksilö voi tehdä päätöksiä , kuinka paljon kulttuuriinsa kuuluvia tapoja ja perinteitä haluaa noudattaa. Jokaisen luovutun tavan sijaan tulee kuitenkin aina joku muu tapa. Tietyssä vaiheessa yksilö ei enää ole osa entistä kulttuuria ja elämäntapaa vaan pikemminkin ulkona yhteisöstään.

    Jokaiseen kulttuuriin ja uskontoon liittyy yhteisiä myyttejä ja uskomuksia. Nämä myytit ja uskomukset voivat olla totta taikka tuulesta temmattuja. Niiden merkitys ja tarkoitus on pitkälti vain asettaa yhteinen arvomaailma.

    Jokaisessa kulttuurissa ja jokaisella yksilöllä on arvot, joiden mukaan päivittäinen elämä ohjautuu. Yksilön ja yhteisön arvot voivat tietyltä osin olla ristiriidassa, mutta jos yksilön arvot loukkaavat yhteisöä tai toisinpäin, on yksilö väärässä yhteisössä.

    Arvojen ohella ihmisen ajattelua ja käytöstä ohjaavat mieltymykset. Jotkin asiat yksinkertaisesti koetaan vieraina ja epämiellyttävinä. Mieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä ja ne voivat olla ristiriidassa jopa omien arvojen saati sitten kulttuuristen sopivuusnormien kanssa.

    Yksilön älykkyydellä on merkitystä tässä kuviossa. Älykäs yksilö voi tuoda yhteisöönsä ja kulttuuriinsa jotain uutta ja saada aikaan hitaasti etenevän muutoksen. Vaikutukset saattavat ulottua jopa kulttuurirajojen ulkopuolelle.

    Yksilön älykkyyttä suhteessa kultuuriin, uskontoon/arvoihin ja mieltymyksiin voisi kuvata kauppareissu. Kulttuuri ja arvot sanelevat tiettyjä käytöstapoja, aletaanko kassalla tinkiä, etuillaanko jonossa, tuupitaanko kärryillä, keskustellaanko kovaäänisesti, maksaa vaiko varastaa. Kulttuuri ja arvot luovat täten toimintatavat.

    Mieltymykset puolestaan vaikuttavat tuotteiden valitsemiseen hyllystä, ottaako mieluummin halpaa alahyllyltä vai kallista silmänkorkeudelta. Toki mieltymyksillä on vaikutusta myös toimintatapoja valitessa.

    Älykkyys ohjaa etsimään parasta vaihtoehtoa toimintatapojen puitteissa ja mieltymyksien valossa.

    Toisin sanoen, jos kulttuuri ja arvot sallivat näpistyksen (tai mieltymys pakottaa), auttaa älykkyys selviytymään siitä kiinni jäämättä. Jonossa etuileminen vaatii uskottavan selityksen ja tuuppiminen tulee kääntää toisen osapuolen syyksi. Älykäs yksilö selviytyy näistä tilanteista leikiten. Toisaalta älykäs löytää myös parasta laatua ja parhaimman hinta-laatusuhteen, jos niin haluaa.

    Ihminen voi länsimaisessa yhteiskunnassa valita niin kulttuurinsa kuin arvonsakin. Miksi hän valitsisi sellaisen uskonnon ja arvot, jotka pitkälti kieltävät kaiken hauskan? Eikö hauska elämä ole älykkäämpää kuin vailla hauskuutta oleva?

    Tässä mennään takaisin mieltymyksiin. Jotkut kokevat liittymän monivuosituhantiseen uskonnolliseen kulttuuriin tärkeämmäksi kuin parivuosisataiseen tiedekulttuuriin.

    Mitä mieltymyksiin tulee, onko älykkäämpää ostaa/varastaa vapaan kanalan munia kuin vastaava tuotetta luomuna? Onko älykkäämpää ostaa/varastaa kotimaista proosaa vaiko ulkomaista tietoa?

    Mieltymykset istuvat tiukassa, tosin kovalla mainostamisella niihin voidaan vaikuttaa.

    Onko älykästä muuttaa omia uskomuksiaan, arvojaan, käyttäytymistapojaan ja mieltymyksiään hyvän myyntipuheen perusteella?

    Jos entiseen ei ole tyytyväinen, onko älykästä olla muuttamatta tapojaan?
  3. Kiitos vastauksestasi jacop.

    Olen kuullut verenseisauttajista, mutta en ole ikinä saanut selville, miten seisauttaminen on tapahtunut. Olen aina kuvitellut sen tapahtuneen paikanpäällä ja potilaan luona ollessa. Olen myös kuvitellut ilmiön perustuneen johonkin kemiallis-biologiseen ilmiöön, siis yrttien tai sen sellaisten käyttämiseen.

    Antamasi tieto on minulle uutta, enkä oikein tiedä miten siihen suhtautua. Verenkierron pysäyttäminen kilometrien päästä pelkällä ajatuksen voimalla vaikuttaa helposti huijaukselta tai vähintäänkin väärinymmärrykseltä. Voimme kuitenkin tutkia ja ymmärtää ilmiöitä vain omista lähtökohdistamme. Olen aina ajatellut, vaikka jotain ilmiötä ei yleisesti ottaen tunneta, ei se tarkoita ettei sitä olisi olemassa.

    Ilmeisestikin verenseisauttamista on tapahtunut, koska ilmiöllä on nimi ja tietyt henkilöt ovat sitä harjoittaneet. Emme voi jälkikäteen tietää tarkasti, mitä on tapahtunut ja missä järjestyksessä. Mikäli henkilöt ovat saaneet apua muutoin kuolettaviin haavoihinsa, on se minusta jonkinlainen osoitus verenseisauttamisesta.

    Aina voidaan vedota suggestioon ja ihmisen kykyyn tulla manipuloiduksi sen perusteella. Henkilö voi suggeroida jopa itsensä. Toisin sanoen uskoen vahvasti johonkin seuraamukseen, voi seuraamus ilmetä kehollisina oireina. Tämän vuoksi lääketesteissä on aina plaseboryhmä eli joukko, jotka saavat pelkkiä vehnäjauhoja lääkkeen sijaan.

    Kertomasi perusteella ihminen tulee nähdä muunakin kuin pelkkänä pumppulaitoksena, jona haluaisimme hänet nykypäivänä ymmärtää. Toisaalta hänet voidaan kertomasi perusteella nähdä edelleen pumppulaitoksena joka uskoo asioita ja antaa uskomuksien vaikuttaa itseensä.

    Miksi uskomukset sitten vaikuttavat? Miksi syöpälääkehoidoissakin on plaseboryhmiä? Luulisi olevan selvää, että lääke joko vaikuttaa kasvaimeen tai ei. Jokin tuntematon vaikuttaa ihmiskehoon.

    Ilmiönä verenseisauttaminen on saanut kiinnostusta odottamattomiltakin tahoilta. Olen kuullut, että SS-valtakunnanjohtaja Himmler oli utelias tietämään ilmiöstä enemmänkin. Tosin hän oli kiinnostunut monesta muustakin asiasta, eikä hänen mielenkiintonsa välttämättä imartele ketään sen kohteeksi joutunutta.

    Huomaan, että omaat merkittävää vanhan kansan perinnetietoa. Kannattaisi harkita sen kokoamista ja julkaisemista, ellet ole sitä jo tehnyt.
  4. Minusta olet pelkästään utelias ja tiedonjanoinen, siinä ei ole mitään väärää tai vaarallista sinänsä.

    Jos jokin asia kiinnostaa sinua, tutki sitä kaikella innolla mitä sinusta löytyy. On eri asia kiinnostua ilmiöstä kuin ryhtyä sen toteuttajaksi. Rikollisuuttakin tutkitaan monesta eri näkökulmasta, silti harva tutkija kokee kiusausta murhata ketään.

    Voit kokea aiheen kielletyksi, pelottavaksi tai haitalliseksi. En voi sanoa, onko se sitä todella, mutta alueeseen liittyy mielenterveysongelmia. Taipumus mielenterveysongelmiin on luonnollisesti olemassa ilman spiritismiin ja muihin henkimaailman asioihin perehtymistäkin.

    Toisaalta myös shakin intensiivisen peluun voidaan katsoa altistavan mielenterveydellisiin ongelmiin.

    Kenties intensiivisyys eli voimakkaan kiihtynyt ja määrätietoinen halu on oire jostain kupolia koettelevasta kolinasta. Näkisin asiat mieluummin näin päin.

    On siis sama mihin intosi kohdistat, jos olet tuleva hulluksi, tulet, riippumatta siitä mihin mielenkiintosi kohdistat.

    Mitä henkimaailman asioiden kanssa pelehtimiseen tulee, saattaa oma mielenterveys olla koetuksella. Toisaalta moni tutkija on selvinnyt ilmiöistä ihan järjissään.

    Voin antaa ohjeena, ettet vain keskittyisi spiritismiin vaan tutkisit ja tutustuisit ilmiöön laajemminkin. Kunhan teet sen maalaisjärkeä käyttäen ja tavanomaista varovaisuutta noudattaen. Kaikki kirjoitettu ei ole totta, aiheeseen liittyen luultavasti hyvin pieni osa on.

    Eräille ajatteleminen itsessään on olemassaolon määritelmä, minusta olemassaolon määritelmä on pikemminkin epäilys.
  5. Mustanaamio on järjestänyt asiansa verrattain mainiosti. Elelee verovapaasti isänsä perinnöllä, kiinteistöomistuksia pitkin maailmaa ja varallisuutta paljon kiinni kullassa ja jalokivissä.

    Velvollisuutena hänellä on "taistella merirosvoja vastaan". Omaisuutensa turvin hän voisi tehdä sen mainiosti kotoaan Pääkallaluolasta käsin, mutta ilmeisesti ukkomiestä vetävät seikkailut maailmalle, kukapa sitä kotona viihtyisikään.

    Jokin ongelma hänellä on kasvojensa suhteen. Hänet ilman naamiota nähneet vaikuttavat menehtyvän äkillisesti ja väkivaltaisesti pian tapahtuman jälkeen. Tavallisesti katuja tallatessaan hän käyttääkin suurehkoja aurinkolaseja, lierihattua ja korkeakauluksista, pitkää takkia. Pitkin helteistä Bengalia liikkuessaan, hän mahtaa olla näky. Kenenkään ei oikeastaan tarvitse nähdä hänen kasvojaan. Hän kuuluu valkoiseen vähemmistöön ja liikkuu hyvin poikkeuksellisesti pukeutuneena. Kuka tahansa voi kysyä, että "onko täällä päin näkynyt se itsensäpaljastelijan näköinen vaeltava aave" ja kaikki tietävät välittömästi ketä tarkoitetaan.

    Viidakon sanonta: "Kadulla kulkiessaan hän kuin kuka tahansa". Minun on jätettävä eriävä mielipiteeni. Öiseen aikaan aurinkolasit päässä kulkeva ei ole "kuin kuka tahansa".

    Tämä pääkallosormusajatus on sinänsä ihan hyvä. Tatuointia muistuttava pääkallonkuva leuassa on taattu rikollisen merkki. Useimmat, elleivät peräti kaikki, Mustanaamion merkkaamat ovat olleet miehiä. Tunnetusti miehillä kasvaa parta ja sen alle kyllä hukkuu merkki kuin merkki. Toiseksi jos iskun kohteella on parta jo valmiiksi, stanssautuuko merkki parran läpi ihoon asti? Minä voisin peittää leuassani olevan pahaenteisen merkin vaikkapa laastarilla, tuskinpa vaeltava aave sentään joka laastarin alle kurkistaa.

    Hyvä merkki muistuttaa puolestaan huolestuttavasti hakaristiä. Hyvä merkki lanseerattiin kuitenkin jo 450 vuotta sitten, joten mustanaamio ei lienee kansallissosialisti.

    Viidakkojen ja metsien kutistumisen myötä voisi olla mielenkiintoista seurata huolestuneita Kääpiöheimolaisia, kun Pääkallaluolaan johtavan vesiputouksen luokse aletaan kaavoittaa lähiötä. Ampuisivatko kääpiöt myrkkynuolilla uteliaita lapsia, jotka olisivat löytäneet vesiputouksen toiselle puolen? Voi olla, että parin kadonneen lapsen jälkeen, joutuisi Mustanaamio jakamaan muutaman hyvän merkin, joitain pääkalloja ja vähintään puolet aarrekammionsa rikkauksista edes päästääkseen pois maasta.

    Aikoinaan Mustanaamion vastustajat saattoivat olla valkoista orjakauppaa harjoittavia arabialaisen oloisia pikkuruhtinaita. Nykyään tällaisten vastustajien löytäminen olisi jotenkin rasistista, mutta sopii Hyvän merkin muotokieleen.

    Ottaen huomioon Bengalin metsien vähentymisen ja poliittisen korrektiuden lisääntymisen, olisi Mustanaamio nyky-yhteiskunnassa tiukoilla. Hän voisi asettua Bengalista lähtönsä jälkeen Suomeen, ostaa sopivan kallioisen niemen ja notkon ja rakennuttaa sinne uuden pääkalloluolan. Bengalista karkaamiseen meni puolet aarrekammiosta, mutta jäljelle jääneellä osalla rakennettaisiin vaikka kolme luolaa.

    Kääpiöheimolaiset voisivat hakea turvapaikkaa ja Mustanaamio tarjoaisi heille majoituksen uudessa luolassaan. Eläkkeelle hän tuskin jäisi, joten ketä hän täällä puolustaisi ja mitä vastaan taistelisi? Kuka ansaitsisi pääkallon, kuka hakaristiä muistuttavan hyvän merkin.

    Suomessa väitetään olevan vähiten korruptiota maailmassa. Kansa on rehellistä ja noudattaa sääntöjä. Samoin tekevät poliitikot ja päättäjät enimmäkseen. Poliitikot ja päättäjät kuitenkin muokkaavat sääntöjä omaksi parhaaksensa. Kansaa kusetetaan ja sen varat valuvat harvojen taskuun.

    Mustanaamio ei ole lakimies. Vaikka kaikki menisikin sääntöjen mukaan, saattaa Mustanaamio silti "olla kova koville" (viidakon sananlasku).

    Pian Mustanaamion Suomeen saapumisen jälkeen alkaisimme nähdä television uutiskatsauksissa yhä useammin päättäjiä kertomassa asioista laastarilappu leuassaan.

    Mitä keskustelun alkuasetelmaan eli Mustanaamion älykkyyteen tulee, on sanottava, että älykkyys on ratkaisujen keksimistä ongelmiin. Mustanaamiolla on vakiovastaus ongelmaan kuin ongelmaan, joko hyvä taikka paha merkki. Mustanaamion ratkaisu on siis moraalinen.