Vapaa kuvaus

Aloituksia

138

Kommenttia

5403

  1. Yrityksellä/yrittäjällä ei varmastikaan ole mitään syytä olla palkkaamatta yli 50-vuotiasta, jos yrittäjä saa hänet palkkaamalla jotain sellaista lisäarvoa yritykselle, mitä ei muualta saada.

    Yli 50-vuotias tuo lisäarvoa, siis parantaa yrityksen kilpailukykyä ja tulosta, esimerkiksi kokemuksellaan ja tietotaidollaan. Viisikymppinen saattaa siis olla paras mahdollinen hakija, ja juuri sitä, mitä yritys on etsinytkin.

    Ongelma on tietysti siinä, että monella alalla viisikymppisen kokemus ei juuri vaakakupissa paina, jos toisessa vaakakupissa on fyysinen kestävyys, uusimman tiedon hallinta ja uuden nopea oppiminen yhdistettynä maltilliseen palkkatoivomukseen.

    Kokeneille ja kaikennähneille johtajille/päälliköille on kysyntää 50 ikävuoden jälkeenkin, mutta pohjalta aloittaville vasta-alkajille ei niinkään.

    Työpaikkoja on yleensä tarjolla vain yksi, joten jokaisen työnhakijan tulisi miettiä jo ennen työhakemuksen lähettämistä, että miksi juuri hän olisi paras valinta hakemaansa työpaikkaan.

    Vastauksen tulisi pitää sisällään muutakin kuin, että "tästä maksetaan palkkaa tai että työ kuulostaa mielenkiintoiselta ja kyllähän minä tällaiset hommat osaan".

    Työ ja yritys ei ole koskaan paikalleen jämähtänyt laitos, vaikka siellä tehtäisiinkin töitä liukuhihnalla. Yrittäjän on työntekijöitä palkatessaan mietittävä kunkin työntekijän kehittymismahdollisuuksia, sillä uutta oppiva ja joustavasti mukautuva työntekijä on edullisempi kuin jatkuva irtisanominen ja uuden etsiminen.

    Parikymppinen ammattikoulusta vastavalmistunut ei ole kokenut kuin ehkä muutaman kuukauden työharjoittelun, mutta hänellä on koulusta saatu viimeisin tieto alan kehityksestä. Parikymppinen aloittelija on kohtuullinen palkkaodotuksissaan, ja hän on lisäksi mitä luultavammin terveydeltään kohtuullisen hyvässä kunnossa.

    Siis, miksi juuri sinä olisit paras valinta työpaikkaan?
  2. Työnantaja tietää parhaiten minkälaisen työntekijän hän tarvitsee.

    Useinkaan työnantajalla ei ole halua kouluttaa alusta lähtien ketään mihinkään työhön, jos saatavilla on kokeneita taikka edes ammattikoulutuksen saaneita työnhakijoita.

    Jos tilanne kuitenkin on, että työnantaja on valmis kouluttamaan työnhakijan/-tekijän työtehtäviinsä, haluaa työnantaja varmasti kouluttaa jonkun, jonka kouluttamisesta työantaja hyötyy eniten.

    Jos otetaan esimerkiksi vartiointi- ja turvallisuusala, ei työhön välttämättä tarvita vuosien koulutusta. Vartiointi- ja turvallisuusala on monen muun asian lisäksi fyysistä työtä. Paljon seisoskelua ja mahdollisia kontakti- ja konfrontaatiotilanteita erilaisia uhkia aiheuttavien henkilöiden kanssa. Sosiaaliset taidot ovat myös tärkeitä turvallisuusalan ruohonjuuritason työntekijälle, mutta ne ovat varsinaisen ydinosaamisen lisä. Ydinosaaminen liittyy vahvasti vartijan fysiikkaan ja fyysiseen suorituskykyyn äkillisissä ja arvaamattomissakin tilanteissa, joissa puhuminen ei auta.

    Useimmat haluavat turvallisuudesta huolehtivan henkilön olevan parhaassa kunnossa oleva kaksi- taikka kolmekymppinen, ei viisikymppinen vasta-alkaja, joka ei ole ikinä tehnyt fyysistä työtä. Sosiaalisia taitoja oppii kokemuksen myötä, fyysinen kunto ja suorituskyky puolestaan eivät keski-iässä enää parane, ainakaan itsestään sille tasolle, mitä ne puolet nuoremmilla yleisesti ottaen ovat.

    Jokaisella on omat vahvuutensa, jotka sellaisia vahvuuksia etsivä työnantajakin tunnistaa. Vahvuuksia on erilaisia, eivätkä kaikki vahvuudet ole yhtä kysyttyjä. Työnantajalla on yleensä yksi paikka tarjolla ja hän valitsee siihen parhaan hakijan. Voitko rehellisesti sanoa, että olisit objektiivisesti ollut paras tarjolla olevista hakijoista?
  3. Riippuu siitä, mikä on koulutuksen painopistealue. Opettamisen tarkoituksena ei millään alalla varmastikaan ole viedä opiskelijalta omaa ajattelukykyä, mutta jokseenkin joka alalla ajattelua muokataan.

    On aloja, joilla oppiminen osoitetaan kirjallisilla tenteillä ja opinnäytetöillä, joiden tarkoituksena ei ole mitata opiskelijan kielellisiä kykyjä, vaan hänen kykyään omaksua opinkappaleita ja niihin liittyvää logiikkaa ja "mekaniikkaa".

    Kuten aloittaja totesi, saattaa yliopistosta valmistuneen tekstissä lähdeviittaukset olla oikein, mutta sisältö puuttuu.

    Yliopistokoulutuksessa painottuu erityisesti tekstin muodollisuus viitteineen kaikkineen. Tämä on luonnollista, sillä jos jollakulla sattuu joku oma ajatus olemaan, ja hän haluaa sen tuoda esiin, on se ensin perusteltava kaikella edeltävällä aihetta koskevalla tutkimuksella, johon kirjoittaja antaa oman lisänsä. Monesti tämä oma lisä on melko vaatimatonta, eikä varsinkaan maisterikoulutuksessa pyritä millään tavalla kannustamaan varsinaisten "omien ajatusten" julkituomiseen. Poislukien tietysti opinnäytteeseen liittyvä "näkökulma".

    Yliopisto ei näin ollen kouluta kenestäkään omaperäistä ajattelijaa taikka ihmistä, joka tuo omaperäisen ajattelunsa kirjallisilla kyvyillään henkeäsalpaavasti esille.

    Sen sijaan yliopisto kouluttaa opiskelijat perustelemaan, vaikka joskus saattaakin olla epäselvää, että mitä ollaan perustelemassa, kun väitettäkään mistään ei olla esitetty.

    Perusteluissa vedotaan aina auktoriteettiin, joka saattaa vakuuttavimmassa tapauksessa olla luonnontieteellinen fakta, taikka toisessa päässä jonkun tieteilijän aikoinaan kirjoittama virke.

    Näin ollen koulutus yliopistossa ei anna valmiuksia tuottaa sisältöä mihinkään julkaisuun. Se antaa valmiuden ainoastaan perustella (vielä perustelemasta päästyäänkin) vastausta johonkin, mitä kukaan ei ole edes kysynyt.
  4. Miltähän rikollisesta mahtoi tuntua kun pian hänen jälkeensä tuli Stefanus. Vastavuoroisesti, miltähän Stefanuksesta tuntui, kun rikollinen oli jo paikalla hänen saapuessaan?

    "Ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäiseksi".
  5. Aloittajan tuntipalkkaa jää noin 7 euroon bruttona taikka kuukausipalkka alle 1300 euron. Jos näin ei ole, kannattaa ensin tarkistaa, että ennakonpidätysprosentti on kohdallaan taikka että verokortti on ylipäätään toimitettu palkan laskijalle. Liiallinen ennakonpidätys maksetaan tietysti veronpalautuksina takaisin aikoinaan.

    Jos kyse on siitä, ettei palkka riitä elinkustannuksiin, pitää joko tinkiä elinkustannuksista taikka etsiä työ, josta maksetaan paremmin.

    Voisin sanoa, että hyvin monesta työstä maksetaan enemmän kuin 7 euroa tunti.

    On tietysti töitä, esim. monet myyntityöt, joissa palkka perustuu työssä saavutettuun tulokseen eli palkka on osittain taikka kokonaan provisiota. Yleensä provisio mitoitetaan jokseenkin avokätisesti, joten sillä tulee hyvin toimeen. Aloittelevat työntekijät eivät välttämättä kuitenkaan saa aikaiseksi sellaista tulosta kuin kokeneemmat, mutta vähitellen tuloksien ja sitä kautta provision määrän odotetaan paranevan.

    Selkein neuvo keskustelun avaajalle on, että hän voisi etsiä paremmin palkattua työtä. Jos hän asuu yksin, työtä voi etsiä myös toiselta paikkakunnalta.

    Jos jostain syystä paremmin palkkattua työtä ei ole aloittajalle saatavilla, täytyy elinkustannuksista tinkiä. Yleensä asuminen muodostaa suuren osan säännöllisistä kuluista. Onko mahdollista vaihtaa halvempaa taikka jakaa asunto jonkun kanssa?

    Tinkiä voi lisäksi vapaa-ajan menoista ja ryhtyä harrastamaan jotakin hyvin halpaa, esim. kirjastossa käyminen ei maksa paljon, jos sellainen on lähistöllä. Liikuntaharrastukseksi käy kävely, joskin kengät kuluvat, mutta niitäkin voi opetella korjaamaan halvalla.

    Seuraavaksi voi tinkiä sähköstä ja puhelin-/datakuluista. Hyödynnä päivänvalo, älä katso televisiota/internetiä huviksesi. Lue mieluummin kirjaa ja nuku pimeään vuorokauden aikaan.

    Työmatkakuluissa voi yrittää säästää, kulje jalan, polkien taikka hiihtäen vaikka matkaan menisi yli tunti suuntaansa. Onpahan vähemmän vapaa-ajan ongelmia.

    Ravinnosta voi säästää. Tarvittavat kalorit pitää tietysti saada. Jos työsi on fyysistä, tarvitset enemmän kaloreita, mutta tavallisesti 2000 Cal päivässä riittää. Sen saa päivittäin täyteen jokseenkin kohtuulliseen hintaan syömällä itse kypsennettyjä juureksia, itse tehtyä leipää ja ajoittain kaupasta ostetulla tarjouslihalla/kanalla/kalalla.

    Vitaminiinit saadaan marjoista, joita kannattaa kerätä sesonkina. Pakastaminen maksaa, joten kannattaa tarkkailla pakastimen sähkönkulutusta.

    Jos aloittajalla on pääsy taikka oikeus puutarhamaahan, parvekkeella, pihalla yms. voi siellä kasvattaa juureksia itse.

    Idea on, että ravinto ostetaan mahdollisimman halpoina raaka-aineina: jauhoina, juureksina, vihanneksina, lihana, kalana, joista itse valmistamalla tehdään ruokaa.

    Jokamiehen oikeuksiin kuuluu mato-ongella onkiminen, joten jos aloittajan asumispaikan lähistöllä on kalavesiä, voi niistä käydä onkimassa itselleen aterialisuketta perunoille ja muille juureksille ja vihanneksille.

    Pienelläkin palkalla tulee toimeen, kunhan elää sen mukaisesti.