- Saksassa yhdistykset järjestää alimman tason opetuksen. Korkeammilla tasoilla, eli avomerellä saa purjehtia vasta, kun on ollut päällikkönä muutaman sadan mailin verran rannikolla. Onko siellä sitten joku valvontapartio kaukana rannasta tutkimassa pätevyyspapereita? Tuntuu järjettömältä. Miten tuollaistakin valvotaan, että onko joku suorittanut sen rannikkopurjehduksen ja saa siirtyä avomerelle? Vähintään sitten niin, että jos tulee ajokortti, pitää kaksi muuta veneilyn normia purkaa. Esimerkiksi venerekisteri lakkautetaan ja dieselvero peruutetaan veneilystä.
- Melontaliivi on parempi kuin paukkuliivit, joita ei ole testattu kuuteen vuoteen.
- Kohta 3 on jo toteutettu: https://www.lvm.fi/-/risteilyalusten-jatevesien-paastokielto-voimaan-itamerella
- Niin kauan kuin keskusta ja MTK on neliraajajarrutuksessa, on turha toivoa edistystä saaristomeren suhteen. Suomenlahteen vaikuttaa enemmän itämeren yleiset tapahtumat. Pietarin jätevesiprojekteilla oli vaikutusta, mutta suolapulssit työnsi sitten ravinteet sinne kukkimaan. Tarvitaan toimintaa sekä EU:n tasolla että Suomen tasolla. Valitettavasti ilmastonmuutos ja muoviongelma ovat ajaneet itämeren suojelun ohi Suomessakin, muusta EUsta puhumattakaan. Ilmastonmuutos on iso asia, mutta Suomessa rehevöityminen on minusta pahempi ongelma kuin mikromuovi.
- Aivan totta. Hyvin vähän tapahtuu sellaisia onnettomuuksia, jotka jollain testillä ratkeavat. Jos joskus 18-vuotiaana on jonkun testin suorittanut, niin ei se enää aikuisena mitään hyödytä, koska ne pintamuistiin testiä varten pakotetut asiat on jo unohtuneet tai vanhentuneet. Oikea koulutus, jossa asioita opeteltaisiin vaikka kahden viikon ajan täysipäiväisesti pienessä ryhmässä, on taas valtavan kallis, ja kuten sanottu, sillä ehkäistäisiin erittäin vähän onnettomuuksia. Saksassa on veneen ajokortti käytössä, mutta siellä onkin enemmän jokiliikennettä, joissa varmaan täytyy olla enemmän sääntöjen tuntemusta. Suomessa taas usein purjehtii koko päivän ilman, että täytyy tehdä yhtään väistöliikettä.
- Kannattaa tutkailla varaosien hintoja myös. Ajan myötä sekin voi tulla ajankohtaiseksi. Volvolla on törkeän kalliit hinnat, joka tekee isommat remontit epäkannattaviksi ja lyhentää koneen elinikää. Vertaa joidenkin osien hintoja ja saatavuutta ehdokkaiden välillä.
- Oma kokemukseni oli, että hankalinta on veden nousu jään päälle. Ensin veneen perän jäätyy tiukasti, kun siinä on kaikenlaisia ulkonemia. Sitten vesi nousee ja jään päälle voi tulla vettä johtuen veneen sijainnista rannassa. Sitten se vesi jäätyy. Seuraavaksi vesi laskee ja veneen perä on nyt syvemmällä jäässä. Keula ei jumiudu jäihin kiinni, vaan se nousee hiukan ilmaan, kunperää painetaan alas. Jos perässä on joitain heikkoja vipstaakeja, ne voivat hajota.
- Ne riskitekijät voi kattavasti selvittää vasta kestotestissä. Jos jossain moottorissa karkaa helpommin glykolit makeavesikierrosta lämmönvaihtimen heikkouden takia, niin kyllä on sekin on vakava riski, sitä vain ei näy päälle. Vakavampi kuin hihnan katkeaminen, koska seurauksena voi olla jopa tulipalo. Veneistä ei ole luotettavuustilastoja saatavissa, joten tämä tieto on hämärän peitossa.
- Käytetään. Käytän yachticonin hopeapohjaista vedensäilömisnestettä. Useita kuukausia pysyy vesi raikkaana. Syksyllä letkut tyhjäksi ensin pumppaamalla, sitten paineilmalla. Ehkä vähän jää, muttei vedessä mitään supermyrkkyjä kasva. Keväällä hopeaneste tappaa bakteerit ja juoksutetaan vettä jonkin verran. Mökillä kerätään sadevettä säiliöön, jossa on juomavesisäiliöissä käytettävä hopeaverkko pohjalla. Sadevesikin pysyy puhtaana, eikä säiliö limoitu, mutta sitä käytetään vain tiskaamiseen, saunassa jne.
- Juu, todella. Jokaisesta niistä jaksetaan jauhaa loputtomasti. Ja erityisesti siitä, miten niistä ei saa puhua.
- Voit olla oikeassa. Jeanneaussa matala köli painaa 190kg enemmän, eli lyijynä jotain 18 litraa. Riippuu profiilista, onko märkäpintaa kuinka paljon enemmän. Lyssin ero on niin pieni, että jos matala köli on luovilla hitaampi, niin avotuulilla se ei ole hitaampi.
- Kuten sanoit, se riippuu käytöstä. Tapio Lehtinen ajoi maailman ympäri ilman dieselmoottoria. Ne samat kesäreissut saa tehtyä sähkömoottoriveneelläkin. Mielellään vene saisi olla kevyt ja herkkä. Näkyyhän tällaisia jo.
- Toisaalta avomerellä pienempi kölin koko nopeuttaa matkantekoa avotuulissa, kenties vaikutus jopa ylittää lisäpainon hidastavan vaikutuksen. Mutta ero on kaikean kaikkiaan kilpailutilanteessa arvioitu prosentin suuruiseksi. Matkapurjehduksessa ero voi olla isompi tai pienempi.
- Satamaan tulijat näköjään kaipaavat yleensä veneisiinsä huoria ja hinausta. Satamissa olijat ilmeisesti vain huoria.
- Comfort factor ei ota huomioon kölin syvyyttä. Suurempi paino parantaa comfort factoria vähän. Rullauksesta en osaa sanoa.
- Jos ei kilpailu ole tärkeää, niin 1,5m köli on mielestäni Suomen rannikolla parempi. Hyvin monessa kyläsatamassa se tekee ratkaisevan eron. Ja onpa niiitä alle 2m väyliäkin. Itse valitsisin sen joka kerta. LYS-luvuissa ero lienee 0,01 kahden version välillä. Lyseissä tämä ero on esim. Jeanneau sun odyssey 33i:n kohdalla, kun köli on 1,47 tai 1,9 syvä. Sen eron saa kiinni ostamalla hieman paremman etupurjeen.
- Olen ollut käsityksessä, että olympialajeihin tulee rahoitus olympialiitolta eikä SPV:n jäseniltä. Tietääkö joku?
- Minusta Merikarhut on seurana ihan ok. Niiden saaripaikat on sellaisia mökkirantoja, enkä halua maksaa paljon rahaa luvasta yöpyä jonkun mökkirannassa. Ehkä se on tärkeämpää paikoissa, joissa saaria on vähemmän, mutta saaristomerellä, missä asun ja liikun on muutenkin tarpeeksi saaria ja ankkuripaikkoja. Jos rahaa olisi paljon enemmän, niin ehkä sitten voisin liittyä.
- Eipä taideta laskea laiturissakaan.
- Mahdetaanko laivoissa laskea lippu yöksi?