Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

6837

  1. Hyvä sinä, Ano 12.38..)) Ramoona tuolla taisi jo todetakin, että asian esille ottaminen ja muiden vastaukset ovat omiaan muistuttamaan meitä kaikkia liikkumisen tärkeydestä.
    Ja nythän meidän ei enää tarvitse kilpailla, voi jo olla armollinen itselleen.

    Minusta on myös viisasta asettaa itselleen realistiset tavoitteet. Ei niinkuin veljeni, joka pitkään oli sitä mieltä, että tavoitteista ei tingitä: lisää treeniä vaan niin pysytään samalla tasolla..)) Tänään hän, 90+, sentään ajattelee toisin.

    Muistelen, että joskus ikäryhmässä 60+ meillä oli jonkinlainen pyöräilyhaaste - ei siis mikään kilpailu, jaettiin vain kokemuksia pyöräilystä.

    Vaikka ei olisi lajin harrastaja, muiden kokemuksista saa aina jotakin irti, ainakin itse saan, esimerkkinä vaikka nämä meidän painonostajan kertomat.
  2. Muutama (?) vuosi sitten kävin säännöllisesti kuntosalilla. Meillä oli siellä tuttu porukka, lauantaiaamuna, jolloin siellä ei juuri ollut "ulkopuolisia". Se oli siis tavallaan myös sosiaalinen tapahtuma meille.
    Ilman tuota tuttua porukkaa, koen kyllä kuntosaliharjoittelun liian suorituskeskeisenä.
    Tosin minulla on kotonakin "kuntosali" ja juoksumattoa ja kuntopyörää käytän (lähes) päivittäin. Juoksumatolla voin samanaikaisesti ihailla kotoista maisemaa ja/tai tavoitella modernia flow-tilaa. Kuntopyörää poljen yleensä TV:ota katsellen.

    Tuttu fyssari muistutti siitä, että myös pohjelihaksia pitäisi vahvistaa, ei pelkästään reisiä. Niinpä kaivoin esille ikivanhan stepperin. Se käy hyvin portaiden noususta, aika rankkaa on.

    Tuon trendikkään painonnoston olen jättänyt väliin, vaikka kyllä uskon sen vaikuttavuuteen.

    Onhan minulla myös tuo yksintanssiminen. Se on mielestäni yllättävän tehokasta ja myös hauskaa, leikinomaista, ainakin omani on sitä. Nyt kun minulla on uusi lonkkanivel myös pitemmät kävelylenkit ovat mahdollisia: eilenkin 4 kilsan samoilu suojelumetsässä ja kevyesti kulki...)) Vauhti on tietysti hidastunut, vaikka kaverit väittävät muuta. Ennen kävelin tunnissa 5-6 kilometriä, nyt korkeintaan 4.

    Näin listattuna näyttää tietysti siltä, että olen varsin sporttinen tyyppi, ikäisekseni, mutta täsmennetään nyt, etten tuota kaikkea tee samana päivänä ja joskus on päiviä, jolloin en tee mitään - palautumispäiviksi kai niitä voi nätisti sanoa ? Myös aamukankeus on tuttua minullekin - kyllä siihen pari joogan aurikontervehdystä tarvitaan, ennenkuin päivä lähtee käyntiin..))
    demeter1