Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Osallistu keskusteluihin kirjautumalla palveluun.
Kirjaudu sisään
Eikö sinulla ole vielä tunnuksia?
Rekisteröidy
Keskustelu24
profiilit
demeter1
demeter1
demeter1
Liittynyt 11v sitten
0
aloitusta ·
7642
kommenttia
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Heh, minä olenkin pahasti jälkijunassa kun vasta "aamusta" osallistuin eilisiin viesteihin, näihin perhejuttuihin, klo 10.47..))
Taitaa jäädä minulta tuo mainittu viesti ainoaksi tälle päivälle, mutta hyvä, että juttua riittää...
30.05.2024 11:02
Sitä, Ano 13.05, että yhteisten lasten äiti ei omista mitään. Ei asuntoa, eikä hänellä ole välttämättä työtäkään kun ollut kotona lasten- ja perheen "palvelijana".
Erotilanteessa on täysin oikeudeton jos omaisuus on miehen nimissä.
28.05.2024 13:56
Jaa-a tepa, kyllä se sukupuu taitaa aika ilmeikäs olla tänä päivänä. Kun on sinun, minun ja meidän lapset tai sitten lasten tilalla on lemmikkien kirjava joukko, joista pitää tietysti käyttää puhuttelumuotoa: Hän, He...))
Vaikka en feministiksi tunnustaudu - sympatiani saavat nämä naiset, jotka avoerossa saattavat jäädä täysin tyhjän päälle, vaikka ovat perinteiseen tapaan hoitaneet kodin, lapset ja miehen. Heitäkin vielä löytyy...
demeter1
28.05.2024 12:29
Huolenpistosta..)) Ei sentään...
26.05.2024 14:18
Ja Saarnaaja, Ano 14.09.
Varmaan pitäisi kerrata molemmat...Kaikennielevän viihteen vastapainoksi.
26.05.2024 14:15
Raamattu on "kirjojen kirja" (Voitto Viro) etenkin alkuperäiskäännöksenä.. Uutta en ole lukenut, paitsi Pentti Saarikosken käännöksen Matteuksen evankeliumista.
Siitä jäi mieleeni, että Saarikoski käänsi "pahan" muotoon "raha". Ennakoiko nykyaikaa ?
Remarquen kirja - siis tämä Länsirintama- teki vaikutuksen minuunkin ja Margret Cravenin Kuulin pöllön kutsuvan sai minut arvostamaan intiaaniviisautta ja suremaan sen olematonta suosiota. Onneksi Katja Kettu kiinnostui ja kirjoitti kirjan Rose on poissa.
26.05.2024 14:06
Olen luultavasti lukenut kaikki Torey Haydenin kirjat. Hänhän kävi vuosia sitten Suomessakin.
Tiikerin lapsi oli ehkä vaikuttavin kasvukertomus, minkä tiedän.
Käydessään täällä Torey Hayden kertoi päähenkilön, Sheilan, myöhemmistä vaiheista ja ainakin silloin Sheila voi "hyvin" - siis pärjäsi normaalissa elämässä.
Kirjan takakannessa sanotaan: "kirja näyttää, mitä yksikin ihminen, joka todella välittää, voi saada aikaan".
Vähän kuin Äiti Teresan kehotus; "ellet voi pelastaa kaikkia (lapsia), pelasta yksi"...
26.05.2024 13:51
No jopas, iso moka. Intiaanipäällikkö Settlen puhe on vuodelta 1854. Washingtonin suurelle päällikölle, joka tahtoi "ostaa" intiaanien maat ja siirtää heidät reservaattiin.
Puhetta on pidetty kauneimpana luonnolle omistettuna (muisto)kirjoituksena mitä on.
Itse en voi sitä kyynelehtimättä lukea...
19.05.2024 15:55
Taidan jättää vastaamatta tuohon ensimmäiseen kysymykseen, Ano 18.11.
Omasta avoimuudesta voi tulla pahastikin takkiin, kuten kohdallani on käynyt.
Muuttoaikeet kävivät kyllä mielessä viime talvena mutta kun punnitsin tarjolla olevia vaihtoehtoja niin tämä asuminen tuntuu sittenkin parhaalta vaihtoehdolta.
Siis, jos tämänhetkinen terveys pysyy voimassa...
16.05.2024 09:22
Niin Neeasa. Totta, että helpommalla pääsisi, jos "ulkoistaisi" näitä joukkotapaamisia.
Yritin sitä talvella, merkkipäivän aikaan, mutta nuoret halusivat mieluiten olla pojan luona: tutut puitteet, oma rauha ja hyvä ruoka.
Itse olen aina ollut samoilla linjoilla. Jonkin harrastus- tai vapaaehtoistyöporukan kanssa on käyty "ulkona syömässä", mutta se ei selvästikään ole minun juttuni - intiimiys kärsii enkä ole mikään ravintola- tai ruokabongari muutenkaan.
Toiset nauttivat siitäkin eikä kai siinä mitään moitittavaa ole. Kuka mistäkin tykkää.
Oksaalihappo taitaa olla se raparperin syrjinnä syy, mutta samaa muistelen: maitoa mukaan niin kelpo herkku sekin.
demeter1
14.05.2024 14:11
Kiitos taas matkakertomuksestasi, Ramoona. Odottelinkin sitä jo. Matkakuvaukset ovat aina niin eheitä kokonaisuuksia, että niiden avulla pysyy hyvin matkassa mukana..))
demeter1
09.05.2024 13:37
Ihan tuosta tutkimuksesta olisin kysellyt tarkempaa tietoa, Ano 23.28. Mikä taho tutkimuksen teki ?
Miten isoa joukkoa lapsia oli haastateltu, minkä ikäisiä ja missä päin Suomea asuivat? Miten fyysinen ja henkinen väkivalta oli määritelty ja erotettu toisistaan ?
Ihan itseäni tyynnyttääkseni kyselen, koska jos noiden tietojen perusteella vetää johtopäätöksen meidän lasten kokonaistilanteesta, niin onhan se aika lohduton.
09.05.2024 09:31
Hyvät sinullekin Makriina ! "Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta"- Muskettisotureiksi meidän pitää ruveta, että saadaan se mikä meillekin kuuluu !
08.05.2024 16:13
Sanos muuta tepa ! Ei ole Makriinan voittanutta. Hän repii huumoria vaikka mistä..))
Minäkin, arkkuun jo asettunut, virkosin heti Makriinan taikavoimista !
08.05.2024 15:08
Minäkin toivoisin, ettei tepa lähtisi. Kun täällä ei saisi ketään kehuakaan niin olen tepan kohdalla yrittänyt pidättäytyä siitä. Heti hänen mukaan tulonsa kuitenkin ilahdutti: hyvä kirjoittaja, aktiivinen ja osallistuva. Ja aina ystävällinen kaikille.
Sekavuus rassaa minuakin kun itse haen mieluiten jatkuvuutta, tutuksi tullutta seuraa...
Saattaa olla, että jos näitä kantavia voimia katoaa enemmänkin, ei itsekään jaksa enää pysyä "kehityksessä" mukana.
02.05.2024 15:30
Aivan loistava tiivistelmä kirjasta Paloma ! Avasi "tapauskertomusta" myös syvyyssuuntaan.
Tuo Pillipiipari-tarina oli mainio yksityiskohta ja vihjaa mielestäni hienovaraisesti siihen, että ne, joilla on "vähemmän" saattavat luonnostaan olla "Korkeimman suojeluksessa". Sellaistakin tulkintaa heistä on nähty.
Tässäkin kirjassa Ira, hyljeksityin kaikista, oli sittenkin oman itsensä suhteen selviytyjä ja pystyi näkemään muiden naamioiden taakse.
Hän oli vapaa sielu !
demeter1
01.05.2024 13:25
Tuo äskeinen oli siis minun, puumerkki jäi pois...
01.05.2024 09:44
Onneksi sinä olit paikalla, Ano 17.43, todistamassa tuota tapahtumaa, jymyuutista ! ..))
26.04.2024 18:27
Pitäisiköhön tuosta vierailusta nyt sanansa sanoa. Sentään uuden presidentin ensimmäinen valtiovierailu.
Onhan heitä aina mukava katsella. Taitavasti ja sulavasti liikkuivat näissä uusissa rooleissaan.
En ole mikään muotiasiantuntija, mutta ymmärrän, että rouva Stubbin asulla on isompaakin merkitystä. Kai hän samalla esittelee suomalaista vaatesuunnittelua ja meidän osaamista silläkin saralla.
Itse en pitänyt tuosta valkoisesta luomuksesta. Minusta hänelle sopivat suorat, yksinkertaiset linjat, sellaiset joita hänellä oli presidentin virkaanastujaisissa.
Hattu on hirvitys, mielestäni. Miten se pysyi päässäkään ?
No. "Maailma" ihasteli ja presidenttipari oli edukseen. Se kai on pääasia ?
26.04.2024 16:11
Ikävästi tylytti Gruz lääkäriä, joka alkaa jo olla oma suosikkini. Ilmeikäämpi on kuin Manuel.
Markiisittaren kaksinaamaisuus ja juonittelu alkaa jo käydä hermoille..))
26.04.2024 15:55
32 / 383