Jatkoa Nojatuoliin,,

Kauniisti alkaa tämä päivä, aurinko jo korkealla ja valoa riittää pitkälle iltaan asti, tästä vaan päivä lisää valoa saa.
Minna Canthin päivä, liput liehuvat tämän historian muistoista esiin tulevan naisen elämästä ja hänen kunnioituksestaan.
Paljon jätti perinnöksi ja asioiden eteenpäin viemisten rohkaisuna ja esimerkkinä toimien.
Tänä päivänä naiset ovat saavuttaneet isoja asioita ja tehtäviä, miesten rinnalla, vieläkin tehtävää riittää.
Suomen oloissa voimme iloita naisten eteenpäin pyrkimysten onnistumisista, sinnikkäästi vaan jatkaen ja huomioiden maailman naisten vaikeudet.

Aloitan uuden ketjun, kun en tykkää pitkistä ketjuista, joista saa hakea viestiä jos ei perään satu, kärsimätön tämänkin suhteen.

Vilkasta on ollut keskustelu monista asioista on selvyyttä tullut.
Toisten kertomat monta kertaa selventää omiakin ajatuksia.
La Promessan maailmoissa taas monta tuntia eilen istuin, hieman meinaa ärsyttää se asioiden jankkaaminen, mutta kyllä vaan katsoa pitää, taaskin jäi monta asiaa odottamaan kirjoittajien otteita.
Mitä kummaa voikaan sieltä lapsuuskodista löytyä ja miten Catalina pääsee eroon kapteenista ja entäs Pia lapsensa synnytyksestä, Maria rakkaushuolistaan, pakko on ensi maanantai varata aikaa näiden asioiden selvitykseen, kunnes uusia eteen tulee. Tämä kaikki tuo vaihtelua minunkin elämään, siitä kiitos;)

Nyt on tyhjä olo, kun en mitään tarpeellista hommaa keksi, neulominenkin alkaa tympiä, näin käy aina kevään edetessä, nyt kuumeisesti yritän keksiä mitä kivaa keksin.
Tuli mieleen miten onnistuisi pitsiliinoistani tehdä joku verho tai liina, olen jossain sellaisen nähnyt, eihän se selviä muuten kuin liinat esiin ja taiteilemaan.
Voi jäädä omaan mahdottomuuteen, mutta aina on lupa suunnitella.

Tänään kuitenkin laulelemaan, on se vielä ensi kuussa oleva yhdistyksen 60- vuotis juhla mukana ollen juhlia ja laulaakin jos näin on sallittu.
Tulkaapa puhtaan pöydän sekoitukseen;)

263

2755

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Taloyhtiömme on lakannut liputtamasta. Aikaisemmin liputimme ahkerasti, meillä oli lippuvastaava (mm. mieheni monta vuotta), minä pesin lipun pesukoneessa pari kertaa vuodessa, että se pysyi kirkkaana.
      Nyt olen pannut merkille, että liputuksessakin säästetään.
      Vaalipäivänä taisi lippu liehua, mutta muina liputuspäivinä on tanko tyhjä, niin tänäänkin.
      Yhtiöömme on muuttanut uusia asukkaita, jotka eivät ole omaksuneet yhteisömme vakiintuneita tapoja.
      Alkuvuosina koko taloyhtiön väki kokoontui esim. talkoisiin, isännistä oli koottu taitava porukka, joka pystyi tekemään yhtiön korjauksia, esim, vaihtoivat ikkunat porukalla joka huoneistoon. Kuinka pitkän pennin säästimmekään siinä touhussa! Puoli vuosisataa sitten oli ilmeisesti kätevämpiä miehiä tiheämmässä.
      Nyt kaikki teetetään ulkopuolisilla ja valitellaan työn kalleutta.
      Muinoin vietettiin talkooiltaa, nostettiin iso teltta, paistettiin makkaraa ja juotiin omia limsoja, kuka minkinlaisia. Lapsille kustannettiin jaffaa. Siihen aikaan lapsia vilisi pihoillamme, joka perheessä oli pari muksua, tyttäreni ylioppilasvuonna sai lakkinsa 11 kaverusta.
      Nyt ei ole ainuttakaan lastenvaunuja työntävää äitiä koko alueella, lapsenlapsiakaan ei näy isovanhempia tapaamassa. Talkoita ei edes järjestetä.
      Mennyttä aikaa!
      Ikä tuo tullessaan tätä menneitten muistelua. Ennenhän kaikki oli niin paljon paremmin, muistatteko!
      Vaikka kyllähän se Minna Canth kertoi murheellisemmistakin asioista. Hän halusi herättää parempiosaiset huomaamaan osattomat, Hän oli aikanaan mielipiteen herättäjä.
      Siksi minua surettaa, että lipputankomme on tänään tyhjä.
      Mkr.

      • Anonyymi

        Miten aktiivisesti teillä asukkaat osallistuu yhtiökokouksiin?

        Nykyisin on kaikki niin "tarkkaa". Ne kätevät miehet ei saisi enää ikkunoita asentaa.
        Oman asunnon rempat on niin hankalia vai maalaaminen ja tapetointi on ilman lupaa sallittua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten aktiivisesti teillä asukkaat osallistuu yhtiökokouksiin?

        Nykyisin on kaikki niin "tarkkaa". Ne kätevät miehet ei saisi enää ikkunoita asentaa.
        Oman asunnon rempat on niin hankalia vai maalaaminen ja tapetointi on ilman lupaa sallittua.

        Etänähän nykyisin kokouksiin osallistutaan! Osa kyllä saapuu paikalle
        Hyvin meillä on osallistuttu.
        Vanhaan hyvään aikaa kevät- ja syyskokous olivat takuuvarmasti samaan aikaa kuin ennenkin. Nyt ei ole kiirettä pidetty.
        Sopuisasti kokoukset ovat aina menneet. Siinä suhteessa mukava yhteisö.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etänähän nykyisin kokouksiin osallistutaan! Osa kyllä saapuu paikalle
        Hyvin meillä on osallistuttu.
        Vanhaan hyvään aikaa kevät- ja syyskokous olivat takuuvarmasti samaan aikaa kuin ennenkin. Nyt ei ole kiirettä pidetty.
        Sopuisasti kokoukset ovat aina menneet. Siinä suhteessa mukava yhteisö.
        Mkr.

        Puhelin taas korjaili. Kokouksiin osallistutaan paljon etänä.
        Mkr.


      • Anonyymi

        Maailma muuttuu eskosein. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Moni nykyinen ahkera hyvin toimeentuleva nuorempi on sitä mieltä, että nyt moni,moni asia on todella paremmin . Niin se onkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puhelin taas korjaili. Kokouksiin osallistutaan paljon etänä.
        Mkr.

        En tykkää kirjoitella puhelimella. Tulee virheitä kun sormet ovat kömpelöt.
        Kuulun taloyhtiömme johtokuntaan, hyvin haluttomasti. Kukaan ei halua siihen ja minut valittiin vaikka en ollut kokouksessa.
        Onhan minulla kajakka ääni jos tuon mielipiteeni esiin. Lieneekö syy valintaan.
        Onhan sitä valittamista ja valittajia, pakko on joskus puuttua pahimpiin epäkohtiin.
        Täydellistä ei saa millään.
        Taloyhtiö on vakavarainen, mutta meillä ei asunnot mene kaupaksi, muuttaisin pienempään asuntoon tai vuokralle, olisi huoletonta asumista.
        Asun ainakin puolet vuodesta vaatimattomalla mökilläni. Se on tärkeä ja rakas paikka.


      • liekko kirjoitti:

        En tykkää kirjoitella puhelimella. Tulee virheitä kun sormet ovat kömpelöt.
        Kuulun taloyhtiömme johtokuntaan, hyvin haluttomasti. Kukaan ei halua siihen ja minut valittiin vaikka en ollut kokouksessa.
        Onhan minulla kajakka ääni jos tuon mielipiteeni esiin. Lieneekö syy valintaan.
        Onhan sitä valittamista ja valittajia, pakko on joskus puuttua pahimpiin epäkohtiin.
        Täydellistä ei saa millään.
        Taloyhtiö on vakavarainen, mutta meillä ei asunnot mene kaupaksi, muuttaisin pienempään asuntoon tai vuokralle, olisi huoletonta asumista.
        Asun ainakin puolet vuodesta vaatimattomalla mökilläni. Se on tärkeä ja rakas paikka.

        Mulla se ennakkosyöttö kännykässä aina sotki viestit. Joskus vaikka 3 kertaa korjasi sanan, niin se vaan väänsi sen takaisin vääräksi.
        No Pojantyttärenmies lattoi sen ennakkosyötön pois päältä.
        Tänne kirjoitan aina läppärillä.
        Minutkin heti kaapattiin johtokuntaan, kun tänne muutin.
        Nyt on onneksi saatu vähän nuorenpaa väkeä, ei tarvi enää olla.
        Olin kyllä Tampereellakin asuessani taloyhtiön johtokunnassa jonkin aikaa.
        Minäkin kissoineni olen puoli vuotta kesämökillä. Kun vaan nuo lumet sulaisi vähiin päihin, niin kohta taas mennään.


      • Eliaana kirjoitti:

        Mulla se ennakkosyöttö kännykässä aina sotki viestit. Joskus vaikka 3 kertaa korjasi sanan, niin se vaan väänsi sen takaisin vääräksi.
        No Pojantyttärenmies lattoi sen ennakkosyötön pois päältä.
        Tänne kirjoitan aina läppärillä.
        Minutkin heti kaapattiin johtokuntaan, kun tänne muutin.
        Nyt on onneksi saatu vähän nuorenpaa väkeä, ei tarvi enää olla.
        Olin kyllä Tampereellakin asuessani taloyhtiön johtokunnassa jonkin aikaa.
        Minäkin kissoineni olen puoli vuotta kesämökillä. Kun vaan nuo lumet sulaisi vähiin päihin, niin kohta taas mennään.

        Olen mökillä talvellakin on on talviasuttava.
        On täällä keskustassa mukava asua kun on suihku ja lämpö+ lämmin vesi, oma saunakin.
        Mökille tulee kylmä vesi omasta kaivosta. On myös viemäri. Sauna on jos jaksaa luoda lumet ja lämmittää. Talvella on vesikin kannettava saunaan.
        Kai lapsuuden ajat tulee mieleen mökissäni, meille ei tullut edes kylmä vesi kun kantamalla kaivosta ja ulos piti likavesi viedä ämpärillä.
        Myöhemmin tuli synnyinkotiinikin mukavuuksia.
        Olen mökilläni kuin karhu pesässään, saatan olla kuukaudenkin talvella yhtä mittaa.
        Käyn keskustassa pesemässä pyykit ja samalla suihkussa.
        Katsellaan kissan kanssa lintuja ja Oravia. Närhet ei ole vielä saapuneet joten siement riittää pidempään.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        En tykkää kirjoitella puhelimella. Tulee virheitä kun sormet ovat kömpelöt.
        Kuulun taloyhtiömme johtokuntaan, hyvin haluttomasti. Kukaan ei halua siihen ja minut valittiin vaikka en ollut kokouksessa.
        Onhan minulla kajakka ääni jos tuon mielipiteeni esiin. Lieneekö syy valintaan.
        Onhan sitä valittamista ja valittajia, pakko on joskus puuttua pahimpiin epäkohtiin.
        Täydellistä ei saa millään.
        Taloyhtiö on vakavarainen, mutta meillä ei asunnot mene kaupaksi, muuttaisin pienempään asuntoon tai vuokralle, olisi huoletonta asumista.
        Asun ainakin puolet vuodesta vaatimattomalla mökilläni. Se on tärkeä ja rakas paikka.

        Puhelimella kirjoittelu Hurskaisellakin pahasti tökkii.
        Kouristuneet sormet tekevät virhemerkkejä yhtenään.

        Ihan uskomattoman hyvin ei nyt mene, mutta valitusoikeutta ei sinänsä ole.
        Kas kun huominen voi olla jo tätäkin ankeampi päivä.

        Pikku huumorin päräys vois oloo keventää.


    • Nostimme lipun salkoon aamulla, Minna Canth ja tasa-arvo ansaitsevat oman liputuspäivän . Eilen etelärannikko kylpi auringossa, vastasatanut lumi ja huikean sininen taivas kuin Suomen lippu, nyt hillityn helmenharmaa pilvipeite. Sel-lan kirjoitus on kuin juhlapuhe tärkeälle päivälle, jatkukoon hyvä kehitys tasa-arvon saralla ja levitköön kaikkialle maailmaan! Laskeskelin, että naisille nimettyjä liputuspäiviä on kaksi, Minna Canthin lisäksi Miina Sillanpää 1.10., miehille omistettuja on ainakin seitsemän. Kaikki liputuspäivät ovat kuitenkin kansakunnan yhteisiä, aina mielen nostattaa , kun tässä kotipihassakin lipun nostamme.

      Käsitöissä onkin hyvä pitää luovia taukoja, etteivät ala maistua pakkopullalta ja eikös sitä niin sanota, että joutilaisuus tuottaa luovia ideoita, jos vaikka kehittelet uusiokäyttöä pitsiliinoillesi. Ihastuttavia pöytäliinoja minäkin olen nähnyt koottuna pohjakankaan päälle .Itselläni on anopin virkkaamia pikkuisia pitsiliinoja parempien astioiden välissä suojina ja laitan niitä myös kateliinoiksi lautasten alle pöytään, jolloin isoa liinaa ei tarvita ja kaunis pöydänpinta näkyy.

      Voi Makriina, nostalgiaa herätti tuo taloyhtiömuistelusi. Meitä muutti samanikäisiä pikkulapsiperheitä vastavalmistuneeseen paritaloyhtiöön v. 80 ja kyllä siinä sosiaalisuus kehittyi, jos oli koetuksellakin. Talkoilla tehtiin paljon pihatöitä, isännöitsijän vuorokin kiersi. Jäin silloin äitiyslomalle nuorimmaisen synnyttyä ja jatkoksi muutaman vuoden palkattomalle virkavapaalle. Ihmeen paljon minulle uskottiin pieniä luottamustehtäviä, kuten yleisavaimen säilytystä ja huoltomieten päivystystä, meille kertyi iltapäivisin naapurienkin koulukkaita "kerhoon"ja joskus ihan pikkuinenkin varahoitoon. Enimmäkseen yhteisöllisyydestä oli iloa, leikkasimme jopa toistemme hiuksia ja kehitimme "asuntosäästäjän kampauksen". Syys- ja kevättalkoot pihojen siivouksen merkeissä oli iso juttu, grilli kuumana ja juomat kylminä, herkkuja notkuva pöytä ja lapsille ongintaa, onnenpyörää ja kilpailuja, aikuisille tanssia keskipihan nurmella, joka tietysti kärsi ja piti paikata. Hyvät naapuruussuhteet ovat olleet tärkeitä myös omakotilalossa asuttaessa, ja nämä nykyiset naapurit ja "kinkeriläiset" ovatkin pysyneet lähes samoina parinkymmenen vuoden ajan, on oltu mukana toistemme elämän käännekohdissa. Lapsiperheitäkin näkee, muuttavat mielellään rauhallisille alueille omakotitaloihin. Lähes kaikki vanhat haluavat asua täällä kotona mahdollisimman pitkään, mielellään loppuun saakka. Naapuriapu ja huolehtiminen auttaa tässäkin vaiheessa.

      • Anonyymi

        Saahan sitä "poimia rusinoita pullasta".
        Uutisten mukaan etelärannikon rannoilla ja saaristossa on jotain mustaa mönjää.
        Sinne vain pulikoimaan ja saa mönjää pintaansa kaunistamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saahan sitä "poimia rusinoita pullasta".
        Uutisten mukaan etelärannikon rannoilla ja saaristossa on jotain mustaa mönjää.
        Sinne vain pulikoimaan ja saa mönjää pintaansa kaunistamaan.

        "Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijan mukaan kyseessä on lumen ja jään päälle kertynyt noki ja muu ilmansaaste."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijan mukaan kyseessä on lumen ja jään päälle kertynyt noki ja muu ilmansaaste."

        Jaa, no kai sitä nokee on siellä sitte joka paikassa niin maalla, merellä kuin ilmassakin.
        On siinä tekemistä!


    • Tein pienen lenkin, pilvipoutaa ja muutama pakkasaste.
      Ei näy lippua täälläkään. Saisi kyllä olla.
      Näkyy menevän telkkarissa tuo Minna Canthin kirjoittaman Anna-Liisan , elokuvaversio ykkösellä.

      Joo maailma on muuttunut kerrostaloissakin.
      Kyllä talkootyötkin ovat siirtyneet huoltofirmojen altuun.
      Kaikki on määritelty, mikä kuuluu yhtiölle ja mikä osakkaalle. Hyvähän se niin on.
      Näkyy noita riitojakin lehdissä kerrotun.
      Tässä tapahtui pari vuotta sitten vesivahinko ylemmässä kerroksessa.
      Sinne kun huolto meni, niin paikat lainehti ja sammuneita nuoria miehiä, lie huumeetkin kuvioissa.
      10 000 euron lasku siitä tuli. Eipä lähdetty käräjöimään, eihän siitä keltään mitään olisi koskaan saanut. Kuluja vaan hyvässä lykyssä tullut lisää.
      Se oli yllätys, että vuokrananjajalla ei ollut asiassa mitään vastuuta.

      Niilolla on perjantaina kontrolli, siis verikoe, näyttää siltä, että lääke tehoaa.
      Saunapyyhkeeseen sen käärin ja nostan pöydälle kyljelleen, kun tuikkaan ruiskulla lääkkeen suuhun.
      Silmät pyöreänä se katsoo, mutta on ihan hiljaa, kun juttelen sille koko ajan.

    • Anonyymi

      Minna Cant oli sivistynyt ja aikanaan hyvin rohkea nainen.
      Ansioistaan liputamme tänään hänen merkkipäivänään.

      Ohutta takatalven tuntua kun välissä oli keväisempää.

      Kaupan asiakas moitti minua ankarasti kun näytin peukkua alaspäin kylmille päiville.
      - Sinä hävitön. Luulis sinun tietävän, että kaltaisesi
      pässit toisivat vaan talvisen vapun.

    • Korvesta @

      What a lovely day, ajelin mökille, otin aurinkoa ja katselin jäällä hiihtäjiä, mieleni teki jäälle kävelemään. Esikoinen oli tehnyt polun laiturille helppoajan se olisi ollut, mutta en kuiteskaan uskaltanut riskeerata. Olisi siellä toki yläs nostajia ollut jos oisin nurin mennyt.
      No, ehkäpä huomenna.

      Oli kiva palata siivottuun kotiin. Siivooja kantoi mattoja sisään. Juttelimme tovin. Kysyin minkälaisia kokemuksia hänellä on
      työnantajista. Kerroin, että olen lukenut, kuinka varovaisia ihmiset ovat päästämään siivoojaa revireilleen. Hän sanoi, että ehkä ensimmäisillä kerroilla asiakkaat ovat varovaisea,
      mutta kun luottamus syntyy ei ongelmia ole. Vain kerran hän naurahti, asiakas kulki koko ajan perässä.

      Otin laiskan akan ettoset nyt pitäisi lähteä ruuan laittoon. Ostin eilen poronkäristystä. Teen lisuksi perunamuusia ja puolukkaa kyytipojaksi.

      TV-ohjelmista sen verran, että katselimme eilen illalla Agatha Christien, Hercule Poirotia.
      Vaikka olen lukenut Agatha kirjoja ja nähnyt useita elovuvaversioita, tykkäsin tästä klassikosta, Idän pikajuna, aina se jaksaa kiehtoa.

    • Anonyymi

      LaPromesasta: Kun Catalina puhuu kapteenille sopimuksesta, hän mainitsee jonkun pykälän vuosiluvuksi 1913, se oli suomennettu 1931!! Espanjan sota Afrikassa, josta Marian sulhanen vasta palasi, käytiin vv. 1920-2026. Pieni kömmähdys suomentajalta!

      • Anonyymi

        Sanoisin, että kirjailijan vapautta käsikirjoituksen laatimisessa.
        Saippuasarjahan se on eikä onneksi dokumentti.
        Vaikka kyllä ottaisi pannuun, jos omaa historiaamme käsiteltäisiin noin huolimattomasti jossakin sarjafilmissä.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Viimeisen kirjan lukemisesta on jo vuosia.
      En osaa järjestää sille aikaa.

      Aikanaan luin vaan tiedekirjallisuutta.
      Se pöllytti tykkänään teorian siitä Raamatun kertomuksesta.

      Auringon syttymisen jälkeen elämää ei ollut hyvin pitkään aikaan.

      Planeettamme ei ollut elämälle mahdollinen.

      • Huomenet vaan taas tällekin päivälle, pilvinen päivä tuloillaan, näin kai koko maassa, näin radio kertoi.
        Nyt kuitenkin elämme päivää, jolloin yö ja päivä yhtä pitkiä ja 10 minuutin vauhdilla valoisuus voittoa jatkaa.
        Tuo avaruus ja sen ympärillä pyörivät ihmeellisyydet on minulle vain suurta satua, en ymmärrä yhtään miten siellä voi toimia.
        Voipa olla hyvillään, ettei kaltaisiani ole kaikki, kehitys pystyy jatkumaan myös maapallon ulkopuolella.
        Tiede ei vie mukanaan, samoin on raamatunkin kanssa, en ole kovinkaan hyvin siihen perehtynyt, uskoni on omani ja se ei moniltakaan osin perustu raamattuun.

        Tuo La Promesta kirjoittaminen on varmaan sitä kirjoittajan vapautta, kaikki ei totuudellista, mutta mielenkiintoa ylläpitävää.

        Katselen usein Facen sivuilta eläinten pelastamisia milloin mistäkin ja miten pieniä kissanpentuja hoitoon viedään,, samoin koiria, jopa luonnossa eläviäkin.
        Eläinlääkärin on pitkiin hanskoihin kätensä piilottaa, että saa kissan kynnet leikattua, tai pistoksen annettua, on se niin riehakas eläin
        Hyvä konsti sinulla Eliaan tuo pyyheliina;)

        Kiitos Ramoona sanoistasi, juhlapuheen jos joutuisin pitämään oikeasti varmaan jähmettyisin siihen paikkaan.
        Liinani vielä odottavat aloittamista suunnittelulle, jotenkin ei innosta, ovat niin erikokoisia.
        Merkattuja liinoja en myöskään osaa pöydälle laittaa, niitäkin on tullut tehtyä.

        Olin minä myös hallituksessa ja vuoden jopa puheenjohtajana, mutta hyvä että pääsin pois, vastuu on nykyisin melkoinen, vaikkakin isännöitsijä asiat hoitaakin, on puheenjohtajalla työkenttää huomata epäkohtia rakennuksen suhteen.
        Hyvät naapurit ja sopu talossa on arvokas asia.

        Noita remontteja ei nyt sitten saakaan omin luvin mennä tekemään, lupa on oltava melkein kaikkeen.
        Talkootyöt olisi hyvä asia esimerkiksi pihan kunnossa pidossa, saunan kerran vuoteen pesimme talkoilla, mutta nyt sekin on jäänyt siivousfirmoille .
        Tutustuminenkin olisi hyvä talkoissa hoitaa, nyt ei toisen pään asukkaita tunne.
        Nykyisin puhutaan paljon säästämisestä kaikkien asioiden kohdalla, talkoot olivat mitä parhainta säästön aikaan saamista.

        Lähitulevaisuudessa talkoohenkeä vähän eritavalla toteutetaan, istutaan tunti pimeässä, tämä teko koko maailman ilmaston paranemisen puolesta.
        Tämäkin asia kaikin puolin olisi talkoiden paikka.
        Tämän tyyppiset talkoot ovat joka päivä tehtävissä, ruokaostojen kuin kodin hoidon ympärillä, talkoillaan jokainen tahollamme;)

        Senioritalossa kadun toisella puolen on taas tyhjät ikkunat odottamassa uusia asukkaita, kysyntä on kova, vaikka vuokra on iso.
        On perheasunto, isoin asunto, vuokra varmaan 800 euron luokkaa, kysyy jo ison puoleista eläkettä.

        Näillä puheilla keskiviikkoa kuluttamaan ja saunaan sitten päivän päätteeksi.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenet vaan taas tällekin päivälle, pilvinen päivä tuloillaan, näin kai koko maassa, näin radio kertoi.
        Nyt kuitenkin elämme päivää, jolloin yö ja päivä yhtä pitkiä ja 10 minuutin vauhdilla valoisuus voittoa jatkaa.
        Tuo avaruus ja sen ympärillä pyörivät ihmeellisyydet on minulle vain suurta satua, en ymmärrä yhtään miten siellä voi toimia.
        Voipa olla hyvillään, ettei kaltaisiani ole kaikki, kehitys pystyy jatkumaan myös maapallon ulkopuolella.
        Tiede ei vie mukanaan, samoin on raamatunkin kanssa, en ole kovinkaan hyvin siihen perehtynyt, uskoni on omani ja se ei moniltakaan osin perustu raamattuun.

        Tuo La Promesta kirjoittaminen on varmaan sitä kirjoittajan vapautta, kaikki ei totuudellista, mutta mielenkiintoa ylläpitävää.

        Katselen usein Facen sivuilta eläinten pelastamisia milloin mistäkin ja miten pieniä kissanpentuja hoitoon viedään,, samoin koiria, jopa luonnossa eläviäkin.
        Eläinlääkärin on pitkiin hanskoihin kätensä piilottaa, että saa kissan kynnet leikattua, tai pistoksen annettua, on se niin riehakas eläin
        Hyvä konsti sinulla Eliaan tuo pyyheliina;)

        Kiitos Ramoona sanoistasi, juhlapuheen jos joutuisin pitämään oikeasti varmaan jähmettyisin siihen paikkaan.
        Liinani vielä odottavat aloittamista suunnittelulle, jotenkin ei innosta, ovat niin erikokoisia.
        Merkattuja liinoja en myöskään osaa pöydälle laittaa, niitäkin on tullut tehtyä.

        Olin minä myös hallituksessa ja vuoden jopa puheenjohtajana, mutta hyvä että pääsin pois, vastuu on nykyisin melkoinen, vaikkakin isännöitsijä asiat hoitaakin, on puheenjohtajalla työkenttää huomata epäkohtia rakennuksen suhteen.
        Hyvät naapurit ja sopu talossa on arvokas asia.

        Noita remontteja ei nyt sitten saakaan omin luvin mennä tekemään, lupa on oltava melkein kaikkeen.
        Talkootyöt olisi hyvä asia esimerkiksi pihan kunnossa pidossa, saunan kerran vuoteen pesimme talkoilla, mutta nyt sekin on jäänyt siivousfirmoille .
        Tutustuminenkin olisi hyvä talkoissa hoitaa, nyt ei toisen pään asukkaita tunne.
        Nykyisin puhutaan paljon säästämisestä kaikkien asioiden kohdalla, talkoot olivat mitä parhainta säästön aikaan saamista.

        Lähitulevaisuudessa talkoohenkeä vähän eritavalla toteutetaan, istutaan tunti pimeässä, tämä teko koko maailman ilmaston paranemisen puolesta.
        Tämäkin asia kaikin puolin olisi talkoiden paikka.
        Tämän tyyppiset talkoot ovat joka päivä tehtävissä, ruokaostojen kuin kodin hoidon ympärillä, talkoillaan jokainen tahollamme;)

        Senioritalossa kadun toisella puolen on taas tyhjät ikkunat odottamassa uusia asukkaita, kysyntä on kova, vaikka vuokra on iso.
        On perheasunto, isoin asunto, vuokra varmaan 800 euron luokkaa, kysyy jo ison puoleista eläkettä.

        Näillä puheilla keskiviikkoa kuluttamaan ja saunaan sitten päivän päätteeksi.

        Hesassa yksiön vuokra on 800 e.


    • Anonyymi

      Ano 16:00 oli huolissaan etelärannikon vallanneesta nokitilanteesta.
      Jos olisin päällikkönä niillä alueilla, määrisin kaasunaamarin käyttöpakon.
      Meneehän se noki keuhkoihinkin.

      • Anonyymi

        Onkohan joku kertonut, mistä noki on peräisin?
        Ilmansaasteista puhutaan ja ilmastonmuutos on tärkeää. Mihin ilmansaasteet joutuvat? Takaisin luontoon tietysti. Kaikkihan on ja pysyy. Mikään ei katoa.
        Kiertokulku.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onkohan joku kertonut, mistä noki on peräisin?
        Ilmansaasteista puhutaan ja ilmastonmuutos on tärkeää. Mihin ilmansaasteet joutuvat? Takaisin luontoon tietysti. Kaikkihan on ja pysyy. Mikään ei katoa.
        Kiertokulku.
        Mkr.

        Kyllä siitä oli jossain, että ihan vaan fossiilisten aineiden käytöstä.
        Eikös Hesassakin vielä kivihiiltä käytetä ja liikenne on paljon vilkkaampaa, kuin muualla Suomessa, että taivaalta laskeutunut talven mittaan.
        Sanoivat vielä, että joka vuosi on samanlaista ilmiötä nähtävissä.


    • Hyvin pelaa terveydenhoito ainakin laboratorioissa. Tsekkasin illalla aikoja, nyt istun odotushuoneessa. Täällä kirjoittaa moni kilpirauhassairautta poteva. Hankkikaa jatkuva lähetys labraan. Ei tarvitse kyseĺlä lähetyeitä. Huomasin jotain mùutoksia ruokahsluissa, joten tarkistutan kilpirauhasarvot.

      Aurinkoista päivää 🫠

      • Anonyymi

        Riippuu siitä missä päin asustelee ja onko kyseessä kunnallinen vai yksityinen labra.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu siitä missä päin asustelee ja onko kyseessä kunnallinen vai yksityinen labra.

        Riippuu myös siitä että osaa vaatia kovaan ääneen kunnallisia palveluita. Vanhusten ruokahalu vaihtelee, ei sen tarvitse kilpirauhasen häiriö olla. Varsinkin kun on vakiintunut lääkitys, ei tarvitse hypätä koko ajan labrakokeissa. Joka käynti maksaa yhteiskunnalle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu myös siitä että osaa vaatia kovaan ääneen kunnallisia palveluita. Vanhusten ruokahalu vaihtelee, ei sen tarvitse kilpirauhasen häiriö olla. Varsinkin kun on vakiintunut lääkitys, ei tarvitse hypätä koko ajan labrakokeissa. Joka käynti maksaa yhteiskunnalle.

        Ei nettiajanvaraus vaadi suurta ääntä. Vakiintunut lääkitys kesti yli 20-vuotta, mutta häiriintyi autoimmuunisairauteni jälkeen.
        Arvoja tarkkailen omatoimisesti, tiedän viìtearvot. Sain jo tulokset, P-T4-V arvo hieman noussut syksystä, mutta viiterajoissa.


    • Anonyymi

      Käsittääkseni kilpirauhasarvot ovat niitä joita tuleekin seurata labrakokein tiheämpään kuin muita sairauksia.

      Itselläni on verenpainelääkitys jota seuraan vain mittaamalla itse verenpaineeni muutaman viikon välein. Kolmeen vuoteen ei ole tarvinnut lääkitystä muuttaa.

      Kun ajoissa huomataan joittenkin veriarvojen muuttuneen ja lääkitystä tarkistetaan vältytään sairauden pahenemiselta ja kalliiksikin tulevilta sairaalapäiviltä.
      t tepa

    • Anonyymi

      Ehdin jo antaa mieleni kirmaista ilosta uuden öljylähteen löytymisestä.

      Mutta toisin tietysti kävi kun se mönjä olikin vaikeasti pois korjattavaa öljymönjää.

      • Anonyymi

        Huomenta, uutta lunta on yöllä sadellut, tosin vähän, mutta liukkaudesta radiossa varoittelivat.
        Pakkasen puolella yhden asteen verran, joten ei varmaan pitkään tuo lumi maassa kestä.
        Maalis monilla reillä liikkuu sanottiin ennen vanhaan, muistan poikani syntymän, räntää satoi, kun tallustelin sairaalaan, matka oli lyhyt, sain kuitenkin nuhteet, kun yksin tulin.
        Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja nyt siitäkin jo 59 vuotta, huh,huh.
        Lapsenlapsistakin jo osa lähenee 50, mitenkähän kauan minä täällä pörräänkään.
        Nuorin kuitenkin viisi kuukautta, hänen viisikymppisiä en takulla juhli;)

        Kyllähän hintataso on toista luokkaa siellä etelän suunnassa, miksihän kaikki sinne vaan ahtautuu, no syy on työn perässä pitää monenkin muuttaa.
        Täällä olisi ihanteelliset olot verrattuna Helsingin maisemiin, asuntoja löytyy ja luonto mitä ihanin.
        Työtä ei sitten liiemmin tarjolla ole.

        Linja-auto ajoi juuri ikkunan ohi, ja ihonvärin perusteella etelän ihmisiä siitä ulos astui, kouluun kaiketi jatkavat.
        Täällä on paljon vierasmaalaisia opiskelijoita ja kovien pakkasten aikaan mietin, miltähän heistä onkaan tuntunut tämä meidän ilmaston kovuus.
        Ukrainasta tulleita on paljon, hyvin ovat kotiutuneet, kiittelevät paikallisia hyvästä vastaanotosta.

        Kilpirauhasvaivat puhuttavat, minun täytyy sanoa, että en edes huomaa mitään vaikutuksia, painoni on aina ollut ylöspäin pyrkivä, lienee sukuvika.
        Yllättäen esiin tuli vaivanikin ja nyt usean vuoden olen lääkettä syönyt. kerran vuoteen kontrolli, paitsi nyt kaksi vuotta sanoivat arvot sillä mallilla olevan.
        En ehkä osaa yhdistää näitä kolotuksiani kilpirauhaseen, jos sitten liekin syypää moneen asiaan.

        Orava kipittää kaduntoisella puolen, on ollut onnen kantamoinen, että vain yhden olen nähnyt auton alle jääneen, vaikka vilkas risteyskohta nurkallani on.
        Joillekin on kauhun paikka asuntoni, kun liikenne on kovaa, minulle ei haittaa tee, uni tulee, kun tiedän mistä häiriö johtuu.
        Olenhan tähän ikään toki unettomiakin öitä viettänyt ja osaan kuvitella sen yön pituuden, kun uni puuttuu.

        Noita saasteita on täällä minunkin kauniissa kaupungissa, tehtaat keskellä kaupunkia tupruttavat savujaan, mutta pakkohan ne on oppia hyväksymään, työtä ja leipää tarjoavat moniin suihin.
        Taistelua käydään ympäri maailmaa ilmansaasteita vastaan ja herran kukkarossa niistäkin asioista olemme, jokaisella oma pieni osuus tässäkin asiassa.
        Ahneus kumpuaa laajalti ja kaikki luonnonvoimat valjastetaan rahan himossa, kuulin juuri radiosta, että avohakkuut ovat pahasta.
        Luonto tarvitsee suot ja metsät ja muun siihen kuuluvan, onhan ne maapallon keuhkot.

        Noita laboratorio aikoja saa helposti koneelta, kuin myös reseptien uusimisen, lähetteen olen pyytänyt kun siihen tarvetta löytyy.

        Nyt taas näitä viisauksiani tarjoilen, harhaa taitaa osa olla, mutta tehän korjaatte, kiitos siitä;)
        Nyt yritän orkidean ruukun vaihtoon ryhtyä ja toteutan Facesta saatuja ohjeita, näyttävät ylen helpoilta, miten sitten käykään.
        Rattoisaa päivää itse kullekin;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta, uutta lunta on yöllä sadellut, tosin vähän, mutta liukkaudesta radiossa varoittelivat.
        Pakkasen puolella yhden asteen verran, joten ei varmaan pitkään tuo lumi maassa kestä.
        Maalis monilla reillä liikkuu sanottiin ennen vanhaan, muistan poikani syntymän, räntää satoi, kun tallustelin sairaalaan, matka oli lyhyt, sain kuitenkin nuhteet, kun yksin tulin.
        Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja nyt siitäkin jo 59 vuotta, huh,huh.
        Lapsenlapsistakin jo osa lähenee 50, mitenkähän kauan minä täällä pörräänkään.
        Nuorin kuitenkin viisi kuukautta, hänen viisikymppisiä en takulla juhli;)

        Kyllähän hintataso on toista luokkaa siellä etelän suunnassa, miksihän kaikki sinne vaan ahtautuu, no syy on työn perässä pitää monenkin muuttaa.
        Täällä olisi ihanteelliset olot verrattuna Helsingin maisemiin, asuntoja löytyy ja luonto mitä ihanin.
        Työtä ei sitten liiemmin tarjolla ole.

        Linja-auto ajoi juuri ikkunan ohi, ja ihonvärin perusteella etelän ihmisiä siitä ulos astui, kouluun kaiketi jatkavat.
        Täällä on paljon vierasmaalaisia opiskelijoita ja kovien pakkasten aikaan mietin, miltähän heistä onkaan tuntunut tämä meidän ilmaston kovuus.
        Ukrainasta tulleita on paljon, hyvin ovat kotiutuneet, kiittelevät paikallisia hyvästä vastaanotosta.

        Kilpirauhasvaivat puhuttavat, minun täytyy sanoa, että en edes huomaa mitään vaikutuksia, painoni on aina ollut ylöspäin pyrkivä, lienee sukuvika.
        Yllättäen esiin tuli vaivanikin ja nyt usean vuoden olen lääkettä syönyt. kerran vuoteen kontrolli, paitsi nyt kaksi vuotta sanoivat arvot sillä mallilla olevan.
        En ehkä osaa yhdistää näitä kolotuksiani kilpirauhaseen, jos sitten liekin syypää moneen asiaan.

        Orava kipittää kaduntoisella puolen, on ollut onnen kantamoinen, että vain yhden olen nähnyt auton alle jääneen, vaikka vilkas risteyskohta nurkallani on.
        Joillekin on kauhun paikka asuntoni, kun liikenne on kovaa, minulle ei haittaa tee, uni tulee, kun tiedän mistä häiriö johtuu.
        Olenhan tähän ikään toki unettomiakin öitä viettänyt ja osaan kuvitella sen yön pituuden, kun uni puuttuu.

        Noita saasteita on täällä minunkin kauniissa kaupungissa, tehtaat keskellä kaupunkia tupruttavat savujaan, mutta pakkohan ne on oppia hyväksymään, työtä ja leipää tarjoavat moniin suihin.
        Taistelua käydään ympäri maailmaa ilmansaasteita vastaan ja herran kukkarossa niistäkin asioista olemme, jokaisella oma pieni osuus tässäkin asiassa.
        Ahneus kumpuaa laajalti ja kaikki luonnonvoimat valjastetaan rahan himossa, kuulin juuri radiosta, että avohakkuut ovat pahasta.
        Luonto tarvitsee suot ja metsät ja muun siihen kuuluvan, onhan ne maapallon keuhkot.

        Noita laboratorio aikoja saa helposti koneelta, kuin myös reseptien uusimisen, lähetteen olen pyytänyt kun siihen tarvetta löytyy.

        Nyt taas näitä viisauksiani tarjoilen, harhaa taitaa osa olla, mutta tehän korjaatte, kiitos siitä;)
        Nyt yritän orkidean ruukun vaihtoon ryhtyä ja toteutan Facesta saatuja ohjeita, näyttävät ylen helpoilta, miten sitten käykään.
        Rattoisaa päivää itse kullekin;)

        Tuskin kilpirauhanen on ylipainoon , jos lääkitys ei ole sitä painoa laskenut. Liika syöminen aiheuttaa ylipaunon. Se taas aiheuttaa ja pahentaa nivelvaivoja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta, uutta lunta on yöllä sadellut, tosin vähän, mutta liukkaudesta radiossa varoittelivat.
        Pakkasen puolella yhden asteen verran, joten ei varmaan pitkään tuo lumi maassa kestä.
        Maalis monilla reillä liikkuu sanottiin ennen vanhaan, muistan poikani syntymän, räntää satoi, kun tallustelin sairaalaan, matka oli lyhyt, sain kuitenkin nuhteet, kun yksin tulin.
        Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja nyt siitäkin jo 59 vuotta, huh,huh.
        Lapsenlapsistakin jo osa lähenee 50, mitenkähän kauan minä täällä pörräänkään.
        Nuorin kuitenkin viisi kuukautta, hänen viisikymppisiä en takulla juhli;)

        Kyllähän hintataso on toista luokkaa siellä etelän suunnassa, miksihän kaikki sinne vaan ahtautuu, no syy on työn perässä pitää monenkin muuttaa.
        Täällä olisi ihanteelliset olot verrattuna Helsingin maisemiin, asuntoja löytyy ja luonto mitä ihanin.
        Työtä ei sitten liiemmin tarjolla ole.

        Linja-auto ajoi juuri ikkunan ohi, ja ihonvärin perusteella etelän ihmisiä siitä ulos astui, kouluun kaiketi jatkavat.
        Täällä on paljon vierasmaalaisia opiskelijoita ja kovien pakkasten aikaan mietin, miltähän heistä onkaan tuntunut tämä meidän ilmaston kovuus.
        Ukrainasta tulleita on paljon, hyvin ovat kotiutuneet, kiittelevät paikallisia hyvästä vastaanotosta.

        Kilpirauhasvaivat puhuttavat, minun täytyy sanoa, että en edes huomaa mitään vaikutuksia, painoni on aina ollut ylöspäin pyrkivä, lienee sukuvika.
        Yllättäen esiin tuli vaivanikin ja nyt usean vuoden olen lääkettä syönyt. kerran vuoteen kontrolli, paitsi nyt kaksi vuotta sanoivat arvot sillä mallilla olevan.
        En ehkä osaa yhdistää näitä kolotuksiani kilpirauhaseen, jos sitten liekin syypää moneen asiaan.

        Orava kipittää kaduntoisella puolen, on ollut onnen kantamoinen, että vain yhden olen nähnyt auton alle jääneen, vaikka vilkas risteyskohta nurkallani on.
        Joillekin on kauhun paikka asuntoni, kun liikenne on kovaa, minulle ei haittaa tee, uni tulee, kun tiedän mistä häiriö johtuu.
        Olenhan tähän ikään toki unettomiakin öitä viettänyt ja osaan kuvitella sen yön pituuden, kun uni puuttuu.

        Noita saasteita on täällä minunkin kauniissa kaupungissa, tehtaat keskellä kaupunkia tupruttavat savujaan, mutta pakkohan ne on oppia hyväksymään, työtä ja leipää tarjoavat moniin suihin.
        Taistelua käydään ympäri maailmaa ilmansaasteita vastaan ja herran kukkarossa niistäkin asioista olemme, jokaisella oma pieni osuus tässäkin asiassa.
        Ahneus kumpuaa laajalti ja kaikki luonnonvoimat valjastetaan rahan himossa, kuulin juuri radiosta, että avohakkuut ovat pahasta.
        Luonto tarvitsee suot ja metsät ja muun siihen kuuluvan, onhan ne maapallon keuhkot.

        Noita laboratorio aikoja saa helposti koneelta, kuin myös reseptien uusimisen, lähetteen olen pyytänyt kun siihen tarvetta löytyy.

        Nyt taas näitä viisauksiani tarjoilen, harhaa taitaa osa olla, mutta tehän korjaatte, kiitos siitä;)
        Nyt yritän orkidean ruukun vaihtoon ryhtyä ja toteutan Facesta saatuja ohjeita, näyttävät ylen helpoilta, miten sitten käykään.
        Rattoisaa päivää itse kullekin;)

        Huomenta ! Osaisinpa minäkin alkaa aamuni yhtä avoimin ja luottavaisin mielin kuin Sel-la tekee. Sentään olen häneltä oppinut tuon "aamuviruttelun" ja "ilmapolkupyörällä ajon" - kiitos niistä !
        Vaikka aerobinen kunto on palautunut, lihaskunnossa on parantamisen varaa ja myös entisen mielentyyneyden saavuttamisessa.
        Kivaa keskustelua täällä on ollut, mukava lukea, vaikka itse ei mukaan "ehtisikään".
        Tänäänkin olisi kaksi tapahtumaa, kyläkerho ja lukupiiri. Vähän liikaa, kun olen ottanut tavoitteekseni mennä niihin jalan....
        Hyvää päivää itse kullekin,
        demeter1


    • Anonyymi

      Kertokaas mulle viisaammat. Nimittäin tämä minun lenssu äityikin influessaksi. Muuttaa vain muotoaan. Kolme päivää nyt särkenyt päätä, olen sarja-aivastellut vuorokaudet ympäri ja nuhaa on nenäliinatuppoja roskis pullollaan.
      Niin se kysymys, jos avaan ikkunat, niin lähetänkö ympäristööni miljoonia viirus-itiöitä? Kerrostalossa asun enkä halua ketään sairastuttaa. Tekisi mieli välillä tuulettaa ja saada raikkauden tuntua tautipesään. Pinnat täytyy desinfioida sitten jos/kun tämä loppuu.

      Just luin, että täällä on avattu toinen labrapiste, johon pääsee ilman ajanvarausta heti, kunhan on lähete. Siellä ei ole tuoleja, pitää jonottaa seisten, niin jonot etenee. Ajanvarauksella saa tuolin.
      Ei mulla nyt ole tarvetta labraan. Onkohan nuo kilpirauhassairaudet lisääntyneet vai tunnistetaanko helpommin?

      La Promesan viimeisimmat jaksot olen pitkälti katsonut kahteen kertaan. Olen nukkunut kokonaisen jaksonkin yli.
      "Uni paras lääkkehistä".

      Voikaahan hyvin!
      /brinkkala

      • No voi, brinkkala, minkälaisen riesan nyt sait vaivoksesi, sinä, reipas ja mukava ihminen..))
        Toimi nyt niin kuin sinulle on hyvä ! Viittaan tuohon tartuntavaaraan. Ei sairaana jaksa muita ottaa huomioon ja niinkin, että kaikki me ollaan potentiaalisia tartuttajia, onneksi emme sitä tiedä.
        Pidetään peukkuja sulle !
        Makriina tuota jo ehdotti - "kilpirauhasepidemiaa". Tuttu, kun kerroin omasta tilanteestani, kysyi heti, onko vaikuttanut mielialaan. Toistaiseksi on oireena ollut vain "mania", yliaktiivisuus, mutta pahempaakin voi olla tulossa. Tai no. Kyllä huomaan kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja muutakin outoutta omassa olossani, mutta ehkä kyse on vain "vanhenemisen seikkailusta".
        Kevät on nyt kuitenkin meillä "päällä" ja kesää odotellaan. Lasketaan niiden varaan !
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        No voi, brinkkala, minkälaisen riesan nyt sait vaivoksesi, sinä, reipas ja mukava ihminen..))
        Toimi nyt niin kuin sinulle on hyvä ! Viittaan tuohon tartuntavaaraan. Ei sairaana jaksa muita ottaa huomioon ja niinkin, että kaikki me ollaan potentiaalisia tartuttajia, onneksi emme sitä tiedä.
        Pidetään peukkuja sulle !
        Makriina tuota jo ehdotti - "kilpirauhasepidemiaa". Tuttu, kun kerroin omasta tilanteestani, kysyi heti, onko vaikuttanut mielialaan. Toistaiseksi on oireena ollut vain "mania", yliaktiivisuus, mutta pahempaakin voi olla tulossa. Tai no. Kyllä huomaan kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja muutakin outoutta omassa olossani, mutta ehkä kyse on vain "vanhenemisen seikkailusta".
        Kevät on nyt kuitenkin meillä "päällä" ja kesää odotellaan. Lasketaan niiden varaan !
        demeter1

        Kiitos viisas, mukava demeter luvasta :) Heh, tahallani kehasin, pieni piru istuu nyt olkapäällä, pirteys ja reippaus ties missä. Avaan tuuletusikkunan ja katson että naapurilla se on kiinni. Pakko tuntea raikas ilma kasvoilla, se on ihan eri kuin tuo koneellinen ilmasto.

        Yllättävää tuo ylivilkkaus, johtuuko taudista vai lääkityksestä?Mun lähipiirissä ei tuota kilpirauhassairautta ole ollut. Kaikkea muuta yllin kyllin.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        No voi, brinkkala, minkälaisen riesan nyt sait vaivoksesi, sinä, reipas ja mukava ihminen..))
        Toimi nyt niin kuin sinulle on hyvä ! Viittaan tuohon tartuntavaaraan. Ei sairaana jaksa muita ottaa huomioon ja niinkin, että kaikki me ollaan potentiaalisia tartuttajia, onneksi emme sitä tiedä.
        Pidetään peukkuja sulle !
        Makriina tuota jo ehdotti - "kilpirauhasepidemiaa". Tuttu, kun kerroin omasta tilanteestani, kysyi heti, onko vaikuttanut mielialaan. Toistaiseksi on oireena ollut vain "mania", yliaktiivisuus, mutta pahempaakin voi olla tulossa. Tai no. Kyllä huomaan kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja muutakin outoutta omassa olossani, mutta ehkä kyse on vain "vanhenemisen seikkailusta".
        Kevät on nyt kuitenkin meillä "päällä" ja kesää odotellaan. Lasketaan niiden varaan !
        demeter1

        Eikö olekkin kamalaa, kun sairaudet iskee hyviinkin ihmisiin? Me vähemmän mukavathan ne taudit ansaitaankin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos viisas, mukava demeter luvasta :) Heh, tahallani kehasin, pieni piru istuu nyt olkapäällä, pirteys ja reippaus ties missä. Avaan tuuletusikkunan ja katson että naapurilla se on kiinni. Pakko tuntea raikas ilma kasvoilla, se on ihan eri kuin tuo koneellinen ilmasto.

        Yllättävää tuo ylivilkkaus, johtuuko taudista vai lääkityksestä?Mun lähipiirissä ei tuota kilpirauhassairautta ole ollut. Kaikkea muuta yllin kyllin.

        Jaahas karkasi teksti. Piti lisätä, että olet kyllä kehuni ansainnut, demeter :)

        Kiitos myös muistutuksesta Sel-lan aamuvirutteluun. Nyt potiessa tuo lonkka muistuttaa, että tarvitsee liikettä.

        /brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö olekkin kamalaa, kun sairaudet iskee hyviinkin ihmisiin? Me vähemmän mukavathan ne taudit ansaitaankin!

        Arvelen, että tuo "pirteä ja mukava" oli viittaus sanontaan jossa on noiden sanojen tilalla "nuori ja kaunis" :))
        /brinkkala


    • Minua on mietittänyt oma keskustelutaitoni, osaanko sanoa asiani siten, että en tiedostamattani loukkaa vastapuolta. Siksi luin artikkelin keskustelukulttuurista ja hämmennyin. En ole hyvä keskustelija, koska en osaa aina ottaa positiivisesti vastaan muita kirjoittajia. Kyseenalaistan kommentteja... .mutta kun ja ...ei..ei.

      Keskustelun pitäisi olla kivaa, muita huomioon ottavaa. Kun kritiikkiä tulee on se otettava vastaan rakentavaksi mielipiteeksi. Keskustelua voi jatkaa positiivisesti ei hyökkäämällä.
      Mielenkiintoinen kommentti ......

      Luin, että keskustelu olisi kivaa jos emme aloita vastausta negatiivisesti.

      Aina keskustellessa on neuvojia, heidän tietämystään voisimme tukea kiittäen ja pyytäen lisää tietoa hänen osaamisalueestaan.

      No, tässä aamun mietteeni, lähden nyt keramiikan tekoon ja sen jälkeen mietin miten onnistun parketin kuluman korjaamisessa.

      Kivaa keskustelua....olikohan tämä neuvon antoa vai mitä 🫠

      • Anonyymi

        Ainakin minulle on hyvä muistutus keskustelun tason ylläpitämisestä asiallisena.
        Helposti provosoituu joistakin teksteistä ja aikoo vastata kärjekkäästikin, mutta sitten tulee mieleen ohje " ei tule provosoitua jos provosoidaan"

        En ole kovinkaan pitkään seurannut tätä 80 v palstaa, joten minulta on jäänyt sinun keramiikan tekemisesi vähälle tiedolle. Pari kysymystä, onko sinulla oma keramiikka verstas ja missä poltat keramiikan, oma uuniko?

        Minulla on pieni tuntuma keramiikan tekoon . Martoilla oli keramiikka kurssi joskus 90 -luvulla. Meitä oli muutama nainen jotka kävimme opettelemassa oikeassa keramiikka pajassa
        valmistusta alkeista lähtien. saven kauliminen, muotoilu, dreijaaminen,.
        Esimerkiksi minun valmistamastani vadista tuli niin paksu ettei se mene rikki vaikka kivilattialle pudottaa, Lisäksi siihen jäi sisäpuolelle uurteet pikistä kynsistäni. Se vati on vieläkin tallella, toimii kissojen ruokakuppina.
        Tämä keraamikko Marja teki sitten polton itse ja meidän tekeleemme olivat valmiina haettavaksi .
        Keramiikan tekeminen on vaativa laji, ei siihen muutaman tunnin perehdytyksellä opita muuta kuin huomaamaan, ettei itsestä siihen ole.
        Hyvää päivän jatkoa kaikille1
        t tepa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ainakin minulle on hyvä muistutus keskustelun tason ylläpitämisestä asiallisena.
        Helposti provosoituu joistakin teksteistä ja aikoo vastata kärjekkäästikin, mutta sitten tulee mieleen ohje " ei tule provosoitua jos provosoidaan"

        En ole kovinkaan pitkään seurannut tätä 80 v palstaa, joten minulta on jäänyt sinun keramiikan tekemisesi vähälle tiedolle. Pari kysymystä, onko sinulla oma keramiikka verstas ja missä poltat keramiikan, oma uuniko?

        Minulla on pieni tuntuma keramiikan tekoon . Martoilla oli keramiikka kurssi joskus 90 -luvulla. Meitä oli muutama nainen jotka kävimme opettelemassa oikeassa keramiikka pajassa
        valmistusta alkeista lähtien. saven kauliminen, muotoilu, dreijaaminen,.
        Esimerkiksi minun valmistamastani vadista tuli niin paksu ettei se mene rikki vaikka kivilattialle pudottaa, Lisäksi siihen jäi sisäpuolelle uurteet pikistä kynsistäni. Se vati on vieläkin tallella, toimii kissojen ruokakuppina.
        Tämä keraamikko Marja teki sitten polton itse ja meidän tekeleemme olivat valmiina haettavaksi .
        Keramiikan tekeminen on vaativa laji, ei siihen muutaman tunnin perehdytyksellä opita muuta kuin huomaamaan, ettei itsestä siihen ole.
        Hyvää päivän jatkoa kaikille1
        t tepa

        Olen harrastanut taiteen eri aloja koko elämäni. Kuulun Kajaani Kaukametsäopiston kurssien suurkuluttajiin. Opiston tiloissa on mahdollista harrastaa niin kädentaitoja kuin yleissivistäviä aineita.

        Yhdeksänkytluvun alussa aloitin mm. aikuiskasvatusopintot siellä. Kielikurssejakin olen käynyt, mutta taidealat ovat mieleisiäni varsinkin nyt eläkkeellä kun työelämä ei aseta uudelleen työssäoppimisen vaateita.

        Uunit ovat keramiikkaluokkien tiloissa. Opettaja polttaa työt seuraaviin vaiheisiin

        Tänään meni lasituspolttoon "nurkkaan heitetty" käsiveska. Kukkapotti mökille.

        Tyylini tunnistaa huumorista, pilke on esineitteni silmissä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olen harrastanut taiteen eri aloja koko elämäni. Kuulun Kajaani Kaukametsäopiston kurssien suurkuluttajiin. Opiston tiloissa on mahdollista harrastaa niin kädentaitoja kuin yleissivistäviä aineita.

        Yhdeksänkytluvun alussa aloitin mm. aikuiskasvatusopintot siellä. Kielikurssejakin olen käynyt, mutta taidealat ovat mieleisiäni varsinkin nyt eläkkeellä kun työelämä ei aseta uudelleen työssäoppimisen vaateita.

        Uunit ovat keramiikkaluokkien tiloissa. Opettaja polttaa työt seuraaviin vaiheisiin

        Tänään meni lasituspolttoon "nurkkaan heitetty" käsiveska. Kukkapotti mökille.

        Tyylini tunnistaa huumorista, pilke on esineitteni silmissä.

        Vai että eri taiteen aloja? Sanotko taiteeksi savimöykkyjäsi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vai että eri taiteen aloja? Sanotko taiteeksi savimöykkyjäsi?

        Kuulin keramiikkakamuiltani, että Suomessa on pienten keramiikantekopajojen buumi.
        Meidänkin ryhmässäkin on muutama, joka tekee keramiikkaesineitä myyntiin.
        Suosituin suomalainen "savimöykkyjen" tekijöitä lie Anu Pentik.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olen harrastanut taiteen eri aloja koko elämäni. Kuulun Kajaani Kaukametsäopiston kurssien suurkuluttajiin. Opiston tiloissa on mahdollista harrastaa niin kädentaitoja kuin yleissivistäviä aineita.

        Yhdeksänkytluvun alussa aloitin mm. aikuiskasvatusopintot siellä. Kielikurssejakin olen käynyt, mutta taidealat ovat mieleisiäni varsinkin nyt eläkkeellä kun työelämä ei aseta uudelleen työssäoppimisen vaateita.

        Uunit ovat keramiikkaluokkien tiloissa. Opettaja polttaa työt seuraaviin vaiheisiin

        Tänään meni lasituspolttoon "nurkkaan heitetty" käsiveska. Kukkapotti mökille.

        Tyylini tunnistaa huumorista, pilke on esineitteni silmissä.

        Kiitos vastauksestasi Korpikirjailija. Arvelinkin sinun tekevän taiteellisia teoksia.
        Savivatejahan saa kaupoista halvallakin.

        Huumoria tarvitaan elämään ja soisi näihin keskustelu palstoihinkin myönteistä asennoitumista toistemme kirjoituksiin omista tekemisistämme.
        Jos jotkut kirjoitukset eivät miellytä, voi jättää kommentoimatta.

        t tepa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksestasi Korpikirjailija. Arvelinkin sinun tekevän taiteellisia teoksia.
        Savivatejahan saa kaupoista halvallakin.

        Huumoria tarvitaan elämään ja soisi näihin keskustelu palstoihinkin myönteistä asennoitumista toistemme kirjoituksiin omista tekemisistämme.
        Jos jotkut kirjoitukset eivät miellytä, voi jättää kommentoimatta.

        t tepa

        Jos ei tykkää taiteista, ei tykkää, minä tykkään. Facessa tänään sain kuvamuiston kun rakensin isoa nukketaloani. Se jos mikä oli kivaa. Omin kätösin tehtyjä taloja, huonekaluja ja nukkeja.
        Nyt se harrastus on tauolla. Ihailtavana joka päivä tässä ympärilläni.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Jos ei tykkää taiteista, ei tykkää, minä tykkään. Facessa tänään sain kuvamuiston kun rakensin isoa nukketaloani. Se jos mikä oli kivaa. Omin kätösin tehtyjä taloja, huonekaluja ja nukkeja.
        Nyt se harrastus on tauolla. Ihailtavana joka päivä tässä ympärilläni.

        Et ymmärrä taiteen ja askartelun eroa. Kirjoittamasi jutut ovat askartelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ymmärrä taiteen ja askartelun eroa. Kirjoittamasi jutut ovat askartelua.

        Askarrellaan

        Askartelu on käsityön alalaji, jossa tehdään käsin käyttöesineitä tai koriste-esineitä. Askartelussa käytetään yleensä helposti työstettäviä materiaaleja, kuten paperi, kartonki, liima tai silkkipaperi sekä yksinkertaiset ja melko vaarattomat työvälineet.

        Taiteillaanko

        Taide-sanalla yleensä tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.


        Näin, askarrellaan huomenna pääsiäistipuja.
        Minä voisin käyttää raaka-aineena erivärisiä marsipaanimassaa, kuten jouluna tehdessäni joulutonttuja.

        Hyvää yötä😴 Korppis


    • Anonyymi

      Tämä päivä on nimitetty torstaiksi. Viikko on kulunut nopeasti.
      Yli huomenna jo lauantai.

      Kevään tuloon tuli lyhyt viivästyminen. Toki se maaliskuussa on vielä OK.

      Pidetään kukin pikkuruista lippuamme näkyvillä ulkona liikuttaessa; päivä ainakin meillä Kymenlaaksossa on hiukan sumuinen.
      .tkl.

    • Anonyymi

      Jo hämärä maille saa. Sellain tuhruin sää Kymi-Hämeessä.
      Kuiten sulamispuolella ulkon.
      On turvallista köpötellä markettiin rollan tai sauvojen kanssa.

      Niinkin vähäin tarve kuin kahvimaito.
      Noloo se olis rasvatonta laittaa, vaikka sitä kylässäkin tarjottiin.

      Niin ja sillifileit; muutama siehen marinadiliemeen laitettuna.
      Liotan niit hiukan. Laitan sekaan sipulia ja ehottomast hienoo sokuria.

      Ens viikon perjantaina jo pitkä sellain.
      - Ja eikun menoix.

      • Huomenta ja taas viikonloppu, hyvä että on muitakin jotka sen huomaa, aika rientää, ei enää lainkaan niitä ikävän pitkiä kuukausia, joita nuorempana päiväilin.
        Kostea sää on edelleen, lunta ei kuitenkaan ole tullut, aurinko ei paista, ei kuu kumota, mutta usko siitä, että vielä ne paistaakin on luja.
        Kälyltäni kuulin, että kolme asuntoa tyhjänä senioritalossa, hoitolaitokseen on asujat viety, muistisairaus syynä.
        Sitähän tässä yrittää hoitaa itsekin, kuvittelen tämän viestittelyn siihen auttavan.
        Samaa hoitamista yritän tällä "voimistelulla" hoitaa, joka aamu parikymmentä minuuttia sängyssä liikkeet teen.
        Olen tarkkaan suunnitellut liikkeet, jopa kallonpohja hieronnankin teen ja silmien liikkeet myös tehostetusti.
        Demeter mainitsit myös voimistelua ottaneesi elämän tehostamiseen, uskooko kukaan, mutta minä olen sitä mieltä, että apua olen saanut, huimaus on kadonnut.
        Peukalot paremmassa kunnossa, koska ohjelmaan kuuluu niidenkin hierominen.
        Voihan vahvalla uskolla olla myös osuutensa, mutta kysyn itseltäni, jos näin en olisi tehnyt, miten asiat olisi???

        Ehkä nuo kilpirauhasvaivat helpommin esiin tulee, kun muitakin kokeita otetaan, itseäni ei vaivaa mitenkään, kun muistan pillerin päivään nielaista, lääkitys saatiin kohdalleen.
        Vajaatoimintaa sanotaan painon nousun olevan kiusana, oma painoni voi olla myös äitini peruja, hän oli aina pyöreähkö ja varmaan ei liian syömisestä johtunut, hyvä että ruokaa sai jollakin tapaa hankittua.
        Kamala tauti kuulemani mukaan on tuo noroviruksesta johtuva, poikani ja miniäni sen sairasti.
        Brinkkala ikkunat auki ja kunnon läpiveto, että tauti ulos lentää.

        Minulle riittää nuo alalajin harrastukset, nekin vähenemässä, mutta kertakäyttölusikoista olen jo monta kranssia tehnyt, ei mitään halpaa huvia sekään.
        Kaikki maksaa, tekipä mitä tahansa ja entäs ruoka, kerran viikkoon käyn kaupassa, kaksikymmentä euroa isompi lasku, mitä reilu vuosi sitten.

        Rasvaton maito ei kuulu minun ostoksiini, kevyt maitoa juon sen vähän mitä maitoa juonkaan. silliä uusien perunoiden kanssa, olikin ihana nautinto, kun otin pakkasesta perunapussin, keitin ja söin voin kanssa, silliä ei ollut siihen hätään.
        Sanokoon kuka mitä tahansa, niin uusiperuna pakastettuna on herkku..

        Tänään aion suurempana työhommana kivuta ylähyllyt järjestämään, siinä taas tikkaita tarvitaan.
        Vähän tarvittavat ylimmäksi ja käytössä olevat saa reilumman tilan.
        Ehkä hylättäviin jotain myös löytyy.
        Hyvän päivän toivotuksiin lopetan;(


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta ja taas viikonloppu, hyvä että on muitakin jotka sen huomaa, aika rientää, ei enää lainkaan niitä ikävän pitkiä kuukausia, joita nuorempana päiväilin.
        Kostea sää on edelleen, lunta ei kuitenkaan ole tullut, aurinko ei paista, ei kuu kumota, mutta usko siitä, että vielä ne paistaakin on luja.
        Kälyltäni kuulin, että kolme asuntoa tyhjänä senioritalossa, hoitolaitokseen on asujat viety, muistisairaus syynä.
        Sitähän tässä yrittää hoitaa itsekin, kuvittelen tämän viestittelyn siihen auttavan.
        Samaa hoitamista yritän tällä "voimistelulla" hoitaa, joka aamu parikymmentä minuuttia sängyssä liikkeet teen.
        Olen tarkkaan suunnitellut liikkeet, jopa kallonpohja hieronnankin teen ja silmien liikkeet myös tehostetusti.
        Demeter mainitsit myös voimistelua ottaneesi elämän tehostamiseen, uskooko kukaan, mutta minä olen sitä mieltä, että apua olen saanut, huimaus on kadonnut.
        Peukalot paremmassa kunnossa, koska ohjelmaan kuuluu niidenkin hierominen.
        Voihan vahvalla uskolla olla myös osuutensa, mutta kysyn itseltäni, jos näin en olisi tehnyt, miten asiat olisi???

        Ehkä nuo kilpirauhasvaivat helpommin esiin tulee, kun muitakin kokeita otetaan, itseäni ei vaivaa mitenkään, kun muistan pillerin päivään nielaista, lääkitys saatiin kohdalleen.
        Vajaatoimintaa sanotaan painon nousun olevan kiusana, oma painoni voi olla myös äitini peruja, hän oli aina pyöreähkö ja varmaan ei liian syömisestä johtunut, hyvä että ruokaa sai jollakin tapaa hankittua.
        Kamala tauti kuulemani mukaan on tuo noroviruksesta johtuva, poikani ja miniäni sen sairasti.
        Brinkkala ikkunat auki ja kunnon läpiveto, että tauti ulos lentää.

        Minulle riittää nuo alalajin harrastukset, nekin vähenemässä, mutta kertakäyttölusikoista olen jo monta kranssia tehnyt, ei mitään halpaa huvia sekään.
        Kaikki maksaa, tekipä mitä tahansa ja entäs ruoka, kerran viikkoon käyn kaupassa, kaksikymmentä euroa isompi lasku, mitä reilu vuosi sitten.

        Rasvaton maito ei kuulu minun ostoksiini, kevyt maitoa juon sen vähän mitä maitoa juonkaan. silliä uusien perunoiden kanssa, olikin ihana nautinto, kun otin pakkasesta perunapussin, keitin ja söin voin kanssa, silliä ei ollut siihen hätään.
        Sanokoon kuka mitä tahansa, niin uusiperuna pakastettuna on herkku..

        Tänään aion suurempana työhommana kivuta ylähyllyt järjestämään, siinä taas tikkaita tarvitaan.
        Vähän tarvittavat ylimmäksi ja käytössä olevat saa reilumman tilan.
        Ehkä hylättäviin jotain myös löytyy.
        Hyvän päivän toivotuksiin lopetan;(

        Huomenta!
        Eilen karkasi ritirampsuni jonnekin digiavaruuteen.
        Tuosta maalauksestasi Sel-la, oletko maalannut sen tuolla luonnossa?
        Sain ihanat kesämuistot mummolan ladosta. Mummolan ladon vieressä oli keltaisenaan kulleroita. Kyyt mielivät tehdä pesän ladon alle ja paistattelivat päivää kiviröykkiössä ladon vieressä. Lapsia kiellettiin menemästä sinne. Joskus kumisaappaat lonksuen käytiin kulleroita keräämässä, luvatta.
        En yleensä huomaa profiilikuvia, mutta aiemman kukkakuvasi värien käyttö edessä olevan kuvan tyvessä teki vaikutuksen :)) Minulla on usein samanlainen kimppu maljakossa ja takaa tuleva valo saa värit kuultamaan. Runollista :) Palailen takaisin räytyneestä olostani tiedostamisen tilaan. Ulkoilmaihmiselle 7 vrk sisätiloissa on pienimuotoinen vankila.
        Nyt näytän rupikonnalta, nenästä alaspäin iho hiertynyt ja ruvella. Noh, pidän maskia leuan alla ja nykäisen peitoksi, jos joku tulee vastaan. Roskat aion tänään viedä jätepisteeseen.

        Hyvää viikonloppua!
        /brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta!
        Eilen karkasi ritirampsuni jonnekin digiavaruuteen.
        Tuosta maalauksestasi Sel-la, oletko maalannut sen tuolla luonnossa?
        Sain ihanat kesämuistot mummolan ladosta. Mummolan ladon vieressä oli keltaisenaan kulleroita. Kyyt mielivät tehdä pesän ladon alle ja paistattelivat päivää kiviröykkiössä ladon vieressä. Lapsia kiellettiin menemästä sinne. Joskus kumisaappaat lonksuen käytiin kulleroita keräämässä, luvatta.
        En yleensä huomaa profiilikuvia, mutta aiemman kukkakuvasi värien käyttö edessä olevan kuvan tyvessä teki vaikutuksen :)) Minulla on usein samanlainen kimppu maljakossa ja takaa tuleva valo saa värit kuultamaan. Runollista :) Palailen takaisin räytyneestä olostani tiedostamisen tilaan. Ulkoilmaihmiselle 7 vrk sisätiloissa on pienimuotoinen vankila.
        Nyt näytän rupikonnalta, nenästä alaspäin iho hiertynyt ja ruvella. Noh, pidän maskia leuan alla ja nykäisen peitoksi, jos joku tulee vastaan. Roskat aion tänään viedä jätepisteeseen.

        Hyvää viikonloppua!
        /brinkkala

        Maalasin sen ystävän toivomuksesta hänen kotimaisemissaan, nyt taulu on hänen seinällään, yksi onnistuneimpia, mielestäni. varmaan käärmeet tästäkin paikasta piti.
        Muutama myös talokohteista, yksi Raja-Joosepin saunasta, Lapinmaisemista, yksi kuvasta tehty saaristosaarista, näitä voisin jotenkin tauluksikin sanoa

        Tätä harrastusta ei voi halvaksi kehua, kehystäminenkin kallista, olen varmaan yli viisikymmentä antanut perillisille ja tutuille,
        Ovat kelpuuttaneet seinilleen.
        Mieheni sanoin, et sinä maalata osaa, mutta värisilmä on kohtalainen, hohhoijaa.

        Älä välitä kasvojasi, minä jo kauan tuon rupisammakon nimen mukana kuljetin, nyt helpottaa, ainakin vähäksi aikaa, uusii kuulemma helpolla.

        Keikuin liki parituntia tikkailla ja tilaa tuli kummasti komeroihin, hyvä tehdä joskus järjestelysiivouskin, muutama vaatekin löytyi kierrätys pussiin.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Maalasin sen ystävän toivomuksesta hänen kotimaisemissaan, nyt taulu on hänen seinällään, yksi onnistuneimpia, mielestäni. varmaan käärmeet tästäkin paikasta piti.
        Muutama myös talokohteista, yksi Raja-Joosepin saunasta, Lapinmaisemista, yksi kuvasta tehty saaristosaarista, näitä voisin jotenkin tauluksikin sanoa

        Tätä harrastusta ei voi halvaksi kehua, kehystäminenkin kallista, olen varmaan yli viisikymmentä antanut perillisille ja tutuille,
        Ovat kelpuuttaneet seinilleen.
        Mieheni sanoin, et sinä maalata osaa, mutta värisilmä on kohtalainen, hohhoijaa.

        Älä välitä kasvojasi, minä jo kauan tuon rupisammakon nimen mukana kuljetin, nyt helpottaa, ainakin vähäksi aikaa, uusii kuulemma helpolla.

        Keikuin liki parituntia tikkailla ja tilaa tuli kummasti komeroihin, hyvä tehdä joskus järjestelysiivouskin, muutama vaatekin löytyi kierrätys pussiin.

        Kiitos Sel-la. Oikein arvelin, että maalasit paikan päällä. Siksi tauluun oli helppo astua sisään ja vajota muistoihin. Upea on. Miehesi oli muutoin väärässä,mutta värien käytöstäsi olen hänen kanssaan samaa mieltä. Eivän ne värit paletista suoraan tule. Se on taito saada kukan terälehti elämään omissa väreissä.
        Kyllä minä vielä ammennan virtaa noista siivous- ja järjestelypuuhistasikin, mutta muutama päivä täytyy tyytyä himmailemaan. Sateinen sää avittaa pysymään aloillaan.
        /brinkkala


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta ja taas viikonloppu, hyvä että on muitakin jotka sen huomaa, aika rientää, ei enää lainkaan niitä ikävän pitkiä kuukausia, joita nuorempana päiväilin.
        Kostea sää on edelleen, lunta ei kuitenkaan ole tullut, aurinko ei paista, ei kuu kumota, mutta usko siitä, että vielä ne paistaakin on luja.
        Kälyltäni kuulin, että kolme asuntoa tyhjänä senioritalossa, hoitolaitokseen on asujat viety, muistisairaus syynä.
        Sitähän tässä yrittää hoitaa itsekin, kuvittelen tämän viestittelyn siihen auttavan.
        Samaa hoitamista yritän tällä "voimistelulla" hoitaa, joka aamu parikymmentä minuuttia sängyssä liikkeet teen.
        Olen tarkkaan suunnitellut liikkeet, jopa kallonpohja hieronnankin teen ja silmien liikkeet myös tehostetusti.
        Demeter mainitsit myös voimistelua ottaneesi elämän tehostamiseen, uskooko kukaan, mutta minä olen sitä mieltä, että apua olen saanut, huimaus on kadonnut.
        Peukalot paremmassa kunnossa, koska ohjelmaan kuuluu niidenkin hierominen.
        Voihan vahvalla uskolla olla myös osuutensa, mutta kysyn itseltäni, jos näin en olisi tehnyt, miten asiat olisi???

        Ehkä nuo kilpirauhasvaivat helpommin esiin tulee, kun muitakin kokeita otetaan, itseäni ei vaivaa mitenkään, kun muistan pillerin päivään nielaista, lääkitys saatiin kohdalleen.
        Vajaatoimintaa sanotaan painon nousun olevan kiusana, oma painoni voi olla myös äitini peruja, hän oli aina pyöreähkö ja varmaan ei liian syömisestä johtunut, hyvä että ruokaa sai jollakin tapaa hankittua.
        Kamala tauti kuulemani mukaan on tuo noroviruksesta johtuva, poikani ja miniäni sen sairasti.
        Brinkkala ikkunat auki ja kunnon läpiveto, että tauti ulos lentää.

        Minulle riittää nuo alalajin harrastukset, nekin vähenemässä, mutta kertakäyttölusikoista olen jo monta kranssia tehnyt, ei mitään halpaa huvia sekään.
        Kaikki maksaa, tekipä mitä tahansa ja entäs ruoka, kerran viikkoon käyn kaupassa, kaksikymmentä euroa isompi lasku, mitä reilu vuosi sitten.

        Rasvaton maito ei kuulu minun ostoksiini, kevyt maitoa juon sen vähän mitä maitoa juonkaan. silliä uusien perunoiden kanssa, olikin ihana nautinto, kun otin pakkasesta perunapussin, keitin ja söin voin kanssa, silliä ei ollut siihen hätään.
        Sanokoon kuka mitä tahansa, niin uusiperuna pakastettuna on herkku..

        Tänään aion suurempana työhommana kivuta ylähyllyt järjestämään, siinä taas tikkaita tarvitaan.
        Vähän tarvittavat ylimmäksi ja käytössä olevat saa reilumman tilan.
        Ehkä hylättäviin jotain myös löytyy.
        Hyvän päivän toivotuksiin lopetan;(

        Keskipäivää ! Taaskaan sivusto ei toimi. "Heti aamusta" kirjoitin tänne viestini, vaan eipä lähtenyt liikenteeseen.
        Anonyyminä on näköjään pysyttävä. Onneksi allekirjoitus vielä toimii.

        Tuota Sel-lan aamuohjelmaa ihastelin. Jos tuollaisen session "vetää" joka aamu, eipä sovi ihmetellä hänen hyvää terveyttään. Minun ohjelmani ei ole ollenkaan noin tarkasti suunniteltu, kunhan muutaman kuvion vedän läpi. "Ilmapyöräilykin" jää 60-70 polkaisuun.
        Päivän mittaan saatan jonkin session vetää läpi, jos kroppa sitä tuntuu vaativan, mutta laiska olen, se täytyy tunnustaa. Lasken kyllä jonkin verran hyötyliikunnan varaan - sentään iso talo ja iso piha ja kuten olen jo "mainostanut", asioin nykyään jalkaisin - jos sää sallii.
        Äkkiä tulee 2-4 kilsaa päivässä.
        MInulla on eniten nivelrikkoa käsissä. Hienomotoriikka on heikkoa, siksi minusta ei ole edes askartelemaan eikä tekemään muutakaan näkyvää. Treeni auttaisi siinäkin, sen tiedän, mutta eipä tule juuri tehtyä. Ilmeisesti paikat eivät oireile riittävästi - enhän tarvitse edes särkylääkkeitä, toistaiseksi.
        Eli kansalliseen tapaan, olen tyytyväinen elämääni - kuten suurin osa maailman onnellisimman maan kansalaisista on..))

        Silti kognitiivisten taitojen heikkenminen tuntuu kipeältä, kun ei voi enää laskea täysin niiden varaan, unohtelua tapahtuu enemmän kuin ennen eikä muisti ole entisensä.
        Nähtäväksi jää, miten paljon voi laskea kilpirauhasvaivan piikkiin - eiliset verikokeet kertoivat, että tulokset eivät ole vielä lähelläkään viitearvoja.
        Tasapainon saavuttaminen vie tunnetusti vanhalla enemmän aikaa kuin nuoremmalla, mutta liikatoiminnan hyvä puoli on tietysti se, että lääkityksestä voi luopua kun tasapaino on saavutettu, niin ymmärsin.
        Brinkkala kysyi noista ylikierroksilla käymisestä. Minulla se on tarkoittanut sitä, että olo on levoton: tajunnanvirta kulkee lakkaamatta, välillä ryöpsähdellen, tekeminen on eräänlaista hössöttämistä, maltti on kadoksissa. Kaiken aikaa pitää toppuutella itseään että tuntisi olevansa itsessään "kotona"....
        Voi, voi ! Taas meni tautiraportiksi. Itse en pidä oman terveydentilan seurantaa mitenkään negatiivisena vaan pikemminkin oman tilanteen kartoittamisena ja haltuun ottona.

        Tietysti se ei välttämättä kiinnosta muita, ellei itsellä ole samantapaisia kokemuksia, mutta niin kai on kaiken kirjoittelun laita: EVK = "ei vois vähempää kiinnostaa" on käyttökelpoinen palaute kun jutut tympii..))
        Ja niinkin, että meitä ei ehkä pitäisi mitata samoilla mittareilla kuin ammattimaisia sisällöntuottajia. Ymmärrän, että me olemme täällä vertaisseurassa - toisten ikäihmisten parissa ja lähinnä rupattelemme, haemme yhteyttä, mahdollisesti virikkeitäkin omaan arkeemme.
        Hyvää pilvistä päivää kaikille..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos Sel-la. Oikein arvelin, että maalasit paikan päällä. Siksi tauluun oli helppo astua sisään ja vajota muistoihin. Upea on. Miehesi oli muutoin väärässä,mutta värien käytöstäsi olen hänen kanssaan samaa mieltä. Eivän ne värit paletista suoraan tule. Se on taito saada kukan terälehti elämään omissa väreissä.
        Kyllä minä vielä ammennan virtaa noista siivous- ja järjestelypuuhistasikin, mutta muutama päivä täytyy tyytyä himmailemaan. Sateinen sää avittaa pysymään aloillaan.
        /brinkkala

        Pyykinpesukone meni lakkoon. Ei pumpannut vettä pois. Jouduin purkamaan pyykit pois ja pesemään käsin. Huoltomies tuli aamulla ja niin kävi kuin oli pelännyt. Eksynyt sukka tukki poistoputken. Huoh.
        Oli livahtanut rummun ulkopuolelle.

        Huomenna antiikkimessuille
        Wanhaan Satamaan. Olen varmaan ennenkin kertonut tyttären ja tyttärentyttären yhteistä harrastuksestamme.
        Aina saamme ihania AHAA-elämyksiä messutunnelmissa. Myyjätkin jo alkavat olla vanhoja tuttuja.
        Sää on sateinen. Lumet sulaa. En valita yhtään.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos Sel-la. Oikein arvelin, että maalasit paikan päällä. Siksi tauluun oli helppo astua sisään ja vajota muistoihin. Upea on. Miehesi oli muutoin väärässä,mutta värien käytöstäsi olen hänen kanssaan samaa mieltä. Eivän ne värit paletista suoraan tule. Se on taito saada kukan terälehti elämään omissa väreissä.
        Kyllä minä vielä ammennan virtaa noista siivous- ja järjestelypuuhistasikin, mutta muutama päivä täytyy tyytyä himmailemaan. Sateinen sää avittaa pysymään aloillaan.
        /brinkkala

        Viehättävä maalaus taas, Sel-la. Kiva että laitat niitä tänne esille. Olen pitänyt kaikista, mutta harmittelen vain sitä, että tämä pieni kuva ei tee niille oikeutta. Olen yrittänyt olemattomilla taidoillani niitä suurentaa, vaan eipä onnistu.
        Tämä ja ikaisempi maalaismaisema välittävät tuttua levollisuutta ja värien harmoniaa.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskipäivää ! Taaskaan sivusto ei toimi. "Heti aamusta" kirjoitin tänne viestini, vaan eipä lähtenyt liikenteeseen.
        Anonyyminä on näköjään pysyttävä. Onneksi allekirjoitus vielä toimii.

        Tuota Sel-lan aamuohjelmaa ihastelin. Jos tuollaisen session "vetää" joka aamu, eipä sovi ihmetellä hänen hyvää terveyttään. Minun ohjelmani ei ole ollenkaan noin tarkasti suunniteltu, kunhan muutaman kuvion vedän läpi. "Ilmapyöräilykin" jää 60-70 polkaisuun.
        Päivän mittaan saatan jonkin session vetää läpi, jos kroppa sitä tuntuu vaativan, mutta laiska olen, se täytyy tunnustaa. Lasken kyllä jonkin verran hyötyliikunnan varaan - sentään iso talo ja iso piha ja kuten olen jo "mainostanut", asioin nykyään jalkaisin - jos sää sallii.
        Äkkiä tulee 2-4 kilsaa päivässä.
        MInulla on eniten nivelrikkoa käsissä. Hienomotoriikka on heikkoa, siksi minusta ei ole edes askartelemaan eikä tekemään muutakaan näkyvää. Treeni auttaisi siinäkin, sen tiedän, mutta eipä tule juuri tehtyä. Ilmeisesti paikat eivät oireile riittävästi - enhän tarvitse edes särkylääkkeitä, toistaiseksi.
        Eli kansalliseen tapaan, olen tyytyväinen elämääni - kuten suurin osa maailman onnellisimman maan kansalaisista on..))

        Silti kognitiivisten taitojen heikkenminen tuntuu kipeältä, kun ei voi enää laskea täysin niiden varaan, unohtelua tapahtuu enemmän kuin ennen eikä muisti ole entisensä.
        Nähtäväksi jää, miten paljon voi laskea kilpirauhasvaivan piikkiin - eiliset verikokeet kertoivat, että tulokset eivät ole vielä lähelläkään viitearvoja.
        Tasapainon saavuttaminen vie tunnetusti vanhalla enemmän aikaa kuin nuoremmalla, mutta liikatoiminnan hyvä puoli on tietysti se, että lääkityksestä voi luopua kun tasapaino on saavutettu, niin ymmärsin.
        Brinkkala kysyi noista ylikierroksilla käymisestä. Minulla se on tarkoittanut sitä, että olo on levoton: tajunnanvirta kulkee lakkaamatta, välillä ryöpsähdellen, tekeminen on eräänlaista hössöttämistä, maltti on kadoksissa. Kaiken aikaa pitää toppuutella itseään että tuntisi olevansa itsessään "kotona"....
        Voi, voi ! Taas meni tautiraportiksi. Itse en pidä oman terveydentilan seurantaa mitenkään negatiivisena vaan pikemminkin oman tilanteen kartoittamisena ja haltuun ottona.

        Tietysti se ei välttämättä kiinnosta muita, ellei itsellä ole samantapaisia kokemuksia, mutta niin kai on kaiken kirjoittelun laita: EVK = "ei vois vähempää kiinnostaa" on käyttökelpoinen palaute kun jutut tympii..))
        Ja niinkin, että meitä ei ehkä pitäisi mitata samoilla mittareilla kuin ammattimaisia sisällöntuottajia. Ymmärrän, että me olemme täällä vertaisseurassa - toisten ikäihmisten parissa ja lähinnä rupattelemme, haemme yhteyttä, mahdollisesti virikkeitäkin omaan arkeemme.
        Hyvää pilvistä päivää kaikille..))
        demeter1

        Voihan demeter, en millään osaa mieltää sinua "hössöttäjäksi".
        Olen joskus muistaakseni maininnut arvomaailmasi, työsi ja kirjoitustesi perusteella sinut "Vappu Taipalemaiseksi". Kaikella kunnioituksella. Siis pelkästään positiivisessa mielessä. Pidän hänestä ja hänen tekemisistään paljon. Saisi olla enemmänkin esillä. Hänhän ajaa myös ikääntyneiden ihmisten asiaa ja esillä oloa.
        Toivottavasti tuo "hössöttämisvaihe" menee sinulla pian ohi ja palaat rauhalliseen itseesi ja siihen tuttuuden tilaan.

        Itse olen tempperamentiltani nopea. Siksi kait eilen mainitsit pirteäksi. Tekstikin on tällaista nopeaa ja poukkoilevaa :)
        Vuodevaatteiden vaihto otti voimille ja vedin hirsiä parin tunnin ajan. Jos jotain hyvää tästä mun "taudista" löytyy, niin olen saanut nukuttua. Uni huuhtoo aivoja sanotaan. Se kaikki unettomuuksien patoama kuona on nyt valunut nenästä ulos :)))
        /brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viehättävä maalaus taas, Sel-la. Kiva että laitat niitä tänne esille. Olen pitänyt kaikista, mutta harmittelen vain sitä, että tämä pieni kuva ei tee niille oikeutta. Olen yrittänyt olemattomilla taidoillani niitä suurentaa, vaan eipä onnistu.
        Tämä ja ikaisempi maalaismaisema välittävät tuttua levollisuutta ja värien harmoniaa.
        demeter1

        Minua askarruttaa, katsotteko Sellan maalausta profiilikuvasta, vai onko jokin keino nähdä se isompana? Tumpelo minä.
        Palstalla on monta taiteellista osallistujaa, maalausta, keramiikkaa ja käsitöitä.
        Ihanat harrastukset!
        Mkr


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan demeter, en millään osaa mieltää sinua "hössöttäjäksi".
        Olen joskus muistaakseni maininnut arvomaailmasi, työsi ja kirjoitustesi perusteella sinut "Vappu Taipalemaiseksi". Kaikella kunnioituksella. Siis pelkästään positiivisessa mielessä. Pidän hänestä ja hänen tekemisistään paljon. Saisi olla enemmänkin esillä. Hänhän ajaa myös ikääntyneiden ihmisten asiaa ja esillä oloa.
        Toivottavasti tuo "hössöttämisvaihe" menee sinulla pian ohi ja palaat rauhalliseen itseesi ja siihen tuttuuden tilaan.

        Itse olen tempperamentiltani nopea. Siksi kait eilen mainitsit pirteäksi. Tekstikin on tällaista nopeaa ja poukkoilevaa :)
        Vuodevaatteiden vaihto otti voimille ja vedin hirsiä parin tunnin ajan. Jos jotain hyvää tästä mun "taudista" löytyy, niin olen saanut nukuttua. Uni huuhtoo aivoja sanotaan. Se kaikki unettomuuksien patoama kuona on nyt valunut nenästä ulos :)))
        /brinkkala

        Minulla tämä sivusto tökkii niin pahasti, että alkaa jo ottaa päähän. Viestit eivät lähde liikenteeseen. Kopioi/liitä toiminto ei ole toiminut aikoihin.
        Brinkkalalle piti sanomani, että kiitos vain vertauksesta, vaikka ei olisi ihan nappiin mennytkään. Vappu Taipale on tosiaan muokannut asenteita ikäihmisten kohdalla: "Ikä ei ole menetys vaan saavutus". (Vaikka aina ei siltä tunnu).

        Kiva kuulla brinkkala että tautisi alkaa hellittää. Pysy vain nopeana ! "Nopea, kapea ja upea"
        olivat työelämän aikana tarpelliset valttikortit. Nyt riittää vähempikin...
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla tämä sivusto tökkii niin pahasti, että alkaa jo ottaa päähän. Viestit eivät lähde liikenteeseen. Kopioi/liitä toiminto ei ole toiminut aikoihin.
        Brinkkalalle piti sanomani, että kiitos vain vertauksesta, vaikka ei olisi ihan nappiin mennytkään. Vappu Taipale on tosiaan muokannut asenteita ikäihmisten kohdalla: "Ikä ei ole menetys vaan saavutus". (Vaikka aina ei siltä tunnu).

        Kiva kuulla brinkkala että tautisi alkaa hellittää. Pysy vain nopeana ! "Nopea, kapea ja upea"
        olivat työelämän aikana tarpelliset valttikortit. Nyt riittää vähempikin...
        demeter1

        Voi ei, "kumitan" Vappu Taipaleen viitan yltäsi. Noin, demeterhän se siellä omana itsenään :)
        Flunssa heĺlittää, mutta huuliherpers leviää. Nyt jo todella olen rupinen.

        Arvelen Suomi24-sivustolla olevan häikkää, koska minulta häviää myös tekstit.

        Ei anneta periksi.
        /brinkkala


    • Taide on kirvoittanut keskustelioita. Skillaan työt edustavat vanhaa koulukuntaa. Peltoa, lato ja horsmankukkia. Harmaaltahan latomaisema näyttää.

      Kun viimeksi siveltimiä käytin oli kesä 2021. Ystävättäreni kanssa vietettiin taiteitten yötä.
      Kuten nimikin sanoo, olimme nostaneet maalaustelineet mökin pihalla, töiden ohella grillasimme, saunoimme ja naukkailimme viiniä.

      Tyylini maalata on luonnollisesti omanlaiseni. Maisemia en enkä kukkasia maalaile vaan mitä milloinkin mielessä liikkuu, absrakteja aiheita.

      Kun särin selkäni v. 2016 maalasin kuparipannuja eri asennoissa, kannella tai ilman. Sarjan nimeksi pistin L2 hiushalkeamat.

      Takana on vastoinkäymisten torstai vaikka onnistuin maalaamaan "nurkkaan heitetyn laukun" keramiikkatyöni ja se meni lasitepolttoon.

      Mieheni lapset olivat Korvessa. Pyysin heitä lataamaan talviteloilla olleen toisen automme akun ja ajamaan auton vuokrakatoksesta talliimme. No, koimme ikävän yllätyksen, joku oli särkenyt auton etuoven kahvan. Ei kuitenkaan ollut päässyt auton sisään, mutta jälki oli ikävän näköistä. Suutuspäissään kai repäissyt tuulilasin pyyhkijänkin irti.

      Kävin tänään romuttamossa, sieltä löytää varaosia vanhoihin autoihin, niin nytkin. Ensiviikolla auto saa uuden, vanhan kahvan lukkoineen, romuttamon korjaamolla.

      Minulle jää aina nämä organisointi tehtävät, joten tämä päivä meni asioiden järjestelyissä.. Uuden akunkin kävin ostamassa vanhaan kaltoin kohdeltuun kaunottareemme.



      Värikästä syntyi ; ))

      • Anonyymi

        Toisilla on tyyliä, toisilla pelkkää tyylittömyyttä.


      • Anonyymi

        Sellan maalaus ei ole harmaa, yrität vain kateellisena sen mitätöidä. Minä näen siinä ladon lisäksi punaisia horsmia, sinisen taivaan, koivujen valjeat rungot ja vihreyden. Rauhallinen kesätunnelma, lato salaperäinen.


      • Anonyymi

        Tuo on minusta tahditonta arvostelua Sel-lan maalauksista. Sanon tämän, koska minä otin latomaalauksen esiin jatkumona edellisen ketjun kukkamaalaukseen ja sen taidokkaaseen värien käyttöön.
        Eilen aamulla kirjoitin latomaalauksesta, mutta se teksti hävisi. Miksiköhän? Oli siis jo ennen taiteista puhumista tässä ketjussa.
        Pahoitteluni Sel-la, en millään muotoa arvannut, että maalaustesi "kehuminen" aiheuttaisi taas tällaista :(
        /brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on minusta tahditonta arvostelua Sel-lan maalauksista. Sanon tämän, koska minä otin latomaalauksen esiin jatkumona edellisen ketjun kukkamaalaukseen ja sen taidokkaaseen värien käyttöön.
        Eilen aamulla kirjoitin latomaalauksesta, mutta se teksti hävisi. Miksiköhän? Oli siis jo ennen taiteista puhumista tässä ketjussa.
        Pahoitteluni Sel-la, en millään muotoa arvannut, että maalaustesi "kehuminen" aiheuttaisi taas tällaista :(
        /brinkkala

        Missä Sel-lan maalauksiin voi tutustua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä Sel-lan maalauksiin voi tutustua?

        Sel-la on vaihdellut profiiliin maalauksiaan. Hänellä on myös ollut maalauksiaan esillä omalla paikkakunnallaan eri näyttelyissä. Niin olen ymmärtänyt.
        /brinkkala


    • Voi tätä aamupäivää, kun Niilo ei saanut ruokaa, sitä surkeutta.
      Vaan veriarvo oli kohdallaan, joten lääkitys puree.
      50g oli vielä paino pudonnut, toivottavasti alkasi vähän nousta takaisin.
      Se on sama, kun ihmiselläkin, että liikatoimita lisää kierroksia ja paino putoaa ja vajaatoiminta hidastaa, saattaa paino nousta.
      Ruokarepun täydennystäkin hain tänään.

      Katsoin tuota Sel-lan taulun kuvaa. Pidän siitä, tuo rauhaisa tunnelma, joka siitä mielestäni välittyy, vetoaa minuun.

      Minäkin olen pientä voimistelua harrastellut ja tuota jokakeväistä 2kg painojen nostelua.
      Vähän se niskoihin rupesi ottamaan, välillä tuli hetkiä, niinkuin pää ei olisi ihan paikallaan.
      Tuntuu, näin talven loppupuolella, että voimat alkavat katoamaan, kunnes taas pääsee lempipuuhiinsa kevään koittaessa.

      • Anonyymi

        Ihan pakko on kertoa tyttären lähettämästä kissavideosta jokin aika sitten.
        Hän oli vaihtamassa vuodevaatteita ja laittanut aluslakanan vähän huolimattomasti. Oli jäänyt kuprua ja vekkiä lakanaan sängyn ja seinän väliin. Vanhempi kissa korjasi asian ja etukäpälällään työnsi lakanan kuprut ja vekit sileiksi :) Kyllä ne osaa.
        /brinkkala


      • Anonyymi

        Niilolla menee paremmin kuin minulla, Eliaana, kun lääkitys puree..)) Kiva kuulla. Hellää ja asiantuntevaa hoitoa kun saa osakseen niin kyllä kelpaa tervehtyä.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan pakko on kertoa tyttären lähettämästä kissavideosta jokin aika sitten.
        Hän oli vaihtamassa vuodevaatteita ja laittanut aluslakanan vähän huolimattomasti. Oli jäänyt kuprua ja vekkiä lakanaan sängyn ja seinän väliin. Vanhempi kissa korjasi asian ja etukäpälällään työnsi lakanan kuprut ja vekit sileiksi :) Kyllä ne osaa.
        /brinkkala

        Brinkkalalle
        Kissat ovat tosi viisaita. Tyttäresi video on hyvä esimerkki siitä kissan älystä. Kissa oli tietysti seurannut petaamista aiemmin ja tiesi lakanoiden oltava sileänä.

        Omista kissoistani Pessi osaa ilmoittaa haluaako se ulos vai ruokaa.
        Se tulee istumaan eteeni ja alkaa tuijottaa silmiini. Kun kysyn mitä sinä haluat, ulosko, jos se haluaa se räpäyttää molemmilla silmillä, joo. jos se ei halua ulos se vain tuijottaa herkeämättä. Kun sitten kysyn, haluatko ruokaa, se lipaisee kielellään alahuultaan.
        Näillä ilmeillä tiedän sitten antaa joko ruokaa tai päästää hetkeksi ulos.
        Missi kissa ei tee näitä ilmeitä, sillä on omat juttunsa.
        t tepa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihan pakko on kertoa tyttären lähettämästä kissavideosta jokin aika sitten.
        Hän oli vaihtamassa vuodevaatteita ja laittanut aluslakanan vähän huolimattomasti. Oli jäänyt kuprua ja vekkiä lakanaan sängyn ja seinän väliin. Vanhempi kissa korjasi asian ja etukäpälällään työnsi lakanan kuprut ja vekit sileiksi :) Kyllä ne osaa.
        /brinkkala

        Eläimet ylipäätään ovat älykkäänpiä, kuin ihminen kuvittelee.
        Jos ne osaisivat puhua, luulenpa, että älyssä jäisi moni ihminenkin toiseksi.
        Kissahan pitää siitä, että asiat ovat kohdallaan.
        Niilo usein aamulla makaa mun tuolissani olohuoneessa. eräänä iltana jätin pääntaustyyni
        pystyyn käsinojan reunaan.
        Kissa makasi aamulla tyynyn päällä. Oli järjestänyt sen alustakseen.

        Nyt kun oltiin lääkärissä hoitopöydällä ja tietysti pidettiin kiin, kun lääkäri verikokeen otti.
        Sitten kun homma oli ohi, meni liukkaasti koppaansa.
        Sanoinkin lääkärille, etten ole ennen sen nähnyt menevän kantokassiinsa, yleensä aina vähän haraa vastaan sinne laitettaessa.
        Koki turvaksi sen paikan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niilolla menee paremmin kuin minulla, Eliaana, kun lääkitys puree..)) Kiva kuulla. Hellää ja asiantuntevaa hoitoa kun saa osakseen niin kyllä kelpaa tervehtyä.
        demeter1

        Kyllä se lääkitys varmaan Sinullakin vielä puree. Saattaa mennä jokunen viikko.
        Toivotaan, että pääset taudista kokonaan eroon.


      • Eliaana kirjoitti:

        Kyllä se lääkitys varmaan Sinullakin vielä puree. Saattaa mennä jokunen viikko.
        Toivotaan, että pääset taudista kokonaan eroon.

        Otan kantaa lääkkeiden sopivuudesta. Sain reipas kuukausi sitten kipulääkettä selkä-,ja lonkkavaivoihini. Eivät sopineet psyykkeelleni joten lopetin.

        Sain eilen puhelinsoiton sairaanhoitajalta. Hän ehdotti toista lääkettä.

        Otin illalla tätä uutta lääkettä, joka korvasi edellisen.

        Tänäaamuna selkäni kivut olivat pois ja pystyn kävelemään suorassa, sen huomasi kuopuskin joka ilahtui ryhdistäni. Lonkkakipuja tunnen vielä jos innostun irrottelemaan fiilinkejäni.

        Nyt näyttää lupaavalta.


      • korppis kirjoitti:

        Otan kantaa lääkkeiden sopivuudesta. Sain reipas kuukausi sitten kipulääkettä selkä-,ja lonkkavaivoihini. Eivät sopineet psyykkeelleni joten lopetin.

        Sain eilen puhelinsoiton sairaanhoitajalta. Hän ehdotti toista lääkettä.

        Otin illalla tätä uutta lääkettä, joka korvasi edellisen.

        Tänäaamuna selkäni kivut olivat pois ja pystyn kävelemään suorassa, sen huomasi kuopuskin joka ilahtui ryhdistäni. Lonkkakipuja tunnen vielä jos innostun irrottelemaan fiilinkejäni.

        Nyt näyttää lupaavalta.

        Hyvä, että löytyi sopiva.
        Kipulääkkeiden skaala on leveä, erilaisia vaikuttavia aineita.
        Myös mahdollisten sivuvaikutusten määrä on monasti lavea.
        Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.
        Älä nyt kuitenkaan innostu liikaa ´´ revittelemään´´, vaikka kivut ovatkin poissa. Ei meistä vanhoista kuitenkaan uusia saa.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Eläimet ylipäätään ovat älykkäänpiä, kuin ihminen kuvittelee.
        Jos ne osaisivat puhua, luulenpa, että älyssä jäisi moni ihminenkin toiseksi.
        Kissahan pitää siitä, että asiat ovat kohdallaan.
        Niilo usein aamulla makaa mun tuolissani olohuoneessa. eräänä iltana jätin pääntaustyyni
        pystyyn käsinojan reunaan.
        Kissa makasi aamulla tyynyn päällä. Oli järjestänyt sen alustakseen.

        Nyt kun oltiin lääkärissä hoitopöydällä ja tietysti pidettiin kiin, kun lääkäri verikokeen otti.
        Sitten kun homma oli ohi, meni liukkaasti koppaansa.
        Sanoinkin lääkärille, etten ole ennen sen nähnyt menevän kantokassiinsa, yleensä aina vähän haraa vastaan sinne laitettaessa.
        Koki turvaksi sen paikan.

        Mukavaa on lukea teidän, Tepa ja Eliaana, kissajuttuja. Ovat niin inhimillisiä :)
        Kaikkien huonojen uutisten keskellä on hyvä lukea mukavia juttuja.
        /brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mukavaa on lukea teidän, Tepa ja Eliaana, kissajuttuja. Ovat niin inhimillisiä :)
        Kaikkien huonojen uutisten keskellä on hyvä lukea mukavia juttuja.
        /brinkkala

        Kiitos brinkkala, maailma on kyllä ikäviä uutisia täynnä.
        Äsken katselin nettilehteä ja aivan kamala, 70-vuotiaan navetassa lehmät aivan kamalassa kunnossa. Kuvatkin alkoi oksettaa.
        Itse, kun tuon kissan kanssa olen ympäri vuorokauden, niin hyvin ymmärre toisiamme.
        Velipoikakin välillä ihmettelee, että ihan kun se ymmärtäis sun puhettas.
        Kissa oppii kyllä tunnistamaan sanoja, ei ehkä niin montaa, kuin koira, mutta eleet ja äänenpainot ovat hyvin käyttökelpoisia kommunikointivälineitä.

        Oletko jo itse toipunut taudistasi, tuolla ylenpänä taisin lukea, että joku tauti oli Sinut kiinni saanut.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Kiitos brinkkala, maailma on kyllä ikäviä uutisia täynnä.
        Äsken katselin nettilehteä ja aivan kamala, 70-vuotiaan navetassa lehmät aivan kamalassa kunnossa. Kuvatkin alkoi oksettaa.
        Itse, kun tuon kissan kanssa olen ympäri vuorokauden, niin hyvin ymmärre toisiamme.
        Velipoikakin välillä ihmettelee, että ihan kun se ymmärtäis sun puhettas.
        Kissa oppii kyllä tunnistamaan sanoja, ei ehkä niin montaa, kuin koira, mutta eleet ja äänenpainot ovat hyvin käyttökelpoisia kommunikointivälineitä.

        Oletko jo itse toipunut taudistasi, tuolla ylenpänä taisin lukea, että joku tauti oli Sinut kiinni saanut.

        Kiitos kysymästä, Eliaana.
        Ensimmäinen vastaus hävisi taas, uusi laite sisäänajossa.
        11. päivä menossa. Nuhaa vielä vähän ja naama ruvella. Oikeassa ohimossa ajoittain vihlontaa. Sitä seuraan, onko tulehdus vai rasitusvamma jostain väärästä asennosta.
        Eiköhän tämä tästä. Tyhmää flunssasta kertoilla, mutta ei muutakaan tapahtumaa ole :)

        Hauskaa pääsiäistä 🐥


    • Anonyymi

      Hassua, aussisukulaiseni mies on taiteilija ihan työkseen ja maalaa sekä kukka-, maisema- että abstrakteja värikkäitä tauluja. Kerran tämä sukulainen kävi Suomessa ollessaan näyttämässä Bukowskilla kuvia hänen töistään, josko ottaisivat vaikka myyntiin. Vastaus oli ei, suomalaiset tykkäävät harmaista latomaisematauluista. Tämä tapahtui jo vuosia sitten. En tiedä, onko suomalaisten maku muuttunut vuosien saatossa.

      Mira

      • Anonyymi

        On paljon suomalaisia, jotka tietävät mikä on taidetta ja mikä ei,
        eivätkä sorru harrastelijoiden toritaiteeseen.
        Toritaiteen ihailijoilla ei ole tietoa oikeasta taiteesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On paljon suomalaisia, jotka tietävät mikä on taidetta ja mikä ei,
        eivätkä sorru harrastelijoiden toritaiteeseen.
        Toritaiteen ihailijoilla ei ole tietoa oikeasta taiteesta.

        Aika suppea käsitys Sinulla.
        Itse näen asiaa näin, kun tässä linkissä kerrotaan.
        https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/jk/5ttjk/mitä-taide-on-pdf:file/download/7bdbdd54079ec5c9c48635e36ece01ec2818d5ad/Mitä taide on.pdf




      • Anonyymi

        Tämä oli kehu Sel-lan maalauksille. Ihan taideliikkeen johtajan suusta sanottua. Latomaalauksiahan meillä maalaa mm Vionoja ja Palmu.

        Mira


      • Anonyymi

        .... tai sitten Bukowskin virkailijalla oli huono päivä. 😀
        Eräs tuttavani ehkä kuitenkin allekirjoittaa mielipiteen Hän työskenteli huutokauppakamarissa, jossa usein myytiin kuolinpesiä. Hän sanoi, ettei ole eläissään nähnyt niin paljon harmaita ja rumia tauluja kuin tuona aikana.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Minulla on seinälläni Juhani Palmun latomaalaus 80-luvulta . Juhani Palmu oli aikoinaan arvostettu taiteilija joka tuli kuuluisaksi lato maalauksistaan.
      Hänen veljensä Jan Palmu taas erikoistui asetelmiin.

      Sel lan latomaiseman hienostuneet värit ja rakennuksen asettelu maisemaan tuo harmonisen vaikutelman.

      Jos olisi valittavana Juhani Palmun lato maalaus tai Sel lan maalaus niin sel-lan maalaus voittaisi kirkkaasti.

      Taide on niin moniulotteista ja siitä meillä jokaisella on oma näkemyksemme joten
      kunnioittakaamme toistemme näkemyksiä ja saavutuksia taiteen saralla.

      • Anonyymi

        tämä kommentin kirjoitti tepa


    • Iltaa@ Jänskä kirjoitin pitkän jutun autoamme kohdanneesta ilkivallasta. Kuitenkin maininta Skillanin taulusta kirvoitti äimistelemään.

      Harmaa lato kokonaisuutena harmaan värisävyinen. Näinkö tosiaan ihan väärin?

      Eikös Skillasakin kirjoittanut, että hänen miehensä piti hänen taulujaan värittöminä.

      • Anonyymi

        Ketään ei kiinnosta boifrendisi autonromu . Koita nyt vaan kestääelämän tilanteesi, tämän palstan kirjoittajat ei siihen ole syyllisiä.


    • Anonyymi

      Tänään oli melko tuhruinen päivä, räntäsadetta pitkin päivää. Sopi hyvin omaan mielialaan, siksi tätä palstaa aloin plaraamaan. Olisiko kukaan katsonut myöhäisillan dokumenttia, Pohjois-Koreasta paenneesta perheestä. Hirmuvaltiaiden julmuudesta joutuu vieläkin jatkuvasti hämmästymään. Perheen kertomaa elämästään, miljoonien kansalaisten aktiivista aivopesua, kaikki vain heidän johtajansa ilostuttamiseksi. Monenlaista kauhisteltavaa, mutta tieto, kakan varastamisesta, jos riittävää määrää ei ole luovutettavaksi valtiolle. Ellei ole syötävää, ei ole ulostettavaa, josta seuraa rangaistus. Ulostetta käytetään lannoitteena, siksi tavoitetuottavuus määrätty. Satelliitteja lähetetään avaruuteen mahtaillen. Mikä on ihminen?
      Kiitos, kun sain purkaa surullisen tunteen, näytetyn perheen ja heidän kansansa kärsimyksistä.
      Jatketaan rauhallista iltaamme, omissa lämpöisissä kodeissamme, omassa rauhassamme, toistemme lähimmäisinä, kipua ja surua tuntevina ihmisinä.
      Kevät aurinkoa odotellen, kaikille sen lämpöä toivoen, kipua ja surua lievittämään.

      • Anonyymi

        Kaikkea hyvää sinulle🩷


      • Anonyymi

        Seurasin ko. ohjelmaa,ja tunsin suurta myötätunntoa isoäitiä kohtaan, joka kyynelsilmin kaipasi kotiin ja kertoi, että kaikki kansa raataa ja uhrautuu rakkaan Kim il Sungin ilahduttamiseksi, koska hän on niin kiltti ihminen. Myöhemmin hän arvioi uudelleen kokemuksiaan ja kysyy, onkohan hänelle valehdeltu.
        P-Korea kasvattaa kansalaiset tarhaikäisestä asti uskomaan, että koko muu maailma, USA ensi sijassa, haluaa vain pahaa p-korealaisille. Ainoa turva on rakastettu johtaja.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Seurasin ko. ohjelmaa,ja tunsin suurta myötätunntoa isoäitiä kohtaan, joka kyynelsilmin kaipasi kotiin ja kertoi, että kaikki kansa raataa ja uhrautuu rakkaan Kim il Sungin ilahduttamiseksi, koska hän on niin kiltti ihminen. Myöhemmin hän arvioi uudelleen kokemuksiaan ja kysyy, onkohan hänelle valehdeltu.
        P-Korea kasvattaa kansalaiset tarhaikäisestä asti uskomaan, että koko muu maailma, USA ensi sijassa, haluaa vain pahaa p-korealaisille. Ainoa turva on rakastettu johtaja.
        Mkr.

        Lauantaiaamua ja pilvipoudalla jatkuu, lunta tuli sen verran, että jalat kastuu ulos mentäessä.
        Olen nolona ja tuskastunut noista "kehuista" mitä olette antaneet, että useammalla vilpitön on kiitos, mutta silti totuuden tietäen, koen liiallisena nämä kiitokset.
        Sen kymmenkunta vuotta minkä "taiteilijana" elin, ei kiitosta juurikaan tuonut, en odottanutkaan, oli vaan halua kokea mihin pystyn ja vähäiseksi tunsin taitoni, ei opettajakaan liioin kiitosta antanut.
        Ano 18,19 aivan oikein sanot, toritaidetta minun tauluni ovat, hyvin tiedän eron maalauksen ja töherryksen välillä.
        Ano 22,18 uskon , että hyvillä ajatuksilla tuon lausumasi annoit;)

        En lähde puolustelemaan kuviani, tehty mikä tehty ja älä brinkkala huonoa mieltä tunne, arvostan kiitostasi, korjaan, että yhdessä pienessä näyttelyssä tauluni on ollut, pois sulkien opiston näyttelyt ja ainoa rahalla ostettu taulu juuri tästä näyttelystä ostettiin.

        Demeter sisua minulla riittää ja olen vielä hyvin periaatteellinen, jos jotakin aloitan sen yritän tehdä.
        Kyllä se jo 80 polkeman jälkeen jo hampaita kiristää, mutta sata on aina tavoitettu.
        Kerroin aiemmin poskeni turpoamisesta ja lääkärissä käynnistä.
        Lääkärille yritin selittää, että luulen leukaluuni naksahtaneen, ei sitä ole on sylkirauhasen tulehdus, siinä sitten näytettiin kuvaa kilpirauhasestakin, siitäkin kerroin.
        Tulehdusarvot nousi, totta kai, ja kolmet kokeet viikon aikana ja antibiootti kuuri hoitoon.
        Viikko meni ja poski pysyi pulleana, nyt kolmen viikon päästä on oikeassa mallissa, näin oma diagnoosi piti paikkansa, silti en väitä lääkäri olevani;)
        Lääkärikin voi erehtyä, näin koen tuon "taiteilijana " olonikin, vahingossa joku paremmin onnistui, kuka paremmin kipunsa tuntee kuin okainen itse.

        Olen katsonut sarjoja Pohjois-Koreasta ja ei niitä todeksi uskoisi, ihmishenki ei siellä paljon paina, sähköäkin saavat määrätunnein.
        Härän vetämät vaunut tuo tynnyreillä vettä ja samalla kuljettaja toimittaa ruokatarpeita.
        Kylän aukeamalla joka aamu kovaäänisestä kuuluu ohjeet voimistelulle ja naiset voimistelevat, lapset marssivat kouluun, tietenkin kärjistetty sarja, mutta antaa hyvän kuvan siellä olevasta menosta.
        Hyväosaiset sielläkään ei puutetta tunne.

        Brinkkala kerroit tyttäresi kissasta, viisaita ovat, niitä touhujaan katselen Facesta, hyvä että Niilo on saanut arvot kohdilleen, ikävä se on eläimen kipuja tunnistaa, kyllä se paino nousee, kun kesäkin edessä ja maalle pääsette.
        Demeter, älä ylikierroksiasi päiväile, minäkin aina niillä kierroksilla elelen, ajatus lentää yksin tässä kirjoittaessa kirjaimet vaihtaa paikka, kun ajatus edelle lentää.
        Kaikki yöt unia katselen, milloin missäkin mennen, mutta kai se on minun elämäni rikkaus tai köyhyys.

        Korpikirjailijalle sanon, että lue uudelleen mieheni sanomiset ja sinä tietenkin teet kaiken paremmin kuin minä, mutta emmehän kilpaile ???
        Minä en mihinkään elämääni sinulta mallia ota, ihan omaehtoisesti elelen.

        Nyt alan sämpylä taikinaa vääntämään ja perunalaatikon uuniin laitan, mitä muuta keksinkään, ehkä lohifileen myös.
        Mielitekoja kaikki ja niitähän minä pyrin aina tekemään.

        Kivaa viikonloppua teille kirjoittajat ja lukijat.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Lauantaiaamua ja pilvipoudalla jatkuu, lunta tuli sen verran, että jalat kastuu ulos mentäessä.
        Olen nolona ja tuskastunut noista "kehuista" mitä olette antaneet, että useammalla vilpitön on kiitos, mutta silti totuuden tietäen, koen liiallisena nämä kiitokset.
        Sen kymmenkunta vuotta minkä "taiteilijana" elin, ei kiitosta juurikaan tuonut, en odottanutkaan, oli vaan halua kokea mihin pystyn ja vähäiseksi tunsin taitoni, ei opettajakaan liioin kiitosta antanut.
        Ano 18,19 aivan oikein sanot, toritaidetta minun tauluni ovat, hyvin tiedän eron maalauksen ja töherryksen välillä.
        Ano 22,18 uskon , että hyvillä ajatuksilla tuon lausumasi annoit;)

        En lähde puolustelemaan kuviani, tehty mikä tehty ja älä brinkkala huonoa mieltä tunne, arvostan kiitostasi, korjaan, että yhdessä pienessä näyttelyssä tauluni on ollut, pois sulkien opiston näyttelyt ja ainoa rahalla ostettu taulu juuri tästä näyttelystä ostettiin.

        Demeter sisua minulla riittää ja olen vielä hyvin periaatteellinen, jos jotakin aloitan sen yritän tehdä.
        Kyllä se jo 80 polkeman jälkeen jo hampaita kiristää, mutta sata on aina tavoitettu.
        Kerroin aiemmin poskeni turpoamisesta ja lääkärissä käynnistä.
        Lääkärille yritin selittää, että luulen leukaluuni naksahtaneen, ei sitä ole on sylkirauhasen tulehdus, siinä sitten näytettiin kuvaa kilpirauhasestakin, siitäkin kerroin.
        Tulehdusarvot nousi, totta kai, ja kolmet kokeet viikon aikana ja antibiootti kuuri hoitoon.
        Viikko meni ja poski pysyi pulleana, nyt kolmen viikon päästä on oikeassa mallissa, näin oma diagnoosi piti paikkansa, silti en väitä lääkäri olevani;)
        Lääkärikin voi erehtyä, näin koen tuon "taiteilijana " olonikin, vahingossa joku paremmin onnistui, kuka paremmin kipunsa tuntee kuin okainen itse.

        Olen katsonut sarjoja Pohjois-Koreasta ja ei niitä todeksi uskoisi, ihmishenki ei siellä paljon paina, sähköäkin saavat määrätunnein.
        Härän vetämät vaunut tuo tynnyreillä vettä ja samalla kuljettaja toimittaa ruokatarpeita.
        Kylän aukeamalla joka aamu kovaäänisestä kuuluu ohjeet voimistelulle ja naiset voimistelevat, lapset marssivat kouluun, tietenkin kärjistetty sarja, mutta antaa hyvän kuvan siellä olevasta menosta.
        Hyväosaiset sielläkään ei puutetta tunne.

        Brinkkala kerroit tyttäresi kissasta, viisaita ovat, niitä touhujaan katselen Facesta, hyvä että Niilo on saanut arvot kohdilleen, ikävä se on eläimen kipuja tunnistaa, kyllä se paino nousee, kun kesäkin edessä ja maalle pääsette.
        Demeter, älä ylikierroksiasi päiväile, minäkin aina niillä kierroksilla elelen, ajatus lentää yksin tässä kirjoittaessa kirjaimet vaihtaa paikka, kun ajatus edelle lentää.
        Kaikki yöt unia katselen, milloin missäkin mennen, mutta kai se on minun elämäni rikkaus tai köyhyys.

        Korpikirjailijalle sanon, että lue uudelleen mieheni sanomiset ja sinä tietenkin teet kaiken paremmin kuin minä, mutta emmehän kilpaile ???
        Minä en mihinkään elämääni sinulta mallia ota, ihan omaehtoisesti elelen.

        Nyt alan sämpylä taikinaa vääntämään ja perunalaatikon uuniin laitan, mitä muuta keksinkään, ehkä lohifileen myös.
        Mielitekoja kaikki ja niitähän minä pyrin aina tekemään.

        Kivaa viikonloppua teille kirjoittajat ja lukijat.

        Se on kateellinen sinulle koska olet rakastettu niin livessä kuin palstoilla. Sinulla on lastenlapsia ja lastenlastenlapsia, olet moniosaaja ja itsellinen omistusasunnossasi. Taulusi on miellyttäviä katsella, ottaisin omalle seinälle. Kyllä ansaitset kaikki kehut jotka saat ja mukavia rehellisiä nuo kehujatkin. Samoin suurin osa kirjoittajista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on kateellinen sinulle koska olet rakastettu niin livessä kuin palstoilla. Sinulla on lastenlapsia ja lastenlastenlapsia, olet moniosaaja ja itsellinen omistusasunnossasi. Taulusi on miellyttäviä katsella, ottaisin omalle seinälle. Kyllä ansaitset kaikki kehut jotka saat ja mukavia rehellisiä nuo kehujatkin. Samoin suurin osa kirjoittajista.

        "Se on kateellinen sinulle".

        Näin olen itsekin huomannut, kuinka hän "nokittelee" välillä ja sitten taas "lieruaa" olevansa paras ystävä, mutta heti kohta jatkaa, kuinka taitava hän on!

        Eräälle anonyymille hän taas kirjoitti maksaneensa veroja enempi, kuin ko. kirjoittaja, joten varokaa te, jotka ette ole maksaneet tarpeeksi edes veroja. Kristallipallosta hän katselee kaikkien verot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se on kateellinen sinulle".

        Näin olen itsekin huomannut, kuinka hän "nokittelee" välillä ja sitten taas "lieruaa" olevansa paras ystävä, mutta heti kohta jatkaa, kuinka taitava hän on!

        Eräälle anonyymille hän taas kirjoitti maksaneensa veroja enempi, kuin ko. kirjoittaja, joten varokaa te, jotka ette ole maksaneet tarpeeksi edes veroja. Kristallipallosta hän katselee kaikkien verot.

        Isottelee aina että meidän kaupunkiasuntomme vaikka asuu vuokralla siinä ja meidän toinen automme vaikka se toinen auto on boifrendin. Ja ne boifrendin taiteilija sukulaiset muka erittäin kuuluisia ja muka hänen seurapiiriään . Naurettavaa noita vanhoja matkakuvia tuputtaa tänne, kukaan niistä ei ole muuallakaan kiinostunut. Nuo leuhkinnat voi jättää omaan säälittävään arvoonsa, mutta raja ylittyy kun alkaa halveerata muita. Makriina käskee aina ettei vanhoja asioita saa ottaa esiin mutta tässä on nyt tuoretta esimerkkiä.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Lauantaiaamua ja pilvipoudalla jatkuu, lunta tuli sen verran, että jalat kastuu ulos mentäessä.
        Olen nolona ja tuskastunut noista "kehuista" mitä olette antaneet, että useammalla vilpitön on kiitos, mutta silti totuuden tietäen, koen liiallisena nämä kiitokset.
        Sen kymmenkunta vuotta minkä "taiteilijana" elin, ei kiitosta juurikaan tuonut, en odottanutkaan, oli vaan halua kokea mihin pystyn ja vähäiseksi tunsin taitoni, ei opettajakaan liioin kiitosta antanut.
        Ano 18,19 aivan oikein sanot, toritaidetta minun tauluni ovat, hyvin tiedän eron maalauksen ja töherryksen välillä.
        Ano 22,18 uskon , että hyvillä ajatuksilla tuon lausumasi annoit;)

        En lähde puolustelemaan kuviani, tehty mikä tehty ja älä brinkkala huonoa mieltä tunne, arvostan kiitostasi, korjaan, että yhdessä pienessä näyttelyssä tauluni on ollut, pois sulkien opiston näyttelyt ja ainoa rahalla ostettu taulu juuri tästä näyttelystä ostettiin.

        Demeter sisua minulla riittää ja olen vielä hyvin periaatteellinen, jos jotakin aloitan sen yritän tehdä.
        Kyllä se jo 80 polkeman jälkeen jo hampaita kiristää, mutta sata on aina tavoitettu.
        Kerroin aiemmin poskeni turpoamisesta ja lääkärissä käynnistä.
        Lääkärille yritin selittää, että luulen leukaluuni naksahtaneen, ei sitä ole on sylkirauhasen tulehdus, siinä sitten näytettiin kuvaa kilpirauhasestakin, siitäkin kerroin.
        Tulehdusarvot nousi, totta kai, ja kolmet kokeet viikon aikana ja antibiootti kuuri hoitoon.
        Viikko meni ja poski pysyi pulleana, nyt kolmen viikon päästä on oikeassa mallissa, näin oma diagnoosi piti paikkansa, silti en väitä lääkäri olevani;)
        Lääkärikin voi erehtyä, näin koen tuon "taiteilijana " olonikin, vahingossa joku paremmin onnistui, kuka paremmin kipunsa tuntee kuin okainen itse.

        Olen katsonut sarjoja Pohjois-Koreasta ja ei niitä todeksi uskoisi, ihmishenki ei siellä paljon paina, sähköäkin saavat määrätunnein.
        Härän vetämät vaunut tuo tynnyreillä vettä ja samalla kuljettaja toimittaa ruokatarpeita.
        Kylän aukeamalla joka aamu kovaäänisestä kuuluu ohjeet voimistelulle ja naiset voimistelevat, lapset marssivat kouluun, tietenkin kärjistetty sarja, mutta antaa hyvän kuvan siellä olevasta menosta.
        Hyväosaiset sielläkään ei puutetta tunne.

        Brinkkala kerroit tyttäresi kissasta, viisaita ovat, niitä touhujaan katselen Facesta, hyvä että Niilo on saanut arvot kohdilleen, ikävä se on eläimen kipuja tunnistaa, kyllä se paino nousee, kun kesäkin edessä ja maalle pääsette.
        Demeter, älä ylikierroksiasi päiväile, minäkin aina niillä kierroksilla elelen, ajatus lentää yksin tässä kirjoittaessa kirjaimet vaihtaa paikka, kun ajatus edelle lentää.
        Kaikki yöt unia katselen, milloin missäkin mennen, mutta kai se on minun elämäni rikkaus tai köyhyys.

        Korpikirjailijalle sanon, että lue uudelleen mieheni sanomiset ja sinä tietenkin teet kaiken paremmin kuin minä, mutta emmehän kilpaile ???
        Minä en mihinkään elämääni sinulta mallia ota, ihan omaehtoisesti elelen.

        Nyt alan sämpylä taikinaa vääntämään ja perunalaatikon uuniin laitan, mitä muuta keksinkään, ehkä lohifileen myös.
        Mielitekoja kaikki ja niitähän minä pyrin aina tekemään.

        Kivaa viikonloppua teille kirjoittajat ja lukijat.

        Vähän avaudun vielä, kun luin noita kommentteja ja jäi mielen päälle syyllistyen.
        En ole saanut mitään syventävää taidekriitikon koulutusta. Vankka kokemusasiantuntijuus klassisesta nykytaiteeseen on :)
        Onhan täysin eri asia mallittaa "elävä kuva"/luontokuva kankaalle ja jäljentää värit suoraan, kuin mielikuvituksen kuva, jossa myös värit ovat mielikuvituksen tuotetta ja otetaan usein sekoittamatta suoraan paletista. Palaan tuohon latokuvaan, jota harmaaksi sanottiin. Latohan on harmaa ja se oli Sel-lan fokus, johon katse kiinnittyi. Ladon ympärillä isot puut ja taivas ovat myös suoraan näkökentässä. Horsmat jäävät näkökentän rajalle, mutta näkyvät epätarkkoina kuitenkin.
        Jos Sel-lan fokus olisi ollut horsmissa, olisi hän maalannut ne tarkkoina ja lato, puut ja taivas epätarkkoina. Värimaailma olisi ollut ihan toinen.
        Tuli mieleeni maailmankuulu taiteilija Glaude Monet. Minulla oli ilo vuosia sitten käydä Espoon taidekeskus EMMAssa katsomassa hänen näyttelyään. Monet on kuuluisa hempeistä väreistään luontokuvissaan. Kaikki varmaan tietävät hänen unikkomaalauksensa. Siinä katse tarkentuu unikoihin, muut hämärtyy.
        Klassinen taide ja nykytaide eivät sulje toisiaan pois. Kaikelle on paikkansa ja aikansa.

        Jätän taidekommenttini tähän. Iloitsen kuitenkin edelleen, jos maalauksia profiileissa näen.
        /brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Isottelee aina että meidän kaupunkiasuntomme vaikka asuu vuokralla siinä ja meidän toinen automme vaikka se toinen auto on boifrendin. Ja ne boifrendin taiteilija sukulaiset muka erittäin kuuluisia ja muka hänen seurapiiriään . Naurettavaa noita vanhoja matkakuvia tuputtaa tänne, kukaan niistä ei ole muuallakaan kiinostunut. Nuo leuhkinnat voi jättää omaan säälittävään arvoonsa, mutta raja ylittyy kun alkaa halveerata muita. Makriina käskee aina ettei vanhoja asioita saa ottaa esiin mutta tässä on nyt tuoretta esimerkkiä.

        Sulle, mulle, sulle, mulle, sulle, mulle.
        Teidän elämässänne on varmaan lusikatkin jaossa, kun niin tarkkaan luetteloitte muittenkin omaisuudet.
        On se pikkusieluista, kun ei voi mitään asiaa ajatella ilman, että muistaa tuollaiset.
        Omassa elämässänne varmaan käytätte sähköäkin vain silloin, kun laskun maksaja on paikalla?
        Sillä onhan myös teillä omatkin asianne huolella jaoteltu.
        Se on toisilla verissä.


    • Huomenta Korvesta@

      Skillan luin miehesi sanat.

      "Mieheni sanoin, et sinä maalata osaa, mutta värisilmä on kohtalainen, hohhoijaa."

      Saihan harmaansävyni mainitseminen aikaa
      tynnyreiden kolinan. Arvostelun vastaanotto luonnollisesti on kivaa jos kehutaan ja ikävää jos ei. Negatiiviseksi koettu arvostelu on isku itsetuntoon.

      Se, että kirjoittajat riitauttavat asian toisen ihmisen kautta, polarisoimalla ne tekemisiini, ikäänkuin en olisin kaikessa epäonnistunut.

      Kirjoituksieni kääntämiset päälailleen, johtuu itseasiassa kateudesta. Elämäni mieheni rinnalla on muistelemisen arvoista, se on ollut meidän molempien intohimoista koostunut matka. Elämme sopusointuista onnellista elämää.

      Yli 17-vuotta on kun kihlauduttiin, se oli lupaus avioliitolle, eikö sitä niin sanota. Kuopus sanoi eilen, että olen aina mieltänyt, että olette aviopari. Kevät koittaa, 🫠 mitähän se tuo tullessaan.

      • Anonyymi

        Hienoa kun edes kuopus mieltää🤣🤣🤣


      • Anonyymi

        "Kuopus sanoi eilen, että olen aina mieltänyt, että olette aviopari. Kevät koittaa, 🫠 mitähän se tuo tullessaan."

        Sanopa muuta?

        Onhan sinulla vielä selittämistä avioeroonne syyt ja kihlattusi lapsiin perintöineen, kuinka kihlattusi tuli suomeen, mukamas "kielitaidottomana"ja hänen lapset peri äitinsä Posiolla?

        Onneksi luotat esikoiseesi ja kuopuksesi sanontaan, että olet "paras kaikista," koska maksat verojakin niin paljon! Köyhät kyykkyyn, kun Korppis mesoaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kuopus sanoi eilen, että olen aina mieltänyt, että olette aviopari. Kevät koittaa, 🫠 mitähän se tuo tullessaan."

        Sanopa muuta?

        Onhan sinulla vielä selittämistä avioeroonne syyt ja kihlattusi lapsiin perintöineen, kuinka kihlattusi tuli suomeen, mukamas "kielitaidottomana"ja hänen lapset peri äitinsä Posiolla?

        Onneksi luotat esikoiseesi ja kuopuksesi sanontaan, että olet "paras kaikista," koska maksat verojakin niin paljon! Köyhät kyykkyyn, kun Korppis mesoaa.

        Mesoo ja meuhkaa, niin tekee kade köyhimys. Kun on niin monta asuntoakin ostanut, mutta ainuttakaan ei ole käteen jäänyt.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Kuopus sanoi eilen, että olen aina mieltänyt, että olette aviopari. Kevät koittaa, 🫠 mitähän se tuo tullessaan."

        Sanopa muuta?

        Onhan sinulla vielä selittämistä avioeroonne syyt ja kihlattusi lapsiin perintöineen, kuinka kihlattusi tuli suomeen, mukamas "kielitaidottomana"ja hänen lapset peri äitinsä Posiolla?

        Onneksi luotat esikoiseesi ja kuopuksesi sanontaan, että olet "paras kaikista," koska maksat verojakin niin paljon! Köyhät kyykkyyn, kun Korppis mesoaa.

        Kiinnosta... kiinnostaa elä vaan kirjoita EVVK.

        Hauskinta on lukea kuinka pihalla olet, vaikka kaikkesi teet.


      • Anonyymi

        Kaikkien meidän elämä avuomiehiemme rinnalla ja lastemme isät ovat muistelemisen arvoisia , vuosikymmenet, jopa 50 , 60 v yhteistä elämää rakentaen, yhteistä kotia vaalien. Matkoja on tehty, mutta ei ne sentään tärkein intohimo elämässä ole. Kahdenkeskiset asiat ei kuulu julkiselle palstalle.


    • Virvon varvon vitsasella, kevätpajulla kosketan
      vetreäksi virvoittelen, terveheksi toivottelen
      lonkkavaivat varvikkoon, polvikivut kivikkoon
      influenssat, kilpirauhaset rauhoittukoot,
      harmitukset, kinat, huolet huitsinnevadaan
      auringonsäteitä aamuihin , pirteyttä päiviin
      lämpöä, läheisyyttä , turvaa taipaleelle
      kukkia poluille, linnunlaulua ilmoille ja sydämiin!

      Hyvää palmusunnuntaita!

    • Anonyymi

      Haluaisin nähdä Saimaan norpan elävänä köllöttelemässä jään reunalla.
      Saimaalla on oma hyljekantansa jääkauden jälkeen sinne jääneitä Harmaahylkeitä.

      Suomenlahdella varmaan näiden sukulaisia.
      Just eilen kerrottiin Yle-Suomen kanavalla, että kuutti oli löydetty laillisesta verkosta kuolleena.
      - on se harmi, meinasin.

      • Palmusunnuntai ja virpomisen aika, kuten Ramoona jo tekikin ja kaikki vaivamme vitsoi kuulumattomiin.
        Tuohon minäkin haluan vitsani kanssa osallistua, johan on kumma, jos vaivat ei katoa;)
        Minun elämässä ei tuo virpominen ole ollut milloinkaan tärkeä ja virpojia on nuukan puoleisesti käynyt.
        Ortodoksiselle kirkolle on pääsiäinen suuri juhla, kärsimyksestä ylösnousuun ja suuren juhlaan.
        Minulle se on yksi kevään juhla ja antaa jo aavistuksen kesästä, pajunkissoineen.
        Joskus paljonkin tipuja ja ruohoja laittelin, lasten pieninä ollessa, mutta nyt jää melkeinpä vain narsissi kimppuun.
        Tietenkin rahkapiirakka ja mämmituokkonen kuuluu asiaan, kana jossain muodossa.

        Surullista on kuulla aina noita kuuttien kuolemia verkkoihin, mutta kanta kaiketi kuitenkin säilyy, elämään kuuluu kuolemakin, mutta näin pienen harvinaisen elämän loppuminen aina koskettaa.

        Brinkkala puhut taiteesta asiantuntijan tavoin, minä en osaa sitäkään taitoa,
        Toki nämä suurten taiteilijoiden teokset ovat pysähdyttäneet, mutta muilta osin aivan tumpelo olen.
        Monet olikin suuri valojen ja varjojen maalari, maalaisi teostaan aamu, päivä ja ilta valoissa saaden eri näkemykset esiin.
        Ihminen näkee maisemankin eritavoin ja sehän se pitäisi osata kuvata, siis oma näkemys.
        Piirtäminen on minulle aivan olematon, mutta öljyllä tehden jotakin jopa onnistuu.
        Nyt luulen, että asia on pohdittu ja lopputulos arvioitu, jääköön omaan oloonsa taiteeni;)

        Tein puolukkapuuron eilen, pitkästä aikaa ja on hassua, että tämäkin asia toi mieleeni mieheni.
        Hän aina vatkasi puuron ja kehui, että puolella puuro lisääntyi hänen vatkauksessaan, no ilmavaa puuro olikin syödä.
        Hänen nokkelat arvionsa eri tilanteissa tulee aina mieleen jonkun asian yhteydessä.
        Se 46 vuotta jätti monia tilanteita ja niiden selvityksiä ajatuksiin ja aina näin putkahtavat esiin.
        Sitäkin aina pohdin, miten olisikaan elämä nyt, jos hän olisi saanut pidemmän elämän.

        Oletteko laskeneet miten monta VC arkkia käytätte päivisin, siitäkin kuulin tehdyn testejä, ja oikein käyttäen voi säästää 100 euro vuodessa.
        Kaikkea sitä tutkitaankin, mutta jätänpä näin sunnuntai pohdintaan tämänkin asian,;););)

        Ikkunasta näin vilauksen äidistä ja pikkupojasta, äidillä kädessä muovikassi, mistä virpomavitsat kurkisteli, virpomaan olivat menossa ja joku iso-vanhempi sai vitsat itselleen toivotuksineen ja pikkupoika jonkun makeispussin
        Ottakaa iloiten virpojat vastaan (ainakin ne pienimmät)se on tärkeä tapahtuma lapselle.

        Sää on pilvipoutainen, väliin räntäkuuroja ja sitten taas harmautta, mutta eipä se mieltä saa painaa, iloitaan!


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Palmusunnuntai ja virpomisen aika, kuten Ramoona jo tekikin ja kaikki vaivamme vitsoi kuulumattomiin.
        Tuohon minäkin haluan vitsani kanssa osallistua, johan on kumma, jos vaivat ei katoa;)
        Minun elämässä ei tuo virpominen ole ollut milloinkaan tärkeä ja virpojia on nuukan puoleisesti käynyt.
        Ortodoksiselle kirkolle on pääsiäinen suuri juhla, kärsimyksestä ylösnousuun ja suuren juhlaan.
        Minulle se on yksi kevään juhla ja antaa jo aavistuksen kesästä, pajunkissoineen.
        Joskus paljonkin tipuja ja ruohoja laittelin, lasten pieninä ollessa, mutta nyt jää melkeinpä vain narsissi kimppuun.
        Tietenkin rahkapiirakka ja mämmituokkonen kuuluu asiaan, kana jossain muodossa.

        Surullista on kuulla aina noita kuuttien kuolemia verkkoihin, mutta kanta kaiketi kuitenkin säilyy, elämään kuuluu kuolemakin, mutta näin pienen harvinaisen elämän loppuminen aina koskettaa.

        Brinkkala puhut taiteesta asiantuntijan tavoin, minä en osaa sitäkään taitoa,
        Toki nämä suurten taiteilijoiden teokset ovat pysähdyttäneet, mutta muilta osin aivan tumpelo olen.
        Monet olikin suuri valojen ja varjojen maalari, maalaisi teostaan aamu, päivä ja ilta valoissa saaden eri näkemykset esiin.
        Ihminen näkee maisemankin eritavoin ja sehän se pitäisi osata kuvata, siis oma näkemys.
        Piirtäminen on minulle aivan olematon, mutta öljyllä tehden jotakin jopa onnistuu.
        Nyt luulen, että asia on pohdittu ja lopputulos arvioitu, jääköön omaan oloonsa taiteeni;)

        Tein puolukkapuuron eilen, pitkästä aikaa ja on hassua, että tämäkin asia toi mieleeni mieheni.
        Hän aina vatkasi puuron ja kehui, että puolella puuro lisääntyi hänen vatkauksessaan, no ilmavaa puuro olikin syödä.
        Hänen nokkelat arvionsa eri tilanteissa tulee aina mieleen jonkun asian yhteydessä.
        Se 46 vuotta jätti monia tilanteita ja niiden selvityksiä ajatuksiin ja aina näin putkahtavat esiin.
        Sitäkin aina pohdin, miten olisikaan elämä nyt, jos hän olisi saanut pidemmän elämän.

        Oletteko laskeneet miten monta VC arkkia käytätte päivisin, siitäkin kuulin tehdyn testejä, ja oikein käyttäen voi säästää 100 euro vuodessa.
        Kaikkea sitä tutkitaankin, mutta jätänpä näin sunnuntai pohdintaan tämänkin asian,;););)

        Ikkunasta näin vilauksen äidistä ja pikkupojasta, äidillä kädessä muovikassi, mistä virpomavitsat kurkisteli, virpomaan olivat menossa ja joku iso-vanhempi sai vitsat itselleen toivotuksineen ja pikkupoika jonkun makeispussin
        Ottakaa iloiten virpojat vastaan (ainakin ne pienimmät)se on tärkeä tapahtuma lapselle.

        Sää on pilvipoutainen, väliin räntäkuuroja ja sitten taas harmautta, mutta eipä se mieltä saa painaa, iloitaan!

        HYvää puoltapäivää" Leuto, tuuleton palmusunnuntai.
        Kävin Pispalan kirkossa Tampereella, tosin virtualisesti, oli kaunis Jumalanpalvelus siellä, kirkko: ja lapsikuorot mukana.
        Upeeta nähdä ja kuulla sieltä hieno tilaisuus. On tässä meidän nykyajassa paljon hyvääkin,
        vaikka onhan nyt tullut muutakin tuolta idän suunnalta.

        Hyvä kuulla, että demter ja Brinkkalakin ovat jo parantumaanpäin.
        Samoin Korpikirjailija lonkkavaivastaan.
        Minulla myös tuo lonkka tahtoo muistuttaamaan olemassa olostaan aina joskus, kun innostun liikaa sillä tekemään, siivoamaan sekä muita hommia.
        Muttta kun toiminta toisaaltaon niin mukavaa ja siinä kuluu aika, että nykyään olen paljon itse siivonnutkin ilmaan vakisiivoojia.

        Hyvää päivää kaikille,
        Neeasa


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Palmusunnuntai ja virpomisen aika, kuten Ramoona jo tekikin ja kaikki vaivamme vitsoi kuulumattomiin.
        Tuohon minäkin haluan vitsani kanssa osallistua, johan on kumma, jos vaivat ei katoa;)
        Minun elämässä ei tuo virpominen ole ollut milloinkaan tärkeä ja virpojia on nuukan puoleisesti käynyt.
        Ortodoksiselle kirkolle on pääsiäinen suuri juhla, kärsimyksestä ylösnousuun ja suuren juhlaan.
        Minulle se on yksi kevään juhla ja antaa jo aavistuksen kesästä, pajunkissoineen.
        Joskus paljonkin tipuja ja ruohoja laittelin, lasten pieninä ollessa, mutta nyt jää melkeinpä vain narsissi kimppuun.
        Tietenkin rahkapiirakka ja mämmituokkonen kuuluu asiaan, kana jossain muodossa.

        Surullista on kuulla aina noita kuuttien kuolemia verkkoihin, mutta kanta kaiketi kuitenkin säilyy, elämään kuuluu kuolemakin, mutta näin pienen harvinaisen elämän loppuminen aina koskettaa.

        Brinkkala puhut taiteesta asiantuntijan tavoin, minä en osaa sitäkään taitoa,
        Toki nämä suurten taiteilijoiden teokset ovat pysähdyttäneet, mutta muilta osin aivan tumpelo olen.
        Monet olikin suuri valojen ja varjojen maalari, maalaisi teostaan aamu, päivä ja ilta valoissa saaden eri näkemykset esiin.
        Ihminen näkee maisemankin eritavoin ja sehän se pitäisi osata kuvata, siis oma näkemys.
        Piirtäminen on minulle aivan olematon, mutta öljyllä tehden jotakin jopa onnistuu.
        Nyt luulen, että asia on pohdittu ja lopputulos arvioitu, jääköön omaan oloonsa taiteeni;)

        Tein puolukkapuuron eilen, pitkästä aikaa ja on hassua, että tämäkin asia toi mieleeni mieheni.
        Hän aina vatkasi puuron ja kehui, että puolella puuro lisääntyi hänen vatkauksessaan, no ilmavaa puuro olikin syödä.
        Hänen nokkelat arvionsa eri tilanteissa tulee aina mieleen jonkun asian yhteydessä.
        Se 46 vuotta jätti monia tilanteita ja niiden selvityksiä ajatuksiin ja aina näin putkahtavat esiin.
        Sitäkin aina pohdin, miten olisikaan elämä nyt, jos hän olisi saanut pidemmän elämän.

        Oletteko laskeneet miten monta VC arkkia käytätte päivisin, siitäkin kuulin tehdyn testejä, ja oikein käyttäen voi säästää 100 euro vuodessa.
        Kaikkea sitä tutkitaankin, mutta jätänpä näin sunnuntai pohdintaan tämänkin asian,;););)

        Ikkunasta näin vilauksen äidistä ja pikkupojasta, äidillä kädessä muovikassi, mistä virpomavitsat kurkisteli, virpomaan olivat menossa ja joku iso-vanhempi sai vitsat itselleen toivotuksineen ja pikkupoika jonkun makeispussin
        Ottakaa iloiten virpojat vastaan (ainakin ne pienimmät)se on tärkeä tapahtuma lapselle.

        Sää on pilvipoutainen, väliin räntäkuuroja ja sitten taas harmautta, mutta eipä se mieltä saa painaa, iloitaan!

        Minä ostin virpojille palkkakarkkeja vuosikausia, kunnes selvisi vuosien mittaan, että olisi pitänyt antaa rahaa, virpojien vitsoihin ei ollut kiinnitetty esimäistäkään koristetta, lorua ei osattu. Kerjuu oli se pointti.
        Onneksi virpojatkin ovat vähentyneet, lapsia on yhä vähemmän eläköintyneellä alueessamme. Virpovat varmaan muutaman naapurin ovella, minä olen turvassa noitien hyökkäyksiltä.
        Kärttyisä täti, joka haluaisi pitää kiinni perinteistä, joista tämän päivän kansa ei tiedä mitään.
        Alun alkaen virpominen liittyi ortodoksiseen perinteeseen, ja muistelen, että virpojat saivat palkkioksi värjättyjä kananmunia, viikon päästä, ensimmäisenä pääsiäispäivänä.
        Noidat taas olivat taikauskon luomia trulleja, joita piti pelätä, koska ne saattoivat taioillaan vahingoittaa naapureitten karjaa.
        Pääsiäisenä ne lensivät luudillaan Kyöpelinvuorelle.
        Näistä aineksista on nykyiset pääsiäisvirpojat kehitelty.
        Ovatko nämä perinteet tuttuja, vai luulenko vaan?
        Pohtii Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä ostin virpojille palkkakarkkeja vuosikausia, kunnes selvisi vuosien mittaan, että olisi pitänyt antaa rahaa, virpojien vitsoihin ei ollut kiinnitetty esimäistäkään koristetta, lorua ei osattu. Kerjuu oli se pointti.
        Onneksi virpojatkin ovat vähentyneet, lapsia on yhä vähemmän eläköintyneellä alueessamme. Virpovat varmaan muutaman naapurin ovella, minä olen turvassa noitien hyökkäyksiltä.
        Kärttyisä täti, joka haluaisi pitää kiinni perinteistä, joista tämän päivän kansa ei tiedä mitään.
        Alun alkaen virpominen liittyi ortodoksiseen perinteeseen, ja muistelen, että virpojat saivat palkkioksi värjättyjä kananmunia, viikon päästä, ensimmäisenä pääsiäispäivänä.
        Noidat taas olivat taikauskon luomia trulleja, joita piti pelätä, koska ne saattoivat taioillaan vahingoittaa naapureitten karjaa.
        Pääsiäisenä ne lensivät luudillaan Kyöpelinvuorelle.
        Näistä aineksista on nykyiset pääsiäisvirpojat kehitelty.
        Ovatko nämä perinteet tuttuja, vai luulenko vaan?
        Pohtii Mkr.

        Ompa sinulle osunut huonoja tapauksia. Täälläkin asuu pääosin vanhoja ihmisiä, mutta lapsiperheitäki joukossa. Ovat kivasti puettuja ja meikattuja. , kohteluaita ja osaavat lorunsa. Koristeltu oksa tulee , minä annan pueniä suklaamunia ja patukoita. Hyvä mieli jää kaikille.Trullien kanssa tällä ei ole tekemistä eikä kerjuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HYvää puoltapäivää" Leuto, tuuleton palmusunnuntai.
        Kävin Pispalan kirkossa Tampereella, tosin virtualisesti, oli kaunis Jumalanpalvelus siellä, kirkko: ja lapsikuorot mukana.
        Upeeta nähdä ja kuulla sieltä hieno tilaisuus. On tässä meidän nykyajassa paljon hyvääkin,
        vaikka onhan nyt tullut muutakin tuolta idän suunnalta.

        Hyvä kuulla, että demter ja Brinkkalakin ovat jo parantumaanpäin.
        Samoin Korpikirjailija lonkkavaivastaan.
        Minulla myös tuo lonkka tahtoo muistuttaamaan olemassa olostaan aina joskus, kun innostun liikaa sillä tekemään, siivoamaan sekä muita hommia.
        Muttta kun toiminta toisaaltaon niin mukavaa ja siinä kuluu aika, että nykyään olen paljon itse siivonnutkin ilmaan vakisiivoojia.

        Hyvää päivää kaikille,
        Neeasa

        Ha haa Demeter, Brinkkala ja Korpikirjailija ovatkin raajavaivaisia kääkkiä.

        Toen etteen kuulun noihin itsekin, mutta alkoholisoitumistani yritän suitsia tarkoin varjelluilla yrttimystuotteilla.

        Niitä saa tilata postista. Kunhan maltat pitää lääkäriltäsi tuon tiedon omanasi.
        ( pitää kai mennä tästä hurskaisenkin lehtipuita halaileen)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä ostin virpojille palkkakarkkeja vuosikausia, kunnes selvisi vuosien mittaan, että olisi pitänyt antaa rahaa, virpojien vitsoihin ei ollut kiinnitetty esimäistäkään koristetta, lorua ei osattu. Kerjuu oli se pointti.
        Onneksi virpojatkin ovat vähentyneet, lapsia on yhä vähemmän eläköintyneellä alueessamme. Virpovat varmaan muutaman naapurin ovella, minä olen turvassa noitien hyökkäyksiltä.
        Kärttyisä täti, joka haluaisi pitää kiinni perinteistä, joista tämän päivän kansa ei tiedä mitään.
        Alun alkaen virpominen liittyi ortodoksiseen perinteeseen, ja muistelen, että virpojat saivat palkkioksi värjättyjä kananmunia, viikon päästä, ensimmäisenä pääsiäispäivänä.
        Noidat taas olivat taikauskon luomia trulleja, joita piti pelätä, koska ne saattoivat taioillaan vahingoittaa naapureitten karjaa.
        Pääsiäisenä ne lensivät luudillaan Kyöpelinvuorelle.
        Näistä aineksista on nykyiset pääsiäisvirpojat kehitelty.
        Ovatko nämä perinteet tuttuja, vai luulenko vaan?
        Pohtii Mkr.

        Kärttyisäksi tädiksi nimittää itseään Mkr. En pidä häntä ollenkaan kärttyisenä mutta noita edellisiä kommentteja lukiessa kyllä nauratti että ompas tänne pesiytynyt kärttyisiä akkoja oikein lauma.

        Yksi kirjoittaja uskalsi todeta taulussa olevan harmaan värinen lato niin siitäpäs kuoro alkoi ulvomaan vihaisena. Kyllähän se on kamalaa harmaata sanoa harmaaksi. Kyllä pitäisi tajuta että siinä on mahdottoman kaunis vaaleanpunainen rakennus.

        Ai että. On näitä aivopieruja hauska lukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kärttyisäksi tädiksi nimittää itseään Mkr. En pidä häntä ollenkaan kärttyisenä mutta noita edellisiä kommentteja lukiessa kyllä nauratti että ompas tänne pesiytynyt kärttyisiä akkoja oikein lauma.

        Yksi kirjoittaja uskalsi todeta taulussa olevan harmaan värinen lato niin siitäpäs kuoro alkoi ulvomaan vihaisena. Kyllähän se on kamalaa harmaata sanoa harmaaksi. Kyllä pitäisi tajuta että siinä on mahdottoman kaunis vaaleanpunainen rakennus.

        Ai että. On näitä aivopieruja hauska lukea.

        Kuka mistäkin hauskuutensa löytää, Ei tuo sinun asenteesi mitään hyvää ketjuun tuo, kun löydät täältä vain akkalauman aivopieruja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kärttyisäksi tädiksi nimittää itseään Mkr. En pidä häntä ollenkaan kärttyisenä mutta noita edellisiä kommentteja lukiessa kyllä nauratti että ompas tänne pesiytynyt kärttyisiä akkoja oikein lauma.

        Yksi kirjoittaja uskalsi todeta taulussa olevan harmaan värinen lato niin siitäpäs kuoro alkoi ulvomaan vihaisena. Kyllähän se on kamalaa harmaata sanoa harmaaksi. Kyllä pitäisi tajuta että siinä on mahdottoman kaunis vaaleanpunainen rakennus.

        Ai että. On näitä aivopieruja hauska lukea.

        Kuule, olen tuollainen piilokärttyisä yheksänkymppinen.
        Ties vaikka todellinen minäni puhkeaisi ilmoille kun ikä vie nykyhetken ja tuo framille menneet ajat, ja alan kieriskellä muistoissa
        Sitä varten olenkin innostunut antiikkimessuista ja sukututkimuksesta. Messuillakin paneuduin eilen Sursillien sukukirjaan.
        Minä pidättäydyn arvostelemasta ladon seinän väriä. Ajattelin kyllä lausua siitä mielipiteeni, mutta koska olen siinä uskossa, että kuva oli illan suussa maalattu, niin tunnettuahan on, että hämärissä kaikki kissat (ladot) ovat harmaita.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kärttyisäksi tädiksi nimittää itseään Mkr. En pidä häntä ollenkaan kärttyisenä mutta noita edellisiä kommentteja lukiessa kyllä nauratti että ompas tänne pesiytynyt kärttyisiä akkoja oikein lauma.

        Yksi kirjoittaja uskalsi todeta taulussa olevan harmaan värinen lato niin siitäpäs kuoro alkoi ulvomaan vihaisena. Kyllähän se on kamalaa harmaata sanoa harmaaksi. Kyllä pitäisi tajuta että siinä on mahdottoman kaunis vaaleanpunainen rakennus.

        Ai että. On näitä aivopieruja hauska lukea.

        Uskalsit kirjoittaa "kärttyisästä akkalaumasta". Paloma kirjoitti "huutosakista" heti ärähti "olipa rumasti sanottu".

        Näin se menee minun ja Paloman kommentit keräävät kärttyisiä akkoja ja huutosakkia. Miten sivistymättömiä me olemmekaan.

        Skillaankin kirjoitti minulle....

        "Minä en mihinkään elämääni sinulta mallia ota, ihan omaehtoisesti elelen."

        Ymmärrän täysin koska minulla on takana hyvin erilailla eletty elämä. Tämänhetkinen elämämmekin on myös erilainen.


      • korppis kirjoitti:

        Uskalsit kirjoittaa "kärttyisästä akkalaumasta". Paloma kirjoitti "huutosakista" heti ärähti "olipa rumasti sanottu".

        Näin se menee minun ja Paloman kommentit keräävät kärttyisiä akkoja ja huutosakkia. Miten sivistymättömiä me olemmekaan.

        Skillaankin kirjoitti minulle....

        "Minä en mihinkään elämääni sinulta mallia ota, ihan omaehtoisesti elelen."

        Ymmärrän täysin koska minulla on takana hyvin erilailla eletty elämä. Tämänhetkinen elämämmekin on myös erilainen.

        Hölmösti kirjoitin, eihän täällä kukaan elämän oppimista luultavasti harrasta. joten anteeksi huono sanonta.

        Mitä noihin kehumisiin kantaa ottaa, niin minä pidän niitä kiitoksina ja sehän ei keltään toiselta pois ole.
        Aika harvoin kiitoksia saa, joten kiitoksen hyväksyn, kun tiedän sen vielä tulevan rehellisin mielin annettuna.

        Mielestäni kaikki on saanut kirjoitella haluamiaan hommiaan ja onhan niitä tullut myös nyt vähän ikävästi nimittelyjäkin, eiköhän jätetä nimittelyt, jatketaan sopu mielessä, kaikkia kunnioittaen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kärttyisäksi tädiksi nimittää itseään Mkr. En pidä häntä ollenkaan kärttyisenä mutta noita edellisiä kommentteja lukiessa kyllä nauratti että ompas tänne pesiytynyt kärttyisiä akkoja oikein lauma.

        Yksi kirjoittaja uskalsi todeta taulussa olevan harmaan värinen lato niin siitäpäs kuoro alkoi ulvomaan vihaisena. Kyllähän se on kamalaa harmaata sanoa harmaaksi. Kyllä pitäisi tajuta että siinä on mahdottoman kaunis vaaleanpunainen rakennus.

        Ai että. On näitä aivopieruja hauska lukea.

        Sinulla tuo luetun ymmärtäminen on mitä on. Sitä pierua?

        korpikirjailija
        2024-03-22 16:00:04

        "Taide on kirvoittanut keskustelioita. Skillaan työt edustavat vanhaa koulukuntaa. Peltoa, lato ja horsmankukkia. Harmaaltahan latomaisema näyttää."

        Vähättelyä, ei ladon väriä.


      • Sel-la kirjoitti:

        Hölmösti kirjoitin, eihän täällä kukaan elämän oppimista luultavasti harrasta. joten anteeksi huono sanonta.

        Mitä noihin kehumisiin kantaa ottaa, niin minä pidän niitä kiitoksina ja sehän ei keltään toiselta pois ole.
        Aika harvoin kiitoksia saa, joten kiitoksen hyväksyn, kun tiedän sen vielä tulevan rehellisin mielin annettuna.

        Mielestäni kaikki on saanut kirjoitella haluamiaan hommiaan ja onhan niitä tullut myös nyt vähän ikävästi nimittelyjäkin, eiköhän jätetä nimittelyt, jatketaan sopu mielessä, kaikkia kunnioittaen.

        Skillaan@

        Kiitos Skillaan, että kommentoit. Ei meidän välillä ole kilpailua. Ei ole koskaan ollutkaan. Ei meidän välillä ole kateellisuutta ei ole koskaa ollutkaan.

        Meidän välejä sotkee tietyt anot.
        Tykkään kirjoitella sinun ja monen muunkin tunnistettavan kirjoittajan kanssa.

        Elämme maailmassa, jossa soditaan ja tapetaan ihmisiä, miksi?

        Vanhojen väärinkohteluiksi tulleiden asioiden vuoksi, kostetaan.

        Anteeksi pyyntö, anteeksi anto kaksi kaunista asiaa.

        Hyvää yötä😴


    • Ladon väriin sen kummemmin puuttumatta....

      Onko olemassa muunvärisiä latoja Suomessa, kuin harmaita?
      Mutta autas armias jos joku menee sanomaan Sel-lan ladon väriä harmaaksi niin saa kyllä kuulla kunniansa.
      Ei siksi että ladon väri on harmaa, vaan siksi kuka sellaista menee sanomaan.
      (Se-la on ihan mukava kirjoittaja, hyvä maalaamaan ja laittamaan ruokaa ja kirjoittamaan blogia myös ja varmasti paljssa muussakin taitava.) Hänen huutosakkinsa/hejarklacken taas ei, mutta heidän mielestä kukaan muu ei saakaan tuoda tekemisiään esille, kunne on sitten toritaidetta, savimöykkyjä, kioskiviihdettä ja vanhat variksetkin raakkuvat enemmän nuotilleen.

      • Anonyymi

        Eikö tuo nyt ole vähän rumaa sanoa skillanin taiteen kehujia huutosakiksi? Kuka heistä on haukkunut kenenkään töitä savimöykyiksi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikö tuo nyt ole vähän rumaa sanoa skillanin taiteen kehujia huutosakiksi? Kuka heistä on haukkunut kenenkään töitä savimöykyiksi?

        Ei minusta.
        En jaksa kelata ylöspäin ja etsiä kuka sanoi mitäkin. Mutta kun vuorotellen kehutaan yhtä ja mollataan toista niin alkaa kummastuttaa.


      • Anonyymi

        Oletko ottanut ihan tehtäväksesi tulla tarjoamaan Nojatuoli-ketjuihin tuota ns. netti etikettiäsi, joka perustuu toisten nimittelyyn

        Edellisessä Nojatuolissa nimittelit hyeenoiksi, nyt ollaan huutosakkia.

        Mielipiteeni näistä sinun kirjoituksistasi on se, että sinä haluat hallita ja hajoittaa. Kaipaat riitelyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö tuo nyt ole vähän rumaa sanoa skillanin taiteen kehujia huutosakiksi? Kuka heistä on haukkunut kenenkään töitä savimöykyiksi?

        Lue tarkemmin. Ei ole montakaan päivää
        "savimöykystä".
        Hyvää Palmuusunnuntaita.
        Nim. Sivusta seurannut.


      • Anonyymi

        "Mutta autas armias jos joku menee sanomaan Sel-lan ladon väriä harmaaksi niin saa kyllä kuulla kunniansa."

        Korppiksen kirjoitus on vähättelyä, ei kyse ole ladon väristä, vääristelijä.

        korpikirjailija
        2024-03-22 16:00:04

        "Taide on kirvoittanut keskustelioita. Skillaan työt edustavat vanhaa koulukuntaa. Peltoa, lato ja horsmankukkia. Harmaaltahan latomaisema näyttää."


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Mutta autas armias jos joku menee sanomaan Sel-lan ladon väriä harmaaksi niin saa kyllä kuulla kunniansa."

        Korppiksen kirjoitus on vähättelyä, ei kyse ole ladon väristä, vääristelijä.

        korpikirjailija
        2024-03-22 16:00:04

        "Taide on kirvoittanut keskustelioita. Skillaan työt edustavat vanhaa koulukuntaa. Peltoa, lato ja horsmankukkia. Harmaaltahan latomaisema näyttää."

        Minulle tuli vain mieleen erilaisia taiteen suuntia.
        Realismi ja naturalismi edelsivät abstraktia taidetta ja realsitiset ja naturalistiset maalaukset, joissa kuvataan maisemia, esineitä ja ihmisiä mahdollisimman todellisesti sijoittunee ns. vanhempaan koulukuntaan.
        Elikkä siis, maisemataulu, jossa on lato, luontoa , metsää tai peltoa, vesistöä jne. kuvattuna luonnonmukaisilla väreillä ja tarkasti on juuri tällainen taulu. Ylistämättä sitä tai väheksymättä.
        Siskoni maalaa juuri tällaisia maisema- ja luontotauluja, akvarelleja. Toritaidettako? Vai korkealuokkaista harrastelijataidetta, makukysymys. Hän myy talujaan myös.
        Ei kaikesta tarvi tehdä henkilöön kohdistuvaa skismaa.
        Asiat asiana.


    • Anonyymi

      Samaa ajattelin, kuin "sivustaseuraaja"!

    • Anonyymi

      Onko tämä tottakaan. Jo kolme kuukautta Jouluaatosta.
      Niin monta päivää peräkkäin, että Pääsiäinenkin alkaa ensi viikolla.
      Vesisateet vähensiit lumia. Hiukan useamman kevään tapa, että välillä otetaan takapakkia.
      Meän etelässäkin ajotiet jäistä vapaat ja nurmikkopohjiakin jo näkyvissä. Hip hei!

    • Anonyymi

      Sella. Nyt on kyllä sanottava, että ompas kaunis kangaspuitten helskyttelijä !

      • Anonyymi

        Missä sellaisen näit?


      • Anonyymi

        Kainuussa on kauniimpi. Kangaspuutkin ovat värikkäät ja helskyvämmät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kainuussa on kauniimpi. Kangaspuutkin ovat värikkäät ja helskyvämmät.

        Niin varmasti hän kohta kertoo miten kangaspuumme kaupunkiasuntomme parvekkeellamme on nyt kukkatelineenä jota taide keraamiset kukkapotit somistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin varmasti hän kohta kertoo miten kangaspuumme kaupunkiasuntomme parvekkeellamme on nyt kukkatelineenä jota taide keraamiset kukkapotit somistaa.

        Joko ole informoinut, että pyykinpesukoneeni tukehtui kun ei antanut vettä pois, lisää vaan litki. Kutsuin korjaajan, ja parhain arvaukseni osoittautuivat oikeaksi: sukka poistoputkessa.
        Pahaa aavistamatta lähetin korjaajan pois, ja nyt, kun panin pyörimään viikkopyykin, SAMA juttu! Sillä sukalla on tietysti pari!
        Mä en ala.
        Toivottavasti tulee yhtä nopeasti, kuin viimeksikin. Sanoikin mennessään, että sopii soittaa, jos jotain vielä ilmaantuu.

        Teillä on niin korkealentoiset ajatukset ja asiat mielen päällä, minä vaan proosallisesti tappelen teepaitojen kanssa nyrkkipyykillä. Tällä selällä ei kovin usein pyykille ryhdytä, sanon vaan!

        Ne on ne ongelmatkin vähän pärstäkertoimen mukaan,
        Hyvää yötä.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joko ole informoinut, että pyykinpesukoneeni tukehtui kun ei antanut vettä pois, lisää vaan litki. Kutsuin korjaajan, ja parhain arvaukseni osoittautuivat oikeaksi: sukka poistoputkessa.
        Pahaa aavistamatta lähetin korjaajan pois, ja nyt, kun panin pyörimään viikkopyykin, SAMA juttu! Sillä sukalla on tietysti pari!
        Mä en ala.
        Toivottavasti tulee yhtä nopeasti, kuin viimeksikin. Sanoikin mennessään, että sopii soittaa, jos jotain vielä ilmaantuu.

        Teillä on niin korkealentoiset ajatukset ja asiat mielen päällä, minä vaan proosallisesti tappelen teepaitojen kanssa nyrkkipyykillä. Tällä selällä ei kovin usein pyykille ryhdytä, sanon vaan!

        Ne on ne ongelmatkin vähän pärstäkertoimen mukaan,
        Hyvää yötä.
        Mkr.

        Huomenta viikonalkuun, pilvipoutaa ja maa valkoisena.
        Niin vilahti palmusunnuntai ei virpojia, joskus kävi oven takana isoja poikia ja raha vain olisi kelvannut, sitäpä ei sillä hetkellä ollut.
        Tuo pankkikortilla toimiminen aiheuttaa sen, että rahaa ei liioin pussissa ole.
        Pääsiäisviikko ja sen tuomat haasteet mielessä. ei mitään suurempaa muutosta kuitenkaan, jotain perintäistä pääsiäisruokaa kuitenkin, mämmi ei kuulu herkkuihini, mutta pieni rasia sitäkin on hankittava.

        Jopa sinua nyt vaikeudet kohtaa Makriina, se tuppaa niin olemaan, että harmitkin kasaantuu.
        Kyllä se nyrkkipyykin aika alkaa olla ohi, koneeseen vaan aina kaikki, sama astianpesukoneen kanssa, en jaksa katsella tiskiä pöydillä ja hyvä piilo on kone.
        Joka toinen päivä joudun koneen pyörimään laittaa, pyykkikone noin kerran viikossa.
        Pyykit kuivatan kesät talvet parvekkeella, teline sopii hyvin on sen verran suuri parvekkeeni.
        Talon konetta, en kuivaushuonetta ole käyttänyt koskaan.

        Ano 19,41 samoin ajattelin minäkin, ainakin kuvan tyttönen (opissa) edessä on kauniskin.
        kangaspuut on vanhat, mutta toiselle vanhalle kelpasi, ja mattoa syntyi;)
        Ano 21,23, sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä, ei siis mahdotonta tuonkaan kuvan suhteen, ainakin vanha käsityötaito esille tulee.

        Paloma en näe samoin noita "kehumisia" eikä mitään huutosakkia minun ympärillä ole, on vain mukavia kirjoittajia, joiden mielipiteet virkistää.
        Monen asian suhteen tulee ahaa oleminen ja sen sitten sanoiksi purkaa.
        Tuli vielä mieleen tuo toritaide, aika monen kodin seinällä niitä torituotteita riippuu, minunkin, joten, kun parempaan ei pysty kelpaa hyvin.
        Lähinnä kaiketi kuitenkin omien rajojen kokeilua monen suhteen ja sehän on sitä kaipuuta johonkin saavuttamattomaan.

        Pitääpä nyt itse itseään kehaista, näin joskus kauan sitten, miten 90 -vuotias ryppyinen mummo näytti miten pystyi jalat nostamaan ylös ja varpaista kiinni, näin kauan aikaa oli, mietin kunpa minäkin joskus, no nyt sekin tapahtuu;)
        Pienistä se ilo kerääntyy.

        Hiphei, kesän tulo lähenee, kevät ajaa monella reellä sanotaan ja Hurskaisen iloon yhdyn, kohta voiton puolelle käännytään, kolme kuukautta ikääkin lisää nähty sitten joulun ajan.

        Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja roskapussin vientiin lähteä, miten se onkin vaikeaa, mies olisi tämänkin asian takia tarpeellinen;);)
        Mukavaa keväistä päivää.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta viikonalkuun, pilvipoutaa ja maa valkoisena.
        Niin vilahti palmusunnuntai ei virpojia, joskus kävi oven takana isoja poikia ja raha vain olisi kelvannut, sitäpä ei sillä hetkellä ollut.
        Tuo pankkikortilla toimiminen aiheuttaa sen, että rahaa ei liioin pussissa ole.
        Pääsiäisviikko ja sen tuomat haasteet mielessä. ei mitään suurempaa muutosta kuitenkaan, jotain perintäistä pääsiäisruokaa kuitenkin, mämmi ei kuulu herkkuihini, mutta pieni rasia sitäkin on hankittava.

        Jopa sinua nyt vaikeudet kohtaa Makriina, se tuppaa niin olemaan, että harmitkin kasaantuu.
        Kyllä se nyrkkipyykin aika alkaa olla ohi, koneeseen vaan aina kaikki, sama astianpesukoneen kanssa, en jaksa katsella tiskiä pöydillä ja hyvä piilo on kone.
        Joka toinen päivä joudun koneen pyörimään laittaa, pyykkikone noin kerran viikossa.
        Pyykit kuivatan kesät talvet parvekkeella, teline sopii hyvin on sen verran suuri parvekkeeni.
        Talon konetta, en kuivaushuonetta ole käyttänyt koskaan.

        Ano 19,41 samoin ajattelin minäkin, ainakin kuvan tyttönen (opissa) edessä on kauniskin.
        kangaspuut on vanhat, mutta toiselle vanhalle kelpasi, ja mattoa syntyi;)
        Ano 21,23, sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä, ei siis mahdotonta tuonkaan kuvan suhteen, ainakin vanha käsityötaito esille tulee.

        Paloma en näe samoin noita "kehumisia" eikä mitään huutosakkia minun ympärillä ole, on vain mukavia kirjoittajia, joiden mielipiteet virkistää.
        Monen asian suhteen tulee ahaa oleminen ja sen sitten sanoiksi purkaa.
        Tuli vielä mieleen tuo toritaide, aika monen kodin seinällä niitä torituotteita riippuu, minunkin, joten, kun parempaan ei pysty kelpaa hyvin.
        Lähinnä kaiketi kuitenkin omien rajojen kokeilua monen suhteen ja sehän on sitä kaipuuta johonkin saavuttamattomaan.

        Pitääpä nyt itse itseään kehaista, näin joskus kauan sitten, miten 90 -vuotias ryppyinen mummo näytti miten pystyi jalat nostamaan ylös ja varpaista kiinni, näin kauan aikaa oli, mietin kunpa minäkin joskus, no nyt sekin tapahtuu;)
        Pienistä se ilo kerääntyy.

        Hiphei, kesän tulo lähenee, kevät ajaa monella reellä sanotaan ja Hurskaisen iloon yhdyn, kohta voiton puolelle käännytään, kolme kuukautta ikääkin lisää nähty sitten joulun ajan.

        Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja roskapussin vientiin lähteä, miten se onkin vaikeaa, mies olisi tämänkin asian takia tarpeellinen;);)
        Mukavaa keväistä päivää.

        Kehujan puolustuspuhe ja motiivit.
        Latokuvan nähdessäni kysyin oliko Sel-la maalannut taulun paikan päällä, kuten oletin. Kyllä vain. Näin maalauksen autenttiset värit taivaalla olevien pilvien tummentamina. Sel-la ei ollut sortunut siihen, että olisi maalannut auringon, voikukkia ja päivänkakkaroita, mitä siellä ei ollut. Silloin maalaus ei olisi ollut aito. Sel-lalta oli pyydetty maalausta paikan päällä, ei muistin varaista.
        Taide on minulle ennen kaikkea kokemus, jonka tulee herättää jotain tunteita. Latomaalaus vei minut lapsuuteen, pelkoon ja kurittomuuteen.
        Hiljattain koin itseni julkeaksi Iiu Susimetsän näyttelyssä. Joskin sain siellä myös hersyviä naurunpurskahduksia.
        Jokainen näkee ja kokee erilailla, sitä ei voi määrätä.
        En missään nimessä ole kehunut Sel-lan maalauksia vähätelläkseni muita. "Kehuni" hän on ansainnut.

        Turhaan aliarvostetaan (toritaidetta?) kukka-asetelmia tai maisemamaalauksia. Van Goghin auringonkukat ilahduttavat aina minua.

        Onneksi tänään saa katsoa La Promesaa. Siitä saan monia tunnetiloja. Silmää hivelevää kauneutta, ärsytystä ja turhautumista.

        Hyvää viikkoa!
        /brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kehujan puolustuspuhe ja motiivit.
        Latokuvan nähdessäni kysyin oliko Sel-la maalannut taulun paikan päällä, kuten oletin. Kyllä vain. Näin maalauksen autenttiset värit taivaalla olevien pilvien tummentamina. Sel-la ei ollut sortunut siihen, että olisi maalannut auringon, voikukkia ja päivänkakkaroita, mitä siellä ei ollut. Silloin maalaus ei olisi ollut aito. Sel-lalta oli pyydetty maalausta paikan päällä, ei muistin varaista.
        Taide on minulle ennen kaikkea kokemus, jonka tulee herättää jotain tunteita. Latomaalaus vei minut lapsuuteen, pelkoon ja kurittomuuteen.
        Hiljattain koin itseni julkeaksi Iiu Susimetsän näyttelyssä. Joskin sain siellä myös hersyviä naurunpurskahduksia.
        Jokainen näkee ja kokee erilailla, sitä ei voi määrätä.
        En missään nimessä ole kehunut Sel-lan maalauksia vähätelläkseni muita. "Kehuni" hän on ansainnut.

        Turhaan aliarvostetaan (toritaidetta?) kukka-asetelmia tai maisemamaalauksia. Van Goghin auringonkukat ilahduttavat aina minua.

        Onneksi tänään saa katsoa La Promesaa. Siitä saan monia tunnetiloja. Silmää hivelevää kauneutta, ärsytystä ja turhautumista.

        Hyvää viikkoa!
        /brinkkala

        Kyllä positiivista palautetta ja arvostusta saa antaa ja niputin vähän turhaan yhteen maalauksesta tykänneet (itse en ole sitä nähnyt) anonyymit, jotka samaan hengenvetoon alkavat moittia "jonkun toisen" käden jälkiä aitojen tykkääjien kanssa.

        Minulle henkilökohtaisesti taide on sen minkä koen itselleni arvokkaaksi ja siihen ei liity mitään hintalappuja: arvostan autenttista kädenjälkeä sekä taulussa että kodin tekstiileissä ja pienissä koriste-esineissä.

        En voi mennä lupaaman ettenkö tulevaisuudessakin nostaisi kissaa pöydälle, kun näen epärehellistä yritystä manipulointiin mutta en aio nyt enää jatkaa aiheesta.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kyllä positiivista palautetta ja arvostusta saa antaa ja niputin vähän turhaan yhteen maalauksesta tykänneet (itse en ole sitä nähnyt) anonyymit, jotka samaan hengenvetoon alkavat moittia "jonkun toisen" käden jälkiä aitojen tykkääjien kanssa.

        Minulle henkilökohtaisesti taide on sen minkä koen itselleni arvokkaaksi ja siihen ei liity mitään hintalappuja: arvostan autenttista kädenjälkeä sekä taulussa että kodin tekstiileissä ja pienissä koriste-esineissä.

        En voi mennä lupaaman ettenkö tulevaisuudessakin nostaisi kissaa pöydälle, kun näen epärehellistä yritystä manipulointiin mutta en aio nyt enää jatkaa aiheesta.

        Eipä sinun lupauksiin ole ennemkään ollut luottamista. Täällää tiedetään mitä on taide, ja mitä se ei ole. Sama ksteus oli Demeteriä kohtaan, kun hän sai ansaittua kiitosta. Selselit on jo nähty niin moneen kertaan, ei tehoa enää kehenkään.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kyllä positiivista palautetta ja arvostusta saa antaa ja niputin vähän turhaan yhteen maalauksesta tykänneet (itse en ole sitä nähnyt) anonyymit, jotka samaan hengenvetoon alkavat moittia "jonkun toisen" käden jälkiä aitojen tykkääjien kanssa.

        Minulle henkilökohtaisesti taide on sen minkä koen itselleni arvokkaaksi ja siihen ei liity mitään hintalappuja: arvostan autenttista kädenjälkeä sekä taulussa että kodin tekstiileissä ja pienissä koriste-esineissä.

        En voi mennä lupaaman ettenkö tulevaisuudessakin nostaisi kissaa pöydälle, kun näen epärehellistä yritystä manipulointiin mutta en aio nyt enää jatkaa aiheesta.

        Ihminen on aina piirtänyt ja maalannut. Luolamaalaukset ovat tuhansia vuosia vanhat.
        Meillä on luontainen tarve piirtää, jo pikkulapsi tietää, mitä kynällä' saa aikaan. Monia äiti on sen voinut todeta kamarin tapetista!
        Me piirrämme ja maalaamme. Miksi arvostelisimme niitä? Kauniisti piirretty viivakin on taidetta. Moni taiteilija on maalannut ja piirtänyt intohimoisesti, vaikka kukaan ei ole hänen töitään arvostanut, esimerkiksi van Gogh, joka ei myynyt eläissään kuin yhden taulun.
        Omat lapseni eivät voineet mennä nukkumaan illalla, ennen kuin olivat piirtäneet päivän tapahtumat. Minulla on salkkukaupalla niitä piirroksia yhä tallessa.
        Luovuus on meissä myötäsyntyistä.
        Kaikissa meissä on luovuutta, kirjoitamme päivästämme, kerromme muistoistamme, jotkut kirjoittavat muutakin, runoja, romaaneja, me teemme käsitöitä, kudomme ja virkkaamme, muotoilemme savesta ja puusta. Sisustamme, kasvatamme ja koristelemme. Tarvitsemme kauneutta,
        Tätä teemme niin kauan kuin kynnelle kykenemme!
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä sinun lupauksiin ole ennemkään ollut luottamista. Täällää tiedetään mitä on taide, ja mitä se ei ole. Sama ksteus oli Demeteriä kohtaan, kun hän sai ansaittua kiitosta. Selselit on jo nähty niin moneen kertaan, ei tehoa enää kehenkään.

        Ei Pululta lupaa tarvita.ole ennenkään tarvittu. Päsmäröidä yrittää taas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen on aina piirtänyt ja maalannut. Luolamaalaukset ovat tuhansia vuosia vanhat.
        Meillä on luontainen tarve piirtää, jo pikkulapsi tietää, mitä kynällä' saa aikaan. Monia äiti on sen voinut todeta kamarin tapetista!
        Me piirrämme ja maalaamme. Miksi arvostelisimme niitä? Kauniisti piirretty viivakin on taidetta. Moni taiteilija on maalannut ja piirtänyt intohimoisesti, vaikka kukaan ei ole hänen töitään arvostanut, esimerkiksi van Gogh, joka ei myynyt eläissään kuin yhden taulun.
        Omat lapseni eivät voineet mennä nukkumaan illalla, ennen kuin olivat piirtäneet päivän tapahtumat. Minulla on salkkukaupalla niitä piirroksia yhä tallessa.
        Luovuus on meissä myötäsyntyistä.
        Kaikissa meissä on luovuutta, kirjoitamme päivästämme, kerromme muistoistamme, jotkut kirjoittavat muutakin, runoja, romaaneja, me teemme käsitöitä, kudomme ja virkkaamme, muotoilemme savesta ja puusta. Sisustamme, kasvatamme ja koristelemme. Tarvitsemme kauneutta,
        Tätä teemme niin kauan kuin kynnelle kykenemme!
        Mkr.

        "Miksi arvostelisimme niitä?"

        Siksi, kun arvostelemme kaikkia muutakin, kirjoja, musiikkia, laulajia, soittajia. Lista on loputon.

        En voi ymmärtää taas tätä mölyä, mikä täällä taas on syntynyt kehumisesta.
        Olemmehan (tai minä ainakin olen) kannustanut ja kehunut lapsiani ja lastenlapsiani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi arvostelisimme niitä?"

        Siksi, kun arvostelemme kaikkia muutakin, kirjoja, musiikkia, laulajia, soittajia. Lista on loputon.

        En voi ymmärtää taas tätä mölyä, mikä täällä taas on syntynyt kehumisesta.
        Olemmehan (tai minä ainakin olen) kannustanut ja kehunut lapsiani ja lastenlapsiani.

        Se on kateutta, kun kehut ei itseen kohdistu, niin ei ketään muutakaan saa kehua ja kannustaa.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kyllä positiivista palautetta ja arvostusta saa antaa ja niputin vähän turhaan yhteen maalauksesta tykänneet (itse en ole sitä nähnyt) anonyymit, jotka samaan hengenvetoon alkavat moittia "jonkun toisen" käden jälkiä aitojen tykkääjien kanssa.

        Minulle henkilökohtaisesti taide on sen minkä koen itselleni arvokkaaksi ja siihen ei liity mitään hintalappuja: arvostan autenttista kädenjälkeä sekä taulussa että kodin tekstiileissä ja pienissä koriste-esineissä.

        En voi mennä lupaaman ettenkö tulevaisuudessakin nostaisi kissaa pöydälle, kun näen epärehellistä yritystä manipulointiin mutta en aio nyt enää jatkaa aiheesta.

        Sinun kissasi ei nouse pöydälle rehellisesti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen on aina piirtänyt ja maalannut. Luolamaalaukset ovat tuhansia vuosia vanhat.
        Meillä on luontainen tarve piirtää, jo pikkulapsi tietää, mitä kynällä' saa aikaan. Monia äiti on sen voinut todeta kamarin tapetista!
        Me piirrämme ja maalaamme. Miksi arvostelisimme niitä? Kauniisti piirretty viivakin on taidetta. Moni taiteilija on maalannut ja piirtänyt intohimoisesti, vaikka kukaan ei ole hänen töitään arvostanut, esimerkiksi van Gogh, joka ei myynyt eläissään kuin yhden taulun.
        Omat lapseni eivät voineet mennä nukkumaan illalla, ennen kuin olivat piirtäneet päivän tapahtumat. Minulla on salkkukaupalla niitä piirroksia yhä tallessa.
        Luovuus on meissä myötäsyntyistä.
        Kaikissa meissä on luovuutta, kirjoitamme päivästämme, kerromme muistoistamme, jotkut kirjoittavat muutakin, runoja, romaaneja, me teemme käsitöitä, kudomme ja virkkaamme, muotoilemme savesta ja puusta. Sisustamme, kasvatamme ja koristelemme. Tarvitsemme kauneutta,
        Tätä teemme niin kauan kuin kynnelle kykenemme!
        Mkr.

        Haarlemissa, mieheni kotikaupungissa sain kosketuksen nykytaiteeseen. Ennen matkojani Hollantiin olin kyllä perehtynyt öljymaalaamiseen, mutta vasta Hollannissa pääsin tutustumaan kuuluisien taiteilijoiden elämään ja maalauksiin.

        Mieheni sisko oli ollut nuorena naimisissa, myöhemmin hyvin erikoista elämää viettäneen hollantilaisen taidekraafikon ja taidemaalarin Anton Heybourin kanssa. Wikistä löytyy Antonin tarina ja kuvia hänen erikoisesta taiteestaan.
        Ihastuin aikoinaan taidenäyttelyssä hänen tauluunsa ja arvelin hintaa. Sain vastaukseksi...se on liian kallis sinulle. 😊

        Avioliitossa syntyi tytär, josta tuli myöhemmin balettitanssija. Tästä kerroinkin aikaisemmin. Olen facessa kontaktissa heidän kanssaan. Tapaamme toisiamme kun olemme Hollannissa. Tästä syntyi jokuaika sitten täällä keskusteluissa älämöly kun käytin "sisäpiirimuotoa" heistä kertoessani.

        Olin mukana jo tämän edesmenneen taiteilijan näyttelyissä 2010-luvun alussa ja seurasin myöhemmin oikeustaistelua taiteilijan väärennetyistä tauluista.

        Toisen kosketus krafiikkaan ja maalaustaiteeseen koin mieheni veljen Amsterdamissa olevassa ateljeessa. Hänen maalauksensa ovat isoja ja värikylläisiä. Olohuoneessa täällä on kaksi hänen kookasta maalausta.

        Mieheni veli kuoli pari vuotta sitten. Hänen maalauksiaan ja krafiikkaa löytyy museoista ja sukulaisten seiniltä.

        Hänen taiteestaan on myös useita sivuja wikissä, mutta jätän tästä hänen nimensä mainitsematta.

        Tällaista tänään, mieheni sanoi juuri äskeen katsellessaan hänelle teettämääni ifolokirjaa, että on onni ollut kiertää maailmaa kanssasi.
        Tämä päivänä koemme ulkomaanmatkat tarpeettomiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kehujan puolustuspuhe ja motiivit.
        Latokuvan nähdessäni kysyin oliko Sel-la maalannut taulun paikan päällä, kuten oletin. Kyllä vain. Näin maalauksen autenttiset värit taivaalla olevien pilvien tummentamina. Sel-la ei ollut sortunut siihen, että olisi maalannut auringon, voikukkia ja päivänkakkaroita, mitä siellä ei ollut. Silloin maalaus ei olisi ollut aito. Sel-lalta oli pyydetty maalausta paikan päällä, ei muistin varaista.
        Taide on minulle ennen kaikkea kokemus, jonka tulee herättää jotain tunteita. Latomaalaus vei minut lapsuuteen, pelkoon ja kurittomuuteen.
        Hiljattain koin itseni julkeaksi Iiu Susimetsän näyttelyssä. Joskin sain siellä myös hersyviä naurunpurskahduksia.
        Jokainen näkee ja kokee erilailla, sitä ei voi määrätä.
        En missään nimessä ole kehunut Sel-lan maalauksia vähätelläkseni muita. "Kehuni" hän on ansainnut.

        Turhaan aliarvostetaan (toritaidetta?) kukka-asetelmia tai maisemamaalauksia. Van Goghin auringonkukat ilahduttavat aina minua.

        Onneksi tänään saa katsoa La Promesaa. Siitä saan monia tunnetiloja. Silmää hivelevää kauneutta, ärsytystä ja turhautumista.

        Hyvää viikkoa!
        /brinkkala

        Iltapäivää ! Samanlainen suhde minullakin on taiteeseen, brinkkala. Se herättää tunteita, ajatuksia, muistoja, pohdintoja, kohottaa arjesta, lisää vahvaa elämäntuntoa ja mitä muuta vielä ?..)) Mitä kenellekin.
        Nyt kun satuttiin kohdakkain brinkkala, täytyy kysyä sinulta, oletko lukenut Iida Rauman Finlandialla palkittua kirjaa: Hävitys ? Olen vasta sata sivua lukenut, mutta vaikutuksen teki
        Rauman vankka historian tuntemus, tässä Turun historian, nykyisen kotikaupunkisi. Sehän pääsi nyt muutenkin otsikoihin, kun Teemu Keskisarja kutsui sitä "vammaiseksi kaupungiksi..))
        Siitähän nousi melkoinen älämölö, mutta Keskisarja puhui historian pohjalta - kuten Iiida Raumakin - ja sen huomioon ottaminen tekee nimittelyn ymmärrettäväksi, jopa oikeutetuksi.
        Eikä tietysti pidä osoitella vain Turkua. Samaa hävitystä on tehty monissa muissakin kaupungeissa. Sen voi todistaa jokainen, joka muistaa ja näkee mitä on tehty.

        Sel-la on monesti viitannut oman kotikaupunkinsa historiaan, Makriinan kirjoitukset ovat aina enemmän kuin tähän hetkeen ja tähän aikaan sidotut kevyet kannanotot.

        Makriinalle kiitos tuosta muistutuksesta virpomisperinteeseen liittyen. Meille eivät virpojat ole "eksyneet" kahteen vuoteen. Hiukan siihen varauduinkin, mutta hyvä näin. Kyllä minustakin "yrittäjähenki" on vallannnut alaa senkin perinteen kohdalla.

        Ikäviä nuo "tekniset ongelmat", mistä Makriina kertoi. Itsekin odottelen poikaa kertomaan uuden hälytysjärjestelmän toiminnasta. Asentajat kyllä kertoivat siitä, mutta tahdon tarkistaa, ymmärsinkö oikein - ja muistanko oikein..))
        Suunnittelen ensi kesänä pitempää oloa lapsuudenkodissani ja oman kodin jättäminen pitkäksi aikaa täällä tuntuu turvattomalta.
        Pari vuotta sitten kotikadullani vieraili huippuammattimainen murtokopla joka teki tuhojaan monessa talossa - kun ensin olivat tarkkailleet asujien liikkumista: poissa- ja paikalla oloa.
        Myyjät kertoivat, että kasvava rikoslaji on tällä hetkellä identiteettivarkaudet. Maallikko ei oikein edes ymmärrä millaisin keinoin sitä vastaan voi suojautua.

        Eikös nyt vietetä "hiljaista viikkoa" ? Minulle sopii hyvin, vähäiset buukkaukset päiville, oma verkkainen tahti välttämättömien asioiden tekemisessä. Vapaus, "oma aika" on ylellisyyttä tässäkin iässä - jos vain kunto kestää.

        Hyvää viikonalkua kaikille,
        demeter1


      • korppis kirjoitti:

        Haarlemissa, mieheni kotikaupungissa sain kosketuksen nykytaiteeseen. Ennen matkojani Hollantiin olin kyllä perehtynyt öljymaalaamiseen, mutta vasta Hollannissa pääsin tutustumaan kuuluisien taiteilijoiden elämään ja maalauksiin.

        Mieheni sisko oli ollut nuorena naimisissa, myöhemmin hyvin erikoista elämää viettäneen hollantilaisen taidekraafikon ja taidemaalarin Anton Heybourin kanssa. Wikistä löytyy Antonin tarina ja kuvia hänen erikoisesta taiteestaan.
        Ihastuin aikoinaan taidenäyttelyssä hänen tauluunsa ja arvelin hintaa. Sain vastaukseksi...se on liian kallis sinulle. 😊

        Avioliitossa syntyi tytär, josta tuli myöhemmin balettitanssija. Tästä kerroinkin aikaisemmin. Olen facessa kontaktissa heidän kanssaan. Tapaamme toisiamme kun olemme Hollannissa. Tästä syntyi jokuaika sitten täällä keskusteluissa älämöly kun käytin "sisäpiirimuotoa" heistä kertoessani.

        Olin mukana jo tämän edesmenneen taiteilijan näyttelyissä 2010-luvun alussa ja seurasin myöhemmin oikeustaistelua taiteilijan väärennetyistä tauluista.

        Toisen kosketus krafiikkaan ja maalaustaiteeseen koin mieheni veljen Amsterdamissa olevassa ateljeessa. Hänen maalauksensa ovat isoja ja värikylläisiä. Olohuoneessa täällä on kaksi hänen kookasta maalausta.

        Mieheni veli kuoli pari vuotta sitten. Hänen maalauksiaan ja krafiikkaa löytyy museoista ja sukulaisten seiniltä.

        Hänen taiteestaan on myös useita sivuja wikissä, mutta jätän tästä hänen nimensä mainitsematta.

        Tällaista tänään, mieheni sanoi juuri äskeen katsellessaan hänelle teettämääni ifolokirjaa, että on onni ollut kiertää maailmaa kanssasi.
        Tämä päivänä koemme ulkomaanmatkat tarpeettomiksi.

        Ennennuin tulee sanomista...korjaan ....grafiikka...


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Haarlemissa, mieheni kotikaupungissa sain kosketuksen nykytaiteeseen. Ennen matkojani Hollantiin olin kyllä perehtynyt öljymaalaamiseen, mutta vasta Hollannissa pääsin tutustumaan kuuluisien taiteilijoiden elämään ja maalauksiin.

        Mieheni sisko oli ollut nuorena naimisissa, myöhemmin hyvin erikoista elämää viettäneen hollantilaisen taidekraafikon ja taidemaalarin Anton Heybourin kanssa. Wikistä löytyy Antonin tarina ja kuvia hänen erikoisesta taiteestaan.
        Ihastuin aikoinaan taidenäyttelyssä hänen tauluunsa ja arvelin hintaa. Sain vastaukseksi...se on liian kallis sinulle. 😊

        Avioliitossa syntyi tytär, josta tuli myöhemmin balettitanssija. Tästä kerroinkin aikaisemmin. Olen facessa kontaktissa heidän kanssaan. Tapaamme toisiamme kun olemme Hollannissa. Tästä syntyi jokuaika sitten täällä keskusteluissa älämöly kun käytin "sisäpiirimuotoa" heistä kertoessani.

        Olin mukana jo tämän edesmenneen taiteilijan näyttelyissä 2010-luvun alussa ja seurasin myöhemmin oikeustaistelua taiteilijan väärennetyistä tauluista.

        Toisen kosketus krafiikkaan ja maalaustaiteeseen koin mieheni veljen Amsterdamissa olevassa ateljeessa. Hänen maalauksensa ovat isoja ja värikylläisiä. Olohuoneessa täällä on kaksi hänen kookasta maalausta.

        Mieheni veli kuoli pari vuotta sitten. Hänen maalauksiaan ja krafiikkaa löytyy museoista ja sukulaisten seiniltä.

        Hänen taiteestaan on myös useita sivuja wikissä, mutta jätän tästä hänen nimensä mainitsematta.

        Tällaista tänään, mieheni sanoi juuri äskeen katsellessaan hänelle teettämääni ifolokirjaa, että on onni ollut kiertää maailmaa kanssasi.
        Tämä päivänä koemme ulkomaanmatkat tarpeettomiksi.

        EVVK


      • Anonyymi kirjoitti:

        EVVK

        😅😍


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Haarlemissa, mieheni kotikaupungissa sain kosketuksen nykytaiteeseen. Ennen matkojani Hollantiin olin kyllä perehtynyt öljymaalaamiseen, mutta vasta Hollannissa pääsin tutustumaan kuuluisien taiteilijoiden elämään ja maalauksiin.

        Mieheni sisko oli ollut nuorena naimisissa, myöhemmin hyvin erikoista elämää viettäneen hollantilaisen taidekraafikon ja taidemaalarin Anton Heybourin kanssa. Wikistä löytyy Antonin tarina ja kuvia hänen erikoisesta taiteestaan.
        Ihastuin aikoinaan taidenäyttelyssä hänen tauluunsa ja arvelin hintaa. Sain vastaukseksi...se on liian kallis sinulle. 😊

        Avioliitossa syntyi tytär, josta tuli myöhemmin balettitanssija. Tästä kerroinkin aikaisemmin. Olen facessa kontaktissa heidän kanssaan. Tapaamme toisiamme kun olemme Hollannissa. Tästä syntyi jokuaika sitten täällä keskusteluissa älämöly kun käytin "sisäpiirimuotoa" heistä kertoessani.

        Olin mukana jo tämän edesmenneen taiteilijan näyttelyissä 2010-luvun alussa ja seurasin myöhemmin oikeustaistelua taiteilijan väärennetyistä tauluista.

        Toisen kosketus krafiikkaan ja maalaustaiteeseen koin mieheni veljen Amsterdamissa olevassa ateljeessa. Hänen maalauksensa ovat isoja ja värikylläisiä. Olohuoneessa täällä on kaksi hänen kookasta maalausta.

        Mieheni veli kuoli pari vuotta sitten. Hänen maalauksiaan ja krafiikkaa löytyy museoista ja sukulaisten seiniltä.

        Hänen taiteestaan on myös useita sivuja wikissä, mutta jätän tästä hänen nimensä mainitsematta.

        Tällaista tänään, mieheni sanoi juuri äskeen katsellessaan hänelle teettämääni ifolokirjaa, että on onni ollut kiertää maailmaa kanssasi.
        Tämä päivänä koemme ulkomaanmatkat tarpeettomiksi.

        Vai niin sanoi boifrendi, . Yleensä rakastava pari viihtyy onnellisina omassa yhteisessä kodissaan parhaiten, yhteisestä jälkikasvusta iloiten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäivää ! Samanlainen suhde minullakin on taiteeseen, brinkkala. Se herättää tunteita, ajatuksia, muistoja, pohdintoja, kohottaa arjesta, lisää vahvaa elämäntuntoa ja mitä muuta vielä ?..)) Mitä kenellekin.
        Nyt kun satuttiin kohdakkain brinkkala, täytyy kysyä sinulta, oletko lukenut Iida Rauman Finlandialla palkittua kirjaa: Hävitys ? Olen vasta sata sivua lukenut, mutta vaikutuksen teki
        Rauman vankka historian tuntemus, tässä Turun historian, nykyisen kotikaupunkisi. Sehän pääsi nyt muutenkin otsikoihin, kun Teemu Keskisarja kutsui sitä "vammaiseksi kaupungiksi..))
        Siitähän nousi melkoinen älämölö, mutta Keskisarja puhui historian pohjalta - kuten Iiida Raumakin - ja sen huomioon ottaminen tekee nimittelyn ymmärrettäväksi, jopa oikeutetuksi.
        Eikä tietysti pidä osoitella vain Turkua. Samaa hävitystä on tehty monissa muissakin kaupungeissa. Sen voi todistaa jokainen, joka muistaa ja näkee mitä on tehty.

        Sel-la on monesti viitannut oman kotikaupunkinsa historiaan, Makriinan kirjoitukset ovat aina enemmän kuin tähän hetkeen ja tähän aikaan sidotut kevyet kannanotot.

        Makriinalle kiitos tuosta muistutuksesta virpomisperinteeseen liittyen. Meille eivät virpojat ole "eksyneet" kahteen vuoteen. Hiukan siihen varauduinkin, mutta hyvä näin. Kyllä minustakin "yrittäjähenki" on vallannnut alaa senkin perinteen kohdalla.

        Ikäviä nuo "tekniset ongelmat", mistä Makriina kertoi. Itsekin odottelen poikaa kertomaan uuden hälytysjärjestelmän toiminnasta. Asentajat kyllä kertoivat siitä, mutta tahdon tarkistaa, ymmärsinkö oikein - ja muistanko oikein..))
        Suunnittelen ensi kesänä pitempää oloa lapsuudenkodissani ja oman kodin jättäminen pitkäksi aikaa täällä tuntuu turvattomalta.
        Pari vuotta sitten kotikadullani vieraili huippuammattimainen murtokopla joka teki tuhojaan monessa talossa - kun ensin olivat tarkkailleet asujien liikkumista: poissa- ja paikalla oloa.
        Myyjät kertoivat, että kasvava rikoslaji on tällä hetkellä identiteettivarkaudet. Maallikko ei oikein edes ymmärrä millaisin keinoin sitä vastaan voi suojautua.

        Eikös nyt vietetä "hiljaista viikkoa" ? Minulle sopii hyvin, vähäiset buukkaukset päiville, oma verkkainen tahti välttämättömien asioiden tekemisessä. Vapaus, "oma aika" on ylellisyyttä tässäkin iässä - jos vain kunto kestää.

        Hyvää viikonalkua kaikille,
        demeter1

        Hei demeter :)
        Edelleen kaihi on kypsyttelyvaiheessa molemmissa silmissäni ja kirjojen lukeminen on vähäistä. Iida Rauman Hävitys on myös äänikirjana ja on kuuntelujonossani. Kirja on varmasti osin raskas, mutta kerrosksellisuudessaan, kuten hänen teoksensa, mielenkiintoinen Turun historialtaankin. Mielenkiintoinen on myös itse Iida Rauma, sen minkä olen hänen haastattelujaan lukenut ja kuunnellut.
        Muistaakseni nuo koulutapahtumat sijoittuvat Kaarinaan (?), ja ellei jopa samaan kouluun, josta tuoreehkot koulukiusaamiset nousivat taas hiljattain esille.

        Jäävään itseni kaupunkiin tulokkaana muilta osin Teemu Keskisarjan puheesta "vammaisesta kaupungista", mutta olen samaa mieltä tunnin junasta. Kannattaisi harkita onko todella tarpeellinen. Niin, ja se ykkösluokan kallis vaunu on niinä harvoina kertoina, kun olen matkustanut ollut lähes tyhjä.

        Kaupungin murhakierrokseen olen harkinnut osallistuvani jos/kun niitä taas järjestetään. Ei liity halloweniin vaan oikeisiin murhiin, joista järjestetään esittelykierroksia :) Saas nähdä liitetäänkö siihen kierrokseen Airisto, jos uhreja löytyy lisää. Kamalan hyytävää.
        Vastapainoksi Ruisrock ja Naantalin aurinko.
        Nyt viihteelle fiktiivisten salaisuuksien pariin.
        /brinkkala

        P.S. Huomasin aiemmassa tekstissäni virheen. Piti oleman Iiu Susiraja (ei Susimetsä)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai niin sanoi boifrendi, . Yleensä rakastava pari viihtyy onnellisina omassa yhteisessä kodissaan parhaiten, yhteisestä jälkikasvusta iloiten.

        Ai jaa, onko se jälkikasvu vielä kotona, kun itse ollaan jo 80+?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai jaa, onko se jälkikasvu vielä kotona, kun itse ollaan jo 80 ?

        No onneksi lapset ovat olleet maailmalla pitkään ja itsekkin jo isovanhempia. Mutta iloitsen heistä tosi paljon ja kyllähän me tavataan toisiamme.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No onneksi lapset ovat olleet maailmalla pitkään ja itsekkin jo isovanhempia. Mutta iloitsen heistä tosi paljon ja kyllähän me tavataan toisiamme.

        Kirjoitit kuitenkin...

        "Vai niin sanoi boifrendi, . Yleensä rakastava pari viihtyy onnellisina omassa yhteisessä kodissaan parhaiten, yhteisestä jälkikasvusta iloiten."

        Hohoijaa...


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Kirjoitit kuitenkin...

        "Vai niin sanoi boifrendi, . Yleensä rakastava pari viihtyy onnellisina omassa yhteisessä kodissaan parhaiten, yhteisestä jälkikasvusta iloiten."

        Hohoijaa...

        Kai sinäkin iloitset lapsistasi vaikka eivät luonasi enää asu. Mitä tuostakin yrltöt vääntää? Tuossa oli vaan kyse yhteisistä lapsista jälkikasvuineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi arvostelisimme niitä?"

        Siksi, kun arvostelemme kaikkia muutakin, kirjoja, musiikkia, laulajia, soittajia. Lista on loputon.

        En voi ymmärtää taas tätä mölyä, mikä täällä taas on syntynyt kehumisesta.
        Olemmehan (tai minä ainakin olen) kannustanut ja kehunut lapsiani ja lastenlapsiani.

        Eikö voi vain nauttia kirjoista, musiikista, laulajista, soittajista?

        Menet varmasti konserttiin nauttiman musiikista, et arvostelemaan, menet taidenäyttelyyn ihailemaan taiteilijan työn jälkeä, muuten et menisikään. Jne.
        Katsot varmaan sarjafilmejäkin ja pidät niistä. Et varmaankaan katso niitä arvostellaksesi .

        Miksi "arvostelu" on aina moittivaa? Ihan sama asia, kuin "totuuden puhuminen", tai "suoraan sanominen".
        Ei koskaan tiedä hyvää, kun näitä sanoja käytetään.
        "Kehuminen" ei ole "arvostelun" vastakohta.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö voi vain nauttia kirjoista, musiikista, laulajista, soittajista?

        Menet varmasti konserttiin nauttiman musiikista, et arvostelemaan, menet taidenäyttelyyn ihailemaan taiteilijan työn jälkeä, muuten et menisikään. Jne.
        Katsot varmaan sarjafilmejäkin ja pidät niistä. Et varmaankaan katso niitä arvostellaksesi .

        Miksi "arvostelu" on aina moittivaa? Ihan sama asia, kuin "totuuden puhuminen", tai "suoraan sanominen".
        Ei koskaan tiedä hyvää, kun näitä sanoja käytetään.
        "Kehuminen" ei ole "arvostelun" vastakohta.
        Mkr.

        Tottakai voi nauttia, jos se on nautittavaa. Kaikki vaan ei ole ja sitä ei voi etukäteen tietää.

        Mennä taidenäyttelyyn katsomaan ja ihailemaan taiteilijan työtä? Ei voi tietää, onko ne tuotokset ihailuni kohteita.

        Ei kukaan ole sanonutkaan, että kehuminen olisi arvostelun vastakohta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei demeter :)
        Edelleen kaihi on kypsyttelyvaiheessa molemmissa silmissäni ja kirjojen lukeminen on vähäistä. Iida Rauman Hävitys on myös äänikirjana ja on kuuntelujonossani. Kirja on varmasti osin raskas, mutta kerrosksellisuudessaan, kuten hänen teoksensa, mielenkiintoinen Turun historialtaankin. Mielenkiintoinen on myös itse Iida Rauma, sen minkä olen hänen haastattelujaan lukenut ja kuunnellut.
        Muistaakseni nuo koulutapahtumat sijoittuvat Kaarinaan (?), ja ellei jopa samaan kouluun, josta tuoreehkot koulukiusaamiset nousivat taas hiljattain esille.

        Jäävään itseni kaupunkiin tulokkaana muilta osin Teemu Keskisarjan puheesta "vammaisesta kaupungista", mutta olen samaa mieltä tunnin junasta. Kannattaisi harkita onko todella tarpeellinen. Niin, ja se ykkösluokan kallis vaunu on niinä harvoina kertoina, kun olen matkustanut ollut lähes tyhjä.

        Kaupungin murhakierrokseen olen harkinnut osallistuvani jos/kun niitä taas järjestetään. Ei liity halloweniin vaan oikeisiin murhiin, joista järjestetään esittelykierroksia :) Saas nähdä liitetäänkö siihen kierrokseen Airisto, jos uhreja löytyy lisää. Kamalan hyytävää.
        Vastapainoksi Ruisrock ja Naantalin aurinko.
        Nyt viihteelle fiktiivisten salaisuuksien pariin.
        /brinkkala

        P.S. Huomasin aiemmassa tekstissäni virheen. Piti oleman Iiu Susiraja (ei Susimetsä)

        Eilen ensimmäinen tekstini katosi ja toisesta jäi osa pois.
        Siis mulla on 1980-luvun alun opiskeluvuosilta muistikuvaa Turusta. Tosi paljonhan tämä on muuttunut siitäkin saati sitten Turun palon ajoilta. 1980-luvulla pyöräiltiin joka paikkaan. Ei erillisiä pyöräteitä ollut. Nyt ne ovat pakollisia, koska autoliikennettä on niin paljon :(
        Itse olen hakeutunut visiteeraamaan vanhoihin asuinalueisiin, vanha arkkitehtuuri ja miljöö kiinnostaa. Kuten tietty myös hautausmaat ja kirkot.
        Tykkään mennä itsekseni vaikka täällä opastettuja kierroksia on turisteille, myös vanhoihin arkkitehtoonisiin rakennuksiin ympäri vuoden.
        Läpällä heitin tuon murhakierroksen, en oikeasti halua tietää kuka kenetkin on listinyt.
        Erimittaisia pyhiinvaellusmatkoja on, ne saattaisi kiinnostaa, jos kunto kestää.

        Potilaana olen nyt käyttänyt liialti ruutuaikaa. Laitan itseni vieroitukseen. Onneksi lähipäivien sää näyttää hyvältä.

        Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!
        /brinkkala


    • Anonyymi

      Odotin eilen virpojia koko päivän. Ketään ei tullut. Naapurin lapsien lapset, jotka ovat käyneet vuosien ajan , eivät tulleetkaan.

      Heidän mumminsa soitti illalla ja kertoi, etteivät lapset käyneet heitäkään virpomassa, olivat sairastuneet kuumetautiin.

      Vieraita lapsiakaan ei käynyt, joten minun varaamani Kinder pääsiäis munat odottavat lasten tervehtymistä ja mummolan vierailujaan.

      Kun mietin tätä virpomis rituaalia, niin muistuikin mieleeni, etten minäkään enää yli kymmenen vuotiaana ilennyt käydä ketään virpomassa, joten asialle löytyy kuumeen lisäksi myös 12v tyttöjen ikä.

      Aamupäivä on jo pitkällä ja päivän rutiinit edessä, alkuun kissojen vessan pesu ja hiekan vaihto. Kissat ovat erittäin siistejä ja protestoivat jos heidän vessaansa ei ole siivottu tarpeeksi huolella.
      hyvää päivän jatkoa!
      t tepa

      • Anonyymi

        Ehkä virpominen on alkanut muutenkin mennä pois muodista. Nykylapsilla on kännykät, ei heillä ole aikaa juosta ovelta ovelle. Kohta saamme virpomiset suoraan kännykkäämme. Tilinumeron perään.
        Mkr.,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä virpominen on alkanut muutenkin mennä pois muodista. Nykylapsilla on kännykät, ei heillä ole aikaa juosta ovelta ovelle. Kohta saamme virpomiset suoraan kännykkäämme. Tilinumeron perään.
        Mkr.,

        Eiköhän syynä ole se, että nykylapsilla on harrastuksia eli aika ei riitä virpomiseen.

        Katselin eilenkin ikkunasta, kun pieniä nassikoita käveli kohti jäähallia ja hirveän isot kassit mukana. Omilla lastenlapsillani on kaikilla sunnuntaisin, joko harkat tai kilpailut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän syynä ole se, että nykylapsilla on harrastuksia eli aika ei riitä virpomiseen.

        Katselin eilenkin ikkunasta, kun pieniä nassikoita käveli kohti jäähallia ja hirveän isot kassit mukana. Omilla lastenlapsillani on kaikilla sunnuntaisin, joko harkat tai kilpailut.

        Ootas vaan, kun hallitus karsii kaiken minkä voi, niin lasten kalliit harrastukset jäävät ja virpomiset taas palaavat muotiin.
        Toivottavasti virpomispalkkiot eivät mene verolle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ootas vaan, kun hallitus karsii kaiken minkä voi, niin lasten kalliit harrastukset jäävät ja virpomiset taas palaavat muotiin.
        Toivottavasti virpomispalkkiot eivät mene verolle.

        Suomessa on paljon lapsiperheitä, joilla on hyvät tulot. Molemmat vanhemmat hyvin koulutettuja ja tienaavia. Eivät ole sosiaalituista riippuvaisia.


    • Anonyymi

      Nauratti tuo Makriinan lausahdus lasten virtuaali virpomisesta ja tili n:o kännykkään.
      Totta se on, että nykyisin lapsilla on enemmän harrastuksia jo hyvin nuorina verrattuna omiinkin lapsiini.
      Nämä naapurin lapsen lapset harrastavat paljon. Tytöistä M on harrastanut viulun soittoa jo 5 vuotiasta ja on erittäin taitava,viulusti

    • Anonyymi

      Tällä kertaa pikkuvirpojat eivät tulleet ovelleni.
      Vuosia sitten tulivat. Jonkin eurokolikon heille silloin annoin.

    • Anonyymi

      Maailman onnellisimmasta mieshenkilö tässä hei!
      Vähät niinkään onnesta kunhan vain pystyy vielä tämän kevään kotonaan ottaa vastaan.

      Muisti heittää viikko viikolta yhä enemmän.
      Tavaroita ja esineitä "katoaa" joka päivä.
      Avaimii, kännykkä ja sitä rataa. Mut näillä sitä mennään.

      • Anonyymi

        Moikka vielä: Jäi sanomatta ne nykyisen kielenkäyttömme JA JA sanat.

        Onko teitillä tietoo kuka ensin käytti tyhmää apusanahokua, ja ja.


      • Anonyymi

        Kotitonttu se käy siirtelemässä tavaroita.
        Muuta selitystä ei ole, kun silmälasit löytyvät jääkaapin hyllyltä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moikka vielä: Jäi sanomatta ne nykyisen kielenkäyttömme JA JA sanat.

        Onko teitillä tietoo kuka ensin käytti tyhmää apusanahokua, ja ja.

        Se joka halusi lopettaa niinkuttelun.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Jatkoa nojatuoliin sanotaan otsikossa.

      Siitähän tulee sitten lepotuoli - kai se jo monelle yli 80:lle onkin tarpeen, istuskella koko selälleen, eikä vaan persiilleen.

      • Anonyymi

        Jossakin lehdessä oli aikoinaan pakina palsta Leelian lepotuoli. En muista kuka sitä piti. Muistaako joku parempi muistinen?
        t tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jossakin lehdessä oli aikoinaan pakina palsta Leelian lepotuoli. En muista kuka sitä piti. Muistaako joku parempi muistinen?
        t tepa

        Oliko se Hopeapeilissä?
        Sanonta lienee tuttu vieläkin. Kun haluaa purkaa sydäntään, on hienoa, kun joku tarjoutuu Leelian lepotuoliksi.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oliko se Hopeapeilissä?
        Sanonta lienee tuttu vieläkin. Kun haluaa purkaa sydäntään, on hienoa, kun joku tarjoutuu Leelian lepotuoliksi.
        Mkr.

        Viikko hyvällä alulla kohti viikonloppua, nykyisin tuntuu, kun maanantaista päästään, ollaan jo loppuviikolla.
        Tällä viikolla onkin kiirus, kun on käytävä kaupassa, leivottava, siivottavakin, lauluharjoitukset ja on korttiakin lyötävä;)
        Eipä hätää jos jotain jää vähän huonommalle , tuleehan pyhien jälkeen taas aikaa.
        Olen miettinyt tätä omaa minäkuvaa, minua painaa pienetkin tekemättömät asiat, aivoissani luetteloin tehtäväni ja voi mikä helpotus, kun huomaan kaikki tehtyä, tämä tilanne oli eilen.
        Helpottunut olo tuli, kun viimeisen kampaajatilaus homman sain tehtyä
        Ihanan kevyt olo siitä seuraa, kunnes uudet tehtävät eteen tulee.

        Arvostelulla on vähän pelottava kaiku, kouluarvosanat, esiintyminen jossain, tai vaikkapa pukeutuminen, siitäkin arvostelua kertyy.
        Hyvällä itsetunnolla ne kevyesti sivuuttaa, mutta kaikilla ei sitä ole.
        Muistan mieheni ensi-ilta esitykset ja niiden arvostelut, kyllä sitä mielensä pahoitti sivullinenkin, jos kaikki ei niin hyvää mainintaa suonutkaan.
        Kehumisen sijasta käyttäisin sanaa kiitos, kiitos on kaikille selvä juttu ja siinä ei mielistelyn sävyä ole.
        Tuo Leelian lepotuoli on tuttu jostakin aikakausilehdestä, voimmehan toki matkia ja muotoilla lepotuoliksi myös nojatuolin, kukapa kieltäisi, jos tarvetta on siitä vaan.
        Vähän kuluneen tuntuinen nojatuoli onkin, mutta perinnettä kuitenkin;)

        Tuo suoraan puhuminen on asia mikä useinkin pahan mielen saa kuulijalle/kohteelle aikaan ja kuitenkin pitäisi uskaltaa suoraan sanoa.
        Kierrellen kaarrellen sitä yritetään sanoiksi pukea ja lopputulos monasti vääristyy.
        Minua on joskus kehotettu miettimään, ennen kuin suuni avaan, ehkä osaan jo jättää pahimmat suoruudet suuni sisään
        Kirjoittaessa ehtii jo vähän miettiä ja kärki sanomisilta taittuu, joskus kyllä pinnassa kiehuu.

        Kautta aikojen on tuo harrastusmahdollisuuskin ollut eriarvoista, muistan poikani innostuessa jääkiekosta, isoine kasseineen pyörän selkään nousi ja harrastuspaikkaan polki, ei ollut aikaa kuskailla.
        Jostakin muusta oli tingittävä, kun soittoharrastus päälle iski, soittimet kai vieläkin hyvin kalliita, mutta sähkökitaran vaan hankin.
        Tyttären soittotunnit ja joku muukin harrastus myös mahdolliseksi tehtiin, budjettia reistaillen.
        Toivoisin, että edes muistot heillä lämmittäisi.

        Tänään se laulurupeama, siitäkin alkaa into hiipua, on vähän kuin eduskunnanistunto, kaikki puhuvat yhtä aikaa ja laulaminen jää toiseksi.
        Tuokin kävi mielessä, että eikö puhemies voisi kopauttaa nuijaansa ja vaatia hiljaisuutta saliin
        Minä taidan tänään sen homman tehdä ja saan sitten arvostelua kohdalleni, tai ainakin kysymyksen mikä luulet olevasi;)
        Jaksetaan, jaksetaan, hyvin tai huonosti.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Viikko hyvällä alulla kohti viikonloppua, nykyisin tuntuu, kun maanantaista päästään, ollaan jo loppuviikolla.
        Tällä viikolla onkin kiirus, kun on käytävä kaupassa, leivottava, siivottavakin, lauluharjoitukset ja on korttiakin lyötävä;)
        Eipä hätää jos jotain jää vähän huonommalle , tuleehan pyhien jälkeen taas aikaa.
        Olen miettinyt tätä omaa minäkuvaa, minua painaa pienetkin tekemättömät asiat, aivoissani luetteloin tehtäväni ja voi mikä helpotus, kun huomaan kaikki tehtyä, tämä tilanne oli eilen.
        Helpottunut olo tuli, kun viimeisen kampaajatilaus homman sain tehtyä
        Ihanan kevyt olo siitä seuraa, kunnes uudet tehtävät eteen tulee.

        Arvostelulla on vähän pelottava kaiku, kouluarvosanat, esiintyminen jossain, tai vaikkapa pukeutuminen, siitäkin arvostelua kertyy.
        Hyvällä itsetunnolla ne kevyesti sivuuttaa, mutta kaikilla ei sitä ole.
        Muistan mieheni ensi-ilta esitykset ja niiden arvostelut, kyllä sitä mielensä pahoitti sivullinenkin, jos kaikki ei niin hyvää mainintaa suonutkaan.
        Kehumisen sijasta käyttäisin sanaa kiitos, kiitos on kaikille selvä juttu ja siinä ei mielistelyn sävyä ole.
        Tuo Leelian lepotuoli on tuttu jostakin aikakausilehdestä, voimmehan toki matkia ja muotoilla lepotuoliksi myös nojatuolin, kukapa kieltäisi, jos tarvetta on siitä vaan.
        Vähän kuluneen tuntuinen nojatuoli onkin, mutta perinnettä kuitenkin;)

        Tuo suoraan puhuminen on asia mikä useinkin pahan mielen saa kuulijalle/kohteelle aikaan ja kuitenkin pitäisi uskaltaa suoraan sanoa.
        Kierrellen kaarrellen sitä yritetään sanoiksi pukea ja lopputulos monasti vääristyy.
        Minua on joskus kehotettu miettimään, ennen kuin suuni avaan, ehkä osaan jo jättää pahimmat suoruudet suuni sisään
        Kirjoittaessa ehtii jo vähän miettiä ja kärki sanomisilta taittuu, joskus kyllä pinnassa kiehuu.

        Kautta aikojen on tuo harrastusmahdollisuuskin ollut eriarvoista, muistan poikani innostuessa jääkiekosta, isoine kasseineen pyörän selkään nousi ja harrastuspaikkaan polki, ei ollut aikaa kuskailla.
        Jostakin muusta oli tingittävä, kun soittoharrastus päälle iski, soittimet kai vieläkin hyvin kalliita, mutta sähkökitaran vaan hankin.
        Tyttären soittotunnit ja joku muukin harrastus myös mahdolliseksi tehtiin, budjettia reistaillen.
        Toivoisin, että edes muistot heillä lämmittäisi.

        Tänään se laulurupeama, siitäkin alkaa into hiipua, on vähän kuin eduskunnanistunto, kaikki puhuvat yhtä aikaa ja laulaminen jää toiseksi.
        Tuokin kävi mielessä, että eikö puhemies voisi kopauttaa nuijaansa ja vaatia hiljaisuutta saliin
        Minä taidan tänään sen homman tehdä ja saan sitten arvostelua kohdalleni, tai ainakin kysymyksen mikä luulet olevasi;)
        Jaksetaan, jaksetaan, hyvin tai huonosti.

        Vähemmän viulu, mutta näppärä kitaran soittotaito olisi hyvä omata.
        tkl.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähemmän viulu, mutta näppärä kitaran soittotaito olisi hyvä omata.
        tkl.

        Mukava ulkoilupäivä tänäänkin.
        Ohut pilvivaippa estää auringon näyttäytymisen sikanaan.
        Ei se pilvipeittokaan meittiä niin pal haita.
        Tai koiran tiepuoleen jättämä ulostekikkara.
        Sinne se maatuu sateiden häntä piiskaillessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mukava ulkoilupäivä tänäänkin.
        Ohut pilvivaippa estää auringon näyttäytymisen sikanaan.
        Ei se pilvipeittokaan meittiä niin pal haita.
        Tai koiran tiepuoleen jättämä ulostekikkara.
        Sinne se maatuu sateiden häntä piiskaillessa.

        P-Koreassa ne kerätään talteen, niin ihmisten kuin elikoittenkin, ja viedään keräysasemille jaettavaksi maanviljelijöille peltojen lannoittamiseen. Keväisin on luovutuspakko.
        Tämä kierrätystalouden riemuvoitto kerrottiin P-Koreata tehdyssä dokumentissa muutama päivä sitten.

        Suosittelen etsimään Areenasta, jos jäi väliin myöhäisen esitysajankohdan vuoksi.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        P-Koreassa ne kerätään talteen, niin ihmisten kuin elikoittenkin, ja viedään keräysasemille jaettavaksi maanviljelijöille peltojen lannoittamiseen. Keväisin on luovutuspakko.
        Tämä kierrätystalouden riemuvoitto kerrottiin P-Koreata tehdyssä dokumentissa muutama päivä sitten.

        Suosittelen etsimään Areenasta, jos jäi väliin myöhäisen esitysajankohdan vuoksi.
        Mkr.

        Muistaisin, että taannoin oli sellainen uutinen, että laajat joukot ihmisiä sairastui juuri tuon ihmislannalla lannoittamisen takia ja osa kuolikin.
        Siinähän kerrottiin jostain rangaistuksestakin, jos p...nsa ei luovuta.

        Katsoin tuon dokumentin, onhan sieltä joskus tullut aiemminkin, ainakin tuosta, kuinka ne lapset joutuu kamalaan rääkkiin, että näit hienoja ihmiskuvioita saadaan näyttää Kimille ja maailmalle.

        Kyllä saamme kiitollisia olla tästä omasta paikasta maapallollamme.


    • Anonyymi

      Eilen illalla kun laskin kisut ulos iltapissalle kävikin niin, että kissat juoksivat paniikissa takaisin sisälle. Jäin sitten kuulostelemaan mikä oli syynä, ensin en havainnut mitään outoa, kunnes kuulin sydäntä särkevää parkumista talon takapihalta päin. Tontin raja on Vuoripuisto nimisellä alueella jolla on vanhaa puustoa ja lepikkoa.
      Siellä joko kollikissat tappelivat, taikka se oli ilveksien kosio rituaalien ääntelyä.
      Tällä vuoripuisto alueella on jo parikymmentä vuotta tavattu ilveksiä ja ne on rauhoitettu metsästykseltä.
      Jos olisi yksin kulkemassa kadulla ja kuulisi sellaisen äänen luulisi jotain pahoin pideltävän.
      Aamulla kissat kuitenkin menivät reippaasti ulos ja tulivat rauhallisina takaisin .

      Päivä on alkanut pilvisenä mutta poutaisena. Hyvä siivouspäivä.
      t tepa

      • Viime vuonna, kun olimme vanhalla kotitilalla, metsäsätä rupesi kuulumaan kamalaa kiljuntaa ja karjuntaa.
        Kissa oli pihalla, lähdin katsomaan, mistä ääni tulee.
        Kuljin ääntä kohti, kuului puiden latvasta. Lopettivat tietysti, kun lähestyin. Puusto oli niin tiheä, etten nähnyt millaisia olentoja siellä oli.
        Maalta olen kotoisin, mutten muista sellaista mökää metsäsätä kuulleeni.

        Kun ex-ystäväni vielä eli ja asui taloaan metsän keskellä, jossa kylätie kulki ihan talon vierestä.
        Eräänä päivänä näki jonkun eläimen tulevan tietä pitkin.
        Meni ulos katsomaan, käveli portille, siinä seisoi ilves. Olivat vähän aikaa toisiaan parin metrin päästä tuijotelleet, kunnes isokissa lähti metsään.

        Minua harmitti, kun en ollut silloin paikalla,kun oli työvuoro.


    • Terveisiä puoliaurinkoiselta kevään merkkien tarkkailukävelyltä pitkin merenlahden rantatietä. Matala lahti on vielä jäässä rannoilta, mutta sula on jo parinkymmenen metrin päässä, pian saa veneen vesille, tulisi vain kunnon tuuli loput jäät hajottamaan. Äänimaisema on jo keväinen , hanhiauroja lentää yli, laulujoutsenia pareittain, haahkatkin ilmaantuneet, monen sortin lokkeja. Kaikki lajilleen ominaisilla tavoilla kommunikoivat - aikamoinen sinfonia siitä syntyy, vaikka kosiolaulut ovatkin vasta tulollaan. Varhaiskevään aamun valossa on jotain niin pehmeää ja kuulasta, valokuviin sitä koetan hiukan saada vangituksi, maineikkaat taidemaalarit ovat juuri valon mestareita. Maailmalla kulkiessa taidemuseoissa viihdyn ja haltioidun, usein tulee vaan elämyksiä liiankin paljon kerralla sulatettavaksi. Kotimaassa yksi lempipaikka on pääkaupungin ulkopuolella Hämeenlinnan taidemuseo, myös Mäntän Serlachiukset tarjoavat aina uutta ja aina se suurenmoinen Göstan peruskokoelmakin viehättää aina uudelleen.

      Sel-la puhui arvostelusta, miten ankara sana se on, tuo mieleen vikojen ja puutteiden osoittamisen ja kaivelun . Jotta arvostelu olisi oikeudenmukainen, siihen pitää olla perusteet, ei vain huitaista mutu-tuntumalla. Tällaisessa keskustelupalstan ikäryhmässä ei meistä kukaan ole sen enempää arvostelijan kuin arvosteltavankaan asemassa, emme ole sellaista mandaattia mistään tai keneltäkään saaneet, pätevyyskin puuttuu. Arviointikin on aika vaativa sana, siinä punnitaan asioiden eri puolia objektiivisesti, Opettajakaan ei saa arvioida pärstäkertoimen mukaan, vaan objektiivisesti. Emme kuitenkaan koulunpenkillä nyt istu, joten eiköhän nämä kannustukset ja kehumiset synny lähinnä intuitiosta, mielikuvista ja tuntemuksista, joita toistemme kertomiset, tekemiset ja esillä olevat työt herättävät. Kaikkeahan ei ole pakko kommentoida, kaikilla ei voi olla sama maku, paljon voi ohittaakin, mutta toisaalta keskustelu syntyy juuri erilaisten mielipiteiden vuorovaikutuksesta.

      Ennen oli Kahvipirtissä virtuaalikissat, joille Sel-la puki juhliin rusetit, joiden värit sointuivat sesongin tekstiileihin ja kukkiin. Kivaa, kun nyt on nojatuolikissat, joiden vaiheita ja tempauksia saamme seurata. Aiemmin ketjussa tuli esiin Saimaan hylkeet, nuo ihastuttavat viiksiniekat ja suloiset kuutit. Täällä Suomenlahdellakin niitä saa nähdä, useimmiten olemme havainneet niitä Tammisaaren saariston luonnonsuojelualueilla ja Turun saaristossa Paraisten portin tienoilla, kesyn oloisia ja uteliaita ovat. Niin surullista, kun joutuvat verkkoihin. Ilveksistä on jo pitkältä ajalta havaintoja mökkipaikkakunnalta Pirkanmaalta, käyvät ihan mökin pihapiirissäkin öisin poseeraamassa riistakameralle.

      Rauhaisaa pääsiäisviikkoa!

      • Anonyymi

        Ramoona Kerroit merenrantatien kävelysi tunnelmista. Muuttolintujen lennosta ja äänimaailmasta. Eläydyin niin kuvailemaasi, että olin mielikuvissani itse kokemassa tuon näkymän ja äänimaailman.

        Minulle on luonto eläimineen, kasveineen ja vuoden aikojen vaihteluineen yksi elämäni tärkeimmistä iloa tuottavista asioista.

        Nyt vanhana haluan asua vielä tässä itse rakennetussa omakotitalossa, vaikka ylläpito kustannukset korjauksineen ovat suuret, verrattuna vaikkapa osakkeeseen kerrostalossa.

        Tämän talon sijainti rauhallisella omakotialueella aivan metsän reunassa antaa tilaa luonnon seuraamiselle ja omassa puutarhassa touhuaminen on mieluisaa.

        Meillä oli aiemmin -60 luvulla kesämökki Saimaan rannalla Suur Saimaan puolella.
        Kerran oli hylkeen poikanen, kuutti, mennyt katiskaan ja kuollut. Itkin silloin ja itken nytkin kirjoittaessani siitä. Meiltä loppui katiskoitten pito järvessä alkukesästä. Vasta syksyllä kun kuutit olivat jo lihoneet , etteivät enää mahtuneet katiskaan laitoimme katiskat rantaveteen.
        päivän jatkoa kaikille
        t tepa


    • Se on taas tätä minua.

      Mieheni auto on tallissa ja niin perusteellisen pölynen, että ennen kuin vien sen korjaamolle pakko oli pyyhkiä siitä pölyjä ja pestä ikkunat.

      Auto oli latauksessa ja toimi hyvin kun starttasin, mutta sisään meno oli mutkikas, koska kuskin puoleinen etuovi ei aukea, lukko on rikottu.

      Siellä minä vääntelin ja kääntelin itseäni vänkärin puolelta kuskin paikalle. Takki ja housut jouti pesukoneeseen homman loputtua.

      Nyt oikoilen selkää, pitänee lähteä ruokaostoksille.

      Luontoaihetta sen verran, että aurinko ilmestyi taivaalle.

      • Anonyymi

        Niin ohuesti pisaroi vettä, notta en juuri kastunut kauppareissulla.
        Vanha palvelija polkypyörä kannatteli kassit kotiin selkää rasittamatta.
        Samat helpotukset, pulputukset käsivarsillekin.

        Katselin rapun edustan nurmikon valkoapilaa.
        Hän otti mielellään vastaan räntä-mäntinkin.
        Vihers jo niin.


    • Anonyymi

      Ja meillä täällä on lunta vielä vajaa metri. Aurinkoisena päivänä se on ihan luxusta . Valkoiset hanget ja hiihtely järven jäällä on valtava kiitollisuuden aihe.
      En ihmettele ollenkaan ,että suomalaiset ovat maailman onnellisimpia.
      Itsekin olen ollut läpi elämän , vaikka on ollu ala-ja ylämäkiä suht paljon. Se on sitä elämää ja Korkeimman avulla on jaksettu.

      • Anonyymi

        Kaivelin yläkaappeja ja etsin valokuvia, joita herranähköön riittää joka kaapissa. Vuosikymmenien saalis.
        Muutakin tallennettua löytyi. Mm .jonkun lehden aikanaan keräämiä lasten mietteitä eri aihepiireistä-
        Pakko kyllä teillekin kopioida muutama:
        - Jos Jumala olisi pitänyt lupauksensa, että kaikki lapset saavat tulla hänen luokseen, ei tarvittaisi päiväkoteja. Nina 9v.
        - Aivot ovat sitä varten, että hiukset pysyvät kiinni. Jaana 5v.
        - Isoäiti on sellainen täti, joka lapsena oli äiti. Karoliina 6 v.
        - Anoppi on rangaistus, jonka joutuu kärsimään, kun menee naimisiin tuntemattoman kanssa. Pauli 7 v.
        - Ei lapset tee hölmöjä asioita. Niillä on omat syynsä. Anna 7v.

        Niin ettäs tiedämme, niin me isoäidit ja anopit kuin muutkin .
        Hyvää yötä.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaivelin yläkaappeja ja etsin valokuvia, joita herranähköön riittää joka kaapissa. Vuosikymmenien saalis.
        Muutakin tallennettua löytyi. Mm .jonkun lehden aikanaan keräämiä lasten mietteitä eri aihepiireistä-
        Pakko kyllä teillekin kopioida muutama:
        - Jos Jumala olisi pitänyt lupauksensa, että kaikki lapset saavat tulla hänen luokseen, ei tarvittaisi päiväkoteja. Nina 9v.
        - Aivot ovat sitä varten, että hiukset pysyvät kiinni. Jaana 5v.
        - Isoäiti on sellainen täti, joka lapsena oli äiti. Karoliina 6 v.
        - Anoppi on rangaistus, jonka joutuu kärsimään, kun menee naimisiin tuntemattoman kanssa. Pauli 7 v.
        - Ei lapset tee hölmöjä asioita. Niillä on omat syynsä. Anna 7v.

        Niin ettäs tiedämme, niin me isoäidit ja anopit kuin muutkin .
        Hyvää yötä.
        Mkr.

        Kuopus ehdotti kun sanoin ei ole nyt rahaa, "Käydään ottamassa seinästä"

        Hyvää yötä 😴


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Kuopus ehdotti kun sanoin ei ole nyt rahaa, "Käydään ottamassa seinästä"

        Hyvää yötä 😴

        Puolissa tämäkin viikko, niin ne vaan kovaa vauhtia lähenee se viimeisen kodin paikka.
        Mutta tässä vielä minäkin näpyttelen ja suunnittelen päivän ohjelmaa, mitään kummoista tekemistä en nyt keksi.
        Menee se päivä vaikka kortteja pelaamalla ja ristikoita täyttäen, ovat mokomat niin outoja sanoja kaipaavia, että vähäinen käsityskyky ei niitä keksi.
        Koneellakin on korttipelejä joita voi ajankuluna pelata.

        Lasten suusta ne totuudet esiin tulevat ja varmaan on vanhempia jotka ovat tämän kokeneet, asiat on ilmi tulleet sellaisissa kohden, että punastumiselta ei vältytty.
        Minulla on hyvin vähän muistoja lapsisien pienenä olemisista, jotain olen antanut heille itselleen, loput on matkalla kadonnut.
        Muuttojen yhteydessä on paljon tavaroita kadonnut (mennyt kirpputoreille), nyt olen pohtinut hatturasiaa, missä oli tosi kaunis kettuhattu, eihän sitä ole voinut kymmeniin vuosiin käyttää, mutta silti olisin sitä sälyttänyt.
        Muistikuvaa ei ole myöskään turkistani, mihin sen jätin, vai kaatopaikkako sen sai?
        Pitkään kaipailin sulakelaatikkoa missä myös varalamppuja oli, nyt tutkiessani laatikoita sieltä löytyi nekin kaivatut.
        Poikani jo sanoi, että mitä noita etsit, hän tuo uusia, mutta muistini lokeroista niitä silti kaivoin.

        Nuo Pohjois-Korean elinolot ovat kammottavia ja siellä kansa uskoo johtajaansa, kai siellä ei juurikaan kapinat onnistu.
        Onneksi elämme maassa missä vielä sananvapaus ja puoliaan pitäminenkin on mahdollista. kuinka kauan, lakien muutoksia näköpiirissä.
        Katsoin vammaisten oloja suomessa ja kyllä on järkyttävää heidänkin elämänsä, on olemassa vammaislaki, mutta eipä tuokaan auta, pieneltä heidän äänensä kuuluu, jos kuuluu lainkaan.
        Sama vanhusten kohdalla, onnellisessa maassa asumme, mutta ei kaikille sitä onnea riitä.
        Haluni kopauttaa nuijaa myös eduskunnan istunnoissa, on kuin markkinakansaa huutoineen, ei juurikaan kunnioitusta herätä ja nämä päättävät elämämme ympyröistä.
        Arvostukseni kasvaisi, jos joku ministeri, kansan edustaja, tai johtajatasoiset kertoisivat yhtyvänsä talkoisiin pudottamalla ansioitaan jonkun suurehkon summan, se kansantaloutta jo paljon korjaisi, ei tarvitsisi niin suuresti pienituloisten elämään puuttua.

        Eliaana kuin tepakin kertoivat tuosta elämästä ja asumisista luonnon keskellä, pienen oivalluksen sain aikoinaan minäkin, on se jotakin muuta, kuin ympärillä ajelevat autot ja ympäristöä sotkevat ihmiset.
        Olen kyllä onnellinen minäkin, vaikka vaan pieni puistikko metsänä ja rannan sivua kulkeva tie kuljettavana, hyvä on paikkakunnallani asustaa.
        Elämän ja kuoleman laki siellä metsissäkin saattaa ääntä aiheuttaa, saalistajat liikkuvat, mutta kyllä kissojen kevät huudotkin mahtavia on.

        Ramoona muistelee Kahvipirtin aikaa, sitähän minäkin joskus, en muista oliko siellä kovinkaan paljon ikävää luettavaa.
        Näihin aikoihin Kyöpelin matkaa suunniteltiin ja tehtiin sekin, hauskuutta riitti.

        Nyt taitaa viisainta laittaa piste, vielä sen verran, että ei sada mitään, ei edes tihkua, mikä ei kastele;)
        Pyörä olisikin hyvä apuväline, kun kasseja kaupasta rahtaa, mutta hyvä on myös tuo kärri mikä pyörillä kulkee.
        Viettäkää mukava päivä.


    • Anonyymi

      Tulin lukemaan taas vaikka olen alle 80v, mutta niin hyvin kerrottu tämäkin juttu, tästä tulee hyvälle tuulelle!😊👍

      • Anonyymi

        Huomasin uutissivulta, että sarja "Pieni talo preerialla" on täyttänyt 50 v. Tai siis viimesimmästä kuvauksesta on sen verran aikaa kulunut. Näyttelijät olivat juhlistaneet tapausta yhteisessä juhlassa.
        Miten äkkiä ne vuodet menevätkään!

        Oman elämän preeriatkin on koettu viime vuosituhannella. Yhteinen taival aloitettu, pytinki rakennettu, kersat kasvatettu ja penniä venytetty. Uusi vuosituhat rauhallissti elämän illassa, meikäläinen yksin vielä sinnittelee.
        Elän vähän nostalgisissa tunnelmissa tänään, kun lupasin etsiä kaappieni kätköistä määrätynlaisia valokuvia jälkikasvulle. Vähän tässä arveluttaa, kun olen tietenkin sullonut kaiken tuollaisen silppeen yläkaappeihin, ja nyt ovat tikkaat tarpeen. Muistan koko ajan huolehtia, etten horjahda, eli ennakoin tulevat tilanteet ennen kuin kiipeän askelmille. Onneksi ei ole taipumusta huimaukseen.
        Illalla pläräsin kuvia ja ihmetelin, miksi ne ikinä on otettu!

        Vanhaan hyvään aikaan otettiin 12 kuvan rulla kesän kuluessa, uusien kameroiden ja filmien mukana tuli valokuvaamisen vimma ja kuvia otettiin kaiken aikaa. 70-80-lukujen kuvat ovat menettäneet värinsä ja haalistuneet, muuttuneet punertaviksi. Siihen aikaan ei kehittäminen vielä hyvin onnistunut. Jälkikasvuja varten kuvien taakse pitäisi kirjoittaa nimet ja muut tiedot, siinäpä urakkaa!
        Murra mitäpä wanhalla muutakaan tekemistä kuin vanhojen muistelu!
        Hyvää keskiviikkopäivää!
        Mkr.


    • Anonyymi

      Kiva oli lukea tämä tarina myös, itsellä mielessä urakka, miten saan valokuvat päiväyksineen järjestettyä. Toisaalta tuli mieleen kun perinnöksi sain kaikkea mitä halusin jäämistöstä, otin tyhjän valokuvakansion ja saa nähdä jääkö se tyhjäksi minunkin jälkeen 😊

      • Anonyymi

        Minulla on perintönä täysiä valokuvakansioita, pahvikuvineen, joissa tukevat sedät ja tädit tuijottavat kameraan selkä suorana. Muutamilla pesuvadin kokoinen hattu päässä.
        Niihin kansioihin en rupea lisäämään kuvia. Omia kansioita on reilusti, mutta kuka ikinä ehtii pitämään valokuvakansioita ajan tasalla!
        Nykyisin puhelimen kuvista voi teettää kansioita Ifolorilla. olen saanutkin lapsenlapsesta yhden, mutta en ole itse omistanut vielä teettänyt- Olen vältellyt ottamasta puhelimella kuvia. Ne ovat unohdukseen tuomitut.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Näitten ahkerien palsta kirjoittajien esimerkkiä noudattaen menin kaivelemaan tyttäreni (63v) huoneesta valokuvakansioita tai muita muistoja.

      Löytyihän sieltä, esim. koristeellinen peltilaatikko jossa oli aarteita: neuvolakortti jossa syntymäpaino 2480g pituus 47cm . Tyttären ensimmäinen irronnut hammas,
      Pitkä hiusletti kullan keltainen, ym yhtä tärkeää säilytettävää. En nytkään raaskinut heittää pois, vaan laitoin kannen kiinni ja valokuva albumi mukaan ja huoneen ovi kiinni.

      Pojan huone seuraavaksi tarkasteluun. Sieltä samat neuvola kortti ja hiuskihara ja mikä tärkeintä, hammas. Sitä poikani nyt tarvitseekin kun kaatuessaan iski naamansa jäiseen katuun ja etuhammas katkesi. Joutuu nyt ottamaan siihen implantin. Harmi vain että tämä lapsuuden hammas on niin pieni, ettei se täytä puoltakaan ammottavaa koloa hammasrivistä. En tosin ole edes pojalle näyttänyt löytöjäni hänen huoneestaan.

      Noista 60-70 -luvun valokuvista sama huomio että värit ovat hävinneet ja punaruskealta näyttävät. Vanhat mustavalkoiset valokuvat ovat säilyneet tarkkoina.
      Jännä juttu, kun ei kuitenkaan mitään raaskikaan heittää pois.

      Tyttärelleni tehty kastemekko on hyvin viikattuna pahvilaatikossa. Se on ollut usealla suvun vauvalla kastemekkona. pitkä rusetti on vain vaihdettu punaisesta siniseen vauvan sukupuolen mukaan.

      Onhan näitä tavaroita joita tulee säilytettyä. Nämä tytön ja pojan huoneet ovat kuitenkin olleet tyhjinä nämä 40 vuotta kun he ovat pois muuttaneet.
      Huoneet ovat käytössä kun on yövieraita.

      t tepa

      • Anonyymi

        Tosi ihanaa, kun saa asua omassa muistorikkaassa talossaan vielä vanhana. Minä en siihen pysytynyt, talo oli niin iso ja vaativa samoin tontti ja syrjässäkin se oli. Ihmeellistä että meidän lapsetkin jo alkaa olla eläkeiässä, vastahan me itse jäätiin. :)
        Aina valitetaan ettei lapsia synny, mutta kyllä meidänkin suvussa on kastemekkoa usein tarvittu , viimeksi tänä talvena.


      • Anonyymi

        Noin siinä käy minullekin, Tepa, kurkistan aarteisiin, panen ne takaisin ja sinne jäävät taas seuraavaan kertaan. Minun oma vauvakirjanikin on tallessa, siihen äitini oli liimannut kuoressa syntymätukkaani. Kirjaan koottu kaikenlaista elämäni alkutaipaleelta.
        Tein lapsistani samanlaiset kirjat. Ne olivat heille niin mieluiset sitten myöhemmin, että ovat riekaleiksi luetut.
        Tallessa ovat.
        Mkr.


      • Anonyymi

        Minäkin säilytin neuvolakortit, hiuskiehkurat yms. sellaiset lapsistani.
        Teimme myös lapsille albumit kera tekstityksen tyyliin "mitä, missä, milloin".

        Ei ne enää minulla ole, vaan lapset on vieneet ne muuttaessaan pois kotoa. Kelpasi heille. :)


      • Anonyymi

        Pyysin hammaslääkäriltä muistoksi irrotettua hammasta.
        - Ei niit anneta totesi kotiin, bakteeripesii, hymähti.


    • Anonyymi

      - 70v päälle ikäisenä nämä asiat alkaa olla todella tärkeitä, vaikka itse en jaksanut käydä läpi edes menneiden vanhempieni valokuvia kun ei aina tiennyt ketä kuvissa oli. Teen kansion, mutta paljon menee hukkaan ja näin se menee eli kaikilla omat muistot.

    • Anonyymi

      Hyvää Pääsiäistä!🌱🌱🐥🍀🌱🌱

    • Anonyymi

      Meidän lapsilla oli kirjat nimeltä Kulta-aika lapsuuden. Ne täytettiin merkinnöillä kehityksestä ja kasvusta.

    • Valokuva albumini ja irtokuvat säilytän mökin pirtin- ja ylisen piirongeissa.

      Sain muutama vuosi vieraita USA.ta.
      Olin tietoinen noin suurin piirtein Amerikkaa lähteneistä sukulaisista, mutta en tiennyt miten heidän elämänsä sinne asettui.

      Tavatessani ukkini sisaren jälkeläisiä livenä, aukesi sekin sukuhaara. Näytin yhtä kuvaa, minulla on tällainen kuva, en vaan tiedä kuka hän on. Jennifer naurahti hän on äitini.

      Tämän vierailun jälkeen olen pitänyt Amerikan sukuuni yhteyttä ja tiedän nyt ukkini sisaren tarinan.

      Vanhat valokuvat ja tarinat niistä ovat kiehtovia.

      • Anonyymi

        Sain äitini valokuva albumin 30 vuotta sitten. Tunsin kaikki siinä olleet henkilöt ja lisäsin kuvien viereen tekstin kuka on kuvassa ja onko meille sukua vai joku muu tuttu tai kyläläinen.
        Myös äidin nuoruuden rakkaan kuva oli siinä. Äiti oli aina kertonut minulle kun kysyin kuka se mies on, joka oli piilotettu muitten kuvien sekaan. Äiti väitti sen olleen hänen vanhimman sisarensa sulhasen kuva.
        Äidin kuoleman jälkeen kysyin hänen nuoremmalta sisareltaan kuka tämä mies oli, täti naurahti ja sanoi sen olleen äitini sulhanen, jonka kanssa äiti oli kihloissa, ennen kuin tapasi isäni-Selvisi sitten vihdoin minulle miksi Saima tätini sulhasen valokuva oli äitini valokuvien joukossa..
        Muistaakseni kysyin joskus äidiltä miksi se kuva ei ole Saima tädillä, äiti sanoi Saiman miehen olevan mustasukkainen niin täti ei voi säilyttää sitä kotonaan.

        Vanhat valokuvat voivat kätkeä sisäänsä salaisuuksia, jotka joskus vahingossa pulpahtavat esiin.
        t tepa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sain äitini valokuva albumin 30 vuotta sitten. Tunsin kaikki siinä olleet henkilöt ja lisäsin kuvien viereen tekstin kuka on kuvassa ja onko meille sukua vai joku muu tuttu tai kyläläinen.
        Myös äidin nuoruuden rakkaan kuva oli siinä. Äiti oli aina kertonut minulle kun kysyin kuka se mies on, joka oli piilotettu muitten kuvien sekaan. Äiti väitti sen olleen hänen vanhimman sisarensa sulhasen kuva.
        Äidin kuoleman jälkeen kysyin hänen nuoremmalta sisareltaan kuka tämä mies oli, täti naurahti ja sanoi sen olleen äitini sulhanen, jonka kanssa äiti oli kihloissa, ennen kuin tapasi isäni-Selvisi sitten vihdoin minulle miksi Saima tätini sulhasen valokuva oli äitini valokuvien joukossa..
        Muistaakseni kysyin joskus äidiltä miksi se kuva ei ole Saima tädillä, äiti sanoi Saiman miehen olevan mustasukkainen niin täti ei voi säilyttää sitä kotonaan.

        Vanhat valokuvat voivat kätkeä sisäänsä salaisuuksia, jotka joskus vahingossa pulpahtavat esiin.
        t tepa

        Aurinkoista huomenta, pilvetön taivas, melkein voi kuvitella pääskysten liitelevän taivaan sinessä.
        No nekin aikanaan ilmaantuu, lokit ensin;)
        Ahkerat ihmiset jo kaupasta tulevat, minä vielä yö pukimissa, tähän on menty.
        Kyllä se aikaisin herääminen oli minullekin hyvin tavanomaista, nyt nukun pitkään ja sängyssä vielä muisteloita suoritan.
        Mieleen tulee toinen toistaan ihmeellisempiä asioita, milloinkahan aivoni lepää, kun yölläkin paljon unia näen.

        Valokuvat on muistoja herätelleet, olisi niitä minullakin, varmaan parikymmentä albumia, tein joskus urakan ja laitoin kuvat kansioihin.
        Harvoin tulee katseltua, pojan tytär käydessään niitä katselee ja hymyilee joillekin hänen mielestään hassuille näkymille.
        Poikani myös sanoi, että älä hävitä, hän ne joskus ottaa, saisi jo viedä nytkin.
        Minä mielelläni jo näitä vähäisiä "aarteita" pois antaisin, säälittelen sitä joka joutuu jälkeeni asuntoa tyhjentämään., koetan itse asiaa avittaa.
        Surutta olenkin kaikkea pois, jos joku sattuu pyytämään, sitten muistelen, että olihan minulla sekin, minne katosi;)
        Nyt olen tehnyt inventaarion pikkupitsiliinojeni kanssa ja purkanut ison joukon, uuteen suunnitelmien käyttöön, onnistuuko vai jääkö keriksi.

        Minullakin oli säilytyksessä tyttärelleni tehty kastemekko ja sitä on käytetty jokaisella uudella tulokkaalla, nimet merkkasin helmaan, nyt sanoin, että säilyttäkää aina viimeisen kasteen saaneen lapsen vanhemmat.
        Astioita olen jonkun verran saanut lapsille, kun hulluina vuosina niitäkin tilailin, mutta paljon olisi vielä annettavaa, mutta tuntuu kaikilla kaapit täysi olevan, vai onko järkeviä, että eivät kaikkea haali liikaa.

        Niin se vaan alkaa saa unohduksiin monet sarjatkin, olihan sellainenkin kuin Dallas, kovasti katsottu rikkaiden elämään liittyvä sarja.
        Pieni talo preerialla todella tykätty sarja, no olihan näitä ja on tänäkin päivänä.
        LaPromerassa oli mitään sanomaton, tai ei niin sytyttävä vaihe, kun alakerran väen kertomaa, no tulihan lääkäri, joka varmaa talon tyttären saa itselleen ja kyllä voi mielessään miettiä muitakin pareja sarjan edetessä, mikä olikaan Petran halailun kohde.
        Areena toimii hieman kehnosti, välillä katkeilee, vai lienee vika minun koneessa.

        Tytär soitti juuri ja kertoi entisen työpaikkansa kaikki asiakaspalveluun kuuluvat saavat työnsä lopettaa, ulkoa ostavat palvelut.
        Aikamoinen vähennys työvoimasta, kun lehtiä on monta,
        Oikeaan aikaan pääsi lopettamaan tytär työnsä, toki jo neljänkymmenen vuoden samalla työantajalla toimineena.

        Pilviä rupeaa taivaalle kerääntymään, taisi olla lyhyt auringon esiin tulo, mutta lupaus siitä, että esiin useammin alkaa ilmaantua.
        Nyt päivän touhuihin ja hyvän päivän toivotuksiin.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Aurinkoista huomenta, pilvetön taivas, melkein voi kuvitella pääskysten liitelevän taivaan sinessä.
        No nekin aikanaan ilmaantuu, lokit ensin;)
        Ahkerat ihmiset jo kaupasta tulevat, minä vielä yö pukimissa, tähän on menty.
        Kyllä se aikaisin herääminen oli minullekin hyvin tavanomaista, nyt nukun pitkään ja sängyssä vielä muisteloita suoritan.
        Mieleen tulee toinen toistaan ihmeellisempiä asioita, milloinkahan aivoni lepää, kun yölläkin paljon unia näen.

        Valokuvat on muistoja herätelleet, olisi niitä minullakin, varmaan parikymmentä albumia, tein joskus urakan ja laitoin kuvat kansioihin.
        Harvoin tulee katseltua, pojan tytär käydessään niitä katselee ja hymyilee joillekin hänen mielestään hassuille näkymille.
        Poikani myös sanoi, että älä hävitä, hän ne joskus ottaa, saisi jo viedä nytkin.
        Minä mielelläni jo näitä vähäisiä "aarteita" pois antaisin, säälittelen sitä joka joutuu jälkeeni asuntoa tyhjentämään., koetan itse asiaa avittaa.
        Surutta olenkin kaikkea pois, jos joku sattuu pyytämään, sitten muistelen, että olihan minulla sekin, minne katosi;)
        Nyt olen tehnyt inventaarion pikkupitsiliinojeni kanssa ja purkanut ison joukon, uuteen suunnitelmien käyttöön, onnistuuko vai jääkö keriksi.

        Minullakin oli säilytyksessä tyttärelleni tehty kastemekko ja sitä on käytetty jokaisella uudella tulokkaalla, nimet merkkasin helmaan, nyt sanoin, että säilyttäkää aina viimeisen kasteen saaneen lapsen vanhemmat.
        Astioita olen jonkun verran saanut lapsille, kun hulluina vuosina niitäkin tilailin, mutta paljon olisi vielä annettavaa, mutta tuntuu kaikilla kaapit täysi olevan, vai onko järkeviä, että eivät kaikkea haali liikaa.

        Niin se vaan alkaa saa unohduksiin monet sarjatkin, olihan sellainenkin kuin Dallas, kovasti katsottu rikkaiden elämään liittyvä sarja.
        Pieni talo preerialla todella tykätty sarja, no olihan näitä ja on tänäkin päivänä.
        LaPromerassa oli mitään sanomaton, tai ei niin sytyttävä vaihe, kun alakerran väen kertomaa, no tulihan lääkäri, joka varmaa talon tyttären saa itselleen ja kyllä voi mielessään miettiä muitakin pareja sarjan edetessä, mikä olikaan Petran halailun kohde.
        Areena toimii hieman kehnosti, välillä katkeilee, vai lienee vika minun koneessa.

        Tytär soitti juuri ja kertoi entisen työpaikkansa kaikki asiakaspalveluun kuuluvat saavat työnsä lopettaa, ulkoa ostavat palvelut.
        Aikamoinen vähennys työvoimasta, kun lehtiä on monta,
        Oikeaan aikaan pääsi lopettamaan tytär työnsä, toki jo neljänkymmenen vuoden samalla työantajalla toimineena.

        Pilviä rupeaa taivaalle kerääntymään, taisi olla lyhyt auringon esiin tulo, mutta lupaus siitä, että esiin useammin alkaa ilmaantua.
        Nyt päivän touhuihin ja hyvän päivän toivotuksiin.

        Huomenta ! Näköjään tulee aina uutta muistututusta siitä, mitä pitäisi tehdä, mitä on kesken..)) Nyt tämä valokuvien järjestely, nimien merkkaaminen irtokuvien taaakse.
        Pojat perivät isältään mittavan diakuvien kokoelman ja paperikuviakin. Niihin en puutu, mutta tarkoitus on kyllä järjestää yhteinen katselutilaisuus, yksi järjestettiin isänsä vielä eläessä.
        Ikävää postia sain alkuviikosta endokrinologilta: en näköjään selviä tuosta kilpirauhasvaivasta lyhyen kaavan mukaan: uusia kokeita ja uusi diagnoosikin ehkä tulossa. Niin että liian aikaisin päättelin uuden elämän alkavan kun ikävät oireet poistuivat.
        "Ihminen voi olla sairas ja tuntee itsensä terveeksi" - niinhän sitä sanotaan..))
        Toisaalta, kai itse voi jonkinverran vaikuttaa siihen, miten antaa sairauden määritellä itseään. "On tervettä sairautta ja sairasta terveyttä" kliseillä jatkaakseni.

        Ylikierrokset ovat nyt takanapäin ja "kotona" , oma itseni, tunnen taas olevani. Pääsiäistä ei tarvitse pähkäillä, vanhempi poika otti sen taas kontolleen - siellä kokoonnutaan ja syödään yhdessä. Vähän olen lupaillut kutsua tutun syömään toisena pääsiäspäivänä mutta yhä vaikeampi on lyödä lukkoon näitä tapahtumia - kilpirauhasvaiva aiheuttaa kuulemma ärtymystäkin..)) Hiukan sain siitä esimakua kun soittelin tälle tutulle ja hän toisti samat, monesti toistetut kuulumisensa ja tulkinnat omasta voinnistaan.

        Moitin ankarasti itseäni tästä ärtymyksestä. "Kaikilla" meillä on vähintäinkin lähimuisti heikentynyt ja jos takana on jotakin isompaa niin eihän sille juuri mitään voi. Toisella tutulla on estolääkitys, mutta dementia - Alzheimer - etenee omien lakiensa mukaisesti, niin olen ymmärtänyt.
        Kai tämä on yksi vanhenemisen haasteista: miten sietää niitä muutoksia je menetyksiä mitä me kaikki joudumme väistämättä vanhetessa kohtaamaan ?

        Tänään on agendalla kyläkerho. Vähäistä on osallistutuminen sielläkin. Liikaa tarjontaa vai eikö viesti kulje ? - pohdimme jo viimeksi kun vetäjän lisäksi paikalla oli neljä osallistujaa.
        Lukupiirissä oli viimeksi kolme. Näin meillä, täällä ruuhka-Suomessa.
        Mukavaa pääsiäisen alkua - kiirastorstaita - kaikille,
        demeter1





        suomessa.
        Antoisaa Pääsiäisen alkua - kiirastorstaita - kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta ! Näköjään tulee aina uutta muistututusta siitä, mitä pitäisi tehdä, mitä on kesken..)) Nyt tämä valokuvien järjestely, nimien merkkaaminen irtokuvien taaakse.
        Pojat perivät isältään mittavan diakuvien kokoelman ja paperikuviakin. Niihin en puutu, mutta tarkoitus on kyllä järjestää yhteinen katselutilaisuus, yksi järjestettiin isänsä vielä eläessä.
        Ikävää postia sain alkuviikosta endokrinologilta: en näköjään selviä tuosta kilpirauhasvaivasta lyhyen kaavan mukaan: uusia kokeita ja uusi diagnoosikin ehkä tulossa. Niin että liian aikaisin päättelin uuden elämän alkavan kun ikävät oireet poistuivat.
        "Ihminen voi olla sairas ja tuntee itsensä terveeksi" - niinhän sitä sanotaan..))
        Toisaalta, kai itse voi jonkinverran vaikuttaa siihen, miten antaa sairauden määritellä itseään. "On tervettä sairautta ja sairasta terveyttä" kliseillä jatkaakseni.

        Ylikierrokset ovat nyt takanapäin ja "kotona" , oma itseni, tunnen taas olevani. Pääsiäistä ei tarvitse pähkäillä, vanhempi poika otti sen taas kontolleen - siellä kokoonnutaan ja syödään yhdessä. Vähän olen lupaillut kutsua tutun syömään toisena pääsiäspäivänä mutta yhä vaikeampi on lyödä lukkoon näitä tapahtumia - kilpirauhasvaiva aiheuttaa kuulemma ärtymystäkin..)) Hiukan sain siitä esimakua kun soittelin tälle tutulle ja hän toisti samat, monesti toistetut kuulumisensa ja tulkinnat omasta voinnistaan.

        Moitin ankarasti itseäni tästä ärtymyksestä. "Kaikilla" meillä on vähintäinkin lähimuisti heikentynyt ja jos takana on jotakin isompaa niin eihän sille juuri mitään voi. Toisella tutulla on estolääkitys, mutta dementia - Alzheimer - etenee omien lakiensa mukaisesti, niin olen ymmärtänyt.
        Kai tämä on yksi vanhenemisen haasteista: miten sietää niitä muutoksia je menetyksiä mitä me kaikki joudumme väistämättä vanhetessa kohtaamaan ?

        Tänään on agendalla kyläkerho. Vähäistä on osallistutuminen sielläkin. Liikaa tarjontaa vai eikö viesti kulje ? - pohdimme jo viimeksi kun vetäjän lisäksi paikalla oli neljä osallistujaa.
        Lukupiirissä oli viimeksi kolme. Näin meillä, täällä ruuhka-Suomessa.
        Mukavaa pääsiäisen alkua - kiirastorstaita - kaikille,
        demeter1





        suomessa.
        Antoisaa Pääsiäisen alkua - kiirastorstaita - kaikille,
        demeter1

        heh, mikähän fiba taas sattui, kun toivotusten jälkeen tuli toistoa tuonne loppuun ? ..))

        Olen aikaisemminkin sanonut, etten juuri jaksa korjailla näitä virheitä - minulla ei ole oikolukuohjelmaa ja elämänmittainen lukihäiriö - jonkinasteinen sanasokeus - tuntuu aktivoituneen vanhana.
        Erästä sotaveteraania lainatakseni: mies (=ihminen) vanhenee mutta vamma nuortuu...


      • Anonyymi

        Vanhat, harmaat valokuvat enemmän ahdistivat kuin piristivät.
        Tosin pentujahan me vain oltiin.
        Lisäksi ne kuluivat kun eivät olleet missään kansiossa vaan irtolehtinä.


    • Anonyymi

      Kiva oli lukea taas ja mukavaa päivää myös, täällä on aurinkoinen ilma ja nyt hyvä käydä kävelyllä samalla kaupassa. ☀️😊

    • Anonyymi

      Näin se olee. Just unohtus se mitä aikosin kirjoittaa.
      Näin väkivanhalla ukolla ei ole enää omaa palstaakaan.

      Nyt se ex jopettajan käyttämä sanonta kuului: "Aattelepa ite"

      Tai onhan tämä 80+ vielä.
      Aurinko paistaa hienosti puistonäkymässä.

      Pohjoisen puolinen tuuli näät pöllyttää kuivuneita lehtiä etelän suuntaan.

      Tammipuun ja vaahteroiden, ehkä koivunkin lehtiä; kuolleet lehdet voi niist sanoo.

      Mukavaa kevätpäivän jatkoa teille lajikumppanit!

      • Anonyymi

        Tänään toimitin asioita liiankin kanssa. Alueellamme on julkisten kulkuvälineiden ajoitukset ja reitit järjestetty mahdollisimman hankalasti asiakkaiden kannalta, niin että jouduin kulkemaan liian pitkiä matkoja liikennevälineeltä toiselle. Paluumatkalla painava peräkärry jarruna. Ensi kerran tapahtui, että ajattelin, että voimat loppuvat tähän paikkaan, ja matkaa pysäkiltä kotiin oli vielä monta sataa metriä.
        Lähetän kohtalotovereille myötätuntoiset terveiset. Monella on rollaattori, jonka istuin on varmasti tuki ja turva. Ajattelin, että nyt olisi sellainen ollut tarpeen.
        Romahdin kotona nojatuoliin ja otin torkut.
        Nyt jo elämä hymyilee.
        Mkr.


    • Tänään tuo ulkolämpötila kiipesi +8 asteeseen, kunpa vaan jatkuisi, että noista lumikasoista päästäisiin.

      Jo muutama vuosi sitten järjestelin valokuviani albumeihin, jäi niitä vielä irralleen laatikkoonkin.
      Tampereella on jotain ikivanhoja kuvia, vanhempien ajalta. Siellä näkyy olevan jotain Amerikan sukulaisiakin (joita en ole koskaan nähnyt) sellaisen Fordin vieressä.
      Sieltä tuli aina joulukortti, sitten ei enää tullutkaan.
      Setä kai oli sitten kuollut.

      Asioilla tänään kävin, väkeä oli liikkeellä. Hyvä ajella, kun kulkuväylät ovat sulana.

      Hyvää pääsiäistä kaikille ketjulaisille.💐

    • Anonyymi

      Hyvinpä Makriina jaksat, pitkiä matkoja kuljet ja yläkaapilta tavaroita tarkastelet!
      Minä en mielelläni kiipeile rappusia ylös, alas.

      Olin ulkona poimimassa risuja, jotka olivat puista lennähtäneet.
      Tuuleton ilma, oikei kiva ulkona kulkea. Lintujen ääniä korkealla, olen aika huono niitä tunnistamaan.
      Huomenna saan päääsiäivierait, no, ei vieraita, hyvin tuttuja ja rakkaita, lähipiiriä.
      Kevättä on ilmassa, hyvä hengitellä happirikasta ,leutoa ilmaa.

      Pääsiäiviikkoa jo eletään, valon ja kevään aikaa, vuoden parhainta aikaa.

      Käykäämme siis Jerusalemiin,
      on ikuinen kirkkaus siellä.
      Ja luoksensa kerran hän kokoaa
      ne,
      jotka hän tunsi tiellä.

      Hyvää jatkoa,
      Neeasa

      • Pitkäperjantai, puolipilvinen ja varmaan tapansa mukaisesti jotain sataa päivänmittaan.
        Sain kutsun pikkuneidin synttäreille huomenna, neljä vuotta täyttää, pitäähän sinne mennä ja kiva on kaksosetkin nähdä pitkästä aikaa.
        Seisomista siellä harjoitellaan, juhannuksena sitten yksivuotis juhlia juhlitaan.
        Marraskuussa sitten sukuhaaran ainoa pojan yksivuotis juhlat.
        Hauskasti menee tyttären lapsisien perilliset viisi poikaa ja yksi tyttö, pojan perillisillä yksi poika ja neljä tyttöä.

        Ihmiset istuvat pilkillä ahkeraan, jää kaikki muu harrastaminen se istuminen vie mukanaan, no ei kovin kauan enää, pian on jäät sulaneet, toivottavasti ei kuolemia tuo harrastus tuo tullessaan
        Ahvenia tulee ja luin tuolta savolaisten palstalta, miten joku emäntä seitsemän kukkoa paistoi ja isoja olivat kuvasta päätellen.
        Minäkin ottaisin kukkoahvenet, ei vaan ole kukaan tuonut.

        Nuo kilpirauhasvaivat ovat hankalia, oikean lääkityksen löytyminen joskus kokeissa käyntiä aiheuttaa, minäkin monet kokeet sain otattaa ennen kuin löytyi pureva lääke, nyt jo vuosia on toiminut.
        Minulla tuo astma yskä on ruvennut kiusaamaan, köhimistä aina nukkumaan mennessä.
        Kuvat on järjestyksessä, nimiä en kyllä kirjannut, tuntee sitten kuka tuntee, paljon noita on kertynyt minullekin, turhan päiväisiäkin olisi joutaneet roskiin.
        Siististi kaikki isot taidolla otetut laitoin kuvan sivulleen, sitten noita kamerakuvia monta samalla aukeamalla.
        Päätin aikoinani, että kuvat laitan albumeihin ja nyt ei montakaan kuvaa irrallaan ole, joskus päättäväisyys on paikallaan.

        Sukua mieheni puolelta on Amerikassa, mutta yhteydet on unohtuneet, kai nuori polvi ei tunnekaan.
        Facebookissa on samalla sukunimellä , jotain sukua kai ovat, sen verran harvinainen nimi on, suomesta sinne muuttaneita.

        Samoin aatoksin minäkin kaupasta kärriä vetäen kuljin, lepäsin seisten välillä vaikka matka ei pitkä ole, olisihan se rollaattori siitä mukava, että voisi istahtaa.
        Kuvittelen, että jos rollaattorin otan, se on menoa enää ei onnistu muuten kulkeminen, nyt kävelysauvojen avulla vielä pystyn kulkemaan, ehkä ilmankin, mutta turvana on tasapainon pitämisessä.

        Kiva on jos pidät viesteistämme, ano 8,54 olen ajatellut tätä keskusteluksi, kun usein vastauksiakin tulee, arjen kerrontaa, kuten olemme sopineet.
        Ano 18,15 voihan jotkin kuvat mielen apeaksi saada, mutta varmaan isoin osa iloa tuottavia.

        Hurskainen onhan meillä vielä tämä palsta käytössämme ja jos elinpäiviä riittää täällä jatkamme.

        Nyt toivotan hyvää pääsiäistä, tätä päivää, lankalauantaita ja pääsiäistä kahden päivän voimalla.
        Rahkapiirakan tekoon ryhdyn, tulkaa kahville;)


    • Anonyymi

      Noh, nyt vain noitavermeet esiin kaapeista.
      Kai niitä lentäviä rollaattoreitakin löytyy tarvittaessa.
      Saahan se mielikuvitus lentää!

    • Eilinen oli sanan varsinaisessa merkityksessä "kiirastorstai".

      Heräsin aamulla aikaisin, piti viedä "kaunotar" autokorjaamolle.

      Kömmin taas vänkärin puolelta kuskin penkille. Auto käynnistyi kauniisti, mutta en saanut vaihdetankoa liikkumaan. Aikani äimisteltyä soitin korjaamolle, remppamies tuli katsomaan autoa.

      Hän ajoi ilman ongelmia auton ulos tallista. Olin äimänä.....tajusin, että en käyttänyt vaihdepoljinta kun yritin peruutusvaihdetta.

      Talven yli ole ajanut automaattivaihteilla...hups sitä sattuu.

      No, päästiin korjaamolle. Remppamies ajoi minut kotiin. Lähdin keramiikkaan, "nurkkaan heitetty käsiveska" oli säilynyt ehjänä lasituspoltosta...jipii olin iloinen. Siitä tuli upea.

      Maalasin sammakkosuihkulähteen lasituspolttoa vaille. Mietin miten järjestäisin "kaunottaren" haun.

      No, puhelimeni soi ja remppamies soitti, että auto on kunnossa. Sanoin tulevani jahka saan keramiikkatyöt valmiiksi. Mies lupasi pestä "kaunottaren" odotellessaan.
      Lähdin keramiikkaluokasta ja soitin korjaamolle, kertoen, että vien auton kotiin ja tulen taxilla.

      Minä voin hakea sinut sanoi remppamies, pääsin korjaamon autolla hakemaan "kaunottaren".

      Auto kiilsi kauniin puhtaana ja rempattuna. Ovenkahva ei erottunut aikaisemmasta.

      Vinkkarin varsi ja pyyhkijänsulka oli vaihdettu samoin akku.

      Mikä palvelu, parasta ikään.

      Olin kotiin palattuani helpottunut. Kaupassa piti vielä käydä ja ruoka piti tehdä, no tein, mutta sitten loppu minun kiireet.

      Tänään pitkäperjantaina, ole totaalisesti pitkälläni, olen tyytyväinen, minä tein sen mitä en aluksi jaksanut uskoa.

    • Anonyymi

      Hurskaisella herättiin aamulla 05.
      Hakemaan pikitien varren postilootasta päivän lehet. Myös Hesari.
      Lehet kuiville puustrapuille. Vaikka muuttolintujekin on pärjättävä mitä luonnosta löytyy, vein silti omppopuista roikkuviin törppöihin auringonkukansiemeniä.

      Tein aamiaisen. Mikroaaltouuni kypsentää annoksen kaurapuuroo n. 4 minuutissa.
      Lisukkeineen kauraleivän ja lämmitetyn kahvin kanssa pupellan.
      Sitten peittojen alle goisii. Lääkerobotin takia herään ottamaan ne pillerit.

      Näin vanhalle uni tulee oitistansa, kunhan petiin kaatuaa.

    • Anonyymi

      Kertomasi remppamies on nykyisin harvinainen "aarre" jolla on palveluhalua ja tietysti hyvä ammattitaito samalla.
      Sanotaan, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sinä olet varmasti autokorjaamolle hyvä asiakas, joten saat yksilöllisen palvelun.

      Minulla on myös onni kun aivan kotikadullani on pieni autoverstas, jonka omistaja on poikani lapsuus kaveri. Minä myös saan yksilöllisen palvelun, joten tiedän mistä sinä Korppis puhut.

      Tulin uteliaaksi , minkä väriseksi olet käsiveskasi maalannut, entäpä mitkä värit smmakkosuihkulähteessä?
      Minulla on pihalla sellainen pieni lammikko jossa on suihku letku. mutta lammikko on nyt ollut monta vuotta puhdistamatta ,enkä ole suihkuakaan laittanut päälle. Lammikon onkin nyt vallannut oikea sammakko, joka keväisin kurnuttelee siinä ja kesällä pikkuiset sammakot loikkivat kuunliljojen lomassa. Sisiliskonkin olen nähnyt siellä vilahtavan.
      Oikeastaan tämä lammikkoni saakin olla luonnon tilassa, koska muukin pihan hoitoni on lähinnä hoitamattomuutta-

      t tepa

      • Korjaamon omistaja on tuttu yrittäjänä olo
        ajoiltani. Vastavierailuja tehtiin, pojat kävi syömässä minun ravontolassa ja minä ostin osia autoihini.

        Veskan kuvan voin laittaa galleriaan jahka kerkiän. Se sai vaaleahkon ruskean nahanvärin.

        Suihkulähteen lopullinen väri tulee esille lasituspolton jälkeen. Harmaata, lumpeenlehdet pinjan vihreää kukat keltaisia ja sammakko ruskea. Kuitenkin lopputulos on aina arvoitus.

        Tein myös hauskoja pasteijan näköisiä sammakkopitimiä, esim lautasliinoille tms.

        Minulla on mökillä vanhasta ammeesta tehty "kylpytynnyri" Se toimi ensin suihkulähteen virassa, mutta huomasin se olevan vaarallinen mm. oraville, kun putosivat altaaseen, joten vaihdoin sen tehtävää😊


    • Tuli nukuttua niin hyvin, että saas nähdä, onko ens yöstä pois.
      Kissakin antoi rauhassa nukkua.
      Pilvipoutaa, pitänee vissiin pieni lenkki mennä kulkemaan.

      Mulla poika enimmäkseen hoitelee autoasiat, kesällä tehdään myös yhdessä.
      Sitten, kun tulee äkkinäisempää, varsinkin näin talvella, tuossa valtatien toisella puolella on Nesteen asema, missä on myös korjaamo, sieltä saan aina apua suht´ nopeasti.
      Kaveri on hakenut kerran tienposkestakin autoineni, kerran tuli pihaan antaan mulle virtaa.
      On iso asia, että todella tällaistakin palvelua vielä on.

      Joskus takavuosina, kun mulla oli henkilöautossa manuaalivaihteet ja pakettiautossa
      automaatti, niin pari kertaa sekoilin.
      Kesäisin, kun auton tarve oli nuorisollakin isompi ja välillä joku vehje vähän reistailikin, niin henkilöautoni oli pitkiäkin aikoja sukulaisilla lainassa.
      Yksi kerta jäi mieleeni, kun pitkästä aikaa pakun jälkeen läksin henkilöautolla ja tulin risteysalueelle. Painoin ´´jarrua,´´ varjelkoon, miksei tää pysähdy.
      Kunnes lamppu syttyi, painoinkin kytkintä. No ei siinä mitään, ehdin ajoissa.
      Nykyauto on automaatti, samoin kesähommissa käytettävä avolava.

      • Minä olen opettanut omat poikani auton saloihin, yksinhuoltajan velvollisuus oli olla äitinä ja isänä.
        No, nykyisin saan apua jos ovat paikkakunnalla käymässä autonkin ongelmiin.

        Vanha yrittäjänä olo aikainen palveluverkostoni on laaja.

        Lähden kohta kauppaan. Otan manuaaliauton, itseasiassa on kiva vaihdella autoja keskenään, hyvää aivotreeniä.


      • korppis kirjoitti:

        Minä olen opettanut omat poikani auton saloihin, yksinhuoltajan velvollisuus oli olla äitinä ja isänä.
        No, nykyisin saan apua jos ovat paikkakunnalla käymässä autonkin ongelmiin.

        Vanha yrittäjänä olo aikainen palveluverkostoni on laaja.

        Lähden kohta kauppaan. Otan manuaaliauton, itseasiassa on kiva vaihdella autoja keskenään, hyvää aivotreeniä.

        Nämä uudenajan autot ovat sellaisia, ettei niille kuulemma pysty mitään itse tekemäänkään, kun pitää olla kaikenmaailman tietokonelukijat.
        Vielä, kun oli varressa notkeutta, niin itse vaihtelin renkaat pakuunkin, vaikka painovat tuplasti h-auton renkaiden verran.
        Öljyt vaihdoin, itse olen tottunut mittaamaan öljyt ja pakkasnesteen kestävyydet, akun lataamaan, lamput vaihtamaan.
        Poika kun pienestä pitäen on ollut autoista kiinnostunut ja ikänsä niitten kanssa touhunnut, niin monesti olen ollut remppakaverina,.
        Vaan olen minä näin vanhemmiten oppinut uuden taidonkin, nimittäin tuon delegoimisen.
        Poika joskus sanookin, pitääkö tohonkin nyt mua pyytää, kun osaat ihan hyvin itsekin.
        Silloin minä aina sanon, että mutta kun, oon vanha ja oon kankee, en muista (vale).


      • Eliaana kirjoitti:

        Nämä uudenajan autot ovat sellaisia, ettei niille kuulemma pysty mitään itse tekemäänkään, kun pitää olla kaikenmaailman tietokonelukijat.
        Vielä, kun oli varressa notkeutta, niin itse vaihtelin renkaat pakuunkin, vaikka painovat tuplasti h-auton renkaiden verran.
        Öljyt vaihdoin, itse olen tottunut mittaamaan öljyt ja pakkasnesteen kestävyydet, akun lataamaan, lamput vaihtamaan.
        Poika kun pienestä pitäen on ollut autoista kiinnostunut ja ikänsä niitten kanssa touhunnut, niin monesti olen ollut remppakaverina,.
        Vaan olen minä näin vanhemmiten oppinut uuden taidonkin, nimittäin tuon delegoimisen.
        Poika joskus sanookin, pitääkö tohonkin nyt mua pyytää, kun osaat ihan hyvin itsekin.
        Silloin minä aina sanon, että mutta kun, oon vanha ja oon kankee, en muista (vale).

        Olen monesti ihmetellyt meidän samankaltaisuuksia.

        Kirves, lapio, ruuvimeisseli, akunlataukset ja renkaan vaihdot. Puurokauha ja pölyhuiska.

        Nykyisin vielä delekoinnit ja avuttomaksi heittäytyminen ; ))


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olen monesti ihmetellyt meidän samankaltaisuuksia.

        Kirves, lapio, ruuvimeisseli, akunlataukset ja renkaan vaihdot. Puurokauha ja pölyhuiska.

        Nykyisin vielä delekoinnit ja avuttomaksi heittäytyminen ; ))

        Aika hauska juttu. Minähän tunnen itseni varsinaiseksi laiska madoksi. En ole koskaan vaihtanut itse autoihini renkaita. pissapojan olen osannut ihan ite täyttää, samoin kuin tankkauksenkin tehdä.
        Autokoulussa kyllä vuonna 1960 neuvottiin pyörien vaihtaminen ja tuulettimen hihnan vaihtaminen ja jotain muutakin hyödyllistä, mutta mitään niistä en ole tehnyt.

        Poikani ajoi 18 vuotiaana kuorma auton ammatti ajo kortin, joten minä en olisi edes pystynyt opettamaankaan kun en ole koskaan ollut edes kuorma auton hytissä ajon aikana.
        Nostan kyllä hattua teille naiset, jotka olette opetelleet nämäkin hyödylliset taidot ja käytännössä myös toteutatte. ne.

        t tepa


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olen monesti ihmetellyt meidän samankaltaisuuksia.

        Kirves, lapio, ruuvimeisseli, akunlataukset ja renkaan vaihdot. Puurokauha ja pölyhuiska.

        Nykyisin vielä delekoinnit ja avuttomaksi heittäytyminen ; ))

        Kivahan se, kun löytää sielunsiskon jolla pysyy vaikka moottorisaha ja moukari käsissä.


    • Anonyymi

      Kiva lukea näitä juttuja, vaikka olen 70v vähän yli, tuli mieleen et ei huolta jos näin hyvin jaksaa yli 80v ikäiset 👍😊

      • Lankalauantaiaamua, vettä sataa ja maata paljon yön aikana on esiin tullut.
        Likaista lunta ja mustaa maata, se on tämän päivän sää, jos olisi harmeja mielessä ei paljon sää piristäisi.
        No onneksi kaikki kohtalaisen hyvin, vaivat mitä esiintyy on pientä isojen asioiden rinnalla.
        Maailman tuska aina vaan mieleen tulee ja nämä oman maan aina huonommilta tuntuvat asiat mielessä kummittelee.
        Mitään en asioille mahda, mutta jotenkin lohdutonta on, kun kaikki se minkä eteen joskus voimia uhrattiin, on kohta tipotiessään.
        Toivoisi, että jotain ilon aiheitakin löytyisi, ainaisen olon ja elämän huononnukseen kuuluvaa.

        Iltapäiväksi lupaili säätiedotus jo kauniimpaa säätä, jospa se ja pääsiäisen juhlinta mieltä kohottaa.
        Usealla perheellä aihetta iloon, kun kyläilemään tulee lähimmäiset, lapset ja lapsenlapset muistavat vanhempiaan, kohokohdiksi nämä tapaamiset useimmiten johtaa.
        Minullakin ne pienen neidin juhlat ja siellä tapaan poikani perheen ja pienimmätkin esittäytyy, on mukava nähdä serkkujen kohtaaminen.
        Harvoin näitä tapaamisia onkaan, kaikilla omat elämänsä.
        Tyttärentytär perheineen meni veljensä luokse Ruotsiin, sielläkin pienehkä suvun tapaaminen, tytär ja vävy saivat koiran hoitoonsa, mieleinen sekin tapaaminen.

        Ikä ei mikään esto ole tällä palstalla käydä, minäkin olin alle 80;nen kun tänne siirryin ja aika kivasti olen viihtynyt, joskin väliin jotain kitkerääkin esiintyy.
        Onhan täällä monta jo 90 tavoittanut ja lähellä on minullakin, on sitten paljon myös elämäänsä väsyneitä, mutta tänne kirjoittelu saa unohtamaan pienet huolet, on paikka mihin oloaan voi purkaa.

        Olen lueskellut Eliaanan taitoja ja osaamisia, hattua on nostettava, kiva että samanhenkisiä ja taitajia löytyy.
        Itse en koskaan autoilusta tykännyt, aina vaan apukuljettajan paikalle istuin, en varmaan renkaitakaan osannut vaihtaa puhumattakaan mistään muusta.
        Voimia olisi varmaan ollut, kun en mikään sisar hento valkoinen ole, enemmän sitä voimanaisen mallia;)
        Avuton en myönnä olevani, on asioita joihin aloitekykyä tarvitaan ja sitä minulla on riittänyt näihin päiviin asti.
        Kiipeily on hieman arveluttavalta alkanut tuntua, kömpelyys on lisääntynyt.

        Kohta helpottaa tuon ruokinnan suhteen Hurskaista, alkaa löytyä maasta syötävää.
        Nopsa tapa tuo puuron tekeminen, en syö puuroa aamuisin, pari leipäsiivua ja kaksi mukillista kahvia, niilläkin päivä alkuun lähtee.

        Tuosta lammikosta aika paljon puuhaa aiheutuu jos sitä kunnossa pitää, mutta onhan kiva näkymä ilman hoitoakin, luonnon tilassa niin sanotusti ja on koti sammakoilla.
        Hyvin varmaan sopii maisemaasi tepa.

        Tuo aika milloin leikkimielisyyttä riitti ei koskaan palaa,, tosikkomaiseksi elämä vanhemmiten muuttuu ja epäaidolta tuntisi suunnitellakaan samaa mitä joskus oli, se oli iloista aikaa, mihin emme enää pysty.
        Ikävältä tuntuu tämäkin myöntää, Kahvipirtin leikkimieliseen ei enää pystytä, silloin kaikki samaa hauskuutta jakoi.

        Nyt vähän imurointia ja sään seuraamista, auringon mahdollista esiin tulemista, no keltainen tulppaanikimppu loistettaan kuitenkin antaa.
        Mukavaa päivän kulumista!


    • Anonyymi

      Huomenta! Olen jo tovin katsellut tänä aamuna Puutarhakausi-ohjelmaa. Tykkään siitä. Rakentavat kierrätetyistä materiaaleista ja istuttavat katsojien lahjoittamia ylijäämäkasveja, pääosin, toki uuttakin on. Monipuolinen ohjelma, tietoa kaveista, hyödyistä ja neuvoja mikä kannattaa ja mikä ei. Vaikka ei enää mökkiä olekaan, niin ahaa-elämyksiä saa, noinkin olisimme voineet tehdä. Herättävät nälänkin, kun jotain purtavaa Tareq aina laittaa.

      15. pv influenssan alkamisesta. Nyt voin osittain jo hengittää paremmin. Mennee ehkä viikko jos toinenkin ennen kuin voi huokaista jälkitautien osalta. Mitä kaikkea voikaan saada, aivokalvontulehdus, sydänpussintulehdus jopa vatsakalvontulehdus. En säälipisteitä ole paitsi, muistutuksena olen, että taudit lymyävät vaikkei ne otsikoissa olekaan. Tarttuvat vaikka sain korona- ja kausi-influenssarokotteen. Huono vastustuskyky.
      Sitä mietin, jos uimahallista tämän sain, on vaarassa ollut niin moni muu.

      Laita vaan Sel-la kuviasi tai taidetta profiiliisi. En sano "ääneen" mielipidettäni, olen luvannut. Maalaaminen on ollut iso osa elämääsi harrastuksena. Mikä parasta, saat nauttia niistä edelleen vaikka et uusia tuota.
      Oma lehmäni ojassa on sekin, että Nojatuolin erottaa helpommin, kun avauksessa on kuva :)

      Hyvää maaliskuun loppupäätä!
      /brinkkala

      • Anonyymi

        Tänään nukuin pitkään, joten taisi puutarhaohjelma mennä sivu silmieni.
        Olen seurannut niitä vuosia, ja olen miettinyt, että ohjelman idea on neuvoa näyttävien kasvien istutusta ja asettelua puutarhaan. Moni yrittää noudattaa ohjeita murheisin tuloksin.

        Koskaan ei omisteta ohjelma maanparannukselle, ja korosteta, että mikään kasvi ei jaksa kasvaa heikossa maassa. Kukkapenkkien perustamiseen pitäisi opastaa alusta pitäen, kuinka syvään mitä multaa, millaisen kasvualustan tarvitsee ruusu, millaisen joku muu perenna tai pensas. Nuorena , kaupungista muuttaneena ja innokkaana petyin monena vuonna, kun kasvini eivät kukoistaneet, vaikka kastelimme joka ilta. Ymmärsin vasta ajan kuluessa, että on saatava lisää multaa ja hoidettava kukkapenkit. että joku kasvipolo niissä haluaisi menestyä.
        Siinähän se kotipuutarhurin työmaa piilee!
        Nyt jää pihani kesannolle, kun selkä jumittuu kumartelusta. Kunpa saisin edes viimevuotiset lehdet haravoitua pois Syksyllä lumi peitti ne armeliaasti, mutta nyt tekemätön homma paljastuu karmealla tavalla.
        Hyvää lankalauantaita. Joku viikon nimitykset palstalla luettelekin, jokaiselle pääsäisviikon päivälle on oma nimityksensä. Onko kenelläkään tietoa, mistä ne ovat nimensä saaneet?
        Pääsiäisnoidat kiillottavat luutiensa varsia ja kahvipannuja, sillä huomenna on lento Kyöpelinvuorelle! Siinä toinen perinnetieto, jonka alkuperä olisi mielenkiintoinen kuulla. :))
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään nukuin pitkään, joten taisi puutarhaohjelma mennä sivu silmieni.
        Olen seurannut niitä vuosia, ja olen miettinyt, että ohjelman idea on neuvoa näyttävien kasvien istutusta ja asettelua puutarhaan. Moni yrittää noudattaa ohjeita murheisin tuloksin.

        Koskaan ei omisteta ohjelma maanparannukselle, ja korosteta, että mikään kasvi ei jaksa kasvaa heikossa maassa. Kukkapenkkien perustamiseen pitäisi opastaa alusta pitäen, kuinka syvään mitä multaa, millaisen kasvualustan tarvitsee ruusu, millaisen joku muu perenna tai pensas. Nuorena , kaupungista muuttaneena ja innokkaana petyin monena vuonna, kun kasvini eivät kukoistaneet, vaikka kastelimme joka ilta. Ymmärsin vasta ajan kuluessa, että on saatava lisää multaa ja hoidettava kukkapenkit. että joku kasvipolo niissä haluaisi menestyä.
        Siinähän se kotipuutarhurin työmaa piilee!
        Nyt jää pihani kesannolle, kun selkä jumittuu kumartelusta. Kunpa saisin edes viimevuotiset lehdet haravoitua pois Syksyllä lumi peitti ne armeliaasti, mutta nyt tekemätön homma paljastuu karmealla tavalla.
        Hyvää lankalauantaita. Joku viikon nimitykset palstalla luettelekin, jokaiselle pääsäisviikon päivälle on oma nimityksensä. Onko kenelläkään tietoa, mistä ne ovat nimensä saaneet?
        Pääsiäisnoidat kiillottavat luutiensa varsia ja kahvipannuja, sillä huomenna on lento Kyöpelinvuorelle! Siinä toinen perinnetieto, jonka alkuperä olisi mielenkiintoinen kuulla. :))
        Mkr.

        Tänään Puutarhakaudessa tuli ilmi, että joutuvat edellisestä kohteesta hakemaan kasvinsa puineen pensaineen pois. Se puutarha lukitaan. Onko se tavallista vai yksittäistapaus en tiedä. Pettymys on jos tehdään vain ohjelmaa varten eivätkä jää elämään nuo puutarhat.
        Se selittäisi sitä, että ovat tuoneet multaa ja maata. Jokin kevyempi komposti lehtiä ja puutarhajätettä varten ovat tehneet.
        Ei tosiaankaan ole ollut maanparannuksesta. Latinaa kyllä. En kerro enempää, Areenasta ehkä katsot tai uusintana.
        /brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään nukuin pitkään, joten taisi puutarhaohjelma mennä sivu silmieni.
        Olen seurannut niitä vuosia, ja olen miettinyt, että ohjelman idea on neuvoa näyttävien kasvien istutusta ja asettelua puutarhaan. Moni yrittää noudattaa ohjeita murheisin tuloksin.

        Koskaan ei omisteta ohjelma maanparannukselle, ja korosteta, että mikään kasvi ei jaksa kasvaa heikossa maassa. Kukkapenkkien perustamiseen pitäisi opastaa alusta pitäen, kuinka syvään mitä multaa, millaisen kasvualustan tarvitsee ruusu, millaisen joku muu perenna tai pensas. Nuorena , kaupungista muuttaneena ja innokkaana petyin monena vuonna, kun kasvini eivät kukoistaneet, vaikka kastelimme joka ilta. Ymmärsin vasta ajan kuluessa, että on saatava lisää multaa ja hoidettava kukkapenkit. että joku kasvipolo niissä haluaisi menestyä.
        Siinähän se kotipuutarhurin työmaa piilee!
        Nyt jää pihani kesannolle, kun selkä jumittuu kumartelusta. Kunpa saisin edes viimevuotiset lehdet haravoitua pois Syksyllä lumi peitti ne armeliaasti, mutta nyt tekemätön homma paljastuu karmealla tavalla.
        Hyvää lankalauantaita. Joku viikon nimitykset palstalla luettelekin, jokaiselle pääsäisviikon päivälle on oma nimityksensä. Onko kenelläkään tietoa, mistä ne ovat nimensä saaneet?
        Pääsiäisnoidat kiillottavat luutiensa varsia ja kahvipannuja, sillä huomenna on lento Kyöpelinvuorelle! Siinä toinen perinnetieto, jonka alkuperä olisi mielenkiintoinen kuulla. :))
        Mkr.

        Vuonna 2007 olin avustamassa lapseni uudisrakennuksen pihatöissä.

        Kuorma-auto toi jostakin multaa ja sillä teimme kaikki istutukset ja nurmikot.
        Istutettiin perennoja, syreeniä, ruusupensaita, rodoja yms.. Myöskin omenapuita ja jokunen marjapensas.

        Seuraavana kesänä jo oli melkoinen kukkaloisto, paitsi pioneja piti odottaa 3 vuotta. Olin näet istuttanut ne liian syvään.
        Edelleen siellä kasvit voi hyvin.

        Nurmikkokin kukkiin (peevelin voikukat) :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuonna 2007 olin avustamassa lapseni uudisrakennuksen pihatöissä.

        Kuorma-auto toi jostakin multaa ja sillä teimme kaikki istutukset ja nurmikot.
        Istutettiin perennoja, syreeniä, ruusupensaita, rodoja yms.. Myöskin omenapuita ja jokunen marjapensas.

        Seuraavana kesänä jo oli melkoinen kukkaloisto, paitsi pioneja piti odottaa 3 vuotta. Olin näet istuttanut ne liian syvään.
        Edelleen siellä kasvit voi hyvin.

        Nurmikkokin kukkiin (peevelin voikukat) :)

        Tämä on iloinen kertomus :) Hmmm... vai onko minulla taipumusta vahingoniloon. No ei, tilannekomiikkaan kyllä ja noin olisi minullekin käynyt pioonien ja voikukkien osalta :)
        /brinkkala


    • Malttamattomana odottelen puutarhan puuhia, hyvin ovat ikivihreät havukasvit ja rhodot selvinneet, eikä hedelmäpuissakaan näy jänisten tuhoja. Meillä puutarha perustettiin oikeaoppisesti maaperän, valon ja istutusten suhteen, mutta kasvit osaavat yllättääkin. Paljon olen vuosien varrella phapiiristäni kertonutkin, mutta jatkoa seuraa😄

      Nyt hirven routapaisti uuniin hautumaan , huomenaamulla kirjolohen savustus, värikkäitä salaatteja kevään henkeen, näillä näkymin meitä istuu huomenna lounaalla 8.

      Hyvää pääsiäistä! 🌷

    • Meillä on kevät myöhässä, joella on vielä jäät paitsi saarten lähellä keskiuomassa, jossa on virtaavaa vettä. Lumet ovat vähentyneet, mutta eivät vielä kokonaan sulaneet. Tulppaanit ovat alkaneet kasvattamaan lehteä, varovasti vielä ja äsken kuvasin ulkona kevään ensimmäiset kukat: valkoiset lumikellot ja krookukset.
      Kunhanlumet sulavat kokonaan onkin sitten kevätsiivouksen aika pihalla ja kasvihuoneen kunnostaminen kasvusesonkia ennen.

      Aurinkoinen aamu Daljoen alajuoksulla, lämpömittarissa kipuamassa, joskohan pääsisimme toiselle kymmenelle tänään.

      Lampaanpaistin laitan marinaadiliemeen, jossa on sherryä ja kuivattua minttua on tallella omasta yrttitarhasta. Leivoin rahkapullia pullataikinaan ja hyvin menivät kaupaksi. Poikani tulee huomenna pääsiäislomalle muutamaksi päiväksi, mutta muuten olemmekin ihan vain omalla joukolla ja eväät ovat pelkistetyt. Savulohta, lammaspaistia ja onhan minulla yksi kinkkukin pakkasessa.

      Tulasin pussillisen vaaleanpunaisia auringonkukansiemeniä, vaihteeksi. Ne ja mustikkapensaat taitavat jäädä tämän kevään uutuuksiksi meidän pihalla.

    • Anonyymi

      Minä olen syntynyt maalaistaloon n.s "multaa varpaitten välissä".

      Äitini oli innokas ja tietorikas maanviljelijä, isäni lähinnä äidin suunnitelmien toteuttaja.

      Kun ensimmäisen omakotitalon ostimme, sijaitsi se hiekkaisella tontilla, johon mieheni kanssa ajoimme pohjalle savikerroksen, useita peräkärryllisiä, sen päälle multakerros.
      Talousjätteet kompostoitiin ja haravointijätteet sekoitettiin talouskompostiin.
      Kahden vuodon kuluttua seos oli muuttunut mullaksi jossa oli vielä maatumatonta osaa jäljellä. Tällaisessa mullassa viihtyivät kaikki kasvit, koska multa oli ilmavaa.

      Toisen talomme rakensimme itse peltomaalle, jota oli käytetty lehmien laitumenakin. Maa oli hyvin tiivistä ja siihen tuotiin hiekkaa rakenteen keventämiseksi.
      Puut ja marjapensaat jotka silloin 50 vuotta sitten istutimme ovat hengissä ja tuottavat vielä omiksi tarpeiksi satoa.

      Syreeni pensaat ja Jasmiinit ja Rododendronit ovat myös vanhoja pensaita ja kukkivat vielä vaikka en ole niitä koskaan keino lannoittanut.

      Muutaman vuoden välein olen kompostorista maatunutta multaa lisännyt pinnalle.
      Perennat myös saavat muutaman vuoden välein hieman talous kompostia ja tulevat hyvin kasvuun ilman keinolannoitteitakin.

      Tällaiselta isolta tontilta, jossa on paljon pensaita ja suuria lehtipuita kertyy paljon lehtiä ja haravointijätettä kompostiin, joten multaa kehittyy joka vuosi lisättäväksi kasvustoille.

      Suuren lehti kompostin päällä oli viime kesänä kaksi kurpitsan tainta ja niistä tuli kummastakin yksi suuri kurpitsa, toinen painoi yli 14 kg. ja toinen 13kg.

      Rikkaruoho myrkkyjä en ole koskaan käyttänyt tontilla, koska ne ovat vahingollisia pölyttäjille.
      Nyt kun en ole moneen vuoteen jaksanut kitkeä, on vuohenputki vallannut alaa pensaitten juurilta mutta en anna sen häiritä, luontoahan nekin ovat.

      Mottoni onkin. mikään ei ole niin tärkeää, kuin puutarhan hoito, eikä sekään niin tärkeää..

      t tepa

      • Anonyymi

        Katteeksi käy!!
        Vuohenputki voittaa kaiken kesämökilläni, ja lopun alan peittää pihlajantaimet.
        Vuosia revin niitä joka kevät, molempia, mutta nyt luonto on voittanut wanhan Makriinan.
        Antaa olla. Seuraava sukupolvi ehkä ei halua hoitaa puutarhaa ollenkaan, vaan antaa sen palata luonnonmukaiseen tilaan.
        Kuljen sitten haamuna seuramassa, miten perennojeni käy. Olen harrastanut pioneja, mutta jo viime vuonna ne olivat kokonaan heinikon ja vuohenputken sisässä, mahtaakohan niitä tänä vuonna enää löytyä. .((
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Katteeksi käy!!
        Vuohenputki voittaa kaiken kesämökilläni, ja lopun alan peittää pihlajantaimet.
        Vuosia revin niitä joka kevät, molempia, mutta nyt luonto on voittanut wanhan Makriinan.
        Antaa olla. Seuraava sukupolvi ehkä ei halua hoitaa puutarhaa ollenkaan, vaan antaa sen palata luonnonmukaiseen tilaan.
        Kuljen sitten haamuna seuramassa, miten perennojeni käy. Olen harrastanut pioneja, mutta jo viime vuonna ne olivat kokonaan heinikon ja vuohenputken sisässä, mahtaakohan niitä tänä vuonna enää löytyä. .((
        Mkr.

        Kyselit aiemmin tuota noitajuttua.
        Löysyn tällaisen aika monipuolisen koosteen noista ajoista, milloin noidat olivat ´´täyttä totta.´´
        https://www.sss.fi/2023/04/onko-navetassasi-kayty-viime-yona-esi-isamme-uskoivat-aidosti-noitien-liikkuvan-paasiaisena/


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Kyselit aiemmin tuota noitajuttua.
        Löysyn tällaisen aika monipuolisen koosteen noista ajoista, milloin noidat olivat ´´täyttä totta.´´
        https://www.sss.fi/2023/04/onko-navetassasi-kayty-viime-yona-esi-isamme-uskoivat-aidosti-noitien-liikkuvan-paasiaisena/

        Mahtoi olla aika toivoton tilanne syytetylle.

        Muistan kyllä vuosikymmenet sitten lehtiuutisista, että jotakin naapuria oli syytetty trollina kulkemisesta. Oli hipsinyt naapurin navettaan ja leikellyt karvoja lehmistä. Sillä tavoin lehmä noiduttíin mahoksi tai kirotuksi. ja oma karja sai lehmän hyvät ominaisuudet.

        Samaa sarjaa oli Länsi-Suomessa esiintynyt Nuutti-Pukki, joka tuli jouluajan päätteeksi vaatimaan naapureista kestitystä, tai muuteb menisi satotoiveet pilalle.

        Suomalainen noituus - ja ehkä kautta maailmankin - perustuu pahansuopaisuuteen ja kateuteen.
        Mkr.


      • Meillä on huomattavasti vaatimattomampi puutarha ja tontti, kun ostimme tämän talon niin sekä piha että istutukset olivat tosi kurjassa kunnossa. Talon omistaja, vanha miesja hänen sisarensa eivät olleet jaksaneet enää kunnostaa eikä kasvattaa mitään ja meillä oli suuri työ raivata tontti pihaksi, kasvimaaksi ja istuttaa uusia puita ja marjapensaita. Nyt, kymmenen vuoden jälkeen meillä on pihanurmikko, jota mies hoitaa, pensaita, perennoja, pikkuruinen kasvihuone, jossa kasvatan pitkää kurkkua ja tomaatteja, milloin mitäkin ja pieni kasvimaa ja liiterin takana pieni perunamaa, pikkuruinen kukkaniitty, johon kylvämme vain kesäkukkia tuomaanmehiläisiä ja muita pölyyttäjiä pihapiiriin, Mansikkamaa on villiintynyt ja hoidamme sitä vain noin nominaalisesti.

        Vanha omenapuu tuottaa edelleen hyvää satoa ja teen kaiken omenahillon ja omenavoin kotona. Olemme istuttaneet kolme uutta omenapuuta, jotka ovat kärsineet pahasti talvisin peurojen vierailuista, kunnes viime syksynä mies teki nillee verkkosuojukset. Vähäinen ryytimaani kivikkoringissä tuottaa lähes kaikkia kesän yrttejä, joita sitten kuivailen talvea varten. Nyt jännittää ovatko kaksi viiniköynnöstäni selviytyneet talven ankarista pakkasista.

        Kurpitsoja minäkin kasvattelen, kompostilla rikastamalla maalla, kompostoimme kaiken puutarhajätteen ja käytämme myös samantyyppistä puolittain maatunutta kompostia kasvimaalla ja kukkapenkeissäkin. Sain kolme kurpitsaa viime syksynä Japanin jättikurpitsastani, en punninnut, mutta suurin niistä oli oli niin painava etten itse jaksanut edes kantaa. Kesäkurpitsaa minulla on joka vuosi, sekä vihreää että keöltaista sorttia ja olen onnistuny saamaan jopa pari kappaletta ns. myskikurpitsaa (butternutsquashia), jotka vaativat pitkän kasvuajan ja lämpimät pitkät syksyt.

        Keinolannoitteita emme myöskään käytä, mutta mies heittelee talikolla maatunutta lehmänlantaa kaupan säkeistä mullan joukkoon kasvimaalla.

        Mikään sen mukavampaa kuin harrastuksenomainen puutarhan hoito, etenkin kun meillä mieheni on se varsinainen viherpeukalo. Minä kasvatin vain nokkosia, kun tapasimme 12 vuotta sitten.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Meillä on huomattavasti vaatimattomampi puutarha ja tontti, kun ostimme tämän talon niin sekä piha että istutukset olivat tosi kurjassa kunnossa. Talon omistaja, vanha miesja hänen sisarensa eivät olleet jaksaneet enää kunnostaa eikä kasvattaa mitään ja meillä oli suuri työ raivata tontti pihaksi, kasvimaaksi ja istuttaa uusia puita ja marjapensaita. Nyt, kymmenen vuoden jälkeen meillä on pihanurmikko, jota mies hoitaa, pensaita, perennoja, pikkuruinen kasvihuone, jossa kasvatan pitkää kurkkua ja tomaatteja, milloin mitäkin ja pieni kasvimaa ja liiterin takana pieni perunamaa, pikkuruinen kukkaniitty, johon kylvämme vain kesäkukkia tuomaanmehiläisiä ja muita pölyyttäjiä pihapiiriin, Mansikkamaa on villiintynyt ja hoidamme sitä vain noin nominaalisesti.

        Vanha omenapuu tuottaa edelleen hyvää satoa ja teen kaiken omenahillon ja omenavoin kotona. Olemme istuttaneet kolme uutta omenapuuta, jotka ovat kärsineet pahasti talvisin peurojen vierailuista, kunnes viime syksynä mies teki nillee verkkosuojukset. Vähäinen ryytimaani kivikkoringissä tuottaa lähes kaikkia kesän yrttejä, joita sitten kuivailen talvea varten. Nyt jännittää ovatko kaksi viiniköynnöstäni selviytyneet talven ankarista pakkasista.

        Kurpitsoja minäkin kasvattelen, kompostilla rikastamalla maalla, kompostoimme kaiken puutarhajätteen ja käytämme myös samantyyppistä puolittain maatunutta kompostia kasvimaalla ja kukkapenkeissäkin. Sain kolme kurpitsaa viime syksynä Japanin jättikurpitsastani, en punninnut, mutta suurin niistä oli oli niin painava etten itse jaksanut edes kantaa. Kesäkurpitsaa minulla on joka vuosi, sekä vihreää että keöltaista sorttia ja olen onnistuny saamaan jopa pari kappaletta ns. myskikurpitsaa (butternutsquashia), jotka vaativat pitkän kasvuajan ja lämpimät pitkät syksyt.

        Keinolannoitteita emme myöskään käytä, mutta mies heittelee talikolla maatunutta lehmänlantaa kaupan säkeistä mullan joukkoon kasvimaalla.

        Mikään sen mukavampaa kuin harrastuksenomainen puutarhan hoito, etenkin kun meillä mieheni on se varsinainen viherpeukalo. Minä kasvatin vain nokkosia, kun tapasimme 12 vuotta sitten.

        Olette keskustelleet puutarhanhoidosta, joten kysyn neuvoja miten onnistun hopeakuusen istutuksessa tänne kaupunkikodin pihalle.

        Hopeakuusi oli joulunajan sisällä. Siirsin sen ulos ennen neulasten putoamista. Asetin sen lumikasaan. Se on istutuspurkissa ja näyttää selvinneen hyvin talvesta.

        Eli kertokaa minulle miten istutan sen maahan kun lumi sulaa. Tarvitseeko se jotain erikoismultaa tai lannoitetta?

        Ja pitääkö minun ottaa se ennen lumien sulamista purkista ulos?

        En ole hyvä puuterhanhoitaja sen todistaa ainainen taistelu mökin istutusten kanssa. Savimaa, kallion päällä, siis ei paras mahdollinen kasvualusta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mahtoi olla aika toivoton tilanne syytetylle.

        Muistan kyllä vuosikymmenet sitten lehtiuutisista, että jotakin naapuria oli syytetty trollina kulkemisesta. Oli hipsinyt naapurin navettaan ja leikellyt karvoja lehmistä. Sillä tavoin lehmä noiduttíin mahoksi tai kirotuksi. ja oma karja sai lehmän hyvät ominaisuudet.

        Samaa sarjaa oli Länsi-Suomessa esiintynyt Nuutti-Pukki, joka tuli jouluajan päätteeksi vaatimaan naapureista kestitystä, tai muuteb menisi satotoiveet pilalle.

        Suomalainen noituus - ja ehkä kautta maailmankin - perustuu pahansuopaisuuteen ja kateuteen.
        Mkr.

        Silloinhan pidettiin faktana sitä, että onnen määrä on vakio ja jos oma lehmä voi huonosti ja naapurin kukoisti, päädyttiin juuri tuohon, mitä kerroit trollina kulkemisesta.
        Ahvenamaallahan ne vainot oli Suomessa kaikkein kamalimmat.
        Se oli käsittämätöntä, että pikkulastenkin kertomat noitatarinat aikuiset oppineet miehet ottivat todesta.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Meillä on huomattavasti vaatimattomampi puutarha ja tontti, kun ostimme tämän talon niin sekä piha että istutukset olivat tosi kurjassa kunnossa. Talon omistaja, vanha miesja hänen sisarensa eivät olleet jaksaneet enää kunnostaa eikä kasvattaa mitään ja meillä oli suuri työ raivata tontti pihaksi, kasvimaaksi ja istuttaa uusia puita ja marjapensaita. Nyt, kymmenen vuoden jälkeen meillä on pihanurmikko, jota mies hoitaa, pensaita, perennoja, pikkuruinen kasvihuone, jossa kasvatan pitkää kurkkua ja tomaatteja, milloin mitäkin ja pieni kasvimaa ja liiterin takana pieni perunamaa, pikkuruinen kukkaniitty, johon kylvämme vain kesäkukkia tuomaanmehiläisiä ja muita pölyyttäjiä pihapiiriin, Mansikkamaa on villiintynyt ja hoidamme sitä vain noin nominaalisesti.

        Vanha omenapuu tuottaa edelleen hyvää satoa ja teen kaiken omenahillon ja omenavoin kotona. Olemme istuttaneet kolme uutta omenapuuta, jotka ovat kärsineet pahasti talvisin peurojen vierailuista, kunnes viime syksynä mies teki nillee verkkosuojukset. Vähäinen ryytimaani kivikkoringissä tuottaa lähes kaikkia kesän yrttejä, joita sitten kuivailen talvea varten. Nyt jännittää ovatko kaksi viiniköynnöstäni selviytyneet talven ankarista pakkasista.

        Kurpitsoja minäkin kasvattelen, kompostilla rikastamalla maalla, kompostoimme kaiken puutarhajätteen ja käytämme myös samantyyppistä puolittain maatunutta kompostia kasvimaalla ja kukkapenkeissäkin. Sain kolme kurpitsaa viime syksynä Japanin jättikurpitsastani, en punninnut, mutta suurin niistä oli oli niin painava etten itse jaksanut edes kantaa. Kesäkurpitsaa minulla on joka vuosi, sekä vihreää että keöltaista sorttia ja olen onnistuny saamaan jopa pari kappaletta ns. myskikurpitsaa (butternutsquashia), jotka vaativat pitkän kasvuajan ja lämpimät pitkät syksyt.

        Keinolannoitteita emme myöskään käytä, mutta mies heittelee talikolla maatunutta lehmänlantaa kaupan säkeistä mullan joukkoon kasvimaalla.

        Mikään sen mukavampaa kuin harrastuksenomainen puutarhan hoito, etenkin kun meillä mieheni on se varsinainen viherpeukalo. Minä kasvatin vain nokkosia, kun tapasimme 12 vuotta sitten.

        Nokkosen tuntevat kaikki. Ohdakkeetkin vielä.
        Se meitin pihan riesa on putkivartinen valkoisia kukkia tekevä.
        No Vuohenputki se on. Valkoiset juuret luikertelevat pintamaan alla metrikaupalla.
        Ähäkutit hänelle; tänne se jää luikertelemaan suraavalle omistajalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nokkosen tuntevat kaikki. Ohdakkeetkin vielä.
        Se meitin pihan riesa on putkivartinen valkoisia kukkia tekevä.
        No Vuohenputki se on. Valkoiset juuret luikertelevat pintamaan alla metrikaupalla.
        Ähäkutit hänelle; tänne se jää luikertelemaan suraavalle omistajalle.

        Muistan erään kesän, kun yritin kaivaa ohdakkeet ylös perunamaasta. Nostin juurakot istutuslapiolla yksitellen. Minkä sille mahdoin, että joku juurikin katkesi, ja jokaista en edes löytänyt. Seuraavana vuonna koko peltopläntti kasvoi ohdaketta ritirinnab, kun olin kuopinut maan möyheäksi ja harventanut huolellisesti. Huoh. Perunan kasvatus jäi siihen. Eihän se muutenkaan kunnolla onnistunut, kun usein menimme vasta juhannukseksi mökille, ja silloin muilla jo harvennettiin perunaa. Eräänä vuonna yritin kasvattaa kesäkurpitsaa. Kummasti kukan nuput katosivat, epäilin jo ilkivaltaa, kunnes huomasin jäniksen ryytimaan laidalla.
        Minun maanviljelijän urani oli vastoinkäymisten kavalkadi. Eräänä vuonna rikkaruohot valtasivat porkkanapenkkini sillä aikaa, kun emännöin kesävieraita, enkä ehtinyt kitkemään. Kun sitten syksyllä käänsin maata, löytyi heinikosta muhkeita porkkanoita iloiseksi yllätykseksi.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistan erään kesän, kun yritin kaivaa ohdakkeet ylös perunamaasta. Nostin juurakot istutuslapiolla yksitellen. Minkä sille mahdoin, että joku juurikin katkesi, ja jokaista en edes löytänyt. Seuraavana vuonna koko peltopläntti kasvoi ohdaketta ritirinnab, kun olin kuopinut maan möyheäksi ja harventanut huolellisesti. Huoh. Perunan kasvatus jäi siihen. Eihän se muutenkaan kunnolla onnistunut, kun usein menimme vasta juhannukseksi mökille, ja silloin muilla jo harvennettiin perunaa. Eräänä vuonna yritin kasvattaa kesäkurpitsaa. Kummasti kukan nuput katosivat, epäilin jo ilkivaltaa, kunnes huomasin jäniksen ryytimaan laidalla.
        Minun maanviljelijän urani oli vastoinkäymisten kavalkadi. Eräänä vuonna rikkaruohot valtasivat porkkanapenkkini sillä aikaa, kun emännöin kesävieraita, enkä ehtinyt kitkemään. Kun sitten syksyllä käänsin maata, löytyi heinikosta muhkeita porkkanoita iloiseksi yllätykseksi.
        Mkr.

        Miten perunaa harvennettiin? En ole koskaan kuullut moisesta.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olette keskustelleet puutarhanhoidosta, joten kysyn neuvoja miten onnistun hopeakuusen istutuksessa tänne kaupunkikodin pihalle.

        Hopeakuusi oli joulunajan sisällä. Siirsin sen ulos ennen neulasten putoamista. Asetin sen lumikasaan. Se on istutuspurkissa ja näyttää selvinneen hyvin talvesta.

        Eli kertokaa minulle miten istutan sen maahan kun lumi sulaa. Tarvitseeko se jotain erikoismultaa tai lannoitetta?

        Ja pitääkö minun ottaa se ennen lumien sulamista purkista ulos?

        En ole hyvä puuterhanhoitaja sen todistaa ainainen taistelu mökin istutusten kanssa. Savimaa, kallion päällä, siis ei paras mahdollinen kasvualusta.

        Minkä takia et anna mökin pihan olla luonnon tilassa tai vain puita vähän kaataen? Näyttää karmealta kun rannat on täynnä sinne kuulumattomia kituvia nurmikoita, lautatasoja ja jos jonniilaista pystiä ja hökötystä. Ja jopa vanha kylpyamme😫


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten perunaa harvennettiin? En ole koskaan kuullut moisesta.

        Sori, wanha sekoitti asiat. Porkkanaa harvennetaan, mutta perunat mullataan, eli nostetaan maata taimien ympärille, että ne jäävät syvemmälle ja kasvavat mullan sisällä hyvin-
        Toivottavasti osasin selittää ymmärrettävästi. .
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sori, wanha sekoitti asiat. Porkkanaa harvennetaan, mutta perunat mullataan, eli nostetaan maata taimien ympärille, että ne jäävät syvemmälle ja kasvavat mullan sisällä hyvin-
        Toivottavasti osasin selittää ymmärrettävästi. .
        Mkr.

        Ei ihme että täällä sekoillaan, kun kansanedustaja Kulmunikin sanoi istuttavansa perunan taimia. Me muut mukuloita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sori, wanha sekoitti asiat. Porkkanaa harvennetaan, mutta perunat mullataan, eli nostetaan maata taimien ympärille, että ne jäävät syvemmälle ja kasvavat mullan sisällä hyvin-
        Toivottavasti osasin selittää ymmärrettävästi. .
        Mkr.

        Okei, mutta eihän sitä voi tietää, vaikka jossain päin olisi harvennetukin ja siksi kysäisin. :)

        Muistan myös perunapellon lanauksen. Meidänkin perunapelto lanattiin.

        Löysin netistä perunanviljelystä 50 luvun puolelta, missä myös tuosta lanauksesta kerrotaan.

        https://www.putkilahti.net/k050925c.php


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei, mutta eihän sitä voi tietää, vaikka jossain päin olisi harvennetukin ja siksi kysäisin. :)

        Muistan myös perunapellon lanauksen. Meidänkin perunapelto lanattiin.

        Löysin netistä perunanviljelystä 50 luvun puolelta, missä myös tuosta lanauksesta kerrotaan.

        https://www.putkilahti.net/k050925c.php

        Tuo lanaus on minulle tuntematon työ perunanviljelyksessä.
        Multauksesta tarinasi antaa myös selvityksen, ja se saatettiin toimittaa siis kaksikin kertaa kasvukauden alussa.
        Perunannostoloma oli meidänkin kansakoulussa pula-aikana.
        Perunaa syötiin tuolloin valtavat määrät.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minkä takia et anna mökin pihan olla luonnon tilassa tai vain puita vähän kaataen? Näyttää karmealta kun rannat on täynnä sinne kuulumattomia kituvia nurmikoita, lautatasoja ja jos jonniilaista pystiä ja hökötystä. Ja jopa vanha kylpyamme😫

        Ehtoota. Rantatonttini mökki-ja varastorakennus ovat 1940-luvulta, aivan rantaan rakennettu. Saunamökkikin v. 1986, rantaviivan tuntumaan rakennettu.

        Puusto on vanhaa. Olen joutunut harventamaan ikäloput koivut. Nytkin yksi odottaa kaatoa. Kuuset ovat isoja ja yksi ylväs mäntykin seisoo komiana pihapiirissä.

        Leppiä on saunan kyljessä rannassa ja pihlaja keskipihalla. Nurmikkoa osin sammaloitunutta, paljaiden varpaiden hyvinvointiin keskipihalla.

        Ylipäätään paikka on luonnontilassa. Pienet terassit 2x2 ja 3 x 3 on suunniteltu huolella. Talon suojaisassa kulmassa, kokopäivä auringossa 2 × 2 kahviterassi.

        Toisella puolen taloa ilta-iltapäiväauringossa on ruokaterassi 3 x 3 ja tiiligrilli. Keittiön ikkunasta voi ojentaa salaatit ja muut ruokatarpeet apujoukoille vietäväksi terassin pöydälle.

        Talon sisääntulossa porrasterassi auringonlaskun ihastelu paikka. Kylmä valkoviini mansikoilla ja pientä purtavaa...ah

        Rantaviivaa koristaa kivikkokasvit, niitä pitäisi joka vuosi huoltaa, mutta nyt en enää jaksa, se touhu kun on meikäläiselle jo vaarallista

        Saunan edessä on iso laituri, tosin nyt jo remppaa kaipaava. Amme on piilossa leppien alla saunan kupeessa. Ei se kenellekään näy jos ei kävele sen viereen ; ))

        En ymmärrä mitä tarkoitat pysteillä ja hökötyksillä sellaisia en ole nähnyt tontiĺlani.

        Kukkapotit ja keraamikkaesineet ovat sievästi terassien ja portaiden yhteydessä.

        Sitä paitsi kysyin aijemmassa kommentissa neuvoa hopeakuusen istutukseen tänne kaupunkikodin pihalle. Kysyvä ei tieltä eksy vaikka wikistä löytyy kyllä tietoa.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olette keskustelleet puutarhanhoidosta, joten kysyn neuvoja miten onnistun hopeakuusen istutuksessa tänne kaupunkikodin pihalle.

        Hopeakuusi oli joulunajan sisällä. Siirsin sen ulos ennen neulasten putoamista. Asetin sen lumikasaan. Se on istutuspurkissa ja näyttää selvinneen hyvin talvesta.

        Eli kertokaa minulle miten istutan sen maahan kun lumi sulaa. Tarvitseeko se jotain erikoismultaa tai lannoitetta?

        Ja pitääkö minun ottaa se ennen lumien sulamista purkista ulos?

        En ole hyvä puuterhanhoitaja sen todistaa ainainen taistelu mökin istutusten kanssa. Savimaa, kallion päällä, siis ei paras mahdollinen kasvualusta.

        Minulta hopeakuusi kuoli kun sen vieressä kasvanut suuri tammi varjosti sitä liikaa.
        Okakuusiin kuuluvana se vaatii hiekkapitoisen mutta ravinteikkaan maan.
        Kestää mielestäni hyvin pakkasia. Kannattaa varmaan heti kun routa sulaa istuttaa se maahan ilman ruukkua. Kovin aurinkoisina päivinä kannattaa laittaa suoja harsoa etteivät neulaset kuivu liikaa.
        Onnea yritykselle kasvattaa hopeakuusi. Minun kuuseni alkoi kärsiä liiasta varjosta ja lopuksi sen hopean hohtoisuus katosi.
        Myös minun kasvupaikkani oli liian raskas peltomulta.
        t tepa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo lanaus on minulle tuntematon työ perunanviljelyksessä.
        Multauksesta tarinasi antaa myös selvityksen, ja se saatettiin toimittaa siis kaksikin kertaa kasvukauden alussa.
        Perunannostoloma oli meidänkin kansakoulussa pula-aikana.
        Perunaa syötiin tuolloin valtavat määrät.
        Mkr.

        En minäkään tuosta lanauksesta ole kuullut.
        Perunat mullattiin. Meillä oli käytössä ja vieläkin se on ladossa, ns peruna-aura.
        Toinen oli ´´hevonen´´ eli veti ja toinen ohjasti.
        Muistan kuinka , jos meinasi mennä sivuun, huudettiin ´´harjalle.´´
        Sillä tavalla mullattiin.
        Koulusta tosiaan sai perunannostolomaa. Asia koettiin tärkeäksi, jota se siihen aikaan olikin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulta hopeakuusi kuoli kun sen vieressä kasvanut suuri tammi varjosti sitä liikaa.
        Okakuusiin kuuluvana se vaatii hiekkapitoisen mutta ravinteikkaan maan.
        Kestää mielestäni hyvin pakkasia. Kannattaa varmaan heti kun routa sulaa istuttaa se maahan ilman ruukkua. Kovin aurinkoisina päivinä kannattaa laittaa suoja harsoa etteivät neulaset kuivu liikaa.
        Onnea yritykselle kasvattaa hopeakuusi. Minun kuuseni alkoi kärsiä liiasta varjosta ja lopuksi sen hopean hohtoisuus katosi.
        Myös minun kasvupaikkani oli liian raskas peltomulta.
        t tepa

        Tuo kuusen varjostaminen suojakankaalla olisi kai nyt tärkeää kun aurinko alkaa paistamaan.

        Pitääpä ottaa mökiltä mukaan varjostuskangasta. Uskoisin sen istutuspaikan olevan kuuselle sopivan. Jotain havupuunmultaa kaiketi se tarvitsee alleen jahka routa sulaa ja pääsen kaivamasn sille kuopan.

        Kiitos


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Tuo kuusen varjostaminen suojakankaalla olisi kai nyt tärkeää kun aurinko alkaa paistamaan.

        Pitääpä ottaa mökiltä mukaan varjostuskangasta. Uskoisin sen istutuspaikan olevan kuuselle sopivan. Jotain havupuunmultaa kaiketi se tarvitsee alleen jahka routa sulaa ja pääsen kaivamasn sille kuopan.

        Kiitos

        Onkos se boufrendi kysynyt taloyhtiöstä, saako istuttaa kuusen? Ne pihapläntit on taloyhtiön omaisuutta, kaikkiin puiden istutuksiin on oltava taloyhtiön lupa.Kuusi kasvaa isoksi javoi alkaa varjostamaan naapurin pihaosuutta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onkos se boufrendi kysynyt taloyhtiöstä, saako istuttaa kuusen? Ne pihapläntit on taloyhtiön omaisuutta, kaikkiin puiden istutuksiin on oltava taloyhtiön lupa.Kuusi kasvaa isoksi javoi alkaa varjostamaan naapurin pihaosuutta.

        Taloyhtiö ei ole istuttanut meidän piha alueelta kaadettujen puiden tilalle uusia vaikka luvattiin, muille on istutettu. Naapuriin jo kaksi. Eka kuoli ja viimeisiä näyttää vetävän tämä toinenkin.

        Pyysimme aikoinaan kantojen poistoa taloyhtön kustannuksella. Eivät suostuneet. Hyvä niin meille rakas kaadettu tuomipihlaja puu on noussut loisteeseen on jo yli kahden metrin korkuinen. Se kukki kauniisti viime kesänä.

        Nyt kun pihapiiri on jokaiselle osakkaslle aidattu, istutan hopeakuusen, jonka olen itse maksanut.

        Ei se tule kenenkään pihaa varjostamaan. Se tulee paikkaan, jossa sen ei pitäisi ketään häiritä.

        Tosin arvaamattomat ovat hallituksen ladyjen aatokset.

        Onneksi tänä talvena rouvain mielenosoitukset eivät ole tehneet meille hallaa kun lumitöitä hoitaa
        ulkopuolinen huoltofirma.

        Mielenkiinnolla odotan tuleeko sanomista kun toinen automme on tilapäisesti parkkeerattu pihalle.

        No, ostotarjous on saatu ja eiköpä rakas kaunottaremme muuta uuteen kotiin ennen Ladyjen huomautteluja.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Taloyhtiö ei ole istuttanut meidän piha alueelta kaadettujen puiden tilalle uusia vaikka luvattiin, muille on istutettu. Naapuriin jo kaksi. Eka kuoli ja viimeisiä näyttää vetävän tämä toinenkin.

        Pyysimme aikoinaan kantojen poistoa taloyhtön kustannuksella. Eivät suostuneet. Hyvä niin meille rakas kaadettu tuomipihlaja puu on noussut loisteeseen on jo yli kahden metrin korkuinen. Se kukki kauniisti viime kesänä.

        Nyt kun pihapiiri on jokaiselle osakkaslle aidattu, istutan hopeakuusen, jonka olen itse maksanut.

        Ei se tule kenenkään pihaa varjostamaan. Se tulee paikkaan, jossa sen ei pitäisi ketään häiritä.

        Tosin arvaamattomat ovat hallituksen ladyjen aatokset.

        Onneksi tänä talvena rouvain mielenosoitukset eivät ole tehneet meille hallaa kun lumitöitä hoitaa
        ulkopuolinen huoltofirma.

        Mielenkiinnolla odotan tuleeko sanomista kun toinen automme on tilapäisesti parkkeerattu pihalle.

        No, ostotarjous on saatu ja eiköpä rakas kaunottaremme muuta uuteen kotiin ennen Ladyjen huomautteluja.

        No johan on rasismia!!! Miksi boyfrendisi piha alueelle ei istutettu? Onko se myytävä auto teidän molempien nimissä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No johan on rasismia!!! Miksi boyfrendisi piha alueelle ei istutettu? Onko se myytävä auto teidän molempien nimissä?

        Suomalaisten rasismia ulkomaalaisia kohtaan, ei mitenkään uutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onkos se boufrendi kysynyt taloyhtiöstä, saako istuttaa kuusen? Ne pihapläntit on taloyhtiön omaisuutta, kaikkiin puiden istutuksiin on oltava taloyhtiön lupa.Kuusi kasvaa isoksi javoi alkaa varjostamaan naapurin pihaosuutta.

        Ja mitähän tuo asia sinulle kuuluu? Pidä huoli omista asioistasi ja anna toisten asioiden olla!


    • Eilen katsastimme pihamaan tilanteen pikkumiehen kanssa. Märkää oli. Onneksi tontti on salaojitetty eikä pidä vettä kovin pitkään.

      Pihani on (lähes) luonnonvarainen, pensaita, mutta ei nurmikkoa juurikaan. Trimmerillä pärjään. Vieraslajeja: lupiini, kurtturuusu, kanadanpiisku, yritän hävittää tai ainakin rajoittaa niiden kasvualaa ja olen osin onnistunutkin.
      Yrttiviljely ei onnistu. Viimeksi rusakko teki selvää persiljaryppäästäni. Nokkoseen eivät onneksi koske.

      • Anonyymi

        Minulta meni kolme kesää kurtturuusun hävittämiseen. Sikein kasvi ikinä. viime keväänä sain kaivettua juuriston noin 4 m alueelta ja sitten ruohonleikkurilla ajettiin mullan päälle tunkevia uusia versoja.

        Lupiinia eikä kanadanpiiskua ole onneksi ollutkaan.

        Nokkonen on hyvä hyötykasvi, josta kuivaan pari lasipurkillista ja pakastan ryöpättynä muutamia rasioita nokkoslettuja ja nokkosmuhennosta varten. Myös munakkaisiin sopii nokkonen oikein hyvin.
        Hortoilu on kivaa.
        t tepa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulta meni kolme kesää kurtturuusun hävittämiseen. Sikein kasvi ikinä. viime keväänä sain kaivettua juuriston noin 4 m alueelta ja sitten ruohonleikkurilla ajettiin mullan päälle tunkevia uusia versoja.

        Lupiinia eikä kanadanpiiskua ole onneksi ollutkaan.

        Nokkonen on hyvä hyötykasvi, josta kuivaan pari lasipurkillista ja pakastan ryöpättynä muutamia rasioita nokkoslettuja ja nokkosmuhennosta varten. Myös munakkaisiin sopii nokkonen oikein hyvin.
        Hortoilu on kivaa.
        t tepa

        Oi että ! Kurtturuusun hävittämistä ihastelen, tepa. Minulla ei taida olla paukkuja noin isoon operaatioon. Kunhan paimennan ja pidän silmällä etteivät leviä liikaa.


    • Tuli siinä pieni lenkkikin tehtyä. Joutsenkin lensi yli pään äännellen mennessään.
      Innostuin pesemään keittiön ikkunan.
      Niilo on aina tarkkana mukana. Kun isoikkuna oli auki, hyppäsi jo tuolille, sanoin EI, heti hyppäsi takaisin lattialle.

      Meidän mökit ovat ihan metsän kyljessä, Ennen ei ruohoa leikattu ollenkaan koneella.
      Nykyään piha-alueet ja rantapolku leikataan, siitä syystä, kun on punkkeja ja kyitäkin näkyilee.
      Lapset ja koirat kulkee pihalla.

      Minulla on tuo viljelypuoli vuosien myötä supistunut.
      Ennen oli perunatkin koko talveksi, sipulit riitti tammikuulle. Porkkanoita, kurkkuja, kurpitsaa ym.
      Naapuri kävi maan kääntämässä koneella.
      Kyllä silti jotain pientä tulee laitettua. Mutta ei vielä kannata edes siemeniä kylvää.
      Yleensä menen huhtikuun puolessa välissä mökille ja siellä laitan, vaan kuinkahan nyt, kun täällä piisaa lunta.
      Pekka säämies kertoi lehdessä, että koleaa huhtikuuta luvassa.

      Laituria tarvii entrata, mikä pojan kanssa viime vuonna tehtiin, siinä on pitkä silta.
      Tuo veden korkeus kun vaihtelee enemmän, kuin ennen ja vielä sellaisiinkin aikoihin, milloin ennen oli vesi suurinpiirtein samassa.
      Sateet ovat rankentuneet ja lisääntyneet.

    • Anonyymi

      todella hyvin kerrottu 👍

    • Anonyymi

      Näkymä Hurskaiselan ikkunasta on vaalean harmaa ilmakehään vilkaisussa.
      Lumeton puistomaa on vaaleankeltainen. Sen takana on kaupungin katuverkostoon kuuluva pikitie, hiukan korotettuna ympäristöstään.

      Sanomalehtiä tänäänkään ei tullut. Suon lehtipainojen työntekijöille ja jakajille niille laissa säädetyn loman.
      Hyvää pääsiäistä itsekullekin säädylle!
      B.H.

      • Anonyymi

        Kuuntelen Samuli Edelmannin konserttia Tampereen Tuomiokirkosta. Tuttuja virsiä.
        Kirkon maalaukset ovat Hugo Simbergin käsialaa. Kirkko on kokonainen taideteos.

        Illalla seurasin jonkin aikaa Uspenskin palvelusta, tänä aamuna Tuomasmessua, ja nyt tätä Edelmanin esitystä.
        Hyvin eri tavoin voidaan samaa asiaa käsitellä.
        Hyvää Pääsiäistä palstalaisille.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuuntelen Samuli Edelmannin konserttia Tampereen Tuomiokirkosta. Tuttuja virsiä.
        Kirkon maalaukset ovat Hugo Simbergin käsialaa. Kirkko on kokonainen taideteos.

        Illalla seurasin jonkin aikaa Uspenskin palvelusta, tänä aamuna Tuomasmessua, ja nyt tätä Edelmanin esitystä.
        Hyvin eri tavoin voidaan samaa asiaa käsitellä.
        Hyvää Pääsiäistä palstalaisille.
        Mkr.

        Minäkin seurasin Samuli Edelmanin esitystä ja pidin siitä.
        Sen jälkeen tuli ohjelma nais papista joka menetti uskonsa Jumalan hyvyyteen.
        Olen itse nyt monena päivänä miettinyt Jumalan kaikkivaltiutta, miksi hän sallii tällaisen pahuuden maailmaan. Viattomien lasten kärsimyksen, kidutuksen ja nälkään näännyttämisen.
        En pysty minäkään ylistämään Herraa.
        t tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin seurasin Samuli Edelmanin esitystä ja pidin siitä.
        Sen jälkeen tuli ohjelma nais papista joka menetti uskonsa Jumalan hyvyyteen.
        Olen itse nyt monena päivänä miettinyt Jumalan kaikkivaltiutta, miksi hän sallii tällaisen pahuuden maailmaan. Viattomien lasten kärsimyksen, kidutuksen ja nälkään näännyttämisen.
        En pysty minäkään ylistämään Herraa.
        t tepa

        Ihmiset on vastuussa tekemisistään. Syyttävä sormi diktaattoreihin, terroristeihin, pahoihin ihmisiin ja suunnattomaan ahneuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuuntelen Samuli Edelmannin konserttia Tampereen Tuomiokirkosta. Tuttuja virsiä.
        Kirkon maalaukset ovat Hugo Simbergin käsialaa. Kirkko on kokonainen taideteos.

        Illalla seurasin jonkin aikaa Uspenskin palvelusta, tänä aamuna Tuomasmessua, ja nyt tätä Edelmanin esitystä.
        Hyvin eri tavoin voidaan samaa asiaa käsitellä.
        Hyvää Pääsiäistä palstalaisille.
        Mkr.

        Uusi Nojatuoli on avattu tänään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin seurasin Samuli Edelmanin esitystä ja pidin siitä.
        Sen jälkeen tuli ohjelma nais papista joka menetti uskonsa Jumalan hyvyyteen.
        Olen itse nyt monena päivänä miettinyt Jumalan kaikkivaltiutta, miksi hän sallii tällaisen pahuuden maailmaan. Viattomien lasten kärsimyksen, kidutuksen ja nälkään näännyttämisen.
        En pysty minäkään ylistämään Herraa.
        t tepa

        Suljin aparaatin Samulin jälkeen, harmi, olisin halunnut katsoa mainitsemaasi ohjelman. Varman löytyy Areenasta.

        Muistan lapsesta asti ihmetelleeni juuri noita samoja asioita. Olen tullut siihen tulokseen, että jokaisella on vastoinkäymisensä, ja ne on kestettävä jojo jumalaan luottaen tai ilman.
        Ehkäpä joku saa voimaa rukouksesta pahimmassakin paikassa. Kuin oljenkorteen tarttuva.
        Sekin on tyhjää parempi.

        Mutta entä lapsi, joka luottaa vanhempiinsa! Vanhemmat katoavat, lapsi jää yksin. Voiko olla suurempaa hätää tuhon keskellä ilman toivoa! Pitkäperjantain on moni elänyt omassa elämässään.
        Se panee miettimään.
        Mkr.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta

      Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?
      Perussuomalaiset
      243
      2111
    2. Miksi tunnet vetoa..

      Miksi tunnet vetoa juuri häntä kohtaan? Mikä sen saa aikaan?
      Ikävä
      80
      1817
    3. Mitä te palstan ihanat naiset

      Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21
      Sinkut
      72
      1529
    4. Tapaus Vornanen

      Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o
      Maailman menoa
      109
      1245
    5. Nainen, kohtelin sua kuin paskaa

      Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun
      Ikävä
      64
      1150
    6. Nainen, seuraan sun uutta elämää

      Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme
      Ikävä
      53
      1115
    7. Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan

      Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht
      Suhteet
      19
      1056
    8. Voi hitto Rinsessa säikähdin

      Että olitkin silloin joku huijari. Huh, sano ettet ole.
      Ikävä
      11
      1044
    9. Ilona Siekkinen

      Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m
      Yhteiskunta
      1
      970
    10. AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri

      Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm
      Turvallisuuspalvelut
      13
      891
    Aihe