- Niin. Itsenäisyyspäivä todellakin lähestyy. Siksipä pientä kirjoittelua ja kommentointia näppäilen tähän ketjuun. Meinasin tehdä uuden aloituksen, mutta sopii tämä tähänkin, sillä Lieksa palstalla on aivan turhan paljon samasta aiheesta useita aloituksia. Todettu teksteistäni myös on, että aivan ylipitkää, ja ettei kukaan jaksa lukea. Eikö nykyinen ”somekansa” jaksa enää lukea yhtä A4 pituista, saati kirjoja?
Sitten asiaan.
Kamuttajan Pielisjärveläisten tunteminen on täysin uskottavaa, aivan ensimmäisen maailmansodan ajoilta. Sen verran minäkin olen sotahistoriaa lukenut, että jonkinasteinen käsitys asioista on. Olen tavannut Lieksassa muutamia yli satavuotiaitakin. Kamuttajahan on ollut tuolloin 50-luvulla salskea nuorimies, jolloin esim. Libaun jääkäreitä ja ensimmäisen maailmansodan kävijöitä oli vielä täälläpäin hyvinkin elossa. Ainakin puolenkymmentä muistelen heitä olleen. Olipa erään maanviljelijän pojat veljeksinä molemmat Pielisjärveltä. Yhteistä heille, että taistelivat Saksan itärintamalla. Lieksan suojeluskunnassa ja rajavartiolaitoksissa heistä myös osa antoi oman panoksensa itsenäisyytemme puolesta.
Karjalan ja Pohjanmaan talonpojat olivat varsin merkittävässä asemassa vuoden 1918 tapahtumissa. Helppoa ei ollut kummallakaan osapuolella vapaudesta taistelu. Molemmilla puolilla oli vahvaa ja vankkaa tietoa, että saattoi joutua taistelemaan veljeä vastaan. Valtiovalta oli tuolloin voimaton. Nimenomaan tämä antoi vallankumoussuunnitelmille voimantuntoa. Arveltiin että asevoimaa vailla oleva senaatti olisi helppo kukistettava. Senaatti puolestaan oli viivytellyt oman asevoiman muodostamista välttääkseen vasemmiston ärsyttämistä. Taistelu alkoi, kun sosiaalidemokraattinen puolue ei enää kyennyt pitämään aisoissa radikaalia vasemmistosiipeään. Vastapuolella oli sitten senaatin nimittämä ylipäällikkö Karjalan ja Pohjanmaan talonpoikineen, ja kyllä heilläkin oli ongelmia niin johdossa kuin joukkojen kurinalaistamisessa. Sodalla joka tuolloin käytiin, on monta nimeä mieltymysten mukaan, vapaussota, veljessota, kansalaissota, punakapina ja torpparikapina. Nykyisin, kun kaikenlaista vihan ja eripuran lietsomista on syytä välttää, on parempi käyttää neutraaleja nimityksiä, esimerkiksi kansalaissota tai vuoden 1918 sota.
Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona 27 oli se, jolla oli varsin merkittävä osa siinä, että olemme nyt tässä itsenäisen Suomen tilanteessa. Meillä on oma armeija, ja saamme viettää itsenäisyyspäivää viikon päästä.
Vain puolisen vuotta ennen jääkärien kotiinpaluuta Heikki Nurmio voitti runollaan kilpailun, joka oli joukkojen itsetunnon kohotukseksi järjestetty parhaasta marssilaulun tekstistä. ”Meill` armoa ei kotimaata”- tunnelma oli vuosien ajan kuulunut jääkärin jokapäiväiseen leipään.
Tarina kertoo, että runo kuljetettiin salatietä Helsinkiin Sibeliuksen korvalääkärille Wilhelm Zilliacukselle. Hän sitten pyysi mestaria säveltämään runon. Sibelius suostui yhtään epäröimättä heti. Sibelius on kertonut myöhemmin säveltäneensä laulun korkean isänmaallisen tunnelman vallassa. Alkuperäisessä julkaisussa ”Jääkärien marssi” ei kuitenkaan mainittu säveltäjää eikä runoilijaa.
Palstan poistopolitiikan tuntien, otan nyt tietoisen riskin, ja linkitän lopuksi Jääkärimarssin. Menköön poistoon syyttä tai syystä. Tekstini ja tuntoni ei katoa.
https://www.youtube.com/watch?v=Yyw13sVlPuc - Jos olisi ollut minun aloitukseni, niin osaisin hersyttää asiasta enemmän. Kyse oli kuitenkin jonkun kaltaisesta ajatuksesta olla rehellinen kaikessa kirjoittelussa ilman vilppiä. Nyt en sitä takaisin saa, koska se katosi. Ja kuten sanottu, ei ollut minun terävyyden tyhmyyttä.
Voin hahmottaa asiayhteyden myös väärin. Ei se ole aivan tavatonta. Tavatonta olisi, jos en asiassa kerro tietojanaojinani. Olipas vaikeasti taivuteltava. Hymyilkää.
Meillä kaikilla on oikeus olla väsyneitä. Nyt tietyistä syistä, olen tosi väsynyt. Kettu sanoo, ei keho, vain mieli.
Poistetussa aloituksessa uhmattiin Lieksa palstan poistopolitiikkaa, niin kuin älä ikinä muutu;)
Meillä on liikaa, kaikkea. - Osalla näkyy menevän nyt ulkotilat ja sisätilat ruuanlaiton suhteen hiukka sekaisin. Mutta hyvä kun keskustelu käy muusta kuin kirjuutusvireistä ja muutosta.
Kaikkeen elämän sähköön liittyy elämän sähkökatko. Silloin sielukkuutemme vapautuu. Myrskyn jälkeen on poutasää, mutta usein myös myrskyn jälkeen palataan eloon. Jos ei palattaisi, olisi se kaiken loppu. Luomiskertomus ja muu voisi alkaa uudestaan.
https://www.youtube.com/watch?v=4CEGk3TENqo - Kiitos ansaitsemastani palautteesta.
Juuri heti kohta, kun käytiin keskustelua tästä Michiganin yliopiston tutkimuksesta, niin pitikin käydä näin. Voi sentään mikä moka. On se vaan hyvä, että ihminen saa joskus maistaa omaa lääkettään. Tästäkin lähtisin rönsyilemään, mutta pidän itseni nyt kurissa ja totean vaan vanhaa sananlaskua lainatakseni, lyhyestä virsi kaunis. Pitkässä tekstissä virheriskikin kasvaa ja usein täällä on parempi pyrkiä tiivistämään asiat. - Niinhän sitä sanotaan ja todetaan usein, että meille ihmisille on annettu laki, säännöt, moraali, tunne rakkaus, hyväksyntä, hyväksymättömyys, omatunto, viha vietit ja suojelun, kaiken ymmärryksen vaisto? Kaikkeen en minäkään pienellä ymmärrykselläni osaa vastata. Ei, älkää tekään vastatko aivan kaikkeen. Osaisitteko joskus antaa itsenne ja minun olla rauhassa. Tuskinpa siihen pystytte. Rauha on hyvin suhteellinen käsite, jos on todellinen elon soturi. Oikeuden tajuava tai tajuamaton siinä suhteessa, että ei näe, mitä on kokonaisuus.
Lieksa palsta on mielestäni ulalla. En nyt tarkoita radioaaltoja lyhyitä, en pitkiä. Tarkoitan yleistä rapistuneisuutta tuoreuden puutteessa. Tuoreella en suinkaan tarkoita haittaperäistä, vaan työperäistä. Ymmärtäkää oveluudessanne miten tahdotte. - Niin hyvä, että repesin. Olipahan hangessa tai ei, peukaloni nyt nostan. Sahan terä terävä, joskus sanankin;)
- Korjaan. Ei TM:n tutkimus, vaan lainaus heidän artikkeliinsa.
- Olipa laaja otanta tuo TM:n tutkimus. Tutkijat haalivat peräti 83 henkilöä tutkimukseensa. Tekniikan Maailman tekstissäkin noita vierasperäisiä sanoja esiintyy, kuten introvertti ja ekstrovertti. Kaikesta päätellen minä olen sitten introvertti ja mäntti tiukkapipo, jolla pantakin päätä kiristää, kun olen puuttunut sanankäyttöön ja tekstin huolitteluun tällä palstalla;)
No, itsekin sekoilen usein ja teen virheitä. Ei minulla paljon olisi vara toisille huudella. Rennon leppoisasti ja ystävällisesti ajatellen tämä palsta on kyllä sellainen, että ei liene suurempaa syytä kaikenkarvaisilta meiltä edellyttää täysin virheetöntä tekstiä. Johan se menisi siihen, että ei nukkuessaankaan saisi piereskellä ja antaa suolen toimia. Väitän, että kielen, minkä tahansa käyttö on sellainen asia, että sitä ei täysin hallitse kukaan, ei edes sen osa-alueita. Lisäksi todettakoon, että joku saattaa kirjoittaa tekstinsä kahden sentin nakkisormilla heiluvassa junassa kännykällä. Silloin varsinkin aseman lähestyessä on virheprosentti suuri.
Ihan kuriositeettina muistin, että joskus luin tämän tekstin.
”Abstrahointi on prosessi, jossa tutkija muodostaa yleiskäsitteiden avulla kuvauksen tutkimuskohteesta. Siinä tutkija ”erottaa mielessään olennaisen muusta yhteydestä”, käsitteellistää tutkimuskohteen ja luo siitä abstraktion. Abstrahoinnissa luodaan uutta ymmärrystä tapausten dynamiikkaan. Klusteroinnin lisäksi abstrahointi voi sisältää ”laadullista faktorointia” (=yhteen kuuluvien klustereiden liittämistä toisiinsa), matriisien rakentamista, metaforien keksimistä ja lopulta käsitteellisesti ja teoreettisesti koherenttien johtopäätösten tuottamista”.
Aloitus mielestäni ansaitsee peukalonnoston rimaa hipoen. Michiganin yliopiston tutkimus tehtiin 2016, eli aika tuore. Kuopiossa tuo jo tiedettiin 1980- luvulla. Parhaimmat opiskelijat tulkitsivat Jules Verneä suurella mielikuvituksellaan, ja osasivat ennakoida nettikeskustelun kirjeenvaihdon lomassa muuttuvan lähitulevassa sähköiseen muotoon. Rehellinen olla pitää;) Toivon että miellytti.
Eiköhän tuossa lainatussa ollut meille loppukevennystä yllin kyllin? Sivusi ehkä jotenkin jutun aihetta.
Tosi mänttiä. Ja anteeksi että tästä tuli taas näin pitkä. Teille, jotka jaksoivat lukea loppuun asti, suuri kiitos. - Senkös takia sinä värjöttelet, että et tiedä milloin tapasimme ensimmäisen kerran.
Kai muistat sen. Se oli Australiassa. Port Macquarie. Kai maistat, haistat ja muistat sen?
Oi, muistatko minne siitä lähdettiin? - Katsoinpa ko. Jahti ohjelmaa 3:40 kohtaan. Sorjosesta tuttu juontaja, alias Mikael Ahola, asetteli kysymyksiä sen ajan. 1918! Belgian pääkaupunki?! Ei paljon tarvitse etusormea ohimolle laittaa, eikä kämmenillä päätä sivellä, kun on täysin varma asiasta. Ei kumpikaan ole profiiliin sopiva. Ei kamuttaja sen koommin kuin rotestikaan.
"Kloonatut lampaat" hiljaa.
Ei ole teistä etsiviksi. No, en minäkään kovin hyvä siinä ole, mutta en aivan noin huono. - Hieman space sanasta ja muustakin. Se on erittäin monia asioita tarkoittava sana. Google kääntäjä antaa merkityksistä vähän viitteitä.
Tunnustan heti suoraan, että en kaikkia merkityksiä osaa itsekään, ja siksi tähän kaivoin hieman yksinkertaista sanakirjaa paremman sanakirjan hyllystäni esille.
Space sanalle löytyy ainakin seuraavanlaiset merkitykset: 1 avaruus, 2 tyhjyys, 3 tila, 4 etäisyys, 5 väli, 6, ajanjakso, 7 ruutu, 8 suluke. Kun sanaan liitetään adverbejä, liittosanoja prepositioita ym., voidaan saada vielä laajempikin luettelo asiayhteydestä riippuen. Sana voi muuttua myös substantiivista verbiksi.
Korjatkaa vaan reilusti jos tulee virheitä, ihan niin kuin opiksi ja ojennukseksi kaikilla kielillä. En ole mikään maisteri. Sovellan pari esimerkkiä edellisistä.
To space out after a point, you have to use the space bar. Tehdäksesi tilaa pisteen jälkeen sinun on käytettävä välilyöntinäppäintä.
Put your name in the space on right. Laita nimesi oikealla olevaan ruutuun.
Spaces between ones teeth. Hampaitten väli. (Hymyilkää leveästi nyt ne, joilla ei ole maalarinteippiä vielä läppärin kameran peittona;)
Bar sanalle löytyykin sitten yli 25 merkitystä, joten en niitä nyt käy läpi. Olenhan saanut palautetta, että tekstini ovat liian pitkiä eikä niitä kukaan jaksa lukea;)
Bark sanasta sen verran, että se on monessa sekä substantiivi että verbi. Kuten sanottu, koira haukkuu. Esim. Bark at the moon. Suden kohdalla parempi käyttää howl sanaa. Today, wolf howling is one of the most distinct and well-studied animal vocalizations. Bark at the wrong tree, taas tarkoittaa ihmisen tekemää erehdystä, eli haukkua väärää puuta. Barkeeper. Se tarkoittaa tarjoilijaa tai kapakoitsijaa.
Tämän kaiken edellä olevan kirjoitin aivan lystikseni ja siksi, että se hieman motivoisi opiskelemaan ruosteessa olevaa englannin kielen taitoani. Toisaalta, ainahan se on ruosteessa ollut.
Loppukevennykseksi tarina lieksalaisesta oppilaasta, jolle opettaja X vieraan kielen tunnilla huomautti, että on tainnut oppilas X tipahtaa kelkasta. No tähän oppilas X, olenkos minä joskus kelkassa ollut?
Ja hyvä on pronominitkin osata.
https://www.youtube.com/watch?v=EtMioYwakzE - Oletpas viehättävä. Sana viehättää sisältää monimuotoisia merkityksiä. Kuka meistä on minkä tahansa elon kalastelija, niin ei se sitä tarkoita, että kaikille kaloille tarjottuun vieheeseen viehätysvoiman koukku aiheuttaisi tartunnan koukkuun, kalastajan.
Totuus tulee julki. Olet oikeassa. Sinä et siihen totuuteen halua tunnustustasi?
Minä muistelen laittaneeni tämän loppukevennykseksi joskus aiemminkin. Kuitenkin totean kertausten olevan opintojen äiti.
https://www.youtube.com/watch?v=ntT4ZhTtsYk
PS. Oletko räystäällä nukkuva tuuliviiri? - Hän on näköjään nyt siirtynyt tähän ketjuun kirjoittelemaan. Edelleenkään osaamatta käyttää space bar näppäintä. No siitä tunnistaa kyllä helposti. Mutta harmi kun vaikuttaa siltä, että nyt on joku pahempi oppimisvaikeus taustalta. Ensimmäinen kommenttini tämä on tähän ketjuun. ”Vankkakatu” on salapoliisina ja etsivänä päättelykykyineen vielä ala-asteen oppilas. Ahkeraa yrittämistä on onneksi havaittavissa osallistumisen myötä. Hyvä näin.
Tässä ketjussa ilmeisesti unipankorusakahome, temporaandmores ja vankkakatupankolla nimimerkkejä hän on käyttänyt. Pieni asia, mutta näyttää moisesta haloo nousseen. Minua ei haittaa henkilökohtaisesti täällä suomi24 palstalla virheet. Mukavampaa on tietenkin lukea virheetöntä tekstiä. Kyllä minä itsekin teen virheitä, mutta en tarkoituksella. Palstan muukin laatutaso huomioiden, palstakirjoittelijoiden eri lähtökohdat ym., niin ei näihin kirjoitusvirheisiin liene syytä takertua näin voimakkaasti. Pirunmoinen kiirekin on joskus jonnekin, muuta tekemään kuin täällä roikkua.
Relataan vähän;) - Eli meilä ihmisillä on paljon kykyjä, mutta missä on kykyjen suoma vastuu?
- Korjaan. Ihminen pystyy luonnollisesti julmimpiin tekoihin.
- Nykyisin tämä maailma on muuttunut sanalla sanoen hieman monipuolisen hulluksi. Sallinette kuitenkin monimuotoisen elon kaikkialle, kunhan se on jotenkin tervettä ja hyväntahtoista. Luonto on julmempi kuin mihin me ihmiset edes pystymme? Luonnon voimat meidän mielissämme kuitenkin osaltaan jatkuvasti hallitsevat kommenttejamme ja tekojamme.
https://www.youtube.com/watch?v=d-diB65scQU - Ihan uteliaisuuttani ja vallitsevan kahvihuonekeskustelun takia katsoin nyt tuon Mot ohjelman Areenasta. Valokuidun kautta. Haja-asutusalueella.
Valokuitu on ylivoimainen tulevaisuutta ajatellen. Typeryksiä ovat he, jotka eivät ymmärrä tulevaa ja tulevaisuuden tietoliikenteensä tarpeita tässä yhteiskunnassa, jos mitään tarvetta heillä, meillä on. Mastojen ja ilmojen halki käyvä tietoliikenne on äärettömän haavoittuva salamalle, myrskyille ym. (Hyvä esimerkki GPS pieru sotaharjoitusten aikana Putinin taholta.)
4G verkko alkaa olla käyttäjäkuntansa optimaalisessa maksimipisteessään kulutuksen ja käytettävyyden, kaiken edullisuutensakin suhteen. Elisa ja muut operaattorit näyttävät olevan änkytystilassa.
Miettiessämme esimerkiksi tietoturvakysymyksiä, niin mikä mahtoi olla Lieksan ensimmäisiä valokuidulla varustettuja pisteitä. Rajavartiosto Timitrassa? Tämä on tarkistamaton tieto, koska asiakirjani ja muistini eivät riitä.
Kuitenkin on aivan selvää, että korkeampitaajuiseen 5G verkkoon on aivan turha toiveitaan nojailla. Nojailuksi se jää, koska siitä tulisi aivan älyttömän kallis kaikille. Mastoja pitäisi olla tuhansittain. Joka niemen ja vaaran notkossa. Ja silti ne olisivat alttiina kaikelle.
Opetelkaa ensin 50 Hz sormesta varpaaseen, sen jälkeen muuta. - Itsenäisyyspäivä tosiaan lähestyy. Muistaakseni joku lippukulkue järjestettiin seppeleen laskuun itsenäisyyspäivänä aiemmin. Voin muistaa väärin. Nykyisin on tuo kunniavartio käytössä. Itselleni itsenäisyyspäivä merkitsee jopa enemmän kuin oma syntymäpäiväni. Isänmaallisuudesta ja ruotsin kielestä täällä on ollut kaikenlaista polemiikkia, joten en malta olla laittamatta erään suomenruotsalaisen kirjailin lyhyttä lainausta tähän luettavaksi. Alun perin tämä Arvid Mörnen artikkeli julkaistiin Veckans Nyheter - lehdessä 15.10.1903.
”Vi få icke glömma, att våra handlingar slutligen måste syfta mot det framtid, då det finska folket blir herre i sitt land och tar sitt öde sina egna händer. Vägen mot denna framtid går genom lidanden och srider. Den går som alla folks väg till friheten - genom blod.”
Tuosta voi jo täydellä syyllä todeta, että hyvin sanottu. Hyvin myös jo 1903 oli ennustettu. Mielestäni vasemmistolaisten marssit sopivat paremmin vappuun. Ymmärrän kyllä nykyisin enemmän kaikenlaista ”juhlimista”. Vastaavasti onhan vappu toisaalta myös ylioppilaiden juhla. Valkeitten ja kokkojen poltto oli nuoruudessani, lännempänä täältä Lieksasta, muuttunut aikaisempaan ajankohtaan eli pääsiäiseen. Vappuna siellä lännempänä levitin talikolla ukin kanssa paskaa pellolle. Silloin en vielä ollut muu kuin ”normaali” nuori oppilas. Kansakoulussa.
Sinivalkoiset kynttilät toki palavat aina itsenäisyyspäivänä ikkunalaudoillani. - Sanojen ja sanoituksen suoraselkäisyyteen kuuluu mainintoja, elämänkatsomusta ja hyväksyntää. Sanojen kärki kohdistuu yleensä muihin. Kunniamaininnoilla palkitaan huvittavat ja ymmärrettävät hyvät sanat.
Juoppo?
Toki, ihan täyskäsi. Joskus. Entä sitten? Haluatko kenties olla avuksi? Tinkimättömyydessäsi ja lahjomattomuudessasi osaat kyllä pelimerkkisi hoitaa, jos tahdot. Älä tuhahda mielipiteille. Se on mielestäni turhaa juopumusta. Hyvä kun vaihdatit pariston aikasi kelloon. Ajan kanssa meillä on vain yksisuuntainen katu. - No ei palanut sulake, varoke, ei proppukaan. Viimeksi kesällä -16 taivaallinen salama poltti talon taulusta kolme räsäyttäen. Sinussa taitaa olla kujeilijan, etsivän ja tutkijan luonnetta. Draaman asiantuntijakin, jonkun sorttinen, taidat olla.
Jatkossa en enää puutu pienimerkitykselliseen ”avaruus baariisi”. Se on nyt ilmeisesti täysin sinun kikkailuasi.
Turhaan olet pahoillasi. Minua tämänkaltainen pieni ja pikkumuotoinen sanailu vain piristää. Sulakkeita toki vaihtelen tulevaisuudessakin, koska ne eivät ole ikuisia. Sulaketta ei muuten kannata vaihtaa suurempaan mitä johtojen kestoluokitus sallii. Kirjailija en ole ollut. Se on vain yksi, ehkä liian kaukainen haaveeni.
Sanallisen lahjakkuutesi olet tarkoituksella tässä yhteydessä piilottanut, tai olet muuten vaan vaatimaton;)