- Kyse on pitkälti myös siitä, että vesiväylillä pitää olla selkeät säännöt, vaikka monissa tilanteissa voisi toimia toisin. Olennaista on kuitenkin, että kumpikin tietää, kumpi on väsitämisvelvollinen, muuten homma ei toimi.
Itse en näe minkäänlaista ongelmaa näissä nykyisissä säännöissä ja en oikein ymmärrä, miksi niitä vastaan purnataan. Ei se ole iso homma muuttaa kurssia niin, että nuo muutaman yhteysalukset ja laivat pääsevät kulkeemaan esteettä. - Ei yliajo-oikeutta ole kellään. Mutta jos törmäys tapahtuu, niin käytännössä syyllinen on se, jolla on väistämisvelvollisuus tai sitten molemmat.
Kysehän on myös siitä, ettei pieni vene saa aiheuttaa tuolle isolle (>20m) tilannetta, jossa se joutuu vaarantamaan oman turvallisuutensa väistämällä mahdollisesti väylän ulkopuolelle. Ja koska pienen veneen kuljettaja ei voi tietää, missä raja menee, niin se väistää kategorisesti aina.
Tämäkään sääntö ei ole tosielämässä vaikea noudattaa, jos omaa hiemankin tervettä järkeä. Antaa suosiolla riittävästi tilaa yhteysaluksille, laivoille ja muulle ammattiliikenteelle tuijottamatta itsepäisesti sääntöjen pilkkuihin ja miten ne voisi ehkä mahdollisesti tulkita. :) - "nettipurjehtija kirjoitti:
Muistetaan vielä, että Suomessa kaikki merkityt vesiväylät ovat ahtaita kulkuväyliä...
Törmäystenvälttely kommentoi:
Näinhän ei yleisesti ottaen ole..."
Liikennevirasto on linjannut 2011:
1 Väylä
...
Meriteiden säännöissä (SopS 30/1977) mainittuihin ahtaisiin kulkuväyliin katsotaan kuuluviksi periaatteessa kaikki Suomen rannikon ja sisävesien väylät lukuun ottamatta ulkomerellä sekä muilla avoimilla ja syvillä selkävesillä kulkevia väyliä ja väyläosuuksia."
(www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fi.pdf)
Se lienee sitten hieman tukintaa, mikä on ulkomerta, mutta sitä tuskin on Katajanokan edusta. :) - En tiedä, tuossa on niin monta päivämäärää. :)
"Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
Lontoossa 20 päivänä lokakuuta 1972 tehty yleissopimus kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä (meriteiden säännöt), jonka tasavallan presidentti on 28 päivänä tammikuuta 1977 ratifioinut ja jota koskeva ratifioimiskirja on 16 päivänä helmikuuta 1977 talletettu Valtioiden välisen neuvoaantavan merenkulkujärjestön (IMCO) huostaan, tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 1977 niin kuin siitä on sovittu.
Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1977."
---
9 sääntö
Ahtaat kulkuväylät
...
b) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä.
(http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030) - En tiedä valopäisyydestä, kun tilannetta ei ole sen tarkemmin valaistu. Väistämissäännöt ovat kuitenkin selkeät, (purjehtiva) purjevene väistää yli 20m alusta, jollainen tuo lautta on.
"Alustavasti epäillään purjeveneen kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, mutta se on tieto tässä vaiheessa, sanoo komisario Riku Korpela Helsingin poliisista."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001253149.html - Eihän se vaikutakaan. Mutta se jo vaikuttaa, kun harrastuskokonaisuudessa on autovero, arvonlisävero, polttoainevero, vakuutusvero ja vielä päälle vuotuinen ajoneuvo/venevero, katsastusmaksut ja radioluvat.
- Ei tämä taida olla erinomainen asia kenellekään. Veneiden, moottoripyörien, autojen ja polttoaineiden lisäverottaminen johtaa vain niiden käytön vähenemiseen. Ja se taas johtaa palvelujen hiipumiseen. Kun käyttäjät vähenevät, yksi toisensa jälkeen hotellit, vierasvenesatamat ja telakat sulkevat ovensa.
Suomessa nykyhallitus ei oikein ymmärrä, että veroa pitäisi kerätä tuotoista ja voitoista, ei kuluttamisesta. Nyt Suomea ajetaan kiihtyvällä tahdilla maaksi, jossa on muutama elinkelpoinen alue ja loppu Suomi näivettyy, kun ei ole maksavia asiakkaita. Uusia yrityksiä ei synny ilman vahvaa asiakaspohjaa. - Tietty ekana kannattaa varmaan odottaa varmaan tietoa tuosta verosta ja sen määrästä. :)
- Sinänsähän tuo laskelma on varsin yksinkertainen. Tarvitaan moottorin (tehtaan ilmoittama) vääntökäyrä ja maksimi kierrosnopeus. Niiden perusteella saadaan maksimi teho. Tehonmittaus veneessä/laivassa lienee aika hankala operaatio, tai vaatinee koneen irroituksen.
- Teknisesti onnistuu helposti, kun laitat vaan rajoittimen kaasuvipuun. Sitä en tiedä, miten trafi suhtautuu, jos vai ilmoitat alemman tehon, kun siitä ei ole mitään virallisempaa paperia tai mittaustulosta.
- Tuli mieleeni ajatus, että jos oikein kovassa kelissä joutuu menemään kannelle, niin eikö esim. spinnun nostinta voisi käyttää elämänlankana? Siis kiinni valjaisiin ja yksi mies pitää nostinta sopivan kireällä ettei sotkeudu jalkoihin? Ei varmaan toimisi kilpailussa, mutta ehkä huviveneessä.
- On siinä haararemmi ja tuo aaltosuoja (wavehood), ja värikin oranssi, kunhan veteen joutuu. Heijastimista en tiedä.
https://www.youtube.com/watch?v=pqbBt1hYzE4 - "Joko meni paperikarttailijoille perille että noilla sähköisillä pärjää vahingonkin sattuessa. "
Kysehän ei olekaan paperi vs. elektroniikka -vastakkainasettelusta, vaan siitä että kriittisille navigointijärjestelmille pitää olla joku back-up menetelmä. Yhtä lailla paperikartta voi lentää tuulessa mereen ja sille pitää olla joku varasysteemi. - Mitäpä mieltä olette turvavaljaiden ja paukkuliivien yhdistelmästä? Mutulla vaikuttaa hyviltä, mutta oma kokemukseni asian suhteen varsin rajallinen. Esim:
http://www.motonet.fi/fi/tuote/387117/Marinepool-Premium-paukkuliivi-180N - Kyllä laivoissa oli. Tai yhdistettynä tutkaruutuun karttanäyttö. Olen käynyt Cinderellan komentosillalla, jossa esittelivät DGPS:ää juuri sen tarkkuuden vuoksi. Ja DGPS:ää ei ole tarvittu merenkulussa häirinnän poistamisen jälkeen.
- Jos se kumin sisällä oleva pää on kuitenkin päässyt ruostumaan? Tuo viittaa nimenomaan siihen, että ruuvin kärki ei tule mutterikierteen läpi, kun yrität sitä avata.
Jos ei mitenkään aukea, niin yksi tapa irroittaa tuollainen on porata pulttien päät irti. Pitää olla pistepuikko ja sillä osua alkukolo ihan keskelle pultin kantaa, muuten ei oikein onnistu kunnolla. - Onko läpipultti? Voi toinen pää olla niin ruostunut, ettei saa mitenkään kierämällä irti, rikkoo vain kierteet. Sama voi käydä, jos mutterikierteet ovat alumiinissa ja ruuvi terästä.
- Vanhan merivesijäähdytteisen koneen ostaminen on AINA riskiostos. Ei ole olemassa mitään helppoa tapaa tietää kuinka syöpynyt kone on sisältä. Sinkkien säännöllinen vaihtaminen ei ole tae syöpymättömyydestä. Itse ainakin huomioisin tämän koneen hinnassa.
Muutoinhan kyse on vanhasta diesel-moottorista, jossa sininen savu indikoi öljyn pääsyä palotilaan ja musta kertoo, että ruiskutuspumpun säädöt ovat pielessä. Puristuspaineet mittaamalla saa jonkinlaista osviittaa kuluneisuudesta.