santtu_1975X

Vapaa kuvaus

Aloituksia

92

Kommenttia

6222

  1. Ja tämän hetken "harjoittelun tila on":

    "Tuottava, Nykyinen harjoittelusi kuormittavuus on optimaalinen jotta kuntosi nousee edelleen. Pidä tästä kiinni".
    (ja ainoat Garminiin mitattavaksi tulevat harjoitteet ovat noita (sähkö)pyörä maastolenkkejä.

    On se ihanaa tuo nykyajan tekniikka kun sillä saa "lihasheikkousmiehelle" ongelmia miten hän taas saan selitettyä mustan valkoiseksi ja päinvastoin. Tosin hän ei taida tekniikkaan pajoa uskoa muutenkaan joten tuskin uskoo Garminin tilastoja ja tuloksiakaan (tosin ei hänellä oli "tilalle" antaa oikein mitään muutakaan).
  2. Esim. tuon 30.6 Savitaipaleen kahden tunnin maastolenkin sanallinen palaute oli seuraava:
    "Ylikuormittava - Tempo
    Tämä suoritus oli erinomainen lihaskestävyyden kehittämiseen, mutta se oli myös erittäin vaativa. Näin tehokkaita suorituksia ei kannata tehdä usein ja riittävä palautumisaika on varmistettava".
  3. Niin, näinkö meinaat? Siis ihan eMTB ohjelmalla tuo mitattuna (siis joka nimenomaan kehitetty maastosähköpyöräilyyn, joten mittaustulokset suhteellisen luettavia.

    Mutta nyt tuossa päätelmässäsi on ongelma, käyn ajamassa suht usein noita maastolenkkeja ympäri vuoden, osa kovemmilla polkutehoilla kuin toiset, osa taas selkeästi pidempiä (tyyliin 3-4h. maastoajoja, välillä pidempiäkin, etenkin Lapissa). Joten jos/kun Garminin palaute on kyseisenlaista ajolenkkien jälkeen niin silloinhan tuon hengitys ja verenkiertoelimistön kunnon on pitänyt parantua...

    Eli ajan aktiivisesti maastossa, niin kerrotko miksi olisin "rapakuntoinen" vaikka Garminin ajon jälkeiset palautteet on vastaavia? Eli Garmin on väärässä ja sinä oikeassa koska..?

    Edelliset Garminiin TALLENNETUT maasto/maastopainotteiset ajot ovat olleet viime viikkojen ajalta: (tämän päälle ei tallennettuja ajoja useita, tallennus vain silloin kun lähtee "ajolenkille" ja välillä ohjelman päällelaitto vain unohtuu)
    5.7 Lahti 24km
    1.7 Lappeenranta 16km
    30.6 Savitaipale 28km
    29.6 Lappeenranta 13km
    28.6 Puumala 47km
    25.6 Hollola 3km (tekninen vika)
    21.6 Föglö 45km
    20.6 Sund 34km
    25,6
    1.7 Lahti
  4. Kävin tuossa taas "pikaisella" (vajaa tunti) 15km. ilta maastolenkillä metsäisessä ja vaihtelevassa salpausselän harjumaastossa sähköavusteisella jäykkäperä maasturillani.
    Keskinopeus 17km/h, Keskisyke 142l/min ja maksimisyk 171l/min

    Garmin Connect:n sanallinen arvio ajolenkistä:
    "Merkittävä vaikutus aerobiseen kuntoon
    Upeaa! Tämän haasteellisen aerobisen suorituksen pitäisi parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistösi kuntoa merkittävästi"

    (saan näistä kuvakaappauksetkin jos joku alkaa väittämään ettei ole totta, mutta kun olen noita vastaavia kuvia aikaisemminkin laittanut, niin ei niitä kukaan ole katsonut, niin jätetään nyt väliin...).

    Mutta kyllä varmasti taas tämän palstan vakio valittajasankarit taasen kertovat miksi asia ei voi olla näin miten Garmin asian ilmoittaa ja Garminin ohjelmisto (minkä kehittämiseen on käyetty miljoonia ja taas miljoonia) on väärässä ja vain hän on oikeassa...
  5. Momentintunnistuksen taso/toteutus/hyvyys (tai onko sitä ollenkaan) on tärkeimpiä ellei jopa tärkein yksittäinen ominaisuus sähköavusteisessa polkupyörässä, eli se miten moottori reagoi kuskin "tahtoon" voimantuotossa. Parhaimmillaan moottorin ja polkijan yhteistyö on "saumatonta" ja polkijalla ei edes tule sellaista tunnetta että moottori on se joka vie, vaan että tuntuu siltä kuin olisi kilpapyöräilijän tehot reisissä.
    Kun taas huonolla tai olemattomalla momentintunnistuksella varustetulla pyörällä voi olla juuri se efekti mitä täällä mutama kirjoittaja kertoo, että kuski "on vain polkevinaan" ja moottori vie.

    Ja tuon momentintunnistuksen "jakolinja" menee paljon juuri tuossa että keskiömoottorillisissa vaihtoehdoissa on tuo "hyvä" momentintunnistus ja sitten napamoottorillisissa vaihtoehdoissa se on huono taikka sitä ei ole käytännössä lainkaan (joku magneettitunnistin polkimissa jolla täytettään tuo sähköavausteisen polkupyörän vaatimus, eli moottori avustaa vain poljettaessa).
  6. Hyvin karkea yleistys (joka ei kaikissa tapauksissa tietysti pidä paikkaansa) tuohon asiaan on se että napamoottori (takamiottori) on se halpa/helppo/huono tapa toteuttaa tuo sähköavausteinen pilkupyörä ja sitten taas tuo keskiömoottori (keskimoottori) on se kalliimmpi/vaikeampi/parempu tapa toteutukseen.

    Napamoottorissa kun on periaatteessa kaksi erillistä voimanlähdetyä (polkija sekä moottori), kun taas keskiömoottorillisessa ratkaisussa ikään kuin kahdesta voimanlähteestä tulee yksi (polkijan ja moottorin voima yhdistetään ja voima siirretään ketjun(hihnan) ja vaihteiston kautta takarenkaaseen.
  7. Mutta se sähkömoottpri ei myöskään tee niistä sähkömopoa kuin yhdestä ajoneuvoluokasta (Eli tuosta L1e-B luokan ajoneuvosta).
  8. Sähköavusteinen polkupyörä on polkupyörä
    Moottorilla varustettu polkupyörä on L1e-A luokan ajoneuvo
    Nopea sähköpyörä / Speed pedelec on L1e-B ajoneuvo (Eli sähkömopo).

    Ja nämä ylläolevat eivät ole mitään keskustelupalstojen mielipiteitä vaan voimassolevan Suomen ajoneuvolain mukaiset ajoneuvomääritelmät.
    Voit kiukutella, kirjoittaa mitä sontaa tahdot mutta tuo asia ei muutu ennen kuin lainsäädäntö muuttuu. siihen asti kyseisten ajoneuvojen luokitus on tuo.
  9. Ennemminkin niin että ei kannata puhua sähkömoposta silloin kun kyseessä ei sellainen ole.
  10. Työsuhdepyöräedulla on pystynyt hankkimaan vain ja ainoastaan polkupyöräksi luettavan ajokin. Sähkömopoa sillä ei ole pystynyt hankkimaan.
  11. Ei nyt ihan näinkään.
    Matti Rämöltä löytyy lukuisia julkaistuja kirjoja jotka löytyvät myös esim. Yle Areenalta.
    Ja nopeasti katsottuna hänestä löytyy julkaistuja juttuja ainakin:
    Yleltä useissa ohjelmissa haastatteluissa, Helsingin Sanomilta, Kirkko ja Kaupunki lehdestä, Et-Lehdestä, Molemmista iltapäivälehdistä, Turun Sanomista, Kotiliedestä nyt pikaisesti katsottuna, että ihan nyt en sano ettei yhtään mitään "tapetille nostoa" olisi ollut.
  12. Siis tietysti polkemistehoa voi nostaa enemmän, mutta tuon jälkeen ei moottorista tule enempää avustusta vaan se antaa "kaikkensa". Kokonaisteho takarenkaaseen on sitten tuo Polkijan polkimille antama teho + moottorin antama teho.

    Ja tuo siis isoimmalla avustustasolla (tasot 1-4), pinimmällä avustuksella jos/kun polkija tuottaa polkimille 100W tehon niin moottori antaa tuohon päälle 50%:a lisää eli yhteisteho noin 150W
  13. Itselläni on oma "paras" moottorini Bosch:n Performance CX Gen4 (85Nm) moottori joka on siis noita 250w luokiteltuja moottoreita (kuten kaikkien muidenkin pyörieni moottorit).
    Kyseinen moottori vaatii tehokkaimmalla avustustasollaan polkijalta noin 190-200W tehontuoton polkimille, antaakseen maksimi moottorin avustuksen ulos (noin 550W luokkaa hetkellistä tehoa), itse en pidä tuollaista 190-200W poljintehoa enään ihan vain "moottorin ohjaamisena", vaan tuohon 200W tehoon joutuu jo jonkin verran polkemaankin.

    Uusinta uutta oleva Bosch:n Gen5 moottori 100Nm päivityksellä (julkaistu tässä kuussa) vaatii moottorin maksimitehotuottoon (noin 680W hetkellistä) tuollaisen 210-220W tehontuoton polkimille.
  14. Mutta jos verrataan kyseistä alussarjaa (4kpl rakennettu) saman ikä- ja kokoluokan yhdysvaltalaisiin Yorktown luokan tukialuksiin, niin kyllä vaikka alusten panssarointi oli selvästi parempi (etenkin tuon lentokannen panssaroinnin ansioista), niin muuten lentotukialuksena ajateltuna nuo Brittien tukialukset olivat selvästi huonompia.
    Osittain tuon teräksisen kannen takia jouduttiin tinkimään aluksen muista ominaisuuksista. Brittien Illustrious lukan alukset olivat sen 2-2,5solmua hitaampia verrattuna Yorktown luokan aluksiin, mutta se olellisesti isoin ero oli siinä Lentotukialuksen tärkeimmässä aseistuksessa, eli lentueessa.
    Kun Yorktown luokan alus otti kyytiinsä noin 90konetta, niin Illustrious otti parhaassakin tapauksessa noin 50kpl ja yleensä selvästi vähemmän. Ja koneiden laukaisuvauhti Yorktown luokan aluksilla oli noin kaksinkertainen Illustrious luokkaan nähden, niin voidaan hyvällä syyllä sanoa että nuo Brittien Illostrious luokan tukialukset eivät lentotukialuksina ajatellen mitenkään erityisen hyviä olleet kovasta panssaroinnistaan huolimatta.
  15. Kyllä se kävi sotapäälliköillä hyvinkin mielessä, sillä tuo "Line Formation" muodostelma oli hyvinkin haavoittuva takaa ja sivustoista tehdyille nopeille ratsuväkihyökkäyksille joita myös a)pyrittiin tekemään viholliselle, b)koitettiin ajoissa havaita vihollisen yritykset ja kääntään rivien suunta ajoissa hyökkäykseen valmistautuvaa ratsuväkeä kohden.
  16. "Line Formation" tuliaseilla varustettujen joukkojen toimesta on ollut käytännössä kaikkien isoimpien armeijamahtien käyttämä taistelutaktiikka 1600-luvun puolestavälistä tuonne 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle asti.
    Sitä käyttivät itseasissa ensimmäisenä Ruotsalaiset kolmikymmenvuotisessa sodassa ja käyttivät sitä sen verran menestyksekkäästi että se adoptoitiin käyttöön isoimmalle osalle sen aikaisia sotilasmahteja.

    Britit tuon taistelutavan kehittivät tohokkaimmalle tasolle 1800-luvulla (jonka ansiosta valloittivat isoimman tunnetun maailmanvallan aikoinaan, ns."brittiläisen Imperiumin", että ei se taistelutapa sitten varmaan ihan niin huono ollut...

    Pikkuhiljaa taistelutapa alkoi taantua asetekniikan kehittyessä, mutta tosiaan esim. Yhdysvaltojen sisällissota 1860-luvulla oli vielä tyystin "Line Formation" sota.
  17. Iltalehden juttu 11.11.2024
    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8a4b04c2-b572-477e-82b7-23bdec4ab64a

    "Suomalaisia kuolee eniten siellä, missä he muutenkin asuvat ja liikkuvat.
    Eniten suomalaisia on tänä vuonna kuollut Espanjassa ja Saksassa. Espanjassa on kuollut yli 120 suomalaista ja Saksassa yli 100. THAIMAASSA on kuollut yli 40 sekä Ruotsissa ja Virossa noin 30 suomalaista.
    Niiden jälkeen eniten yleisimpiä kuolinmaita ovat Norjassa ja Sveitsi, Kreikka, Turkki ja Yhdysvallat."
  18. Alkaa vuosipäivä lähenemään.
    Joko olet saanut selvyyttä tapahtuneesta ja meidät syylliset tuomiolle? (Ja jos et tajunnut, niin tämä oli sarkasmia...)
  19. Näinhän tuo on.
    Tätä uutta mallia en ole ajanut, mutta edeltäjäänsä kylläkin.
    Mitään varsinaista vikaahan pyörässä ei ole, on varmasti hyvä pyörä, mutta moni muu merkkivalmistaja tarjoaa saamaa tasoa edullisemmin taikka sitten ”enemmän” samalla rahalla.
    Tuolla 4000€:llä saa esim. suomen jälleenmyyjältä (RTech) saksalaisen uusimman CUBE:n Reaction Hybrid:n SLX 800 versiona jossa on parempi moottori (Bosch uusin CX gen5 moottori), isompi akku (800wh), paremmat jarrut (nelimäntäiset Shimano XT:t), parempi keula (Fox AWL), paremmat vaihteet (Shimano XT 12s.) sekä hissitolppa.
    Jos näitä CUBE ja Helkamaa vertaa toisiinsa, niin osasarjojen erojen perusteella pyörien hinta-eron pitäisi olla luokkaa 800-1000€ että Helkama olisi ”kannattava ostos”, eli luokkaa 3000-3200€
  20. "Jos pyöräilijä ajaa kelviä suoraan ja autoilija kääntyy, mutta molemmat ajaa punaisia päin, kumpiko saa rangaistuksen tai suuremman sellaisen?"
    -Molemmat syyllisiä, saako autoilija suuremman rangasituksen, todennäköisesti kyllä (voidaan lähteä siitä että pyöräilijä omalla ajokäytöksellään vaarantaa lähtökohtaisesti vain itseänsä, kun autoilija myös muita).

    "Jos jalankulkija kulkee keskellä kelviä ja pyöräilijä ohittaa oikealta, kummanko vika on mahdollinen onnettomuus?"
    -Ohittaja on lähtökohtaisesti vastuussa ohittamisen turvallisuudesta. Mutta tietysti riippuu mitä itse onnettomuustilanteessa tapahtuu (siis katsotaanko jalankulkija miten syyllisekseksi omalla toiminnallaan).

    "Jos pyöräilijä jää auton alle pyöräillessään suojatiellä, ei valoja eikä kolmiota, kummanko vika?"
    -Jos kyse ei ole kääntyvästä autosta, niin lähtökohtaisesti pyöräilijä on väistämisvelvollinen kuvatussa tilanteessa, eli taas tapauskohtaisesti onko pyöräilijä yksin syyllinen vai katsotaanko myös autoilija syylliseksi (eli olisi pitänyt havaita ajoissa että pyöräilijä ei noudata väistämisvelvollisuuttaan yms.). Epätodennäköistä että VAIN autoilija katsottaisiin syylliseksi.
    21. 67 / 312
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt