- Tuskin ovat tarkempia. GPS virhe voi olla huomattava. Mutta jos kokoajan seuraa gps:ää ja omaa nopeusmittaria, saa hyvän käsityksen omasta nopusmittarivirheestään.
- Kiellettyähän on se oikealta ohittaminenkin. Käsittääkseni tarkoitit "välillä" juuri oikeanpuoleista moottoritien kaistaa. Asiayhteydestä saa myös sen käsityksen, ettei ole jonoutumisestakaan kysymys. Välistä sujahtaminen ei kyllä ihan ensiksi tulisi mieleen, vaan jarrupoljin.
- Ydinsähkö ei kuulu uusiutuvan alkuperätakuujärjestelmän piiriin.
Kieltämättä Vattenfallin on vaikea osoittaa, mitä sen myymä ei sertifioitu sähkö on. Ja kun selailee Vattenfallin nettisivuja, havaitsee, että se ei edes yritä. Avoimmuus ei kuulu tämän päivän yritysmaailmaan. - Ei pidä pyrkiä liian ylös, vaan nostaa keulapurjeella, ja sitten taas lasketella alemmas genaakkerilla.
- En aina tiedä, mutta voi arvata, että nopeutta voi nostaa ainakin 10 km/h. Eikö ihan samalla liikennemerkkimäärällä voisi vain laittaa uuden nopeusrajoituksen merkin, niin ei tarvitsisi arpoa.
- Vesillä voi verrata retki-H veneeseen (kilpa-H:ta ei kauaa tarvitse katsella). Vauhdissa Finn26 häviää hivenen kaikissa tilanteissa. Kryssillä H nousee hieman jyrkemmin. Oman jäljen seuraaminen plotterista on avain tehokkaaseen kryssimiseen. Siihen on riittävästi ilmaisia kännykkäsovelluksia saatavissa. 90 ast kryssikulma on hyvä tavoite, kun saa myös vauhdin pysymään hyvänä, VMG:n maksimointi.
- Miksi nuo nopeusrajoituksen tai aluenopeusrajoitusen päättymismerkit mielestäsi ovat turhia? Monille turhia ovat myös kahdeksankympin ja satasen nopeusrajoitusmerkit, koska kuski ajaa kuitenkin aina yhdeksääkymppiä. Siitä saa tuskin edes sakkoa.
- Kyseessä ovat "arviot", joita esitetään hankkeen rahoittajille.
- Ei, vaan väitän, että Vattenfall myy sähköä, jota se nimittää itse ydinsähköksi, ja tarvittaessa pystyy osoittamaan, että sitä ei ole sertifioitu uusiutuvaksi.
- Kaikki sähkönmyyjät, Helen niiden joukossa, maksavat sähköstä sähköpörssiin, ja kaikki sähkön tuottajat, vesivoiman näiden tuottajat joukossa, saavat sähköstä pörssistä markkinahinnan. Hyvällä syyllä voi siis sanoa, että kun aloittaja maksaa vesisähköstään, raha ei kulkeudu vesivoiman tuottajalle. Eikä vesivoiman ostaminen mitenkään lisää vesivoiman tuotantoa. Vaikka kuluttajat haluaisivat ostaa kuinka paljon vesivoimaa, se ei lisää vesivoimaloiden lukumäärää.
Helen on tosin saattanut maksaa vesivoiman tuottajalle rahaa alkuperätakuusta, ja pyrkii siten myymään aloittajalle sähköä vähän kalliimmalla. Sähkön alkuperätakuun hinta ei valitettavasti ole julkista tietoa, mutta sen hintatasoksi arvioidaan n. 1 e/MWh, eli erittäin vähän.
https://www.enegia.com/wp-content/uploads/2018/05/Uusiutuvan-energian-hankinta-sähkön-alkuperätakuiden-avulla-webinaari-9.5.2018.pdf
Yhdellä eurolla ei siis paljon markkinatasapaino muutu. - Eikun ostamaan, alkuperämerkintä on yhteinen järjestelmä koko EU:ssa.
- Myynnissä voi olla, mutta korvamerkitä eli alkuperätakuu puuttuu. Ihan sama, anekaupassakin lienee ollut alkuperämerkintä.
- Ensinnäkin, korvamerkittyä ydinvoimaa ei ole vähittäismyynnissä, vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. Toiseksi, miljoonan suomalaisen tulisi sitovasti tilata ydinsähköä kuudeksikymmeneksi vuodeksi. Näin saataisiin hyvä sopimuspohja uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi, kaikki vähäisempi olisi pelkkää kosmetiikkaa.
Siis ydinsähkön ostosi on käytännössä yhtä merkityksellistä kuin gallup-kyselyyn vastaaminen.
Jos joku myisi yhdyskuntien yhteistuotantosähköä, saattaisin ostamalla äänestää sitä, koska se on aidosti uhanalainen sähköntuotantotekniikka. Lisäksi se on sieltä vihreimmästä päästä jopa kivihiilellä tuotettuna. - Ei toimi periaatteesi ydinvoimalle sen paremmin kuin vesivoimalle tai millekään muulle voimalle. Ei saa ydinvoimantuottaja rahojasi, eikä koe tulleensa mitenkään kannustetuksi.
Vähän muutosta tähän vanhaan kaavaan on tulossa. Joku tuulivoimantuottaja on tehnyt 25 v. kahdenvälisen toimitussopimuksen suuryityksen kanssa, ja saa siis rahansa yritykseltä. Vaan toimi huonosti vähittäisostajiin nähden.
Ydinvoiman tuottajalle maksaa sähköpörssi markkinahintaa tuotannon määrän mukaan. - Luottamus on nyt koetuksella. Helen on onnistunut perimään sinulta lisähintaa siitä hyvästä, että olet "ostanut" nimenomaan vesisähköä. Maksamasi sähkön hinta ei mitenkään välity vesivoiman tuottajille, vaan lisäkate mennee Helenin kassaan. Vaikka kaikki suomalaiset ostaisivat vesivoimaa, sitä ei saada yhtään enempää, mitä pilvistä sattuu satamaan. Yhtään uutta vesivoimalaa ei ole rakenteilla eikä tule.
Sama pätee ihan mihin tahansa sähköntuotantomuotoon. Saat siis aivan yhtä puhdasta tai likaista sähköä ihan riipumatta siitä, mitä tilaat. - Kiitän tyhjentävästä vastauksesta! (Omat suoritusdataan perustuvat polaarikäppyräni ei liity mitenkään GGR keskusteluun, joten en jatka siitä aiheesta)
- Avaa vähän käsitettä VPP-ohjelma, ja miten se helpotttaa polaarien muodostamista. Kun kerran yritin konstruoida erään kilpaveneen polaarikäyrästön, luovutin, koska mittausdata oli aivan liian epäluotettavaa. Tuulimittarin AWA riippuu kallistumasta, TWA on erittäin kohinainen ja vääristynytkin, eikä sortoakaan saa mistään. GPS-sijainti on vähän mitä sattuu, joten siitä johdetut arvot ei kelpaa oikein mihinkään.
- LUT on julkaissut voimalaitosten kustannusselvityksiä niin kauan kuin muistan. Voimalaitosten perustiedot ovat kohdallaan, mutta varsinaiset vuosikustannukset on laskettu perustuen ennalta määrättyihin huipunkäyttöaikoihin, jotka eivät yleensä käytännössä toteudu. Suurimpana puutteena olen pitänyt sitä, että Yhteistuotanto voimalaitokset eivät ole olleet vertailussa mukana lainkaan.
Linkissä esitettyä julkaisua en onnistunut avaamaan ilman pankkitilillä käyntiä, joten se siitä. Kritiikin esittäjä puolestaan tuntui perehtyneen kovin huolellisesti aiheeseen.
Totean vain yleisesti, että eri voimalaitosten elinkaarikustannusten arviointi on erittäin haasteellinen tehtävä, sanoisinko mahdoton. Voimalaitosten elinikä on niin pitkä, että kaikkia olennaisesti vaikuttavia seikkoja ei voi ennustaa riittävällä tarkkuudella. Ongelma on erityisen akuutti juuri nyt, kun fossiiliset ratkaisut ovat putoamassa valikoimasta, mutta uusia kokonaisedullisia vaihtoehtoja ei vielä ole käytettävissä.
Varmaa on vain se, että sähkön tarve senkun kasvaa, ja samanaikaisesti vanhat voimalaitokset poistuvat vanhuuttaan. Mistä kummasta saadaan uutta tilalle? - Päijänne on se verran pieni vesistö, että LYS-luvuilla 1.15 ja 1.13 ei ole käytännössä mitään eroa. Molemmat on erittäin hyviä veneitä, käytetyissä ratkaisee yksilö, valitseeko juuri sen vai ei.
- Joissakin autoissa todellakin on joku "liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä", ja jatkossa yhä useammassa. Vaan on hauska lukea vaikkapa moottoritoimittajien kokemuksista tai keskustelupalstoja. Nämä elinkaarensa alussa olevat järjestelmät tekevät mitä kummallisimpia virheitä.
Luulin, että yhteisöllisyyteen perustuva Waze-sovellus tietäisi edes nopeusrajoitukset. Ei tiedä, ihmiset ovat aivan liian laiskoja korjatakseen virheellisiä tietoja.
Viranomaisilla on varmasti ajantasainen tietokanta liikennemerkeistä ja niiden vaikutusalueista. Kumma, ettei tietokantadataa avata, jotta siitä voisi kehitellä hyödyllisiä sovelluksia.