Vapaa kuvaus

Aloituksia

195

Kommenttia

3469

  1. Ei demokratia ole mikään päätepiste. Demokratia pn paremman alku. Demokratia on kehittyvä systeemi. Demokratia ei ole umpikuja, totalitaarinen imperiumi sen sijaan on juuri sitä. Totalitaarinen yhteiskunta ei kykene muuttumaan ja uudistumaan - kun se on kuluttanut energiansa loppuun eikä enää toimi niin se kykenee vain romahtamaan. Demokratiassa ihmiskunta on löytänyt yhteiskunnallisen evoluution punaisen langan ja sitä pitää nyt seurata. Umpikujat pitä hylätä ja jättää taakse.

    Maailmassa on vielä liiaan vähän demokraattisia valtioita ja vakaita toimivia demokraattisia valtioita on vielä vähemmän. Lisää pitäisi ehdottomasti saada. Demokratian tehokkuus on myös aikaansaanut ongelmia, mutta toisin kuin jäykät autoritaariset yhteiskunnat demokratiat kykenevät korjaamaan myös itse aiheuttamansa ongelmat kunhan vain kaikki ratkaisut pidetään avoimina eikä mitään suljeta pois ennen kuin niitä on mietitty, punnittu ja kokeiltu.
  2. Hyvä huomio.
  3. Massamaahanmuutto on päivänselvästi rasite. Sen jo varsin yleisesti tunnustetaan. Vain kaikkein fanaattisimmat maahanmuuton kannattajat kieltävät tämän tosiasian. Massamaahanmuuttoa voi myös kannattaa juuri siksi, että se on rasite yhteiskunnalle - eli kun halutaan muuttaa yhteiskuntaa tuhoamalla sen toimivia rakenteita. Nämä yhteiskuntavastaiset (vasemmistolaiset / anarkistiset) radikaalit valehtelevat tietoisesti ihmisille, että massamaahanmuutto muka hyödyttää yhteiskuntaa.

    Jos yhteiskunta on vauras ja erittäin toimiva niin se voi ottaa kantaakseen maahanmuuton aiheuttamat rasitteet eettisin perustein. Eettisyys kuitenkin kumoutuu jos ihmisille valehdellaan, että massamaahanmuutto ei ole rasite.

    Kun sitten puhutaan työperäisestä maahanmuutosta niin kyse on valinnasta, jonka kohdemaa tekee hyötymistarkoituksessa. Eettisesti työperäinen maahanmuutto on kyseenalainen. Kun kyseessä ovat ns "osaajat" niin kohdemaan hyöty on lähtömaan haitta. Jos kyseessä on halpatyövoiman tuottaminen maahan niin se on hyödyllistä halpatyön käyttäjille, mutta haitallista niille kantaväestöön kuuluville, joiden palkkoja halpatyövoima polkee. Halpatyöstä hyötyvät perustelevat halvan työvoiman tuontia sillä, että se parantaa kilpailukykyä. Kilpailukyvyn parantaminen palkkoja polkemalla kuitenkin kärjistää eriarvoisuutta ja heikentää yhteiskuntaa. Kehittynyt jälkiteollinen yhteiskunta voi kehittää kilpailukykyään muillakin tavoilla kuin työvoimaansa halpuuttamalla.

    Halpatyövoiman maahantuontia vaaditaan kun globalisaatio on jo polkenut palkat niin mataliksi, että osa kantaväestöstä on heittäytynyt elämäntapatyöttömiksi. Näin on syntynyt tilanne, missä toisaalta on suuri määrä pitkäaikaistyöttömiä ja toisaalta työvoimapula, jolla sitten perustellaan työperäisen maahanmuuton tarvetta. Kantaväestöön kuuluvat elämäntapatyöttömät ovat aivan samalla tavalla rasite yhteiskunnalle kuin tukien varassa elävät kotoutumattomat maahanmuuttajat.
  4. Massamaahanmuutto on päivänselvästi rasite. Sen jo varsin yleisesti tunnustetaan. Vain kaikkein fanaattisimmat maahanmuuton kannattajat kieltävät tämän tosiasian. Massamaahanmuuttoa voi myös kannattaa juuri siksi, että se on rasite yhteiskunnalle - eli kun halutaan muuttaa yhteiskuntaa tuhoamalla sen toimivia rakenteita. Nämä yhteiskuntavastaiset (vasemmistolaiset / anarkistiset) radikaalit valehtelevat tietoisesti ihmisille, että massamaahanmuutto muka hyödyttää yhteiskuntaa.

    Jos yhteiskunta on vauras ja erittäin toimiva niin se voi ottaa kantaakseen maahanmuuton aiheuttamat rasitteet eettisin perustein. Eettisyys kuitenkin kumoutuu jos ihmisille valehdellaan, että massamaahanmuutto ei ole rasite.

    Kun sitten puhutaan työperäisestä maahanmuutosta niin kyse on valinnasta, jonka kohdemaa tekee hyötymistarkoituksessa. Eettisesti työperäinen maahanmuutto on kyseenalainen. Kun kyseessä ovat ns "osaajat" niin kohdemaan hyöty on lähtömaan haitta. Jos kyseessä on halpatyövoiman tuottaminen maahan niin se on hyödyllistä halpatyön käyttäjille, mutta haitallista niille kantaväestöön kuuluville, joiden palkkoja halpatyövoima polkee. Halpatyöstä hyötyvät perustelevat halvan työvoiman tuontia sillä, että se parantaa kilpailukykyä. Kilpailukyvyn parantaminen palkkoja polkemalla kuitenkin synnyttää eriarvoisuutta ja heikentää yhteiskuntaa. Kehittynyt jälkiteollinen yhteiskunta voi kehittää kilpailukykyään muillakin tavoilla kuin työvoimaansa halpuuttamalla.

    Halpatyövoiman maahantuontia vaaditaan myös tilanteessa. missä globalisaatio on jo polkenut palkat niin mataliksi, että osa kantaväestöstä on heittäytynyt elämäntapatyöttömiksi. Kantaväestöön kuuluvat elämäntapatyöttömät ovat aivan samalla tavalla rasite yhteiskunnalle kuin tukien varassa elävät kotoutumattomat maahanmuuttajat.
  5. Liitot vetoavat inflaatioon, joka on rajusti syönyt ostovoimaa ja vaikeuttaa työllään elävien ihmisten toimeentuloa. Alottaja katsoo tilannetta vain yritysten kannalta. Yrittäjät ovat toki vaikeuksissa kustannusinflaation takia niinkuin ovat palkansaajatkin. Niin yrittäjien kuin palkansaajienkin kannalta suurin syyllinen on kuitenkin maan hallitus, joka ei ole riittävän tarmokkaasti halunnut hillitä inflaatiota. Inflaatio on nyt nimenomaan kustannusinflaatio. Kustannusinflaatiota kiihdyttävät eniten polttoaineiden ja energian hinnat. Väliaikaisilla polttoaine- ja energiaveron alennnuksilla hallitus olisi voinut helposti puolittaa hintojennousun. Inflaation puolittaminen olisi puolittanut palkkavaatimukset ja samalla parantanut yhtiöiden ja yrittäjien palkanmaksukykyä. Lakoilta olisi vältytty. Kulutus ei olisi alentunut niin rajusti kuin nyt. Inflaation hillintä olisi ollut win win win -valinta. Palkansaajat olisivat hyötyneet, yrittäjät olisivat hyötyneet ja valtiokin olisi hyötynyt. Kustannusinflaation hillintä ei kuitenkaan hallitukselle sopinut. Jokin muu on tärkeämpää kuin Suomen talous. Mikähän se mahtaa olla? Ideologia?
  6. HAISTA ITTE!