- "Pidät siis omia ajatuksiasi totuutena?"
Kyllä, pidän ajatuksiani totuutena. Jos sinulla on näihin ajatuksiini uusia näkökulmia, niin olisin iloinen, jos toisit ne esille. Totuus on kaikin puolin paras vaihtoehto, joten jos sinulla on uusia näkuemyksiä kirjoitukseeni, niin olisin ilonen, jos toisit näkemyksesi esille. - Jumala ja Saatana. Kaksi erilaista Raamatussa esiintyvää olentoa, jotka taistelevat keskenään.
Näiden olentojen nähdään edustavan hyvyyttä ja pahuutta ja heidän välillään on jatkuva taistelu. Tämä olotila on myös maailmassamme hyvin todellinen. Jumala ja Saatana ovat vain ihmisen ominaisuuksien olomuodot, hyvyys tai pahuus . Jumalaa ja Saatanaa ei ole persoonallisesti olemassakaan, joten kysymyksessä on vain Raamatun keinoin ihmiskunnalle muinaisuudessa kirjoitetut tekstit, joiden vaikutuksen on tarkoitus edistäät uskonnon avulla ihmisiä onnellisempaan elämään. Tosiasia on, että menneisyydessä on ollut erittäin älykkäitä ihmisiä. Onko Raamatun tekstien kirjoittamiseen vaikuttaneet maan ulkopuoliset olennot, se on iso kysymys. Sekin on mahdollista. - Olin näköjään kommentoinut aihetta jo aiemmin, mutta tässä vielä hieman erilaista pohdiskelua.
- Tuskinpa meitä on huijattu, mutta ymmärryksemme Raamatun Jumalasta voi olla pahasti vaillinainen ja tuntuu, että ikuisesti onkin.
Jos Jumalalla tarkoitetaankin luontoa koko maailmankaikkeuden mittakaavassa, maaimakaikkeuden alkua, laajenemista, maailmojen (galaksien) syntymistä, aurinkokuntien syntymistä, planeettojen syntymistä, elämän syntymistä planeetoille, ja niiden kehtittymistä. Maapallonkin elämä on miljardeja vuosia vanhaa ja kaikki elämä, mitä meillä nyt maapallollamme on, on kehityksen tulosta.
Raamatussa kaikki tapahtui kuudessa päivässä, mikä ei voi olla tietenkään totuus.
Jo kauan sitten on ollut älykkäitä ihimisiä, jotka ovat pohtineet näitä samoja asioita, Vanhassa Testamentissa luomiskertomustekstit pohjautuvat vanhoihin taruihin ja tarinoihin, joita kerrottiin suullisesti sukupolvelta toiselle.
Se, onko historiaan ja ihmiskunnan kehtiykseen vaikuttaneet maailmankaikkeudesta saapuneet vierailijat, olisi Vanhan Testamentin perusteella yksi vaihtoehto. Me mietimme matkustamista tulevaisuudessa ulkoavaruuteen ja uusille planeetoille, mutta meitä ennen on jossakin avaruuden kolkassa, Linnunradallammekin, saattanut kehittyä äly, joka on jo aikoja sitten ratkaissut avaruusmatkailun ongelmat ja vieraillut historiassa maapallolla. Jopa aikamatkat olisivat mahdollisesti olleet heille mahdollisia, kun meillä näistä asioista vasta haaveillaan.
Jos me ihmiset olemme "Jumalan lapsia", niin voisiko esivanhempammekin olla avaruusvieraita? - Uskot näköjään Jumalan olemassaoloon, kun syytät häntä!
Olisiko kuitenkin mahdollista, että olet itse sössinyt jotenkin asiasi, kun olet niin raivoissasi.
Jos ja kun Jumalaakaan ei olekaan olemassa, niin ketä mahdollisesti sinun pitäisi syyttää epäonnistumisistasi? Pitäisikö sinun oikeasti syyttää itseäsi, sillä jokainen on vastuussa elämästään. Jos et tee oikeita valintoja menestymisesi eteen, älä syytä menestymättömyydestäsi muita. - "Pitäisi siis olla objektiivisia havaintoja muutaman vuosituhannen takaisesta avauusvierailusta ja sitä seurannesta nopeasta muutoksesta ihmiskunnan älykkyydessä. Kun sellaisia ei ole, tuo "teoria" on vähintäänkin alennettava spekulaatioksi."
Voisikohan ihmiskunnan kehityksen "puuttuva rengas" olla se objektiivinen havainto? Tai paremminkin todiste siitä, että ihmiskunnan kehitystä nopeutettiin jotenkin. Oliko maan ulkopuolisella älyllä tämän kanssa jotakin tekemistä? - Vastaan jo melko vanhaan kirjoitukseen, vaikka lukijoita tälle tuskin enää on.
Uskon sinua "Anonyymi" ja ymmärrän, miksi ihmiset ovat uskovaisia. Juuri nuo mainitsemasi seikat antavat uskovaiselle ihmiselle rauhan ja poistavat kuoleman pelon. Olen kokenut lapsena "uskoon tulemisen" maallikkosaarnaajien "innoittamana". Muistan vieläkin sen onnellisuuden tunteen, jonka koin tuolloin, se oli huumaava. Ymmärsin myös, saarnaajien vaikutuksesta tosin, pelastuvani siltä kauheudelta, joka kuolemani jälkeen olisi seurannut, jos kuolisin niin, etten olisi tullut uskoon. Se oli onnellista ja rauhoittavaa.
Tätä uskovaista vaihetta kesti kai jonkin aikaa, ei kutenkaan kovin pitkään.
Aloin ymmärtää myöhemmin parikymppisenä syyt uskonnolliseen onnellisuuteeni, joita koin "uskoon tulemisessa". Minua oli kasvatettu Jumalan pelkoon, ja jopa peloteltu esimerkiksi, että jos teen pahojani, Jumala voi tiputtaa rangaistukseksi taivaalta kiven päähäni.
Nyt ymmärrän, että tämä tosin voi joskus sattua jonkin kohdalle jossakin maailmankolkassa, sillä tiedämme nyt, että maapallolle tippuu avaruudesta kaikenlaista avaruusroinaa, kiviäkin.
Uskonnollisesta elämästäni, jota oikeastaan ei enää ollut olemassakaan, pääsin eroon lopullisesti luettuan von Dänikenin kirjan "Vieraita avaruudesta". Silloin kaikki selvisi. Käsite "Jumala" sai uuden merkityksen. Raamattukin alkoi kiinnostaa, kun vanhat tekstit saivat järjellisen merkityksen. "Jumala" saattoi olla olento maapallon ulkopuolelta, joka vaikutti ihmiskunnan syntyyn ja kehitykseen. Jopa ihmisen kehitykseen von Dänikenin mukaan geneettisellä manipulaatiolla! Tämä oli mielenkiintoinen ajatus, joka tuntui loistavalta ja selitti "puuttuvan renkaan" ongelman, sillä ihmiskunnan kehityksessä tiedetään olevan alkuihmisen ja nykyihmisen kehityksessä vaihe, joka on tieteellisesti vähän tunnettu.
Niinpä Raamatun luomiskertomuksen totuuteen tuli säröjä, kun samalla romuttui raamatullinen tieteen kuvani.
Tilalle tuli sitten maailmankaikkeuden äärettömyys, maailmankaikkeuden miljardit galaksit, oman galaksimme, Linnunradan, sadat miljardit aurinkokunnat jne.
Tämän kaiken vuoksi en enää voi uskoa, että "Jumala" olisi luonut kaiken tämän.
Enää en pelkää, vaikka joku alkaisi pelotella minua, että jos teen jotain pahaa, niin Jumala voi rankaista minua, tipauttamalla taivaalta kiven päähäni. Kuitenkaan en tahallani enää halua tehdä pahaa kenellekään. - "". .. ei mikään voi tyhjästä kehittyä ja vielä jumalaksi ?"
Ei vai? Mutta universumiko voi? "
"Alussa ei ollut mitään. Ei materiaa, energiaa, valoa, ei edes pimeyttä,eikä aikaakaan. "
Kyllä nuo väitteet ovat suuria kysymyksiä, mutta "kaiken järjen" mukaan oli olemassa kuitenkin jotain, joka synnytti tämän kaiken, jota nykyisin sanomme maailmankaikkeudeksi.
Mielestäni uskonnollista Jumalaa ei saa sotkea tämän kaiken nykyisyyden syntymiseen, ellei siten Jumalalla tarkoiteta "luontoa", joka on todellisuudessa kaikkeuden syntymisen alkulähde.
On tietenkin ikuinen arvoitus, mitä oli ennen kuin meidän maailmankaikkeutemme sai alkunsa.
Kyllä tässä probleemassa on miettimistä.
Maailmankaikkeutemme alkuräjähdysteoria kertoo vain nykyisestä maailmankaikkeudestamme. Onko tämä kuvio toistunut ennenkin ja kuinka monta kertaa; jopa miljardeja tai biljoonia kertoja kenties!! Onhan tämä scifistinen ajatus, mutta ei meillä ole olemassa faktatietoa useiden maailmankaikkeuksien synnystä ja romahtamisista alkaen taas uudelleen ja uudelleen romahtamisten jälkeen.
Onko ajalla alkua? Siinä kysymys, johon ei taida olla nykytieteilläkään vastausta. - "Jumalallakin oli oma evoluutionsa."
Onko todellakin? Ehkä.
Raamatun mukaan Jumala oli persoonallinen olento, joka vaikutti myös ihmisen kehitykseen, jopa loi ihmisen! Persoonallisuus ilmenee Jumalan käyskentelemisessä paratiisissä ja puhuessa luomiensa ihmisten kanssa. Jumalalla oli siis kyky esiintyä persoonana. Kaikkivoivalla olennolla on tietenkin mahdollista esiintyä vaikka apinana, mutta meidän käsityksemme mukaan esiintyminen ihmisenkaltaisena olentona on kuitenkin jo sciense fictiota.
Kysymys kuuluu, oliko Jumala persoonallinen olento jo ennen maailmankaikkeuden alkamista? Miten se voisi olla mahdollista, jos ei ollut olemassa mitään muuta kuin Jumala?
Miettikää ihmiset! Ennen kuin mitään oli olemassa, oli kuitenkin fyysinen olento, Jumala.
Jos uskotte tällaiseen, en oikein jaksa enää olla samaa mieltä kanssanne. Jos Jumala on henkinen olento, niin miten Hän voi olla myös fyysinen? Miten henkinen olento voi vaikuttaa fyysiseen maailmaan, tämä tuntuu mahdottomalta.
Onko Raamatun Jumalalla mitään todellisuuspohjaa? Vanhan testamentin kirjoitukset ovat tunnetusti vanhoja taruja, ei siis tieteellisesti todenmukaisia.
Mutta: olisiko Jumala kuitenkin sama kuin luonto? Jos asetatte luonnon Jumalan sijalle, voitte ehkä tulla ajatukseen, että kaikki tämä, mitä tiedämme avaruudesta ja maailmankaikkeudesta ja maapallon kehityksestä on vain luonnon voimasta syntynyttä.
Ei siihen tarvita Jumalaa.
Mutta Jumalaa on tarvittu kaikkina aikoina vain ihmisten hallitsemiseen. Kirkot ovat toimineet tässä esimerkillisesti ja pitäneet kirkkokansan rauhallisena. Sinällään tämä on hyvä asia, vaikka ehkä nykyaikana ihmiset voisivat olla järkeviä ja uskoa, että kirkkojakaan ei enää tarvita.
Kuitenkin ne, jotka haluavat uskoa Jumalaan ja kirkkoon, voivat pitää uskonsa. Ei se ole keneltäkään pois. - Kiitos tästä kirjoituksestasi!
Ajattelet samoin kuin minäkin. Eipä minulla muuta ole sanottavana, sinä sanoit kaiken, mitä piti sanoa. Hyvä!! - "Tieteellisen oletuksen mukaan universumi on noin 13,72 miljardia vuotta vanha. Sitä ennen ei ollut mitään, koska tämä universumi on kaikki, mitä on olemassa. Ei ole järkevää kysyä "Mitä oli ennen universumin syntyä?" koska tämä universumi on kaikki, mitä on olemassa."
Jos mietitään alkuräjähdystä, josta nykyinen maailmankaikkeutemme on teorian mukaan alkanut, niin voiko olla totta, että mitään ei ole ollut olemassa ennen alkuräjähdystä!
Miten siis kaikki aine, mitä maailmankaikkeudessamme nykyisin on, on syntynyt?
Mitä tieteellistä oletusta kirjoittaja todistat? Kerrotko todisteet meille, jotka emme mahdollisesti ymmärrä ajatuksiasi.
Alkuräjähdys teoriana tarkoittaa sitä, että entinen, tätä maailmankaikkeuttamme edellinen maailmankaikkeus supistui pisteeksi ja räjähti uudeksi, nykyiseksi maailmankaikkeudeksi.
Emme tiedä, kuinka monta kertaa tämä kuvio on toistunut.
Voidaan kuitenkin kysyä, onko maailmankaikkeudessa useita muitakin maailmankaikkeuksia?
Järjen mukaan ei, mutta meidän järkemme ei kenties pysty tähän ehkä oikeaa vastausta antamaan. - "Millä perusteella luonto olisi Jumala? Mikään luonnossa ei viittaa siihen, että silä olisi kyky synnyttää elämää kuolleesta materiaalista."
Elämän soluja on voinut tulla avaruudestakin. Miljardien vuosien aikana ne lisääntyivät ja muuntuivat mutaatioiden vaikutuksesta ja alkoi syntyä yhä monimutkaisempia soluja. Meri oli yksi tärkeä kehitysvaihe. Sieltä miljoonien tai miljardien vuosien aikana jokin alkeellinen elämänmuoto sopeutui kuivalle maalle ja vähitellen monimutkaistui ja synnytti nykyisen maailmamme monimuotoisuudessaan. Tämä oli siis luonnon tapa kehittyä. Siksi mielestäni Jumala ja luonto on sama asia. - Kiva, että aloitukseeni ei ole tullut yhtään vastausta. Se tarkoittaa siis, että olen oikeillä jäljillä.
- "Kotiko":
"Persoonallinen on siitä huolimatta,isä on persoona ,poika on persoona ja pyhä henki on persoon,vaikka on kolkme on vain yksi,tätä eivät jumalattomat ymmärrä missään vaiheessa,koska on heiltä salattu."
Raamattu on entisten aikojen ihmisten yritys selittää maailmaa. Tuon aikaisella tietämyksellä kerrottu maan historia ei enää nykyaikana ole uskottavaa, varsinkaan tähtitieteellisissä asioissa.
Kirjoittaja uskoo, että Jumala oli henki, vaikkakin persoona, Jeesus oli todella persoona, mutta mitä tarkoittaa Pyhä Henki? Olisin valmis ymmärtämään sen ihmisen älyksi!
Jumala voi tarkoittaa luomisvoimaa. Jeesus sen sijaan oli persoona, joka kielsi pilkkaamasta Pyhää Henkeä, ihmisen älyäkö, joka saattoi tuottaa uusia, uskomattomia ideoita, joita varmasti pilkattiinkin. Tämä ei nykyaikanakaan ole mikään vieras ilmiö.
Tiedämme nykyajan ihmisistä, kuinka älykkäitä he ovat. Maailmamme on kehittynyt juuri näiden älykkäimpien ihmisten ansioista. - "Mitä jos määrittelisit, että Jumala on yhtä kuin tyhjyys."
Jos Jumalaa voidaan määritellä, niin onhan tuokin ehdotuksesi parempi kuin väittää Jumalaa persoonaksi, joka loi maailmankaikkeuden.
Raamatun mukaaan Jumala loi taivaan ja maan, jossa taivas voisi tarkoittaa maailmankaikkeuttamme, tai galaksiamme eli Linnunrataa.
Raamattu: "Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä." (Tämä aika tarkoittaa aikaa n. 4,5 milajardia vuotta sitten).
Kyllä tuossa kryptisessä tekstissä on tulkintamahdollisuuksia. Vesikin oli olemassa jo,
vaikka maa oli autio ja tyhjä.
Myös seuraava teksti. "5. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi ja pimeyden hän kutsui yöksi."
Tämän johtopäätös on tietenkin se, että Aurinkokin oli jo olemassa ja maapallo pyöri silloinkin akselinsa ympäri, josta yön ja päivän vaihtelut johtuivat.
Ei liene vaikeaa olla samaa mieltä Raamatun tutkijoiden esittämistä oletuksista, että Raamatun kertomukset perustuvat vanhoihin itämaisiin taruihin!
Maailmankaikkeuden syntyminen on sitten oma lukunsa. Sillekin on olemassa selitys, mutta onko meillä tavan tallaajilla selitystä olemassa, vaikka esitämme valmiita teorioita mielellämme, koska ne perustuvat nykytieteisiin. Tuskinpa meillä kenelläkään on parempaa tietoa olemassa maailmankaikkeuden syntymiseen.
Jo se, että maailmankaikkeutemme laajenee koko ajan, tarkoittaa, että sillä pitää olla myös alkunsa! - "Anonyymi":
"Miten tiede selittää, että: ei mikään, ei missään räjähti vaikka siihen ei vaikuttanut mikään voima (ja siitä syntyi kaikki oleva)."
Jos tuota kysymystäsi mietitään, niin kuinka voidaan ajatella, että alkuräjähdykseen ei olisi vaikuttanut mikään voima? Jokin voima siihen on kuitenkin vaikuttanut. Ei mikään voi alkaa ilman syytä. Sekin, että maailmankaikkeutemme laajenee joka suuntaan, tarkoittaa, että jossakin on ollut piste, josta laajeneminen alkoi. Alkuräjähdys kuvaa hyvin tätä hyvin, ja on looginen vastaus maailman - jossa siis nykyään elämme - alkamiseen.
Kysymys on maailman alkamisesta, mutta ei välttämättä Jumalan vaikutuksesta, ellei Jumalalla tarkoiteta "luontoa", josta taisin kommentoida toisessa kirjoituksesssani.
Kysymyksen pitäisikin kuulua, mitä oli ennen nykyisen maailmankaikkeutemme alkua?
Onko meidän maailmankaikkeutemme ensimmäinen, vai onko niitä ollut olemassa jo ennenkin, mahdollisesti lukematon määrä. Tämä ajatus voi olla totta vain sillä ehdolla, että meidän maailmankaikkeutemme alkoi entisen pisteeksi supistuneen maailmankaikkeuden räjähdyksellä uudeksi maailmankaikkeudeksi, ja tapahtuma on toistunut jo ennenkin.
Emme tiedä, mikä on totuus. Tämä maailmankaikkeutemme laajenee, ja eikä taida enää tiedemiesten mukaan alkaa supistua alkaekseen joskus taas alkuräjähdyksen seurauksesta uudelleen. Jumalaakaan ei kannattane sotkea asiaan, luonto itse vaikuttaa asioihin, ja luonto, jos mikä ansaitsee lopulta kunnia-arvosanan, "Jumala". - "Anonyymi"
"Itse uskon, että Jumala on aina ollut olemassa. Jumala ei ole luotu tai syntynyt, vaan on aina ollut ja tulee aina olemaan".
Jos voisit korvata kirjoituksessasi sanan "Jumala" "luonnolla", olen samaa mieltä kanssasi. - "Väännä.rautlankasta":
"Jumalat ovat tosiaankin ihmisten luomuksia. Mutta eihän tyhjyydessä voi olla mitään mistä voisi kehittyä jotain. Alkuräjähdystä epäillään elollisen elämän alkuunpanijaksi maapallolla, mutta sekin olisi saanut energiansa jostain, mutta mistä? Ei missään tyhjyydessä voi olla mitään energiaa. ??"
Tämä kirjoitus on kyllä todella mielenkiintoinen ja herättää pohtimaan maailmankaikkeuden alkua!
Kuitenkin maailmankaikkeus on alkanut jostakin, koska se on olemassa. Tämä lienee fakta.
Nykyinen teoria maailmankaikkeudestamme perustuu alkuräjähdykseen, jossa entinen maailmankaikkeus supistui ja räjähti uudelleen nykyiseksi maailmankaikkeudeksi.
Vastaus Väännä.rautalakasta":lle lienee se, että maailmankaikkeuksia lienee ollut olemassa jo ennen meidän nykyistä maailmankaikkeuttamme. Onhan tämä uskomaton väite, mutta kuka voi väittää nykyisen maailmankaikkeutemme olevan ensimmäinen? Emme tiedä maailmankaikkeuksiemme lukumäärää, mutta lienee kuitennkin tosiasia, ettei nykyinen ole ensimmäinen. - Mielestäni kaikkein tärkein kysymys maailmankaikkeutemme olemassaolosta on se, että voiko olla olemassa aikaa, jolloin minkäälaista maailmankaikkeutta ei ole ollut olemassa?
Vai pitäisikö kysyä paremminkin, onko aika ollut aina olemassa?
Alkuräjähdysteoriakaan ei anna vastausta näihin kysymyksiin. Alkuräjähdysteoria kattaa vain nykyisen maailmankaikkeutemme, mutta ei anna vastausta sitä ennen oleviin maailmankaikkeuksiin.
Uskomus kaikkivaltiaan Jumalan vaikutuksesta näiden kaikkien maailmankaikkeuksien vaiheiden olemassaoloihin on epärealistista. Tosin jos Jumalalle annetaan eri nimi tai merkitys, esimerkiksi "Luonto", kaikki maailmankaikkeuksien syntyihin liittyvät vaiheet voitaisiin ymmärtää järjellisesti. - Kyllä, Jumala-käsitetettä voidaan ajatella anonyymin ajatuksin, Jumala on rakkaus!!
Rakkauden vastakohta on viha ja pahuus. Molemmilla käsitteillä on tietty merkityksensä:
Rakkaus on luova voima, viha taas sen vastakohta.
Jos korvaamme Raamatun teksteissä "Jumalan" sanalla rakkaus, voisimme kenties ajatella, että rakkaus olisi oikea ilmaisu Jumala-käsitteelle, eli kaikelle hyvälle, mitä maailma voi tarjota..
Raamatun tekstien Perkele olisi siis tällä logiikalla Rakkauden vastakohta, eli kaiken pahan symboli.