vihne

Vapaa kuvaus

Rauhaa kaikille! Tulkoon meidän kaikkien osaksemme Jumalan Isän rakkaus, Jeesuksen Kristuksen armo ja Pyhän Hengen täyteys! Sähköpostia vastaanotan osoitteessa :[email protected]. Koulutus: --- Ammatti: Eläkeläinen Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

136

Kommenttia

3979

  1. Ilm 4:7. Yksi muistutti leijonaa, toinen nuorta härkää, kolmannella oli kuin ihmiskasvot, ja neljäs näytti lentävältä kotkalta.

    Ilm 12:14. Mutta naiselle annettiin suuren kotkan siivet, jotta hän lentäisi turvapaikkaansa autiomaahan. Siellä hän on suojassa käärmeeltä, ja hänestä pidetään huolta vuosi, kaksi vuotta ja puoli vuotta.

    Olen jostain saanut haraviini, että näitä tulkittiin seuraavasti:

    Leijona kuvaa alkuseurakuntaa.
    Härkä Hussin aikaa.
    Ihmiskasvoinen Lutherin aikaa.
    Kotkankasvoinen Lestadiuksen aikaa.

    Jälkimmäinen vahvistaisi sitä, että korpi, johon kotkan siivillä lennettiin oli Pohjois-Ruotsi.

    Enempää en ota kantaa.
  2. Jostain nousee mieleeni vuosikymmeniä sitten joku tapaus. Saarnaaja kuvaili syntisyyttään, kuinka jonkin musiikin tahdissa varpaat vipatti.

    Siinä on varmaan tarkoitus rohkaista, mutta se kääntyy helposti juuri sellaiseksi, että se tekee omahyväisen vaikutuksen.

    Omat synnit tuntuvat niin valtavilta, ettei ainakaan tuollaista rippi-isää uskalla lähestyä.

    Jeesus tuli maailmaanm siksi, että Hän tekisi tuyhjäksi kaikkia perkeleen tekoja. Hän on synnin voittaja, myös meidän uskovien elämässä. Miten Hän sen tekee? Hän lisää armon ja rakkauden tuntemista sanan yhteydessä.
  3. Sanoilla ja sanonnoilla on kummallinen taipumus muuttaa sisältöään.

    Kun lestadiolaisuudessa on opetettu, että heikollakin uskolla saa olla Jumalan lapsi, me helposti miellämme sen heikon uskon ainoaksi oikeaksi.

    Älä ota tätä loukkaukseksi. Nimittäin silloin, kun tunnemme itsemme heikoksi, meidän ei tarvitse jäädä siihen vihollisen tuleen makaamaan.

    Silloin on pakko kysyä itseltää, mikä on toinen vaihtoehto, jos armoon en saa turvata tai pysty turvautumaan.

    Jeesus Kristus tuli köyhäksi, että kaikki köyhät tulisivat rikkaiksi. Omista se lyhentämättömänä.
  4. Jumalan lahjoihin kuuluu myös se, että saamme elää tasapainoista elämää terveellä itsetunnolla, ei Hän tarkoittanut meistä tehdä surkimuksia.

    On kokonaan eri asia, mikä vaikuttaa pelastukseen.

    Me saamme olla ystävällisiä toisiamme kohtaan. Jos olemme tarkkoja, se kuuluu Hengen hedelmään.

    Jos näillä ajallisen elämän rajoitteilla ei ole mitään väliä, me annamme väärän kuvan Jumalastamme.

    Ihmiset tulee tuntea se matomatkamiestunnekkin, mutta siinä ei kuulu rypeä koko elämää, siksi on armo, joka eheyttää ja parantaa.

    Se häkeltyminen oli vain esimerkki siitä, että meidät on valmennettu vain ruoskaa odottamaan ja pienikin ystävällisyys hämmentää.
  5. Jumalan valtakunnassa ei ole eikä saa olla julkisissa saarnoissa mitään sellaista, jota pitäisi salata.

    Saarnaamaan ryhtyvä henkilö ottaa aina sen riskin, että kuulemaan voi tulla kuka tahansa, sillä seurat ovat julkisia tilaisuuksia.

    Ole rauhassa, jos joku häpeää saarnojaan on todella syytä lopettaa kokonaan.
  6. Minulla on sellainen ajatus noussut omien kokemusten pohjalta, että lestadiolaisuudessa on sairas suhtautuminen kiittämiseen, joka vaikuttaa itsetuntoon.

    Itsetuntohan rakennetaan lapsuudessa turvallisuuden ja hyväksynnän ilmapiirissä.

    Kaikenlainen kiitoksen ja kehumisen välttely saa lapsen ja myös aikuisenakin vähättelemään itseään ja surkeilemaan liiaksikin.

    Kuitenkin me poikkeuksetta sanomme kiitos, kun saamme kupillisen kahvia ja pullaa.

    Miksi emme kiittäisi muustakin esimerkiksi ystävyydestä ja rinnalla kulkemisesta.

    Muistan vuosia sitten Jellivaarassa olin kortteerissa norjalaisen Tryggve Marjavaaran kanssa. Siinä tuli keskustelua myös uskosta.

    Kun sitten erkaannuimme seurojen lopussa, hän kiitteli moninaisista asioista ja minä olin ihan hämmennyksissä, kun en osannut ottaa sitä vastaan.

    Se on sairasta ja sairastuttaa ihmisen. Meille pitäisi antaa opetusta siitä, että lopulta osaisimme ottaa vastaan ystävyyttä ja antaa kaiken kiitoksen Jumalalle.
  7. 1. Yksi ainoa oikea seurakunta. Tämä on faktaa eli totta.
    Nyt kuitenkin pitäisi tarkata miten tästä seurakunnasta saarnataan. Jos suorastaan käytetään kieltolauseita muiden uskovien kokouksiin osallistumisesta, silloin ollaan rakentamassa aitaa, jonka Jeesus on tullut kaatamaan.

    Varmaan jokainen on kuullut, jos haluaa tunnustaa, että idän lähetyksen yhteydessä on puhuttu ihmisistä, jotka ryyppäävät joka kupista.

    Miten hengen yhteys voisi syntyä, kun ollaan tarkasti erillään?

    2. Ihmisenä olemiseen kuuluu muutosvastarinta. Muistan, kun vuosia sitten jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä järjestettiin keskustelu, jossa selvitettiin vanhan ja uuden eroja.

    Hassuna on jäänyt mieleeni se, että vanhaa pidettiin hyvänä, vaikka vain harva edes ymmärsi koko kaavaa tai tiesi oikeasti sen sisällöstä jotakin.

    Vanhanaikaisuus ei ole syntiä, jos se ei riko keskinäistä rakkautta. Jos ollaan vanhanaikaisia periaatteesta ja siitä johtuvilla asioilla leimataan poisleikkaavasti veljiä ja sisaria, se tulee suureksi synniksi. Se raatelee Kristuksen ruumista ja lyö siihen haavoja.
  8. Kyllä toista ihmistä saa kiittää, kun saa häneltä jotain hyvää.

    Tämä kiitos on samanveroinen koetus, kuin on loukkauskin. Me loukkaannumme usein tahattomistakin lausahduksista.

    Kysymys kuuluu: Kykenemmekö antamaan heti loukkauksen anteeksi?
    Toiseksi: Kykenemmekö antamaan kaiken kiitoksen Jumalalle?

    Me kykenemme vain, jos oma pelastuksemme on puhdasta, saastuttamatonta armoa.

    Kyseessä olevasta asiasta rohkenen olla sitä mieltä, että ahdistuneelle ihmiselle itselleen lohduttaa yksi tiedetty rukoilija enemmän, kuin tusina arvattua.

    Rukouksen kirjoittaminen on vain ensiapu, että hädässä oleva saa varmistuksen, että joku otti asian omakseen. Toki Jumalan näkökulmasta ne tietämättömät rukoilijat ovat tosi tärkeitä.
  9. sellainen on sairasta uskoa, jossa niin pelätään kiitossanoja.
  10. Taivaallinen Isämme!
    Jeesuksen nimessä pyydämme, että vastaat tuohon pyyntöön Pyhän Hengen voimassa Kristuksen veren tähden. Sinä kykenet hoitamaan ongelmia ymmärryksemme ylittävällä tavalla.
    Jeesuksen nimessä Aamen.
  11. Romania vuosien takaa.

    Ceausescu seisoi parvekkeella, jossa oli usein puhunut kansalle ja ottanut vastaan loppumattomia ablodeja.

    Kerran sitten samassa tilanteessa vain jotain tapahtui, hänen valtansa mureni siinä yhden kokouksen aikana.

    Hän joutui poistumaan tappion kokeneena yleisön edestä.
    Häntä kohtasi pian kova kohtalo, joka ei ole kuitenkaan oikea menettely.

    Siis, kukaan ei voi nykymaailmassa olla vastentahtoisesti orjana ja vankina, jos ei oikeasti halua. Siis turhaa kitinää. Tässä asiassa jokainen on oman onnensa seppä.
  12. Eikä ole niin hyvää saarnamiestä, ettei joku aina tuomitse ihan helvettiin asti. Ainakin melkein.
  13. armoliitolle pitäisi löytää raamatulliset juuret, muuten se jää vain hokemaksi.
    Sana sanaa vastaan. Kai sitten kovaäänisempi voittaa tai se, joka sanoo lukko päälle.
  14. 6. Neljänkymmenen päivän perästä avasi Noa arkin akkunan, jonka hän tehnyt oli.
    7. Ja antoi kaarneen lentää ulos, joka lensi kahtiapäin, siihen asti kuin vedet maan päältä kuivuivat.
    8. Sitte lähetti hän kyhkyisen tyköänsä, koettelemaan, jos vedet olisivat juosseet pois maan päältä.
    9. Koska ei kyhkyinen löytänyt kussa hän sai jalkansa levätä, palasi hän hänen tykönsä arkkiin: sillä vedet olivat vielä koko maan päällä, niin hän ojensi kätensä, otti hänen ja toi arkkiin.
    10. Ja odotti vielä toiset seitsemän päivää, ja antoi taas kyhkyisen lentää arkista.
    11. Se palasi hänen tykönsä, ehtoopuolella, ja katso, hän toi suussansa öljypuun lehden, jonka hän murtanut oli. Niin Noa ymmärsi vedet maan päältä juosseeksi pois.
  15. 6. Kun vielä neljäkymmentä päivää oli kulunut, Nooa avasi arkin ikkunaluukun, jonka hän oli tehnyt,
    7. ja päästi lentoon korpin. Se lähti ja lenteli edestakaisin, kunnes vedet olivat kuivuneet maan päältä.
    8. Sitten hän lähetti luotaan kyyhkysen saadakseen tietää, joko maa oli tullut esiin veden alta,
    9. mutta se ei löytänyt jalansijaa, mihin jäädä levähtämään, vaan palasi hänen luokseen arkkiin, sillä vesi peitti yhä koko maan pinnan. Ja hän ojensi kätensä ja otti kyyhkysen luokseen arkkiin.
    10. Hän odotti vielä seitsemän päivää ja lähetti kyyhkysen uudelleen arkista.
    11. Kun kyyhkynen illansuussa palasi hänen luokseen, sillä oli nokassaan tuore oliivipuun lehti. Siitä Nooa ymmärsi, että vedet olivat käyneet vähiin maan päällä.
    12. Hän odotti silti seitsemän päivää lisää ja päästi kyyhkysen jälleen lentoon, eikä se enää palannut hänen luokseen.

    No se nyt oli kai sen biblian mukaan, mutta ei kai se ole pelastuskysymys.
  16. lintuja oli kaksi erilaista.
    Kaarne ensin ja kyyhkynen sitten.
  17. ettäme helposti vain valittelemme, kun ei ole kunnon sitä ja kunnon tätä.

    Olisi hyvä, jos se saisi aikaan sellaista aktiivisuutta, että raamattua avattaisi ihan arjessa ystävien kesken rukoillen.

    Hän kyllä johdattaa ja avaa.
  18. huomannut itse ruveta lukemaan raamattua?
  19. APT 5:42. Entiseen tapaan he joka päivä opettivat temppelissä ja kodeissa ja julistivat, että Jeesus on Messias.

    APT 22:17. "Kun sitten olin palannut Jerusalemiin ja olin temppelissä rukoilemassa, jouduin hurmoksiin
    18. ja näin Herran. Hän sanoi minulle: 'Lähde heti Jerusalemista, älä viivyttele. Täällä sinua ei kuunnella, kun todistat minusta.'

    Kohta yksi: Ne jotka opettavat temppelissä ja kodeissa voisivat jotain sanoa, muuthan ovat kuunteluoppilaita, jotka eivät koskaan laita itseään likoon.

    Toinen momentti on sitten tuo, että Pyhä Henki käski Paavalin mennä toisaalle. Turhaa on julistaa siellä, missä ei oteta vastaan, näin sen näen.
  20. tuo olisi aivan käypää puhetta, jos elävät ristityt tekisivät jotain kirkkokansan hyväksi.

    Ei omissa rukoushuoneissa jupiseminen ole mitään tervettä työskentelyä kirkon hyväksi.

    Sitten tulle myös harkittavaksi, missä vaiheessa ristitty osallistuu kirkkoväen synteihion vaikenemalla. Synteihin, joita tehdään vaikkapa Jeesuksen persoonaan kohdistuvilla arveluilla.
    21. 155 / 199
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt