Pyydän esirukousta

kahdelle rukoustuesta.Jumala hyvyytenne palkitkoon.Rukousvastausta on jo tullut tänään.Muistakaa jatkossakin !

sellainen on sairasta uskoa, jossa niin pelätään kiitossanoja.

vihne kirjoitti:

sellainen on sairasta uskoa, jossa niin pelätään kiitossanoja.

Kyllä toista ihmistä saa kiittää, kun saa häneltä jotain hyvää.

Tämä kiitos on samanveroinen koetus, kuin on loukkauskin. Me loukkaannumme usein tahattomistakin lausahduksista.

Kysymys kuuluu: Kykenemmekö antamaan heti loukkauksen anteeksi?
Toiseksi: Kykenemmekö antamaan kaiken kiitoksen Jumalalle?

Me kykenemme vain, jos oma pelastuksemme on puhdasta, saastuttamatonta armoa.

Kyseessä olevasta asiasta rohkenen olla sitä mieltä, että ahdistuneelle ihmiselle itselleen lohduttaa yksi tiedetty rukoilija enemmän, kuin tusina arvattua.

Rukouksen kirjoittaminen on vain ensiapu, että hädässä oleva saa varmistuksen, että joku otti asian omakseen. Toki Jumalan näkökulmasta ne tietämättömät rukoilijat ovat tosi tärkeitä.

vihne kirjoitti:

Kyllä toista ihmistä saa kiittää, kun saa häneltä jotain hyvää.

Tämä kiitos on samanveroinen koetus, kuin on loukkauskin. Me loukkaannumme usein tahattomistakin lausahduksista.

Kysymys kuuluu: Kykenemmekö antamaan heti loukkauksen anteeksi?
Toiseksi: Kykenemmekö antamaan kaiken kiitoksen Jumalalle?

Me kykenemme vain, jos oma pelastuksemme on puhdasta, saastuttamatonta armoa.

Kyseessä olevasta asiasta rohkenen olla sitä mieltä, että ahdistuneelle ihmiselle itselleen lohduttaa yksi tiedetty rukoilija enemmän, kuin tusina arvattua.

Rukouksen kirjoittaminen on vain ensiapu, että hädässä oleva saa varmistuksen, että joku otti asian omakseen. Toki Jumalan näkökulmasta ne tietämättömät rukoilijat ovat tosi tärkeitä.

Lue lisää

Vihne. sellain rukous, että olen kanssasi samaa mieltä

vihne kirjoitti:

Kyllä toista ihmistä saa kiittää, kun saa häneltä jotain hyvää.

Tämä kiitos on samanveroinen koetus, kuin on loukkauskin. Me loukkaannumme usein tahattomistakin lausahduksista.

Kysymys kuuluu: Kykenemmekö antamaan heti loukkauksen anteeksi?
Toiseksi: Kykenemmekö antamaan kaiken kiitoksen Jumalalle?

Me kykenemme vain, jos oma pelastuksemme on puhdasta, saastuttamatonta armoa.

Kyseessä olevasta asiasta rohkenen olla sitä mieltä, että ahdistuneelle ihmiselle itselleen lohduttaa yksi tiedetty rukoilija enemmän, kuin tusina arvattua.

Rukouksen kirjoittaminen on vain ensiapu, että hädässä oleva saa varmistuksen, että joku otti asian omakseen. Toki Jumalan näkökulmasta ne tietämättömät rukoilijat ovat tosi tärkeitä.

Lue lisää

Kyllähän meidän tehtävä on ihmistä tukea myös.
Kuitenkin kuten toteat , niin kaikki kiitos kuuluu Jumalalle. Tästä syystä ajattelen niin " sairaasti" että rukouksen huokaus lähetetään Jumalalle.
Kun sitten apu saavuttaa ihmisen, hän myös kiittäköön Jumalaa.
Näin me toimiessamme annamme suuruuden sinne minne se kuuluu.

Olet kuitenkin oikeassa siinä, että läheinen ihminen tarvitsee tukea toiselta ihmiseltä ja hyvä on tietenkin muutama sana hänelle sanoa myös jotta hän tietää, että hänestä välitetään ( yhteisöllisyys).

asiassasi kirjoitti:

Kyllähän meidän tehtävä on ihmistä tukea myös.
Kuitenkin kuten toteat , niin kaikki kiitos kuuluu Jumalalle. Tästä syystä ajattelen niin " sairaasti" että rukouksen huokaus lähetetään Jumalalle.
Kun sitten apu saavuttaa ihmisen, hän myös kiittäköön Jumalaa.
Näin me toimiessamme annamme suuruuden sinne minne se kuuluu.

Olet kuitenkin oikeassa siinä, että läheinen ihminen tarvitsee tukea toiselta ihmiseltä ja hyvä on tietenkin muutama sana hänelle sanoa myös jotta hän tietää, että hänestä välitetään ( yhteisöllisyys).

Lue lisää

Minulla on sellainen ajatus noussut omien kokemusten pohjalta, että lestadiolaisuudessa on sairas suhtautuminen kiittämiseen, joka vaikuttaa itsetuntoon.

Itsetuntohan rakennetaan lapsuudessa turvallisuuden ja hyväksynnän ilmapiirissä.

Kaikenlainen kiitoksen ja kehumisen välttely saa lapsen ja myös aikuisenakin vähättelemään itseään ja surkeilemaan liiaksikin.

Kuitenkin me poikkeuksetta sanomme kiitos, kun saamme kupillisen kahvia ja pullaa.

Miksi emme kiittäisi muustakin esimerkiksi ystävyydestä ja rinnalla kulkemisesta.

Muistan vuosia sitten Jellivaarassa olin kortteerissa norjalaisen Tryggve Marjavaaran kanssa. Siinä tuli keskustelua myös uskosta.

Kun sitten erkaannuimme seurojen lopussa, hän kiitteli moninaisista asioista ja minä olin ihan hämmennyksissä, kun en osannut ottaa sitä vastaan.

Se on sairasta ja sairastuttaa ihmisen. Meille pitäisi antaa opetusta siitä, että lopulta osaisimme ottaa vastaan ystävyyttä ja antaa kaiken kiitoksen Jumalalle.

vihne kirjoitti:

Minulla on sellainen ajatus noussut omien kokemusten pohjalta, että lestadiolaisuudessa on sairas suhtautuminen kiittämiseen, joka vaikuttaa itsetuntoon.

Itsetuntohan rakennetaan lapsuudessa turvallisuuden ja hyväksynnän ilmapiirissä.

Kaikenlainen kiitoksen ja kehumisen välttely saa lapsen ja myös aikuisenakin vähättelemään itseään ja surkeilemaan liiaksikin.

Kuitenkin me poikkeuksetta sanomme kiitos, kun saamme kupillisen kahvia ja pullaa.

Miksi emme kiittäisi muustakin esimerkiksi ystävyydestä ja rinnalla kulkemisesta.

Muistan vuosia sitten Jellivaarassa olin kortteerissa norjalaisen Tryggve Marjavaaran kanssa. Siinä tuli keskustelua myös uskosta.

Kun sitten erkaannuimme seurojen lopussa, hän kiitteli moninaisista asioista ja minä olin ihan hämmennyksissä, kun en osannut ottaa sitä vastaan.

Se on sairasta ja sairastuttaa ihmisen. Meille pitäisi antaa opetusta siitä, että lopulta osaisimme ottaa vastaan ystävyyttä ja antaa kaiken kiitoksen Jumalalle.

Lue lisää

Tuo osuus sairaalloisesta ja sairaudesta.
Ei ole kyse sairaudesta tai sairaaloisesta minun mielestäni.

Luonnollinen ihminen häkeltyy milloin mistäkin ja se on ihan luonnollista ja tervettä.Sallittua ja inhimmillistä.
Terveellistä jopa siksi, että jää jotakin miettimistä siitä häkeltymisestä.

Ihminen mielellään kiittää toinen toistaan ja niin usein jää Jumala ulos siitä. Se on inhimmillistä myös, mutta väärää toimintaa silloin, jos haluaisimme toimia oikein.

Jos haluaa olla sivistynyt ja hyväkäytöksinen ihminen , hän opettelee käyttäytymään niin, että ihminen mieltyy siihen.
Kyse on ihmisen miellyttämisestä. Se on silloin jotakin aivan muuta kun kiitoksen osoittaminen Jumalalle.

Mielestäni turhaan me ihmistä kiitämme , sillä kaikki tulee Jumalalta. Ei meidän tarvitse ihmistä kumarrella ja pokkuroida itsetarkoituksellisesti.

Ehkä rukouksenkin kiittäminen olisi oikein tyyliin : Kiitos Jumalalle siitä, että antoi apua tielleni joka tuntui raskaalta .

Ihmisen itsetunto ja täydellisyys ?!
Ei ihmisen tarvitse olla täydellinen ja itsetunnossaan mahtava.

Jumalan valtakuntaan menevät ne pienet ihmiset jotka ovat hyvinkin epätäydellisiä.He eivät kiitosta kaipaa vaan kiittävät itsekin Jumalaansa.

kuitenkin kirjoitti:

Tuo osuus sairaalloisesta ja sairaudesta.
Ei ole kyse sairaudesta tai sairaaloisesta minun mielestäni.

Luonnollinen ihminen häkeltyy milloin mistäkin ja se on ihan luonnollista ja tervettä.Sallittua ja inhimmillistä.
Terveellistä jopa siksi, että jää jotakin miettimistä siitä häkeltymisestä.

Ihminen mielellään kiittää toinen toistaan ja niin usein jää Jumala ulos siitä. Se on inhimmillistä myös, mutta väärää toimintaa silloin, jos haluaisimme toimia oikein.

Jos haluaa olla sivistynyt ja hyväkäytöksinen ihminen , hän opettelee käyttäytymään niin, että ihminen mieltyy siihen.
Kyse on ihmisen miellyttämisestä. Se on silloin jotakin aivan muuta kun kiitoksen osoittaminen Jumalalle.

Mielestäni turhaan me ihmistä kiitämme , sillä kaikki tulee Jumalalta. Ei meidän tarvitse ihmistä kumarrella ja pokkuroida itsetarkoituksellisesti.

Ehkä rukouksenkin kiittäminen olisi oikein tyyliin : Kiitos Jumalalle siitä, että antoi apua tielleni joka tuntui raskaalta .

Ihmisen itsetunto ja täydellisyys ?!
Ei ihmisen tarvitse olla täydellinen ja itsetunnossaan mahtava.

Jumalan valtakuntaan menevät ne pienet ihmiset jotka ovat hyvinkin epätäydellisiä.He eivät kiitosta kaipaa vaan kiittävät itsekin Jumalaansa.

Lue lisää

Jumalan lahjoihin kuuluu myös se, että saamme elää tasapainoista elämää terveellä itsetunnolla, ei Hän tarkoittanut meistä tehdä surkimuksia.

On kokonaan eri asia, mikä vaikuttaa pelastukseen.

Me saamme olla ystävällisiä toisiamme kohtaan. Jos olemme tarkkoja, se kuuluu Hengen hedelmään.

Jos näillä ajallisen elämän rajoitteilla ei ole mitään väliä, me annamme väärän kuvan Jumalastamme.

Ihmiset tulee tuntea se matomatkamiestunnekkin, mutta siinä ei kuulu rypeä koko elämää, siksi on armo, joka eheyttää ja parantaa.

Se häkeltyminen oli vain esimerkki siitä, että meidät on valmennettu vain ruoskaa odottamaan ja pienikin ystävällisyys hämmentää.

vihne kirjoitti:

Jumalan lahjoihin kuuluu myös se, että saamme elää tasapainoista elämää terveellä itsetunnolla, ei Hän tarkoittanut meistä tehdä surkimuksia.

On kokonaan eri asia, mikä vaikuttaa pelastukseen.

Me saamme olla ystävällisiä toisiamme kohtaan. Jos olemme tarkkoja, se kuuluu Hengen hedelmään.

Jos näillä ajallisen elämän rajoitteilla ei ole mitään väliä, me annamme väärän kuvan Jumalastamme.

Ihmiset tulee tuntea se matomatkamiestunnekkin, mutta siinä ei kuulu rypeä koko elämää, siksi on armo, joka eheyttää ja parantaa.

Se häkeltyminen oli vain esimerkki siitä, että meidät on valmennettu vain ruoskaa odottamaan ja pienikin ystävällisyys hämmentää.

Lue lisää

että yksilöllisiä ovat ongelmatkin.
Vaikka minä ilmoittauduin hiljaisena rukoilijana joka ei numeroa rukouksesta tee ja ajatellen rukouksen pyytäjää , päätin kertoa , että miten asiat ovat , koska hän ei sitä tiedä.

Itsetunto on kohdallaan ja ei siinä ole valittamista.

Itse luen sairaudeksi sen, että ihminen pyrkii olemaan täydellinen jolloin ei saisi häkeltyä , ujostella tai olla pieni.Se kaikki kuuluu luonnolliselle ihmiselle.

Normaali terve ihminen on oikeutettu kokemaan kaikki tuntemukset , sillä ne on ihmiselle tarkoitettu.
Minusta sairasta on enemmän se, että pitäisi olla jonkunlainen , jonkun mitan mukainen.
Rukoillakin pitäisi äänekkäästi :)

Taitaa olla viisasta lopettaa tämä keskustelu joka on muuttumassa turhaksi.

Rukoilkaa ihmiset niin kun haluatte , sydämestänne Jumalalle , Luojallemme.
Siitä ei tarvitse tehdä numeroa mihinkään suuntaan " olen rukoillut" , että naapuri olisi tietoinen.

Rukouksen syvin olemus on se, että ihminen yksinäisyydessään kääntyy Isänsä puoleen. Se on yhteys Jumalaan.
Voimme rukoilla varmasti toistemmekin puolesta , mutta älkää luulko ettei Jumala kuulisi sitä yhtä pientä ääntä , joka huokauksena avoimesta sydämestä lähtee.
En usko , että joukkorukous on sen suurempi voimallisesti.Saattaa olla jopa heikompi, sillä kyse on siitä, että ei luota omassa rukouksessaan Jumalaan.
Joskus varmaan voi ihmisellä olla voimat jotenkin ehkä lopussa ja en tiedä onko silloin vaikea rukoilla, mutta varmaa on se , että yksikään vilpitön rukous ei ole tyhjä tai toimeton.
Se kuullaan aina.

todeta kirjoitti:

että yksilöllisiä ovat ongelmatkin.
Vaikka minä ilmoittauduin hiljaisena rukoilijana joka ei numeroa rukouksesta tee ja ajatellen rukouksen pyytäjää , päätin kertoa , että miten asiat ovat , koska hän ei sitä tiedä.

Itsetunto on kohdallaan ja ei siinä ole valittamista.

Itse luen sairaudeksi sen, että ihminen pyrkii olemaan täydellinen jolloin ei saisi häkeltyä , ujostella tai olla pieni.Se kaikki kuuluu luonnolliselle ihmiselle.

Normaali terve ihminen on oikeutettu kokemaan kaikki tuntemukset , sillä ne on ihmiselle tarkoitettu.
Minusta sairasta on enemmän se, että pitäisi olla jonkunlainen , jonkun mitan mukainen.
Rukoillakin pitäisi äänekkäästi :)

Taitaa olla viisasta lopettaa tämä keskustelu joka on muuttumassa turhaksi.

Rukoilkaa ihmiset niin kun haluatte , sydämestänne Jumalalle , Luojallemme.
Siitä ei tarvitse tehdä numeroa mihinkään suuntaan " olen rukoillut" , että naapuri olisi tietoinen.

Rukouksen syvin olemus on se, että ihminen yksinäisyydessään kääntyy Isänsä puoleen. Se on yhteys Jumalaan.
Voimme rukoilla varmasti toistemmekin puolesta , mutta älkää luulko ettei Jumala kuulisi sitä yhtä pientä ääntä , joka huokauksena avoimesta sydämestä lähtee.
En usko , että joukkorukous on sen suurempi voimallisesti.Saattaa olla jopa heikompi, sillä kyse on siitä, että ei luota omassa rukouksessaan Jumalaan.
Joskus varmaan voi ihmisellä olla voimat jotenkin ehkä lopussa ja en tiedä onko silloin vaikea rukoilla, mutta varmaa on se , että yksikään vilpitön rukous ei ole tyhjä tai toimeton.
Se kuullaan aina.

Lue lisää

Matt. 6:1-34

Paljon asiaa tuossakin. Varmasti muuallakin

vihne kirjoitti:

Jumalan lahjoihin kuuluu myös se, että saamme elää tasapainoista elämää terveellä itsetunnolla, ei Hän tarkoittanut meistä tehdä surkimuksia.

On kokonaan eri asia, mikä vaikuttaa pelastukseen.

Me saamme olla ystävällisiä toisiamme kohtaan. Jos olemme tarkkoja, se kuuluu Hengen hedelmään.

Jos näillä ajallisen elämän rajoitteilla ei ole mitään väliä, me annamme väärän kuvan Jumalastamme.

Ihmiset tulee tuntea se matomatkamiestunnekkin, mutta siinä ei kuulu rypeä koko elämää, siksi on armo, joka eheyttää ja parantaa.

Se häkeltyminen oli vain esimerkki siitä, että meidät on valmennettu vain ruoskaa odottamaan ja pienikin ystävällisyys hämmentää.

Lue lisää

Vihne ja Teutatess ja muutkin jotka olette rukoilleet.Itselleni tulee ainakin turvallinen olo kun tiedän , että joku kantaa asioitani Jeesuksen tykö.

Tuosta joukkorukouksesta olen eri mieltä kuin tuo yksi kirjoittaja joka sanoi , että siinä ei ole voimaa...

Lapseni asiat ovat nyt hiema paremmin, olemme saamassa apua tilanteeseen.

pienen pieni kirjoitti:

Vihne ja Teutatess ja muutkin jotka olette rukoilleet.Itselleni tulee ainakin turvallinen olo kun tiedän , että joku kantaa asioitani Jeesuksen tykö.

Tuosta joukkorukouksesta olen eri mieltä kuin tuo yksi kirjoittaja joka sanoi , että siinä ei ole voimaa...

Lapseni asiat ovat nyt hiema paremmin, olemme saamassa apua tilanteeseen.

Lue lisää

Olette Jumalan kämmenellä, siinä ei pelkää lintunenkaan. Tuosta rukousten kuulosta Taivaassa, se menee näin, Vaikka sinun pyyntösi olisi vain heikko huokaus, se on vilauksessa maljassa taivaan pöydällä, enkeli vie rukouksen Jumalan luo, Hän lukee sen itse, ja päättää itse mikä rukous tarvitsee välitöntä käsittelyä, sillä me täällä emme osaa arvioida mitään, niistä ajatuksista ja aivoituksista Joita Herralla on .

Siksi Getsemanessa Jeesus rukoillessaan tuskassa, Sanoi: tapahtukoon kuitenkin sinun tahto rakas Isä .

teutatess kirjoitti:

Olette Jumalan kämmenellä, siinä ei pelkää lintunenkaan. Tuosta rukousten kuulosta Taivaassa, se menee näin, Vaikka sinun pyyntösi olisi vain heikko huokaus, se on vilauksessa maljassa taivaan pöydällä, enkeli vie rukouksen Jumalan luo, Hän lukee sen itse, ja päättää itse mikä rukous tarvitsee välitöntä käsittelyä, sillä me täällä emme osaa arvioida mitään, niistä ajatuksista ja aivoituksista Joita Herralla on .

Siksi Getsemanessa Jeesus rukoillessaan tuskassa, Sanoi: tapahtukoon kuitenkin sinun tahto rakas Isä .

Lue lisää

Tuosta rukouksen kuulosta ja sen Toteutuksesta, Kerron erään esimerkin joka tapahtui jo kauan sitten.
Se menee siihen aikaan kun Israel joutui pakkosiirtoon siellä oli yksi hurskas mies. Tobia. Joka eli vaimonsa ja poikansa kanssa hän oli haudannut lähes kaikki siellä kuolleet Israelilaiset, alkoi tulla vanhaksi ja menetti näkönsä, Taas yhtenä aamuna kun hän rukoili, Oli pyytänyt Herralta näkönsä ja että näkisi poikansa lapset . No poika ei tiennyt ja osannut elämältä muuta kuin palvella vanhempiaan ja kunnioittaa Jumalaa .

Jumala oli saanut eräältä topiaan sukulaiaseta, samaan aikaan toisen rukouksen. Ja oli päättänyt että enkeli Raffael menee hoitamaan molemmat tapaukset. Kuntoon ja niin kävikin . Tämä on kerrottu Tobiaan kirjassa . Mielenkiintoisesti ja ja seikka peräisesti .
Kuuluu ns. apogryffikirjoituksiin ja on vanhemmissa raamatuissa .
Jääkää Herran haltuun te Jumalan lapset .