Vapaa kuvaus

Heipä hei kaikki lopunajan voidellut ! Vuosi 2011 on ollut hyvin haastava lähes viikosta viikkoon. Tuntee mitä on elää ns. jatkoajalla. Mut silti Olisin tehnyt seuraa 'pilvenreuna väelle' ilman lähes täyskäännöstä. Tällä tarkoitan terveellisemmillä elämäntavoilla, säännöllisellä liikunnalla jne. Tulevana tammikuun aikana tulee 74v. kuluneeksi syntymästäni. Hui hai! Komeat 77v. on takana. Kyllä se tuntuu; meno hidastuu. Ei kannata rehkiä enää itseään ihan piippuun, se tietää seuraavana päivänä' huilailupäivää. Kotieläimet: Eläinrakas Koulutus: Peruskoulu Ammatti: Eläkeläinen Työskentelen: Hyötyliikunta, REI-KI-meditaatio Ase tai siviilipalvelus: stm. Pohj. Savon prikaati 1958 Siviilisääty: Varattu Lapset: --- Syntynyt Isalmen mlk talven keskelle lievästi autistisena(asperger oireyhtymä) aamulla n klo 6 tienoilla. Lisäys tehty 13.2 2015.

Aloituksia

1181

Kommenttia

5535

  1. Kiva se Muksujen laulu. Vieläkö se muistetaan?

    Toinen hyvä se Liisankadulla...samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike.
  2. Tutustuin lievässä elämänkriisitilanteessa ransk.lääk.,Emile Couenin autosuggestio-oppaaseen.
    Vuosi oli 1963.

    Hänen mieliteemojaan oli osoittaa todeksi jokapäiväisessä elämässä, että psyykeä voi muovata.
    Tämä yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta.

    'Psyykkaamisen' jokapäiväinen käyttöönotto ilman omaa atollia valtameressä ei ollut ongelmatonta.
    Kun ajatusten keskittämisharjoitukset auttoivat itsetunto-ongelmiin, ne muodostuivat 'oljenkorreksi'.

    Vasta vuosituhannen vaihteessa sisäisen elämän taivaanrannassa näkyi ensimmäinen valontuikahdus.
    Se näkyi aluksi koillisen suunnalla korkean vuoren juurella pimeässä luolassa.

    Syvällä luolanperällä oli jonkinlainen alttari. Se hohti pimeään ympäristöön eriväristä valoa, josta lähti väreilevää energiaa.

    Ilmiö näkyi mielessä päivätajunnassakin, ilman meditaatiota.
    Ajankuluessa kapusin vuoren yli. Takana avautui rannaton aava meri.
    Mustan pilviverhon takaa näkyi heikkoa valon kajastusta. Ilmestyi aavelaiva.
    Matkasin viikkoja valostuvan horisontin suuntaan.
    Jokaisena matkapäivänä horisontti oli yhä valkeampi. Ei auringon valoa vaan
    kuultavaa pastillinsävyistä läpitunkevaa energiaa.

    Kun tällaiseen horisonttiin kohdisti ajatuksensa päivätajunnassa, väsymys ja masennus häippäsi taka-alalle.
    Pulssi kiihtyi ja verenkierto palautui entiselleen, vuodenajoista riippumatta.
    Mielikuvissa 'purjehduskausi'loppui. Valo laajeni vähitellen 180 asteen laajuiseksi.

    V. 2004 syksyllä kotisalitreeneissä, jota aloin harrastaa 'luolakokemusvaiheessa',
    eräänä iltapäivänä kotiseutuni mäeltä näkymä hätkähdytti rajusti.

    Maakamara vaikutti pudonneen kokonaan. Sinitaivas näyttäytyi yllä ja päällä.
    Alaraajat tuntuivat kadonneen pois. Heikolla sydämellä näitä kokemuksia ei kestäisi.

    Keväällä 2005 olin 'nauriinsiemen' avaruudessa. Se ulottui 360 astetta joka puolelta.
    Kokemus palautuu tasapainoisessa mielentilassa kevyelläkin meditaatiolla.

    Ei ole tietoa mitä tällainen on? Siellä on vain tunne energisessä, leijuvassa tilassa olemisesta.
    Sitä voisi kuvata sanoinkuvaamattoman nautinnolliseksi onnen tilaksi.

    On itsestään selvää, että tähän auvoisen eteeriseen tilaan on aika ajoin päästävä.
    Siihen on tullut lopunikäinen riippuvuus. Hyväksyn riippuvuuteni Kosmisen meren energisestä kokemisesta yhä uudelleen luvuin 100-0.

    Tänäpäivänä uskon, että autistisuuteni, laaja-alainen aivojen kehityshäiriöni
    olisi johtunut hapenpuutteesta.

    Vanhempi siskoni sanoo minun tulleen maailmaan sinisenä lapsena.
    "Elit kuin kala kuivalla maalla viikkoja, hengittäen katkonaisesti". Hän sanoo.
    Salolla ei tunnettu happikaappeja. Jää henkiin jos jää; ajateltiin.
  3. "Ex joogi" on joko skienttari tai kretiliini maailmankatsomukseltaan.

    Niistä piireistähän se ehta 'asiantuntemus' näyttää näille saiteille pursuavan.