mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25532

  1. aivan varmaa, sanoo Nykäsen Mattikin legandaarisella tavallaan.

    Jos usko on noin kova, kannattaa myös lyödä vetoa Vanhasen valinnan puolesta. Kyllä kai jotkut vedonlyöntitoimistot ovat ottaneet asian listalleen ja antanevat vielä hyvän kertoimenkin Vanhaselle. Näin voisit tehdä samalla rahaa valinnalla, ettei tarvitsisi niin paljon ruikuttaa maataloustukia.

    Itse en pane latiakaan likoon Vanhasen puolesta. En nimittäin usko lainkaan samanlaisiin todennäköisyyksiin kuin Ökyisäntä. Kaupungeissa Vanhasen kannatus ei ole lähtenyt ja Mattia onkin pidetty lähinnä huonona vitsinä äänestyskoppirintamalla. Lähes jokainen kaupunkilainen tietää, että kepulaisen äänestäminen merkitsee ensin kaupunkien köyhdyttämistä ja sen seurauksena koko Suomen riuduttamista. Niinpä esim. Helsingistä ei löydy kuin kummajainen ja ne 19 muuta, jotka varmasti äänestävät Vanhasta, Vantaalla on sitten tietysiti Oiva antanut äänensä, mutta Espoosta ei ole raportoitu vielä yhtään ääntä Vanhaselle. Väkeä näillä alueilla on pikkusen enemmän kuin Sumppuperällä.

    Ihmeen kevyesti te keput vaan otatte 18 %:n kannatusluvut. Ilmeisesti luvut ovat teille vähän arvoituksellisia, joten ette vielä ihan tajua, millaista rökäletappiota näin pieni prosentti tarkoittaisi verrattuna Kepun aiempaan kannatukseen. Tosin siinä mennään lähelle Kepun luonnollisempaa 70-luvun kannatusta.
  2. Jos vertaa gallupeja viime eduskuntavaalin tulokseen, Vanhasen äänisaaliin pitäisi kyllä nousta sinne 23-25 %:n tuntumaan. Kaikki siitä ylsöpäin on selvää voittoa ja alaspäin rökäletappiota. Ei kai Keskustassa voida niellä yli 5 %:n tappiota ryhtymättä radikaaleihin toimenpiteisiin kuten puolueen johdon vaihtamiseen. Sen vuoksi 18 % tuntuu jotenkin todella kammottavalta keskustalaisin silmin katsottuna. Olisihan se 7 %-yksikköä alaspäin kannatusluvuissa, kun kerran on väitetty, etteivät kepulaiset lipeä Halosen taakse, vaan ovat sataprosenttisesti Vanhasta äänestämässä.

    Heidi Hautalan heikkoa kannatusta ei pidä ihmetellä. Hautala on ollut ehdokkaana erinomainen, joten kyse ei ole Hautalan henkilöstä. Jos Tarja Halonen ei olisi näissä vaaleissa ehdokkaana Hautalan kannatus nousisi lähemmäs 10 %:a. Nyt Vihreiden kannattajat näyttävät menevän suoraan Halosen taakse läjäpäin jo ensimmäisellä kierroksella. Vihreiden kannattajat eivät ole kovin puolueuskollisia, koska jo sana puolue ärsyttää useimpia heistä. He ovat arkisen loogisia ja äänestävät suoraan Halosta, kun ymmärtävät sen, ettei Hautalan kannatus kuitenkaan riitä toiselle kierrokselle. Vaalit eivät sen vuoksi ole mikään katastrofi Vihreille eikä vaali mittaa Vihreiden muuta kannatusta, kun kukaan ei väitäkään Vihreiden kannattajien äänestävän sataprosenttisesti Hautalaa.
  3. Suoriin maataloustukiin menee noin 1,9 miljardia euroa veronmaksajien varoja vuodessa. Sen lisäksi budjetista joudutaan vuosittain kustantamaan vielä paljon suurempia menoeriä tällaisen maatalouskeskeisen ajattelun seurannaisvaikutuksina. Suurin hölmöys on se, maata on maatalouspainotteisesti asutettu joka niemeä ja notkelmaa myöten. Tästä älyttömyydestä on nyt huomauttanut aiheellisesti myös Kepun oma satraappi Laatikainen.

    Maatalouspainotteisuus on ollut yksi tie nykyiseen rakennetyöttömyyteen. Tämän voi silmämääräisesti havaita jo siitä, että pahimmat työttömyysalueet ovat siellä, missä maatalouden osuus elinkeinorakenteessa on suurin. Näitä alueita on enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa.

    Työttömyysmenot olet saanut suuremmiksi kuin Suomen valtion vuotuinen budjetti. Työttömyyttä pitäisi saada luonnollisesti kitkettyä pois. Realististista on kuitenkin odottaa siihen asti, kunnes nykyinen rakennetyöttömyys on poistunut ikääntymisen myötä. Sen jälkeen Suomessa todennäköisesti on pulaa työvoimasta. Seuraavilla hallituskausilla ei tarvitse harjoittaa edes kummoista työvoimapolitiikkaa ja silti työttömyystilanne kaunistuu takuuvarmasti, jos maailmantalous rullaa edes jotakuinkin nykyisellä tahdilla.
  4. Niinistö palaa taas pankkiiriksi näiden vaalien jälkeen. Hänen mielipiteillään ei ole merkitystä. Pääasia on, että kepulius saadaan maassa laskierteeseen. Niinistö on uppotukki, joka osui vain oikeaan paikkaan oikeaan aikaan upottamaan Kepun kirkkovenettä.
  5. Kepulaiset ovat tottuneet käymään Kepulandiassa erilaisissa hartaustilaisuuksissa. Toisinaan nämä ovat Kepun järjestämiä, toisinaan muita uskonvahvistustilaisuuksia tai herätyskokouksia. Kyllähän niillä selkosilla vielä tukea riittää niin kauan kuin änkyröissä henki pihisee. Yli 15 %:n ääniosuuden tulevat äänet pitäisi kuitenkin repiä muualta kuin maaseutukunnista ja siinä se vaikea paikka onkin.
  6. Kyllä Vanhanen kampnajoi tosissaan. Hän tietää, ettei presidentiksi ole mahdollisuuksia. Mutta pahinta olisi sellainen nöyryytys, jossa tarjolla on vain vaalin pronssimitali. Kaikken karmeinta olisi se, että tulisi vielä toinen kierros, missä Kepua ei näkyisi laisinkaan. Kisasta tulisi SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkaan välinen taisto. Tämä loisi ihan uudenlaista mielikuvaa sille, mitkä puolueet ovat tulevaisuudessa maamme pääpuolueita. Sen takia Matti tekee nyt kaikkensa, että saisi revittyä ääniä Niinistön taskuista.
  7. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä tämä 100-prosenttinen Kepun kannattajien tuki oikein merkitsee. Paljonko jäädään eduskuntavaalien 25 %:sta. Siihen kai pitää verrata, jos väitetään kaikkien Kepukannattajien olevan Vanhasen takana. Esim. jo 20 %:n kannatusluku on kaiketi sitten tulkittavissa rökäletappioksi Kepulle.
  8. Matti Vanhasta tarvitaan kyllä jatkossakin. Suurin tarve vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeisessä Keskustapuolueen kriisipuoluekokouksessa. Roimiin vaalitappiohin pitää löytää syntipukki ja sellaiseksi kelpaa kyllä hyvin puolueen puheenjohtaja.

    Matin oma tavoite on valtionvarainministerin salkku vuonna 2007 muodostettavassa hallituksessa. Taitaa jäädä haaveeksi tämäkin tavoite, jos ja kun Keskustan kannatus päätyy luonnollisemmalle 15 % lasku-uralle.

    Kovin kauan ei tarvitse enää odottaa, kuinka paljon erkkolaisissa lehdissä on erehdytty. Voi käydä niinkin, että kansansuosion suuruutta ei edes ole kunnolla osattu ennakoida. Eiköhän tässä joka tapauksessa mennä yhdellä kierroksella niin että heilahtaa. Sitä Matti ja koko Kepuväkikin toivovat, ettei tarvitsisi pettää Kokoomusta sen sopimuksen kanssa.
  9. Pitääkin ilmeisesti sanoa, että me jaamme ensin, vaikkei meillä olisi mitään jaettavaa.
  10. panna tähän myls ko. Kepun tutkimusvastaavan kannanottoa siltä varalta, että tutkimus olisi osittanut Vanhasen kannatukseksi 25-30 %.
  11. Matti Vanhanen ei todellakaan ole porvarillisesti ajattelevien oikeistolaisten ehdokas. Hän on sitouttanut itsensä punamultayhteistyöhön. Ehkäpä satraapit ovat luvanneet hänelle tukensa vain niin kauan, kun tämä lupaus pitää. Keskustalle punamultayhteistyö on elintärkeä. Siniruskeissa hallituksissa budjettipolitiikan läpivieminen on Kepulle hankalampi juttu kuin punaruskeassa vaihtoehdossa. Vuonna 1991 Kepu joutui vahingossa siniruskeisiin, kun SDP päätti vetäytyä oppositioon.

    Mutta en lähtisi epäilemään Matin isänmaallisuutta. Ei isänmaallisuus kai sentään ole vain oikeustolle varattu etuoikeus. Ainakin vuosina 1939 - 1944 vasemmistolaisiakin (äärikommunisteja lukuunottamatta) pidettiin erittäin isänmaallisina.

    Minusta on parempi ryhmitellä puolueita niihin, jotka pyrkivät rohkeasti kehittämään ja uudistamaan yhteiskuntaa (Kokoomus ja Vihreät nyt, SDP ennen muinoin) ja niihin, jotka toimivat kaiken aikaa jarrumiehinä (Keskusta ja KD). Tässä suhteessa SDP kuuluu poliittiseen keskustaan. Lipposella oli paljonkin uudistusmieltä, Heinäluomalla on enemmän käsijarru päällä.

    Niiden, jotka eivät halua äänestää Halosta ja jotka suhtautuvat punaruskeaan yhteistyöhön kriittisesti, kannattaa ehdottomasti äänestää Niinistöä. Voihan marginaaliehdokkaitakin äänestää, mutta on siinä vähän sitä tuntua, että ääni menee sillä lailla hukkaan.

    Itse äänestän ensimmäisellä kierroksella luultavasti myös Niinistöä, koska presidenttivalinnan lisäksi kansalaisvelvollisuutena on edesauttaa Kepun marginalisoitumista. Punaruskeaan hallitusyhteistyöhön tympääntyneitä demareita voisin myös kehottaa äänestämään ensimmäisellä kierroksella Niinistöä.
  12. Näiden maataloustukien puoltajien puheita ja niiden logiikka minun on lähes mahdoton ymmärtää. Tukipolitiikka vaikuttaa niin byrokraattiselta sekä ideologialtaan että käytännöntoteutuksiltaan, että sen käsittäminen on maalaisjärjellä varustetulle kansalaiselle todella hebreaa. Sinun puheitasi minä sen sijaan ymmärrän vallankin hyvin tässä asiassa. Se johtunee siitä, että ne perustuvatkin siihen todelliseen maalaisjärkeen.
  13. Pyydän anteeksi mahdollista tyhmyyttäni, mutta minulla on edelleen nyt saamieni erisisältöisten vastausten perusteella vaikeuksia ymmärtää, mistä on kyse. Sinä tunnut väittävän, että tuottajahinnat ovat säänneltyjä ja että tuottaja ei voi vapaasti hinnoitella tuotteitaan. Joku toinen vastaaja on taas sitä mieltä, että EU:n interventiovarastolla säännellään hintatasoa.

    Yritän nyt vielä yksinkertaistaa. Jos olisin maatalousyrittäjä ja menisin Hakaniemen torille myymään vaikkapa perunoita, kananmunia, sianpotkaa, voita, mansikoita ja omenoita, niin onko olemassa jokin hintaraja, jota en siis saa ylittää? Jos näin, ovatko kuluttajat tietoisia siitä, mitkä ovat eri tuotteiden ylähintarajat. En ole vielä missään törmännyt tällaisiin. Voiko joku kutsua poliisin paikalle mahdollisen rikoksen takia, jos myyn jollakin ylihinnalla tuotteita torilla tai tukkuun? En ainakaan itse joutunut lakimiesurani aikana käsittelemään tällaisia tapauksia. Ehkei kukaan sitten tohtinut vaatia ylihintaa.

    Minusta itsestäni asia vaikuttaa vähän sellaiselta kuin jos monopoliyritys Alkolle vaadittaisiin kompensaatiota siitä, että tuontirajoitusten väljentäminen on alentanut sen myyntihintoja. Eikö myös sukkahousutehtailjoille pitäisi vaatia kompensaatiota, kun eivät saa enää NL:n aikaisia hintoja sukkahousuista?
  14. Kun puhut jatkuvasti muiden maataloustukia kannattavien ohella "romahdetuista tuottajahinnoista", niin herää väkisin kysymys siitä, kuka tai mikä ne romahdutti. Määräytyivätkö hinnat aiemmin vapaasti ja sitten alettiinkin hintoja säännellä valtion toimesta. Tuliko siis voimaan jokin säännös, jonka mukaan ostajan ei tarvitse eikä saa maksaa tuottajalle enempää kuin ohjeessa sanotaan. Kaipaisin siis lisävalaistusta siihen, miten tuo väitetty romahduttaminen oikein tapahtui.

    Kun sinä olet hyvin perillä taustoista, niin voisitko tätä mysteeriä ystävällisesti valottaa?
  15. Kepu on yhteiskunnan suuri jarruvoima. Kaikelle kehitykselle halutaan tosiaan sanoa EI. Ei käy, se ei käy, niin se ei vain käy.

    Jos olisimme kepulaisen politiikan varassa vain elelleet, Suomessa viljeltäisiin ja popsittaisiin etupäässä nauriita tänäkin päivänä. Maa olisi täynnä kepulaisia, kun viisaammat olisivat jättäneet tämän uppoamaan tuomitun laivan jo ajat sitten. Kepu-Suomi kilpailisi Valko-Venäjän kanssa keskinäisessä elintasovertailussa ja samalla se kilpailisi myös Venäjän suosiota, koska EU:hun ei kumpikaan pyrkisi eikä kelpaisi. Meillä olisi myös oma Lukashenkomme, luultavasti Paavo Väyrynen.

    Nauttiseimme nauriista, muttemme naurusta.
  16. Koittaakaahan nyt vilejlijät hymyltänne päättää mitä mieltä oikein olette niistä suojakaistoista. Jos ellainen hymyilyttää, niin miksi niihin sitten tuhlataan rahoja. Tässä nimimerkki mvv:n lyhyt kirjoitus asiasta. Ymmärtääkseni hän on ihan oikea viljelijä.

    Mvv: "Suojakaistoista on tarkat metrimäärät olemassa ja niitä myös noudatetaan. Niissä on oltava myös kasvillisuus."
  17. Minulle on aina ollut varsin käsittämätön sellainen ajatus, että yhteismarkkinoihin siirtyminen aiheutti tuottajille hinnanalennuksia. Jos näin on, niin eikö se silloin tarkoita, että ennen yhteismarkkinoita perittiin jonkun kummallisen suunnitelmataloudellisen kaavan mukaan tuottajahintoja, siis ylihintoja. Minä en jaksa löytää tähän oikein muuta selitystä kuin se, että maataloutta on Euroopassa aivan liikaa kulutuskysyntään nähden ja tarjonnan suuruus pitää hinnat alhaisina. Voisitko hieman valottaa, mikä tuo mekanismi oikein on, jos olen vaikka erehtynyt pohdinnoissani.

    Väität, että tuet ovat suurimmat siellä, missä on parhaat tuotantoedellytykset. Tähän kyllä kaipaisi nyt melkoista todistusaineistoa tueksi, sillä minulla on varsin vahvana käsitys, jonka mukaan esim. hyvien tuotantoedellytysten Puolassa EU-tukia maksetaan vain neljännes vanhojen jäsenmaiden keskimääräistuista. Maksetaanko myös hyvien tuotantoedellytysten Etelä-Suomeen korkeampia tukia kuin pohjoiseen? Senkö vuoksi maatalousministeri Korkeaoja päätti alentaa myös 142-tuen määrää?

    En osaa vastata muiden puolueiden puolesta asiaan, mutta omasta puolestani voin sanoa, että kannatan suomalaista maataloutta. Meidän tulisi vain ajaa politiikkaa, millä pässtäisiin maataloustuista ja -tulleista eroon EU:n alueella ja maailmanlaajuisesti. Kepulainen Oiva Härkönen on täällä kertonut, että suomalainen maatalousyrittäjä kyllä pärjää silloinkin ja tässä luotan Oivan sanaan vuorenvarmasti. Oiva ja Annelihan eivät koskaan ole valehdelleet.

    Kepu eurooppalainen viiteryhmä ajaa maatalousprotektionismin poistamista. Miksei Keskusta tue tällaista hyvää politiikkaa. Silloin viljeliväestö voisi hankkia toimeentulonsa rehellisesti markkinoilta eikä olisi poliitikkojen oikukkuuden varassa.
  18. Esitin asian ehkä turhan painokkaasti pelkästään niin, että tuen saaja olisi tässä syypää. Hesarin kirjoituksessakin edellytettiin nimenomaan tuen myöntäjältä tiukempaa kontrollia ja ohjausta. Pääongelma on kuitenkin juuri siinä, että tässä myönnetään yhteen tarkoitukseen paljon varoja, mutta tulokset senkun huonontuvat. Jotain tarttis siis tehdä.
  19. Luonnonsuojeluliiton päällikön kirjoitus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän päivän Hesarin vieraskynä- palstalla.

    Tärkein suojelutoimi on riittävien suojamaiden jättäminen vesistön ja viljelyksen väliin sekä maiden pitäminen kasvikatteellisina, mikä sitoo lannoiteyhdisteitä. Näissä suhteissa kirjoituksissa nähtiin hyvin suuria puutteita.
  20. Oikea tuntuu olevan suunta, sanottiin aikoinaan sillimainoksessakin. Venäjän integroiminen mukaan EU:hun on periaatteessa erinomainen asia, mutta valitettavasti se tuntuu kovin teoreettiselta idealta.

    Ehkä EU:ssa pitäisi ensin saada muodostettua tehokas ja selkeä päätöksentekojärjestelmä sekä hahmottaa EU:n rooli tarkemmin. EU:n perustuslakia siis kyllä tarvittaisiin. Muuten EU:sta voi tulla vain areena, missä kansallisvaltioilla on tilaisuus riidellä ja esitellä eriäviä kantojaan tai vastustaa vain muuten asioiden etenemistä. Varsinkaan arvonsa tuntevaa Venäjää ei saada sellaiseen liittoon, mihin se ei pyri varaamaan itselleen jonkinlaista veto-oikeutta.

    Itse en ole enää yhtä varma kuin ennen siitä, että EU on kaikissa suhteissa tarpeellinen yhteenliittymä. Toisaalta se luo kyllä intressien yhteisyyttä ja siten yhteistä motiivia ponnistella eteenpäin. Toisaalta se voi tuoda käsiteltäväksi paljon sellaisia asioita, joissa kansalliset eripuraisuudet korostuvat, vaikka ne ehkä muutoin jäisivät syrjemmälle. Nykyinen brittien ja Ranskan vastakkainasettelu voi olla esimakua tällaisesta.

    EU:ta ei voi verrata Amerikan Yhdysvaltoihin sen vuoksi, että kansalliset identiteetit ovat Euroopassa paljon korostuneempia kuin kansojen sulatusuuniksi sanotussa USAssa. EU:sta ei tule kansojen sulatusuunia ja siksi nationalistisetkin pyrkimykset jäävät henkiin ja voivat paksusti.

    EU:n pitäisi pyrkiä eroon kiistanlaiista asioista ja jättää ne kansallisvaltioiden päätettäväksi tai globaalisti sovittaviksi. Tyypillinen tällainen asia on maatalouspolitiikka. EU:n tulisi mieluummin pyrkiä visioimaan sellaista uutta taloudellista nousua, missä koko yhteisön edut ovat selkeän yhtenevät. Teknologian kehittäminen on tässä ilmeinen yhteinen asia. Toinen yhteinen asia ovat ympäristökysymykset, vaikkakin jo selvästi monta astetta vaikemmat kuin teknologiaedistäminen. Nämä kaksi asiaa on tosin mahdollista niputtaakin ottamalla tavoitteeksi uusien energiantuotantomahdollisuuksien kehittämisen.

    Yhteisten intressien kehittäminen on kuitenkin tärkeä suunta, koska tulevaisuudessakin tulee varmasti olemaan uhkia, jotka helposti kärjistävät kansojen suhteita. Tulevaisuuden suurina uhkina voi nähdä esim. perinteisten energialähteiden hupenemisen sekä valatkunnan rajat ylittävien ympäristöongelmien seuraukset. Voi olla jopa niin, että näiden rinnalla nykyiset kulttuuriset ja maailmankatsomukselliset ongelmat kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä ovat vähäisiä ongelmia.
    21. 1222 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt