EU:n asemaa syytä vahvistaa

...

Me emme sitä varmaankaan ehdi näkemään, mutta väestönkasvu, saastuminen, ilmaston lämpeneminen, köyhyys jne. taittavat vielä joskus kamelin selän. Ehkäpä jopa pikemmin kuin myöhemmin.

Oikea tuntuu olevan suunta, sanottiin aikoinaan sillimainoksessakin. Venäjän integroiminen mukaan EU:hun on periaatteessa erinomainen asia, mutta valitettavasti se tuntuu kovin teoreettiselta idealta.

Ehkä EU:ssa pitäisi ensin saada muodostettua tehokas ja selkeä päätöksentekojärjestelmä sekä hahmottaa EU:n rooli tarkemmin. EU:n perustuslakia siis kyllä tarvittaisiin. Muuten EU:sta voi tulla vain areena, missä kansallisvaltioilla on tilaisuus riidellä ja esitellä eriäviä kantojaan tai vastustaa vain muuten asioiden etenemistä. Varsinkaan arvonsa tuntevaa Venäjää ei saada sellaiseen liittoon, mihin se ei pyri varaamaan itselleen jonkinlaista veto-oikeutta.

Itse en ole enää yhtä varma kuin ennen siitä, että EU on kaikissa suhteissa tarpeellinen yhteenliittymä. Toisaalta se luo kyllä intressien yhteisyyttä ja siten yhteistä motiivia ponnistella eteenpäin. Toisaalta se voi tuoda käsiteltäväksi paljon sellaisia asioita, joissa kansalliset eripuraisuudet korostuvat, vaikka ne ehkä muutoin jäisivät syrjemmälle. Nykyinen brittien ja Ranskan vastakkainasettelu voi olla esimakua tällaisesta.

EU:ta ei voi verrata Amerikan Yhdysvaltoihin sen vuoksi, että kansalliset identiteetit ovat Euroopassa paljon korostuneempia kuin kansojen sulatusuuniksi sanotussa USAssa. EU:sta ei tule kansojen sulatusuunia ja siksi nationalistisetkin pyrkimykset jäävät henkiin ja voivat paksusti.

EU:n pitäisi pyrkiä eroon kiistanlaiista asioista ja jättää ne kansallisvaltioiden päätettäväksi tai globaalisti sovittaviksi. Tyypillinen tällainen asia on maatalouspolitiikka. EU:n tulisi mieluummin pyrkiä visioimaan sellaista uutta taloudellista nousua, missä koko yhteisön edut ovat selkeän yhtenevät. Teknologian kehittäminen on tässä ilmeinen yhteinen asia. Toinen yhteinen asia ovat ympäristökysymykset, vaikkakin jo selvästi monta astetta vaikemmat kuin teknologiaedistäminen. Nämä kaksi asiaa on tosin mahdollista niputtaakin ottamalla tavoitteeksi uusien energiantuotantomahdollisuuksien kehittämisen.

Yhteisten intressien kehittäminen on kuitenkin tärkeä suunta, koska tulevaisuudessakin tulee varmasti olemaan uhkia, jotka helposti kärjistävät kansojen suhteita. Tulevaisuuden suurina uhkina voi nähdä esim. perinteisten energialähteiden hupenemisen sekä valatkunnan rajat ylittävien ympäristöongelmien seuraukset. Voi olla jopa niin, että näiden rinnalla nykyiset kulttuuriset ja maailmankatsomukselliset ongelmat kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä ovat vähäisiä ongelmia.