mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25523

  1. Ei levyn kopioijalla ole mitään välttämätöntä tarvetta ostaa toista samanlaista levyä kansineen päivineen. Hän haluaa vain kuuntelumahdollisuuksia jo kertaalleen ostamalleen levylle. Tilanne on sama kuin jos sanomalehdestä ruokareseptin kopiova pakotettaisiin ostamaan kokonaan toinen samanlainen lehti, jos kopiointimahdollisuus kiellettäisiin.

    Koklipeistä en tiedä, mutta minä en puolusta sellaista markkinataloutta, missä toimitaan järjettömästi. Se että kuluttaja pakotetaan ostamaan toinen samanlainen tuote esim. juuri eri paikoissa tapahtuvaa kuuntelua varten, on nimenomaan järjettömyyttä. Markkinataloudelle tulee asettaa esim. terveellisyyttä ja tuoteturvallisuutta koskevia vaatimuksia. Samoin markkinatalous ei saa olla sellaista, joka johtaa järjettömiin seurauksiin. Markkinatalouskaan ei siis saa olla järjenvastaista kuten Kepun politiikka on.
  2. en pystynyt toisellakaan lukemalla erottamaan tuosta sitaatista sitä kohtaa, missä Tarja Halonen asettui puolustamaan maataloustukia. Maatalousyrittämisen infrastruktuuriinhaan on meillä Kepun siltarumpupolitiikalla panostettu vuosittain valtaisat määrät veronmaksajien rahaa. Tiet vievät joka Hömppäperälle, missä vaan ihmisen näköisiä otuksia asustaa. Näille on sitten rakennettu yhteiskunnan varoista, koulut, terveysasemat, paloasemat, kunnantalot, jäähallit ja uimahallit ym., joten siinä sitä infraa on ollut. Kunnat itse ovat rakentaneet välillä teollisuushallejakin, joista sitten moni on jäänyt myöhemmin tyhjilleen.
  3. Pykälä jää vaikutuksiltaan tehottamaksi. Siitä olen samaa mieltä. Onkin erittäin huonoa lainsäädäntöä, kun jo ennalta tiedetään lain vaikutusten jäävän täysin tehottomiksi. Lailla luodaan kuitenkin epäselvä tilanne. Kopiointi jatkunee entiseen malliin, mutta nyt nuoret saavat rikollisen leiman niskaansa. Tällainen ei omiaan lisäämään nuorten lainkuuliaisuutta ja kunnioitusta normeja kohtaan. Lainkunnioituksen heikkeneminen voi heijastu silloin myös sellaiseen normistoon, joka on tarkoitettukin tehokkaaksi. Lain pitää olla siis sellainen, että sillä on yleinen hyväksyttävyys, jotta se toimisi. Desuetudo-tyyppisiä säännöksiä tulee välttää juuri siitä syystä, että se heikentää yleisesti yhteiskunnan normien sisäistämistä. Laillisen ja laittoman raja pitää olla aina selvä ja yksiselitteinen sekä yleisesti hyväksyttävä ja kohtuullinen.

    Ben Z ja Vapaavuori ilmoittivat kritiikkipuheenvuojensa yhteydessä tulevansa äänestämään lain hyväksymisen puolesta, koska muutoin tärkeää lainsäädäntöä ei haluta kaataa yhteen, joskin keskeiseen huonoon pykälään. Kyse ei ole vain irtopisteiden keruusta. Lakia säädettäessä pitää tuoda julkisuuteen ne kohdat, joissa lain nähdään olevan surkeasti laadittu ja tässä kohdin kyse on Suomen lainsäädäntöhistorian ehkä surkeimmasta esityksestä.
  4. Oiva vääristelee historiaa jatkuvasti. Ei Suomessa mtään säännöstelyä ollut. Sen vuoksi ylituotantoa 60- ja 70-luvuilla tulikin, kun ei ollut mitään säännöstelyä. Viljelijälle maksettiin täysi korvaus siitä, ettei hän saanutkaan tuotantoaan kaupaksi kotimaisilla markkinoilla. Säännöstely meillä loppui sodan jälkeen sitten, kun pula elintarvikkeista ja muista tavaroista loppui.

    Korkea rajasuoja sen sijaan meillä oli ja sillä estettiin ulkomainen kilpailu. Rajasuojaahan ei olisi Oivan ajattelun mukaisesti tarvittu lainkaan esim. 70-luvun puolivälistä lähtien, kun maataloutemme muuttui kilpailukykyiseksi ja aurinkoinen kesäilma aina takasi hyvät kasvuolosuhteet - kuten Oiva on todistanut. Silloin olisi luullut pelkkien tukien riittäneen takaamaan viljelijän tulotason. Kepu ei ole koskaan kuitenkaan tehnyt elettekään rajasuojan purkamiseksi.

    Sitten Oiva ykskaks tekstissään vastoin kaikkea aikaisempaa myöntääkin sen tosiasian, että EU:n alueella tarvitaan tukiaisia, jotta maataous olisi ylipäätään mahdollista. Mitä tämä oikein tarkoittaa, kun EU:n ulkopuolisista maista G20-maat (Esim. Australia, Bralisilia, Argentiina), jotka ovat suuria maataloustuottakamaita, ei yksikään tue maatalouttaan joko käytännössä ollenkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin? Eikö suomalainen maatalous siis olekaan vapailla markkinoilla kilpailukyinen.

    Tosiasiassa G20-maiden ajamaa linjaa tukien ja suojatullien poistamisesta vastustaa Norjan ja Sveitsin ohella eniten EU-jäsen Ranska, jolla nyt luulisi perinteisenä maatalousvaltiona olevan jopa EU:n keskimääräistä paremman kilpailukyvvyn. Ranska on kuitenkin ilmoittanut jyrkästi vastustavansa tukien ja tullien madaltamista ja ilmoittanut käyttävänsä veto-oikeuttaan, vaikka koko muu maailma pääsisi asiasta yksimielisyyteen.

    Kepu ja MTK ovat toimineen ja toimivat täysin vastoin sitä, mitä Oiva täällä hehkuttaa. Ne eivät ole tehneet elettäkään siihen suuntaan, että tuottajat voisivat saada pääosan tuloistaan markkinoilta. Koko politiikka on pyshtyneisyyden ylläpitoa eli tuki- ja suojatullijärjestelmän puolustamista, vaikka nykyisin olisi erittäin oiva tilaisuus vaikuttaa EU:n sisällä sen maatalouspolitiikkaan ja ryhtyä taistelemaan talonpojan itsenäisyyden ja maaorjuudesta vapauttamisen puolesta Iso-Britannian rinnalla. Britit ovat tällaiseen taisteluun jo kyllä lähteneet ja on arveltu, että Blair on näissä kysymyksissä brittinäkökulmasta jopa maltillinen hallituksessaan.

    Keskustalla on myös siinä mielessä oiva tilaisuus ajaa EU:ssa tällaista politiikkaa, koska Keskustan viiteryhmä eli liberaalidemokraatit ajavat tukien ja suojatullien poistoa. Kerro nyt Oiva, miksei Keskusta kannata ryhmänsä politiikkaa, vaan vastustaa sitä? Tämä ei mene kyllä mitenkään ymmärrykseeni, jos väitteesi siitä, että viljelijät ottaisivat tulonsa mieluummin markkinoilta kuin tukina. Liberaalidemokraatit ja Iso-Britannia ajavat nimenomaan tätä Oivan mallia.
  5. Minulla ja sinulla on näistä asioista näemmä samanlaiset muistikuvat ja käsitykset. Oivan esittämä maailma on myös minulle täysin outo ja mielikuvituksellinen. SDP on aina enemmän vastustanut maatalouden ylimittaista tukemista, jota taas Maalaisliitto/Kepu on aina tukenut. Tämä peli on nähtävissä Eduskunnan jokavuotisista budjettikirjoista, jos asiaa viitsii ryhtyä selvittämään.

    Maataloushallinto oli tosiaankin läänitetty lähes yksinomaan Kepulle. Kerran 60-luvulla tai ehkä 70-luvulla sattui kuitenkin erehdys. Ministeriöön nimitettiin lainsäädöntöneuvokseksi julkidemari. Hänen kohdallaan meneteltiin niin, että hänet jätettiin istumaan huoneeseensa täydellä palkalla ilman työtehtäviä. Kyseinen virkamies kanteli asiasta oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle (eli siitä, ettei saanut tehdä työtä palkkansa eteen), mutten nyt muista, miten asiassa lopulta kävi.
  6. Noin on sanonut varmaan monikin, ei ehkä ihan noilla sanoilla, mutta suurin piirtein. Heti tulevat mieleen Jyrki Katajainen ja Anneli Jäätteenmäki. Jäätteenmäki on puhunut tuohon sävyyn mm. silloin, kun asetti työllisyyden parantamisen politiikan ykköstavoitteeksi.
  7. Sorsa ei ole koskaan ollut sankarini. Kekkosen valtakaudella mädännäisyys levisi toki muihinkin puolueisiin kuin vain Kepuun. Vehkeilystä tuli lähes maan tapa. Osa poliitikoista pyrki kuitenkin pitämään tällaiseen menoon etäisyyttä ja yksi sellainen oli 70-luvulla Mauno Koivisto. Yhtenä syynä Koiviston suureen kansansuosioon ohin Sorsan arvelen olleen nimenomaan se, että Sorsaa epäiltiin rähmällään olosta Kekkosen ja NL:n edessä K-linjan "parhaiden" perinteiden tapaan. Koivisto oli tällaisista epäilyistä vapaa. En olisi yhtään yllättynyt siitä, että Sorsasta löytyisi yhtä ja toista sellaista, joka ei kestä oikein päivänvaloa.

    Demarit eivät olleet Kekkosen mukaan suurin vaara Suomen itsenäisyydelle ja eduille, vaan vasemmalta ohi kiitävät K-linjan kepulaiset etunenässä Ahti Karjalainen. Sen vuoksihan Kekkonen tyrmäsi Karjalaisen kuningastien ja poikkaisi välinsä tähän. Toisaalta Kekkonen oli suurin syyllinen siihen, että Suomeen oli luotu tilanne, jossa vehkeilystä vieraan vallan edustajien kanssa oli tehty hyve.

    Olet kai huomannut, että demarien piirissä on viime vuosikymmeninä pyritty palauttamaan Väinö Tannerin kunniaa, mikä on kai tulkittava merkiksi tannerilaisen isänmaallisen sosiaalidemokratian kunnianpalautuksesta. Sen sijaan Kalevi Sorsa on aika lailla vaiettu kuoliaaksi. Sorsan aika ei kaikilta osin ole kunniaksi puolueelle, joka on perinteisesti vastustanut kommunismia. Demarit ovat siis palanneet juurilleen, normaaliuden aikakauteen. Keskustassa sen sijaan ylistetään edelleen Kekkosta kriitikittä eikä myöskään esim. Karjalaisen, Väyrysen tai Uusitalon toimissa nähdä kritiikin sijaa.
  8. Ensinnäkin puutun tuohon luokitteluuni. Monikin kuten Oiva Härkönen luokittelee minut koklipiksi, toiset uusliberalistiksi, eräät jopa kommunistiksi ja nyt sinä vähän väljemmin äärivasemmistolaiseksi. Onhan näitä titteleitä nyt sitten joka puolella, millä leveillä. Kepuliksi ei ole vielä kukaan kutsunut.

    Miten sinä tai kuka muu hyvänsä nimittäisi sotavoimien päällikköä, joka vähintäänkin suvaitsee vankien järjestelmällisen ampumisen ilman oikeudenkäyntiä, sotasairaalaan hyökkäämisen ja siellä olleiden ihmisten teloittamisen ruotsinkielen taitoisia lukuunottamatta. Sotapäällikkö oli tietoinen järjestelmällisen teloittamisen ongelmasta, kun sitkisti vastustajien vastarintaa. Tämän vuoksi Mannerheim julkaisi lentolehtisen, jossa luvattiin poikeuksellisesti säästää anatauvien henki.

    Norjalainen vapaaehtoinen lääkäri on kuvannut kameralla ja verbaalisesti teloittamisia ja nämä kuvat on myös julkaistu. Kyseinen lääkäri lähti vastalauseeksi takaisin kotimaahansa huomattuaan kansainvälisen oikeuden ja inhimillisyyden loukkaukset.

    Miksi sinä tai muu kommenttiin halukas haluaisi kuvata sotapäällikköä, joka suvaitsee tällaiset kansainvälisen oikeuden vastaiset antautuneiden järjestelmälliset teloittamiset ja siviileihin kohdistuneet väkivallanteot. Eikö sotapäällikkö olekaan vastuussa näistä? Sodan jälkeen suuri osa ihmisiä käytännössä tapettiin myös vankileireille puutteellisen ravinnon ja terveydenhuollon vuoksi.
  9. Minulla ei ole tietenkään henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan, että tällainen lista julkistetaan. Keputaustainen Tiitinen on muistaakseni kertonut, ettei listalla ole ketään erityisen tunnettua henkilöä. Miksi emme siis uskoisi tätä kunnon kepulaista virkamiestä.

    Minua huolettaa tässä ainoastaan se, että julkaistaan sellaisia nimiä, joilla ei ole mitään tekemistä minkään vakoilun tai muunkaan hämärätoiminnan kanssa. Tällainen olisi samanlaista huhupuheisiin perustavaa ilmiantoa, jota kyseisessä DDR:ssä nimenomaan harrastettiin. Oikeusvaltioksi itseään kutsuvassa maassa ei saisi syyllistyä samaan.
  10. Te keskustalaiset ilmeisesti etten niin piittaa laillisesta menosta. Jonkun nimilistan julkistaminen Stasi-listan nimellä sisältää vihjauksen siitä, että joku listassa mainittu henkilö olisi syyllistynyt rikokseen tai muuten epäilyttävään toimintaan. Listasta julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan listan sisältö on lähinnä pelkkiä nimiä ilman mitään muuta tietoa henkilön toiminnasta. Listalla voi siten olla vaikkapa henkilöitä, joita on DDR:ssä epäilty kommunismin vastaisiksi toimijoiksi yms. Toisaalta julkisuudessa on vahvoja mielikuvia siitä, että lista sisältää vakoilijoiden nimiä. Näin ei näiden listojen osalta kuitenkaan ole.

    On hyvin luultavaa, että esim. KGB:n listoissa esiintyy vaikkapa Urho Kekkosen ja Väinö Tannerin nimet. Väinö Tanneria ei nyt kuitenkaan sellaisen perusteella kukaan voisi epäillä vakoilusta NL:n hyväksi.

    Juuri tällaisten väärinymmärrysten välttämiseksi ei ole syytä julkistaa mitään nimiä. Nimiä voidaan julkistaa vasta sitten, kun voidaan osoittaa listassa olevien henkilöiden toimineen jotenkin Suomen etujen tai lakien vastaisesti.

    Siis vielä kerran lyhyesti: Ei ole oikein ja rehtiä julkistaa kenenkään nimeä pelkästään sillä perusteella, että hänen nimensä sattuu olemaan jossain listassa, jos tällainen julkistaminen on omiaan saattamaan henkilön huonoon valoon perusteettomasti. Alpo Rusin nimi oli tällaisessa listassa ja hänenkin osaltaan olisi julkistamisen osalta pitänyt olla paljon varovaisempi, vaikka suojelupoliisi todella myös suoritti asiassa tutkimuksia ja epäili Rusin syyllistyneen törkeään vakoiluun.
  11. Eikös se ole aikamoinen synti, jos sanoo väärän todistuksen lähimmäisestään ja kaiken kukkuraksi ihan tahallaan. Minun lehdessäni, jossa tuo haastattelu myös näkyi, Erkko ei sanonut, että Jumalaan uskominen ei kuulu SDP:n kuvaan. Itse asiassa hän ei ota kantaa uskonkysymyksiin lainkaan, vaan ainoastaan siihen, pitäisikö kirkon ja valtion olla erillään toisistaan.

    Erkko kannattaa kirkon ja valtion erillään pitämistä ja tämä kanta on myös erittäin järkevä. Sillä ei ole mitään tekemistä uskomisen kanssa. Valtionkirkkoajatus sotii maamme uskonnonvapautta vastaan ja on myös kirkon aatteellisen julistuksen kannalta ongelmallinen. Kirkonhan luulisi nojautuvan vain Raamattuun ja muuhun kristinuskon oppijärjestelmään eikä valtiolla ole siinä mitään roolia.

    Uskomiset ovat jokaisen yksityisasia ja Suomen perustuslaki suo tässä suhteessa täyden uskonnonvapauden. Voi liittyä mihin tahansa uskonnolliseen yhdyskuntaan tai olla liittymättä taikka voi erota uskonnollisesta yhdyskunnasta.
  12. Mitä ihmettä jollain nimilistalla tekee, kun meillä on sentään paljon tuhdimpaakin tavaraa esitettävänä. Aloitetaan vaikka Paavo Väyrysen omasta kertomuksesta, jossa todistellaan hänen vehkeilleen vieraan vallan edustajan kanssa vuoden 1982 presidentinvaalin alla. Eikö oma tunnustus nyt sentään kaikenmaailman nimilistat voita.
  13. Maanviljelijät ovat ehkä joutuneet vastoin tahtoaan EU:hun. Siihen en osaa sanoa. Kepussa kovaa progandaa EU:n puolesta harjoittivat Esko Aho ja Paavo Väyrynen, joista jälkimmäinen käänsi sitten perikepulaiseen tapaan myöhemmin takkiaan. Suomen EU-sopimuksen neuvottelivat pääministeri Esko Aho ja ulkoministeri Heikki Haavisto Esa Härmälän toimiessa virkamiesavustajana. Arvaapa, mistä puolueesta herrat ovat.

    Olet ehkä vielä unessa, kun kirjoitat joidenkin haluavan ajaa Suomen maatalouden ajas. Mitään perustetta tuollaiselle väitteelle ei tietenkään esitä - perikepulaiseen tapaan.
  14. Serbiassa ja Kroatiassakin sankareina pidetään monia sellaisia, jotka ovat syyllistyneet törkeisiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Länsimainen oikeusajattelu tällaiset teot tuomitsee ja haluaa myös tekijät tuomita Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

    Arvauttelija liittyy tähän samaan kuoroon, joka ylistää sankareina sotarikoksiin syyllistyneitä.
  15. On kyllä aika omituista väittää, että maataloustukiaiset olisi´vat demareiden tapa subventoida ruuan hintaa. Loogistahan olisi silloin se, että demarit olisivat vuosi toisensa perään kaikkein vahvimmin ajaneet tukiaisia ja maatalousyrittäjät taas olisivat niitä enemmän vastustaneet. Näin ei kuitenkaan ole ollut. Väitteesi on kovin tai ei vain kovin vaan täysin ristiriitainen todellisuuden kanssa.

    Ei tukiaisia voi yhtäkkiä lopettaa, mutta Kepulla ei ole ollut minkäänlaista politiikkaa sen puolesta, että ne lopetettaisiin ja valmistauduttaisiin tuohon siirtymäaikaan. Päinvastoin Kepun politiikka on tuonut aina vahinkoa, kun maatalousyrittäjille on annettu ruusuisia mutta kattamattomia lupauksia. Kun yritysten määrää on sitten jouduttu pakosta vähentämään, Kepu ei halua ottaa mitään vastuuta virheellisestä politiikastaan. Ruotsissa on selvästi paremmin kuin Suomessa pyritty ajan kanssa sopeutumaan tulevaan ja siihen mikä on väistämätöntä. Kitinöitä ei sitten ole ollutkaan siinä mitassa kuin Suomessa. Selitys tähän on siinä, että Ruotsissa maatalouspolitiikkaa ei ole annettu Centernin vastuulle, vaan sosiaalidemokraatit ja Ruotsin Kokoomus ovat vuorollaan harjoittaneet pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa.

    Tottakai tuet tekevät viljelijöistä maaorjia. Mitä muuta nämä EUhun nähdyt mielenilmaisut ovat olleet kuin maaorjuuden ikeestä irtipääsyä himoavan parahduksia. EU:ssa noudatetaan samoja sääntöjä, mutta tukien määrät ovat erilaisia eri tuottajamaissa. Johan tälläkin palstalla eräät kepulaiset ovat vikisseet siitä, kuinka Ranska rohmuaa valtaosan tuista. Esim. Puolan tukitaso per viljely- ym. yksikkö on vain neljännes siitä, mitä Ranskassa.

    En kehota viljelijöitä äänestämään sossuja. Kyse oli kirjoitusvirheestä. Kysymysmerkki lauseen lopussa kertoo tästä. Eli siis tarkoitus oli sanoa, että pitäisikö viljelijöiden äänestää demareita? Ruotsissahan näin varmaan tapahtuukin ja asiat ovat siellä enemmän tolallaan. Meillä aina seurataan Ruotsia joku vuosikymmen perässä.

    Hertta Kuusinen ei ollut demari, vaan kepujen ystävä eli pesunkestävä kommunisti. Siksi hänen rinnastaminen demareihin on erittäin ontuvaa. Demareiden ryhmäpuheenvuorossa oli kuluttaja- ja veronmaksajanäkökulma. On melko kummallista, ettei saa kysellä sen perään, saadaanko tuilla edes sitä mitä niillä on väitetty saatavan. Jokainen järkevä ihminen haluaa nähdä saako rahoilleen myös vastinetta. Kepu haluaa näköjään tukahduttaa meillä tällaisen asiallisen keskustelun.
  16. Kannattaisi ottaa selvää markkinatalouden perusteista. Palkat määräytyvät markkinoilla ja ne ovat osa sitä hintaa. Ei valtiovalta ole tukemassa mitään palkkoja niin kuin se tukee tuottajahintoja ja estää suojatulleilla kilpailevan tuonnin. Palkkasopimukset määräytyvät työmarkkinoilla.

    Suomesta on palkkojen vuoksi esim. sukkahousuteollisuus karannut muualle. Olisi ollut taloudellisesti täysin järjetöntä tukea kotimaista sukkahousuteollisuutta ja muuta rättibisnestä. Sellainen kilpailun vääristäminen olisi ollut tuhon tie. Tämä on se mikä ei vaan mene perille, ei sitten millään.

    Maataloudessa ei tarvitse hyväksyä mitään vahingollista toimintaa. EU:n maatalouspolitiikka on tuonut nimenomaan Espanjaan epätervettä maataloutta, kun monia Espanjan tuottamia tuotteita olisi järkevämpi tuottaa Arfikassa, jossa kasvuolsouhteet ovat otolliset eksoottisille tuotteille.

    Kyse ei ole halpuuden kaipuusta, vaan terveen taloudellisen toiminnan kaipuusta. Ei epätervettä sukkahousuteollisuutta eikä myöskään epätervettä maataloustuotanto. Molemmat tulevat veronmaksajille, kuluttajille ja myös ympäristölle kalliiksi. Tämä ei poista sitä, etteikö globaalisti voida rakentaa systeemi, missä on esim. maataloutta koskevat ympäristö- ja terveyskriteerit.
  17. Olen useaan otteeseen sanonut, etten ole maaseutuvastainen. Asia on täysin päinvastoin. Maaseutuvastaisia ovat ne, jotka eivät halua kehittää maaseutua niin, että taloudellinen toiminta olisi sielläkin kannattavaa. Suunnitelmataloudellinen ajattelu ei vaan ajan myötä onnistu, se on nähty niin monta kertaa.

    Demarien ryhmäpuheenvuoron esittäjä ei tietenkään ollut yksin mielipiteineen. Puheenvuoro oli tarkkaan ennalkolta mietitty ja pitkään harkittu. Hesarissa oli tästä prosessista juttu, kun toimittaja oli ottanut selvää asiasta. Idea ei edes ollut Lintosen, vaan hänen tehtäväkseen jäi pitää tuo ryhmäpuheenvuoro, joka edusti demarien koko ryhmän yhteistä kantaa.
  18. Eivät demarit ole koskaan vastustaneet maaseutuyrittämistä, päin vastoin. Demarien kritiikin kärki on kohdistunut siihen, saadaanko maatalouteen panostetulle yhteiskunnan rahalle sitä vastiketta, mitä panostusvaiheessa on edellytetty. Ruoka ei ole panostusten myötä halvennutkaan riittävästi ja maaseudun ympäristöongelmia ei ole riittävästi kyetty ratkaisemaan.

    On myös sellaisia kysymyksiä kuin että kannattaako Suomessa tukea eniten sellaisia maatalousyrittäjiä, joilla on kaikkein heikoimmat edellytykset toimia kannattavasti. Suomessahan on eri tukialueita, mikä jo sinällään sotii vastaan Oivan markkinoimaa ajatusta, jonka mukaan Suomen aurinkoisissa olosuhteissa maatalous on kannattavaa. Pitäisikö siis keskittyä tukemaan eteläisen Suomen maataloutta sen sijaan, että tuetaan tunturimaataloutta.

    Demareilla on sentään ollut aina joitain visioita maaseudun elinkeinorakenteen kehittämiseksi, jotta se olisi mahdollisimman kannattaa. Kepu on taas tukenut mahdollisimman paljon tuettua yrittämistä, jolloin tuetetaan sitä, mistä saadaan parhaat tue eikä sitä, mistä saadaan paras markkinahinta. Nämä ovat aivan olennaisia eroja politiikan painopisteissä.

    Toki demaritkin ovat olleet aivan liian lällyjä viedäkseen asioita järkevällä tavalla eteenpäin. Tämä on se poliittinen hinta, mikä on jouduttu maksamaan punamultayhteistyöstä. Kansa on siinä maksumiehenä ja siitä on kyllä syytäkin demareita arvostella. Nytkään ei maataloudessa olla varautumassa väistämättömiin muutoksiin, vaan harataan vastaan minkä keritään. Jos maaseutuyrittämisemme olisi askeleen edellä tulevaa, ei tekisi niin kipeää kuin nyt tulee tekemään. Keskustan johdolla tuetaan bulkkituotantoa, josta saadut markkinahinnat ovat kaikkein pienimmät. Pitäisi tietysti kannustaa erikoisosaaimista, jatkojalostamista ja markkinarakojen hyödyntämistä. Mutta kun tuet kiinnostavat enemmän, jatketaan vanhaan malliin ja itketään sitten maailman pahuutta joka vuosi. Kaiken huippuna on sitten paskasojen kuskaaminen Kalevi Hemilän pihalle, vaikka mies on täysin syytön maailman menoon. MTK:n ja Kepun pihoille niitä sontakuormia pitäisi protestiksi kipata, kun näillä ei ole halua kehittää maaseutuyrittämistä kannattavaksi.
  19. Väyrysen operaatiossa ei ollut hänen oman kertomansa mukaan kyse mistään öljyn tuonnin lisäämisestä, vaan tarkoituksena aiheuttaa vahinkoa Suomen taloudelle naapuriavun turvin. Eikö tämä ole vehkeilyä vieraan vallan edustajan kanssa Suomen etujen vahingoittamistarkoituksessa?
  20. Otetaan nyt vaikka toi poliisin epäily siitä, että entinen kepulainen oikeusministeri on mahdollisesti syyllistynyt virkavirheeseen. Näille kepujuristeillahan noita virheitä tuppaa sattumaankin eli Juhantalo, Jäätteenmäki, Pokka. Kepulaista menoa niin tyypillisimmillään, etteivät kepulaiset edes osaa nähdä siinä mitään erikoista.
    21. 1242 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt