mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25516

  1. Aika kummallisia kysymyksiä tässä yhteydessä, mutta vastataan nyt jotain.

    En tiedä, mistä oikein oletat, että hyväksyisin tehtaiden siirron Kiinan, mutten poliisin tietohallintokeskuksen siirtämistä Rovaniemelle. Nämähän ovat kaksi täysin erillistä asiaa, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

    Suomessa vallitsee liikkumisen vapaus ja yrittäjäkin voi poistua toiseen maahan ja perustaa sinne yrityksen kuten myös ulkomainen yrittäjä voi perustaa liikeyrityksen Suomeen. Ei tällaisella vapaalla yhteiskunnalla kuin Suomi ole mitään keinoja estää tai rajoittaa tällaista liikkumisen vapautta. Eri asia on sitten se, jos yrittäjä on saanut yritykselleen jo Suomessa erilaisia tukia, jotka ovat pääomittuneet yritykseen. Tässä suhteessa rajoituksia voidaan minun puolestani asettaa.

    Poliisin tietohallintokeskuksen Rovaniemelle sijoittamista minulla ei ole mitään vastaan, jos se toimii siellä poliisin tehtävien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Asiaa pitää kuitenkin aina harkita ensisijaisesti toiminnan kannalta eli että tehtävät tulevat hoideuiksi kuin jonkun aluepolitiikan näkövinkkelistä.
  2. Kysymyksesi on lähinnä apukoululaisen tasoa. Se on samaa tasoa kuin kysyisit, onko jokin puolue keltainen vai ruskea tai kova vai pehmeä.

    Koittaisit ensin kertoa meille ne kriteerit, joilla luet jonkin puolueen oikeistolaiseksi tahi vasemmistolaiseksi, niin sitten siihen voi yrittää vastakin.
  3. Olen kertonut näitä samoja asioita ennenkin, mutta ehkä et ole lukenut, joten pannaan uudestaan.

    Valtion virastojen sijoituspäätökset eivät ole mitään taloutta, koska nämä hallintoelimiä, ei talousyksiköitä. Sijoituspäätöksiä ohjaavat haliintoyksiköiden toiminnalliset edellytykset ja aluepolitiikka. Keskusta eroaa muista puolueista siinä, että se haluaa aluepoliittisista syistä hajasijoittaa hallintoa mahdollisimman paljon välittämättä näiden yksiköiden toiminnallisista edellytyksistä ja muista asiaan vaikuttavista tekijöistä kuten henkilökunnan mielipiteistä. Tämä linjaus kävi hyvin selville kuntaministeri Mannisen ratkaisuissa. Vasta kun muut puolueet ja henkilökunnan ammattiliitot älähtivät riittävän kovaa ja korkealta, Keskustan Manninenkin pani alulle selvityksiä siitä, onko näillä siirrettävillä yksilöillä ylipäätään normaaleja toimintaedellytyksiä periferiassa. Lipposen hallituksen lähtökohta oli toinen. Ensin selvitetään toimintaedellytykset eli se, että viraston verkostoituminen yms. ei kärsi sijoituksesta ja että ammattitaitoisen henkilökunnan saanti on turvattu jatkossakin. Tässä toimintapolitiikassa on suuri ero Keskustan ja muiden puolueiden kesken.

    Kokoomus kyllä puolustaa suomalaisen viljelijän asemaa Euroopassa ja niin tekevät muutkin puolueemme. Muun muassa Paavo Lipponen otti henkilökohatisesti ja arvovallaan esille Romano Prodin kanssa keskusteluissa Suomen 141-tuen jatkon, jonka Keskustaministerit olivat aikoinaan töpeksineet Suomen etujen kannalta täysin käsittämättömään muotoon. Kun ministeri Korkeaoja ei saanut asiassa mitään aikaiseksi, Lipponen hallituksen ulkopuolelta vaikutti asiaan ja tuloksesta päätellen siinä myös onnistui. Maatalousministeri Korkeaojan oma vastine tähän onnistumiseen oli se, että lasketaan samantien 142-tukeakin, vaikka EU ei sellaista vaatinutkaan.

    EU:n suuri ongelma on yhteinen maatalouspolitiikka. Tässä suhteessa EU on Euvostoliitto kuten olet asian ilmaissut. Järjestlmän sisällä on oikein puolustaa Suomen maatalouden etuja. Kysymys on siitä, että koko EU:n maatalouspolitiikkaa pitäisi järkevöittää sillä tavalla kuin esim. Britannin pääministeri Tony Blair on linjannut. Arvelisin, että Kokoomuksessa ollaan kaikkein halukkaimpia EU:ssa myös tällaiseen budjettikuriin ja liberaalimpaan politiikkaan. Parasta politiikkaa tässä asiassa harjoittaa EU:ssa liberaalidemokraattinen ryhmä, johon Keskustakin jostain täysin käsittämättömästä syystä kuuluu, vaikkei se keskeisissä asioissa lainkaan tue ryhmänsä kantaa.

    EU:n maatalouspolitiikka on protektionistista suunnitelmataloutta, joka tulee kaatamaan EU:n, ellei siihen tehdä radikaaleja muutoksia. Onneksi ulkopuoliset paineet tämän politiikan muuttamiseen ovat voimakkaat. Sisäisista paineista on vastannut lähinnä Iso-Britannia ja budjettikurin osalta myös Ruotsi ja Hollanti. Suomen keskustajohtoinen hallitus tukee valitettavasti holtitonta rahankylvöä EU:ssa.
  4. Olet täysin oikeilla jäljillä tämän yhdennäköisyyden kanssa sikäli kuin se koskee taloudellista ajattelua. Kansallissosialismi halusi ohjata taloutta. Sekä vapaata markkinataloutta että sosialismia vieroksuttiin.

    Kansallissoalismi pyrki kuitenkin diktatuuriin, mihin se pääsikin. Yksilön arvoa halveksittiin. Puolue haluttiin kohottaa vanhempien rooliin ja luoda uusi turhasta alitajuisesta synnintunosta vapaa sukupolvi. Kansa meni aina yksilöiden edelle. Hitler puhuikin aina yhdestä kansasta, yhdestä puolueesta ja yhdestä johtajasta ikään kuin ykseyden merkkinä.

    Vaikka kumpaakin aatetta yhdistää määrätynlainen sisäänpäinkäänteisyys, impivaaralaisuus ja ulkoisen "uhan" jatkuva torjuntarve, aatemaailmojen erot ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin samankaltaisuudet. Keskusta on aina suhtautunut demokratiaan myönteisesti eikä puolueessa ole esiintynyt aggressiivista väkivaltaisuutta toisinajattelua kohtaan. Tässä suhteessa natsismilla ja Suomen Lapuan liikkeellä ja sen seuraajalla IKL:llä on paljon enemmän yhtäläisyyksiä.
  5. aika pitkä piikki. Entisaikojen heittäjillä ja kuulamörssäreillä meinasi lähteä käsikin aina heiton mukana ja ruootalaiselle Ricky Bruchille piti panna jäitä nivusiin. Esintyi vapaa-aikoinaan pornotuotteissakin, että paineet vähän hellittäisivät. Toivotaan, ettei tämä Tero seuraisi Mika Myllylän harmaita jalanjälkiä.
  6. Muistatko vielä, minkäläisen kannatuksen SKP sai Suomen vapaissa vaaleissa heti sotien jälkeen. Ja tiedätkö, kuinka suuri osa väestöstä nyt kannattaa SKP:ta. Se menee jo limbona vaikka minkälaisen riman alta. Keskustan paksut ökyisänntä eivät ihan vielä sieltä mahdu, mutta vartotaan aikoja parempia. Ensin Skp, sitten...seuraava sosialistipuolue.
  7. Hannes Manninen ministeriöineen ehdotti hallituskauden alussa noin 8000 työpaikan siirtoa ja laati listan virastoista ja kaupungeista, joihin ne sijoitetaan. Aikaisempi hallitus ja Ville Itälä ministerinä oli tehnyt jo hajasijoitussuunnitelman ja periaatepäätöksen, jonka Manninen kertoi alkajaisiksi kahdella.

    Tämä Mannisen hajasiojoitus lähti sijoitettavien määrästä. Siinä ei millään lailla pohdittu virastojen toimintaedellytyksiä. Teevee Nelosen 45 -minuuttia ohjelman toimitus sai suunnitelmista vihiä ja julkaisi asian. Sen jälkeen Mannista painostettiin deamrien taholta poliittisesti luopumaan älyttömästä suunitelmasta ja tutkimaan asiallisesti virastojen siirtoedellytyksiä. Tämä työ on kesken ja se on paljolti kesken sen takia, että voidaan helposti havaita, kuinka siirrot vaikeuttavat valtionhallinnon toimintaa. Keskusta menisi siirtämään välittämättä lainkaan siitä, mitä ongelmia siitä seuraisi. Myös Kokoomus on oppositiopuolueena voimakkaasti kritisoinut Keskustan siirtopolitiikkaa. Mm. viime kunnallisvaalien yhteydessä osa kokoomusehdokkaista otti tämän päävaaliteemakseen. Näin tekin Helsingissä mm. Jan Vapaavuori.

    Hajasijoittamisen takana on koko hallitus, mutta ei sen hajasijoittamisen takana, johon Keskusta oli ryhtymässä. Sellaista hajasijoittamista ei halua kukaan järkevä ja vastuullinen ihminen. Sijoitusuhan alla olevien virastojen henkilökunta vastustaa jyrkästi hajasijoittamista.

    Siirrettyihin yrityksiin en osaa vastata. Presidentti Kekkosen aikana tehtiin kuitenkin poliittisia hajasijoituspäätöksiä suurteollisuuden sijoittamisesta sinne sun tänne. Tämä on sitten myöhemmin kostautunut, kun toimintaedellytykset ovat paremmat esim. meren läheisyyteen sijoitetulla teollisuudella. Tietysti NL:n kaupan yhteyteen oli järkevää sijoittaa teollisuutta silloin myös Itä-Suomeen, mikä puolustukseksi sanottakoon.
  8. Voit huvitella itsesi kanssa vähän lisää, kun muokkaan tekstiäsi asuun, joka olisi vaikkapa vuonna 1985 NL:ssa kuulostanut tältä (paitsi ettei siellä olisi voitu tällaista kirjoittaa):

    Olen silloin tällöin poikennut lueskelemaan palstan kirjoituksia ja suuresti huvittuneena huomannut, että taas on pohdittu ja äimistelty mistä kummasta mahtaa johtua kommunistien korkea kannatus. Ja samalla on esitetty teorioita ja jopa aikatauluja mihin mennessä kommunistien kannatus loppuu kokonaan.
    Tälläkin kertaa ovat olleet asialla tämä virtuaalinen valehtelijoiden klubi, vakiojäsenensä Jäbän johdolla. Muina jäseninä ainakin Mielipidepankki ja K.K.Korhonen, joita kaikkia yhdistää paranoian kaltainen kommunistikauna.
    Tälle klubille ja muillekin voin todeta politiikkaa n. 40 vuotta aktiivisesti seuranneena ja itsekin siihen jossain määrin osallistuneena, että "puheet kuolemastani ovat ennenaikaisia ja suuresti liioiteltuja (Mark Twain)".
    Tosiaan n. 40 vuotta sitten kuulin ensimmäisen kerran puheita "auringon laskun puolueesta" jne, mutta nämä ennustajaeukot ovat järjestään joutuneet ennustuksineen häpeään. Tosiasia on, että NKP on sekä kannatukseltaan, että järjestöllisesti maan suurin puolue, eikä merkkejä tämän tilan muuttumisesta ole näköpiirissä.
    Teidän klubinne toiveet kommunistien kannatuksen romahtamisesta ovat muodostuneet teille uskomuksiksi, jopa uskonnoksi, mutta meille kommunisteille ei niillä ole mitään merkitystä.
  9. Ethän sinä, Oiva ole mitään todistanut, olet vain väittänyt. Väite ja todistus eivät ole sama asia. Jos suomalainen talonpoika pärjäisi, niin miksi ihmeessä Keskusta ei esim. EU:ssa aja ryhmänsä eli liberaalidemokraattien vaatimusta maataloustukien poistamisesta. Kerropa kerrankin, miksi Keskusta toimii täysin vastoin sitä, mitä täällä höpötöt.

    Myös pelkosi siitä, että meidän tulisi varautua tukiaisten verran korkeimpiin hintoihin, on aiheeton. Se on aiheeton ainakin kolmesta syystä. Minäpä luettelen sinulle nyt nuo syyt, jotta voimme sitten oivalliseen tapaan tarkastella niitä tarvittaessa tarkemmin yhdessä.

    Ensimmäinen syy on se, että tukien poistaminen ja markkinatalouteen siirtyminen lopettaisi ylituotannon. Kuluttajien ja veronmaksajien on täytynyt kustantaa myös tämä ylituotanto. Ja se on ollut helvetin kallista se.

    Toinen syy on se, että jatkojalostajat ja kauppa ovat voineet huoletta vetää välistä mahdollisimman paljon, kun alkutuotantokustannukset ovat niille vakioita. Ne pystyvät silloin helpommin vakiomaan myös lopputuotteen hinnan eli sen, minkä kuluttaja maksaa. Erityisesti meillä Suomessa elintarvikkeiden sääntelytalous on johtanut kaupan kartellisoitumiseen, mikä vasta viime vuosina on Lidlin horjuttamana liikahtanut. On voitu hyvin havaita, kun valtavasti kuluttajia on ennen tätä rahastettu.

    Kolmas syy on se, että tukiaisten poisto lisää kolmansien maiden kilpialukykyä. Esim. Australia, Uusi-Seelanti, Argentiina ja Brasilia monien kehitysmaiden lisäksi eivät subventoi maatalouttaan juuri lainkaan. Jo nyt näiltä alueilta tulee meille saakka kilpialukykyisiä tuotteita. On aika erikoista, että valtamerten takaa kannattaa tuoda Suomeen tuotteita, jotka voittavat suomalaisen hinnassa aivan selvästi. Tämä kertonee paljon suomalaisen tuottajan kilpailukyvystä.
  10. Ihminen on sosiaalinen eläin, otaksuisin. Emme elä yksin, vaikka saisimme kuinka paljon ruokaa. Pitää jutella, sopia tapaamisista, olla liki ja lisääntyä. Tätä on kommunikointi ja Nokiahan "connecting people".

    En tosiaankaan tiedä, kuinka paljon veronmaksajat ovat rahoittaneet Nokiaa. Ehkä sinä kerrot sen meille. Suora maataloustuki on helppo laskea, kun se näkyy suoraan budjetista. Kuluttajien tiskillä maksama ekstra on sen sijaan vaikeampi arvioida.

    Nokia myy kuitenkin tuotteitaan markkinoilla avoimeen kilpailuun antautuen ja yrityksellä on aito konkurssiriski eli yrittäjäriski. Tällainen yrittäjäriski toteutui negatiivisessa mielessä mm. Soneran kohdalla. Osakkeenomistajat menettivät roppakaupalla rahaa. Samoin teknologiakuplan puhkeaminen aiheutti joillekuille jättitappiota. Ei se rahatalous pelkkiä voittoa ole.
  11. Jos Ruotsi haluaa heikentää hallintonsa toimintaa, se on heidän ongelmansa. Suomella ei ole tällaiseen varaa. Ei meidän tule ottaa oppia Ruotsin virheistä, vaan ainoastaan menestyksistä.
  12. Vai virastoissa asiointi. Mitähän asiointi jonkin kunnan asukkailla on esim. valtion virastojen palkkojen maksatuskeskuksissa tai vankien sijoittamispäätöksiä yms. suorittavassa rikosseuraamusvirastossa. Ylipäätään valtion virastot on usein sellaisia, joissa kansalaiset aivät asioi. Sitä varten ovat kunnan virastot ja valtionhallinnon alueelliset yksiköt. Esim. tuomioistuimia on tarjolla melko läheltä jokaisella, joka janoaa oikeutta.

    Kehittyneille demokratioille on tyypillistä turvata virastojensa toiminnalliset edellytykset. Hajasijoitus usein rikkoo näitä edellytyksiä ja sen vuoksi kaikissa länsimaissa valtionhallinnon yksiköt sijaitsevat yleensä pääkaupunkissa tai jossain muussa hallintokeskuksessa. EU:n toimielimet sijaitsevat esimerkiksi suurelta osin Brysselissä eikä niitä ole järkevä hajottaa pitkin Eurooppaa. USAn hallintoyksiköt sijaitsevat Washingtonissa, Venäjän Moskovassa.
  13. Joskus tuntuu siltä, että jokaisen asian saa sanoa uudestaan selityksin "mitä se on", kun kertalukemisella ei ymmärretä.

    En suinkaan sanonut, että Itä- ja Pohjois-Suomen aluekeskuksiin pitäisi tuoda väkeä pakolla muualta. Sanoin, että tuolla alueella jo asuvan väestön olisi hyvä keskittyä enemmän.

    Väestön pakkosiirrot valtion virastojen mukana on tämän lisäksi erittäin typerää politiikkaa siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin Keskusta sitä haluaisi harjoittaa. Keskustan kuntaministeri Manninenhan löi ensin lukkoon pakkosiirtoväen määrän tutkimatta lainkaan sijoituksen toiminnallista järkevyyttä. Onneksi demareilla on sentään sen verran järkeä, etteivät ihan tutkimatta ala siirrellä virastoja sinne tänne. Ylipäätään virastojen hajasijoitus on ideana kaikkein älyttömimpiä silloin, kun niillä rikotaan näiden virastojen ja niiden yhteistyötahojen toiminnallisia rakenteita.
  14. 1.kysymys>vastaus: Poliitikot eivät tietääkseni määrää hintoja Nokian tuotteille, vaan hinnat määräytyvät markkinoilla kuten markkinataloudessa kuuluukin olla.

    2.kysymys>vastaus: Veikkaisin, että tyhmyyttään.

    3.kysymys>vastaus: Kaikkia ihmisten tuottamia tuotteita pystytään tuottamaan markkinahintaan siellä, missä on parhaat edellytykset tuotannolle. Ei vilja eroa tässä mistään muusta hyödykkeestä. Markkinahintaan tuottaminen on kyllä mahdollista estää, kun valtio tukee tuotantoa ja vääristää täten hintoja keinotekoisesti. Näin tapahtuu valitettavasti monella suunnalla, varsinkin EU:ssa. Australia, Uusi-Seelanti ja eräät Etelä-Amerikan valtiot vääristävät maataloushintoja kaikkein vähiten (5 %). Norja ja Sveitsi puolestaan vääristävät niitä kaikkein eniten (70 %).

    4.kysymys>vastaus: Ihmiset maksavat tuotteesta käyvän hinnan ja ylikin. Maksatus on hajautettu niin, että ylihintaa ei havaittaisi. Kuluttajat maksavat kaikki tukieurot. Tältä osin olla kyllä solidaarisia. Niiden, jotka eivät maksa progressiivista tuloveroa, ei tarvitse maksaa niin paljon kuin tavallisten palkansaajien. Siis työttömät, eläkeläiset, pääomatuloilla elävät pääsevät vähän vähemmälle ja muut maksavat heidänkin edestä.

    Toiseksi kuluttaja maksaa ruokakaupoissa. Tukijärjestelmä johtaa siihen, että elintarvikkeiden jatkojalostajat ja kauppiaat voivat vetää suurempia voittoja välistä kuin jos tuottahintojen osuus kokonaishinnasta olisi korkeampi. Toiseksi järjestelmä johtaa ylituotantoon ja tämänkin kuluttajat maksavat. Sokeri on tästä tyyppiesimerkki. Sitä myydään kolmansiin maihin kolmasosahinnalla siitä, mitä EU-kuluttaja maksaa.

    5.kysymys>vastaus: Tämä lienee poliittinen päätös. En tunne asiaa tarkemmin. Nokia saa tukea myös siitä, että yhteiskunta kouluttaa ihmisiä. Tämän hyödyn sitominen kotimaahan olisi kyllä järkevää.
  15. En edusta minkään puolueen mielipidettä, vain meidän mielipidepankkilaisten.

    Itse kysymykseen uskoisin vastauksen olevan, ettei yksikään puolue pyri keskittämään väestöä vain suuriin kasvukeskuksiin. Sellainen keskittämisidea olisikin vähintään yhtä järjestön kuin Keskustan pyrkimys hajauttaa väestö mahdollisimman erilleen. Kumpikin äärilaita on huono.

    Väestöä ei pitäisi poliittisin päätöksin ylipäätään siirtää mihinkään. On parempi kuin ihmiset siirtyvät esim. työtilaisuuksien perässä sinne, missä niitä markkinaehtoisesti syntyy. Keskusta on maatalousvetoisesti pyrkinyt haulikkohajautukseen ja uusin keino on virkamiesväestön pakkosiirtopolitiikka.

    Suomen talousrakenteen ja kustannussäästöjen kannalta olisi toivottavaa, että väestö keskittyisi Itä- ja Pohjois-Suomessa enemmän aluekeskuksiin. Etelän suuriin kasvukeskuksiin ei tarvitse yhtään houkutella väkeä. Työtilaisuuksien perässä tulevat osaavat sinne muutenkin. Sen kun astuvat junaan.
  16. Kertoisitko vähän tarkemmin mitä tarkoitat, niin voimme sitten oivalliseen tapaan tarkastella asiaa yhdessä eritellymmin.

    Aloitetaanko vaikka neutraalitarkkailijan mainitsemasta "riittävästä omavaraisuudesta" vai "ylituotannon" siunauksellisuudesta.
  17. Olet erittäin oikeassa siinä, etten ymmärrä. En ymmärrä vielä senkään jälkeen, kun kerrot. Ymmärrän toki tämän teknisen ratkaisun idean eli alkutuotantohintojen sääntelyn. Mutta sitä olennaista eli miksi tätä sääntelyä harjoitetaan en ymmärrä enkä varmaan tule ymmärtämäänkään.

    Mutta vastauksesi on erinomainen sikäli, että siinä kuvataan tämä suunitelmataloudellinen järjestelmä. Valtio sääntelee ja on aina säännelyt. Tämän halusin ehdottomasti juuri nähdä ja toivon muidenkin sen näkevän, koska juuri tämä perimmäinen yksinkertaisuus on ihmisiltä häivytetty. Ihmisille pitäisi täsmällisemmin kertoa, että elintarvikkeiden kokonaishinta (kuluttajahinta+tukiverot) on juuri siksi kallista, että valtio ja EU ovat säännelleet ja sääntelevät kuten NL:ssa ikään.
  18. Olen samaa mieltä siitä, että olisi järjetöntä hyvittää Nokiaa alentuvista hinnoista. Tämä rinnastus kuitenkin toi ja sen oli tarkoituskin tuoda esiin tukiaispolitiikan järjettömyys. Hälytyskellojen pitäisi soidakin, kun jotakin tukea perustellaan alennetuilla hinnoilla.
  19. Keskusta on leimallisesti aggraaripuolue, ei siitä mihinkään pääse. Tämä johtuu siitä, että Keskustan politiikan perustana on aluepolitiikka ja siinä asutuksen pitäminen mahdollisimmman hajallaan oman kannatuksen turvaamiseksi. Aluepolitiikan perustana on taasen ollut maatalouskeskeinen rakennelma. Maaseutua on rakennettu maatalouden varaan ja tässä Keskusta on ollut MTK:n poliittinen siipi.

    Mutta kirjoituksessasi on kyllä totta toinen puoli. Keskustan kannatus, vaikkakin se on selkeästi keskittynyt vain suurten kaupunkien ja Etelä-Suomen keskusten ulkopuolelle, johtuu osaltaa muiden puolueiden huonoudesta. Suomen poliittisissa oloissa on historiallista rasitetta. Puolueet vaalivat perinteitään, mutta kansa ei niihin samaistu. Ainakin minulla särähtää melkoisesti korvaan, kun demarijohtajat edelleen puheissaan puhuttelevat kannattajiaan tovereiksi. Se on tietysti vain puhetta, mutta silti kuvaavaa.

    Mielikuvat lakkodemareista ja osakekokoomuksesta ilmeisesti elävät syrjäseuduilla hyvin. Keskustan propaganda siis kyllä toimii, siitähän se on ennen muuta esimerkkinä. Kuitenkin kun katsotaan esim. Lipposen hallituskautta, se on ollut lakkojen osalta Suomen historian hiljaisinta aikaa. Koskaan ei ole tehty niin maltillisia tulosopimuksia kuin Lipposen hallitusten aikana ja tämä maltillisuus oli Lipposen suurimpia tavoitteita.

    Kokoomus on puolestaan tullut ryminällä kohden vasempaa. Varsinkin sen city-kokoomuslainen siipi on selkeän aatteellisesti liberaaleja, joilla ei ole puolustettavanaan sukunsa suurta omaisuutta ja osakesalkkua. Kokoomus on monessa suhteessa hyväksynyt hyvinvointivaltion perustaksi, josta ponnistaa. Poliitiikan ideana on se hullu mies Huittisista. Ei haluta syödä enemmän kuin on ansaittu. Tämä erottaa sen rahanjakopuolueista. Talouselämä ja sen suurituloiset eivät näytä edes tarvitsevan poliittista puolestapuhujaa, kun raha liikkuu vetreästi yli valtioiden rajojen.

    Mutta mielikuvat ovat paljolti menneestä maailmasta ja tätä Keskusta on kyennyt hyödyntämään. On tietysti valitettavaa, jos joku äänestää sen takia tosi surkeaa puoluetta, jos pari muutakin vaihtoehtoa ovat mielikuvatasolla surkeita. Tämä kertoo, että Suomen puolueoloja tulisi kehittää nopeasti nyky-yhteiskunnan oloja paremmin vastaaviksi. Tässä selkeä kaksipuoluejärjestelmä perustana selkeyttäisi tilannetta ja pakottaisi puolueet tekemään omaa politiikkaansa eikä vaan turvaamaan omia asemiaan kuten Keskusta kaiken aikaa tekee.

    On sitten ihan sama, mitkä nämä kaksi puoluetta ovat, kunhan niillä on selkeä jako myös ihmisten elämässä, visioissa ja tarpeissa. Keskusta on oman arvioni mukaan kaumpina todellisuudesta, joten sen kohtalona on kuihtuminen. Kuvainnollisesti voi sanoa, että jos demarit vähän elävät vieläkin 60-lukua, niin Keskusta elää 30-lukua. Tämän ihmiset kyllä vähin erin aistivat, kun perinneäänestäjät tippuvat kelkasta.
  20. Maatalouspainotteinen rahastusautomaatti ei tunteile eikä moralisoi. Kyse on laillistetusta mafiasta. Maatalousyrittäjien poliittinen valta Euroopassa on erittäin suuri. Ranska on tässä keulakuvana ja Etelä-Euroopan maat peesaavat pikkuisen hölmöläis-Suomen kanssa perässä. Maataloustuki ei kysele sen perään mitä kasvatat, kunhan raha virtaa oikeaan suuntaan. Kyllä nämä aina keksivät tuille oikeita nimiä ja perustelua, vuoristotuki, epäsuotuisten alueiden tuki, ympäristötuki, cap-tuki jne. nimiä löytää joka tarpeeseen. Maatalousmafia toimii myös niin, että vyön kiristysvaiheessa hölmöimmät kannattajajäsenet kuten Suomi saavat maksaa lasku kuten sokeripolitiikka osoittaa.

    Maatalouspolitiikan osalta on valitetavasti vain yksi valtio EU:ssa, joka on pyrkinyt vastustamaan tätä älyttömyyttä. Koska tuo valtio on muutenkin ollut vähän irrallaan EU:n keskiöstä, sitä ei ole paljon välitetty kuunnella. Olisi ehkä kannattanut, ainakin pienten EU-maiden, jotka Ranskan tapaiset maatalousvaltiot halauvat panna maksumiehiksi.
    21. 1268 / 1276
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt