mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25519

  1. Lasketaanpas vähän. Jos työntekijän keskipalkka on esim. 4000 euroa kuukaudessa, niin siitä palkansaajan maksama eläkemaksu on vajaa 300 euroa kuukaudessa. Vuodessa se tarkoittaa 3 600 euroa ja 35 vuodessa kertymä olisi 126 000 euroa. Jos tämä summa jaetaan sitten vaikkapa 24 eläkevuodelle, saadan "ansaitun" eläkkeen määräksi vuodessa 5 250 euroa, mikä tarkoittaisi tuolla tulotasolla. Kuukaudessa se olisi vajaa 450 euroa eli reippaasti alle takuueläkkeenkin. Siinä on se sinun oma ansaintasi riippuen tietysti siitä, kuinka suuret tulisi ovat työurallasi olleet. Kaikilla ne ovat joka tapauksessa reippaasti alle sen, minkä he ovat työurallaan joutuneet maksamaan eläkemaksuja. Valtaosa sinun eläkkeestäsi on ihan puhdasta sosiaaliturvaa, jonka onneksesi ay-liike on aikoinaan saanut aikaan.Jos bruttoeläke on esim. 2700 euroa kuukaudessa, oma ansaintasi kattaa siitä noin kuudesosan.
  2. Ei se ihan noin mene. Luottamusväli kuvaa pikemminkin koko otoksen luotettavuutta tavallisesti 95 %:n todennäköisyydellä. Jos jokin puolue saa mittauksessa esim. 1 %:n kannatuksen, se tarkoittaisi luottamusvälillä noin -1 - 3 %: n kannatusta. Ei tulos voi olla se, että jonkun puolueen kannatus olisi huonompi kuin nolla.
  3. Ilmastonmuutos ei tarkoita sitä, etteivätkö kovatkin pakkaset olisi edelleen mahdollisia pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Kysymys on keskilämpötiloista ja niiden alenemisesta. Muutokset voi nähdä esim. ikijään ja ikiroudan sulamisena. Suomessa todennäköisesti selvin merkki tulee olemaan palsasoiden katoaminen Lapista esim. Kevon kansallispuistosta. Ne ovat ikiroutaisia soita ja tuo routa siis todennäköisesti sulaa piakkoin ilmastonmuutoksen vuoksi.

    Et vieläkään ymmärrä sitä, että ilmasto ja sää ovat eri asioita. Suomen osalta on mahdollista, että ilmasto alkaa kylmenemäänkin lämpiämisen sijaan. Se taas johtuu siitä. että Atlannin lämmpeneminen ja suolatasapainon muuttuminen voivat aiheuttaa Golf-virran pysähtymisen. Silloin pääsisimme nauttimaan Siperian ilmastosta. Elinkelpoinen maa-ala vähenisi siten kahta kautta, ylikuumenemisen ja ylikylmenemisen.

    Ilmastonmuutos ei ole poliittinen asia. Kyse on tieteestä ja sen tuloksista. Siinä mielessä se on poliittinen, että jotkut voivat uskoa tieteen tuottamiin tuloksiin ja toiset taas eivät. Ne jotka uskoivat, ymmärsivät jokunen sata vuotta sitten, että maapallo on tosiaan pallon muotoinen eikä pannukakku. Pannukakkuun uskoivat ne, jotka eivät luottaneet tieteeseen.
  4. Valuuttalainoja ei kannata käyttää esimerkkinä. Se oli uusi asia yrityksille silloin eikä niiden asiantuntemus riittänyt ymmärtämään riskejä. Valuutoilla pelaamisessa on aina suuri riski. Euro nyt valuuttana vakaa toisin kuin markka silloin. Mutta nytkin jokin vastavaluutta voi olla epävakaa. Dollarinkin eurokurssi on heikentynyt muutamassa vuodessa aika rajusti. Se vastaa helpsoti 15 %:n korkoa tai voittoa riippuen siitä, kuinka päin lainaa on otettu.

    Palkat eivät ole tässä mikään erityisen olennainen asia. Olisi kannattanut katsella ja kuunnella 9.1 klo 20.30 uutiset. Siellä parikin asiantuntijaa selosti oikein hyvin sen mistä kiikastaa. Kiikastaa yrityksistä, jotka eivät ole onnistuneet kehittämään sellaisia tuottaita, jotka käyvät kaupaksi.

    Yksityinen järjestelmä olisi ilman muuta kokonaisterveydenhuollossa julkista kalliimpi. Se johtuu siitä, että yskityisellä on yksi merkittävä kustannuspaine niskassaan. Sen pitää tuottaa voittoa omistajilleen. Julkisella järjestelmällä ei ole tätä riesaa. Yksityinen voisi tulla halvemmaksi vain karsimalla palveluja. Siihenhän yksityisen paremmuus mm. perustuu. Tämä on nähty monessa järjestelmässä esim. yksityistämisen seurauksena. Kannattamattomat palvelut karsitaan pois. Yleensä se on tarkoittanut haja-asutusalueilla asuvien palveluiden kokonaisvaltaista heikentämistä. Poliittisella ohjauksella toimiva järjestelmä ei ole näin kylmä ja tunteeton, koska poliitikot ovat vastuussa äänestäjilleen, ei yritysten osakkeenomistajille. Kuten jo edellä kerroin yksityiset toimijat eivät ottaisi erikoissairaanhoidon sellaista kuluriskiä, minkä julkinen puoli voi ottaa. Jos joku sellaisen riskin ottaisi, silloin ei missään nimessä syntyisi kilpailua vaan se yksi pääsisi hinnoittelemaan erikoissairaanhoidon monopoliasemasta. Erikoissairaanhoito on erittäin kallista ja maksajien joukko pieni. Jotta se voitaisiin järjestää, valtion pitäisi pitää piikki auki yksityisen laskujen mukaan.

    Julkinen terveydenhuolto kallistuu sen vuoksi, että asiakaskunta kasvaa. Syy on ihan sama kuin hautaustoimistoilla. Asiakaskunta kasvaa kihtyvää tahtia. Seurakunnat joutuvat lyhentämään hautapaikkojen kestojen aikaa. Eikä asiakaskunnan kasvulle näy loppua ihan lähivuosina. Tämän näkee, kun katsoo väestöpyramidia.
  5. Työttömyys johtuu tällä hetkellä viennin huonosta vedosta. Vienti vetää huonosti sen vuoksi, ettemme osaa tai halua valmistaa sellaisia tuotteita, joista maailmalla on kysyntää. Vika on ensisijaisesti vanhentuneissa tuotteissa ja tuotannon kapea-alaisuudessa. Suomen viennistä liian suuri osa on heikkotuottoista bulkkia kuten sellua. Vihreä siirtymä voisi tarjota reitin uudistua, mutta hallituksella ei ole halua kannustaa tähän suuntaan. Esim. Ruotsissa tuotanto on laaja-alaisempaa ja investointihalukkuudelle ei ole asetettu sellaisia esteitä kuin Suomessa (haitalliset yritystuet ja listaamattomien yritysten suosiminen).

    Kun saisimme vientiin vetoa, se heijastuisi nopeasti myös positiivisesti kotimarkkinakysyntään. Yksi suuri tulppa on asuntokaupan pysähtyneisyys. Varainsiirtoveron väliaikainen poistaminen saattaisi olla keino saada ostamaan asuntoja, mikä sitten heijastuisi uusien asuntojen rakentamiseen ja rakennustyöläisten kysynnän kasvuun. Hallitus on puheillaan lamauttanut kansan aika liikkumattomaksi. Rahat pannaan sukavarteen ja sukanvarsista talous ei kasva.
  6. Timothy Snyder kirjoitus on täyttä asiaa. Noinhan asia on kuten hän sitä kuvailee. Lisäksi voi todeta, että Trump horjuttaa USAn vaikutusvaltaa muutoinkin etäännyttämältä itseään sen parhaimmasta liittolaisesta eli EUsta.

    Trumpilla on tämä vuosi aikaa tehdä hölmyksiään suhteellisen vapaasti. Hän ymmärtää sen ja pannut siksi tuulemaan hetikautensa alusta asti. Välivaalien todennäköinen tappio ei rauhoita Trumpia, mutta silloin hän joutuu keskittymään oman maansa opposition teilaamiseen varsinkin, kun Trumpia uhkaavat virkasyytteet.

    Välivaalit pidetään marraskuussa. Se voi olla Trumpin kannalta huono ajankohta. Parempi aika olisi kuukaisia aiemmin. Syy on se, että USAn taloutta on alettu taas pönkittää erittäin suurimääräisellä 40 miljardin dollarin kuukausittaisella rahan printtaamisella. Uusi raha lämmittää aikansa, mutta inflatoituu vähän kerrassaan. Pankit voivat joutua vaikeuksiin ja finanssikriisin mahdollisuus kasvaa. Talous ylikuumenee kysyntäbuumiin, mutta samalla pörssiyritysten uskottavuus heikkenee, kun kysyntä nostaa osakekursseja. Seurauksena voi olla suuri pörssiromahdus juuri loppuvuodesta. Printattu rahahan hakeutuu paljolti pörssiin ja jos kurssit romahtavat, sijoittajien maksukyky horjuu ja sitä kautta pankit eivät saakaan takaisin omiaan eli luottotappiot kasvavat.
  7. Eläkekassasta vippaaminen ei ole lainanottoa vaan rahan siirtämisestä pussista toiseen. Se voi johtaa siihen, että takaisinsiirto siihen eläkepussiin voi tulla myöhemmin paljon kalliimmaksi, jos sitä varten joudutaan todella ottamaan lainaa. Tämä oli hallituksen osalta puhdasta kikkailu, ettei näyttäisi, kuinka paljon hallitus ottaa todellisuudessa velkaa.

    Suomen tapainen pieni maa joutuu ottamaan lainaa sieltä, mistä saa. Kotimaan pankkien ja luottolaitosten vakavaraisuus ei antaisi myöten massiiviselle lainaamiselle. Valtio voi olla luotettava velallinen, mutta marginaali muihin lainoihin pienenee ja pankkien riski kasvaa. Ei Suomella ole varaa mihinkään pankkikriisiin. Eikö 1990-luvun alun pankkikriisi sinulle mitään opettanut? Sinulla se kokonaisuus näyttää olevan totaalisesti hakusessa.

    USAssa keskuspankki puskee taas miljarditolkulla rahaa markkinoille. Vauhti on perästi 40 miljardia dollaria kuukaudessa. Sitä voi verrata setelien leikkaukseen Suomessa joskus sotien jälkeisenä aikana. USAn ei tarvitse lainata tätä rahaa mistään eikä maksaa siitä korkoa. Rahaa yksinkertaisesti painetaan lisää 40 miljardia dollaria kuukausittain. Trumphan tätä elvytystä koko ajan vaatii, muuten hän panee mullin mallin kuten kaikessa muussakin. Veikkaukseni on jo ehkä vuoden sisään sitten rytiseekin kunnolla sitä menoa. Pankki- ja finanssikriisi on hyvinkin mahdollinen. Näin mittavaan holtittomuuten on mahdollista vain Yhdysvalloille, mutta se antaa suhteutusta siihen missä mennään. Jos rytisee, laineet yltävät kyllä miellekin kuten kävi vuonna 2009. Suomen keino selvityä olisi pyrkiä ainakin kaikesta heikosti kannattavasta yritystoiminnasta kohti hyvin kannattavaa. Suomessa on vaan painetta esim. aluepolitiikkaan, mikä tarkoittaa voittopuolisesti tukea nimenomaan kaikelle huonosti kannattavalle.

    Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon vertaaminen on vaikeaa niin kauan, kun yksityinen tarkoittaa vain rusinoiden noukkimista pullasta. Yksityisellä puolella ei ole mitään intressiä erityissairaanhoitoon, joka tarkoittaa niitä todella suuria kustannuksia ja epävarmaa tulovirtaa. Avoleikkaukset maksavat useampia kymppitonneja per potilas, kun kaikki kustannukset lasketaan yhteen. Ja siinä ei edes ole mukana sairaalan rakentamiskuluja. Yrityksillä ei ole varaa ottaa liian suuria riskejä, joita sairaaloiden rakentaminen tarkoittaisi. Nykytilanne on se, että yksityinen tekee yksinkertaiset tutkimukset ja operaatiot ja ohjaa sitten kalliit ja vaikeat operaatiot julkiselle puolelle.
  8. Mitä sitten tulee tuohon sijoittamiseen, voitot eivät välttämättä valu minnekään ulkomaille. Itse harrastan sijoittamista ja olen sijoittanut kaiken ylimenevän varallisuuteni etupäässä amerikkalaisiin teknologiaosakkeisiin. Kun myyn sitten osakkeita voitolla, myyjä on luultavasti joku amerikkalainen eli tuon tavallaan rahaa Suomeen voittoni osalta. Sen jälkeen Suomen verottaja ottaa siitä omansa, joka osuus vaihtelee 30 - 34 %:n välillä. Teen siis työtä meidän suomalaisten eteen, jos onnistun saamaan sijoitusvoittoja. Jos tulee tappiota, vain minä häviän, ei verottaja. Tähän asti olen onnistunut oikeinkin hyvin, jolloin sekä minä että kotimaan verottaja ovat tehneet tiliä. Sanottakoon, että olen ollut jo jonkun aikaa eläkkeellä, joten aikaa sijoitusharrastukseen on. Melkeinpä niin, että aikarytmini noudattelee enemmän USAn aikaa kuin Suomen aikaa eli vähintään pörssin aukioloajan pysyn hereillä. Klo on silloin Suomessa 23.00, kun aikaisintaan pääsen nukkumaan.

    Oma sijoitusomaisuuteni ei valu ulkomaille. Sain ulkomailla reissaamisesta tarpeekseni työuralla. Tallinnassa ja pohjoismaissa tulee kyllä edelleen piipahdettua. Sijoitan yleensä voittoni uudestaan. Jos tulee auton hankinta tai jokin muu välttämätön hankinta eteen, teen sen kyllä voittorahoilla. Muutoin perilliset luultavimmin tulevat hyötymään ratkaisuistani eniten. Ja hyötyvät jo nyt. Eläketuloni ovat suht suuret eli kuulun siihen desiiliin, joka saa eniten. Silti vuosieläke on pienempi kuin sijoitustulot keskimäärin.

    Sijoittamista ei minusta kannata demonisoida. Esimerkkini kertoo minusta sen, että se win-win suhde kaikille. Teen työtä verottajankin hyväksi. Se on todellakin työtä (vaikka itse uskottelen itselleni sen oleva vain harrastus), koska perehdyn mahdollisimman tarkoin sijoittamiseen ja sijoituskohteisiini. Onneksi amerikkalaisista medioista yms. tietoa on saatavissa yllin kyllin toisin kuin esim. suomalaisista ja eurooppalaisista osakkeista. Tällä haavaa minulla on pääpaino kolmessa yrityksessä, Nvidiassa, Palantirissa ja Micronissa. Varaudun niiden osalta noin 25 - 35 %n voittoon vuonna 2026. Muistipiirejä lähes monopoliasemassa valmistava Micron rykäisikin jo alkuvuodesta.
  9. Mitään robottiveroa ei tarvita eikä sellaisella tulekaan torjua tuotannon tehostamista. Jos robotti tekee työt tehokkaammin kuin ihminen, on ihan ok. korvata ihminen robotilla. Verotusta ei tule kohdentaa robotiikkaan vaan päin vastoin suosia sitä eli tuotannon tehostamista. Verotus pitää kohdentaa yrityksen tulokseen riippumatta siitä, millä tavoin se tuottaa tuotteensa ja palvelunsa.

    Robotiikka vapauttaa ihmisen pakkotyön ikeestä. Ihmisistä voi sen sijaan tulla yhä enemmän itsenäisiä yrittäjiä kuten luovan ja taiteellisen työn tekijöitä, toimittajia (miksei myös tyhjäntoimittajia) ja mitä vaan vaan mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan tai halutessaan ilman mitään vastiketta. Toisin sanoen verotus pitää järjestää uusiksi. Työn vähentyminen voi johtaa esim. mahdollisuuteen lanseerata kansalaispalkka. Yritysten tulothan voivat kasvaa todella suureksi, jos palkkatulot häviävät menoista. Robotin kustannus on ehkä murto-osa ihmisen työvoimakustannuksesta.

    Lainsäätäjällä on valta muuttaa verotusta mielensä mukaan. Trump on tästä hyvä esimerkki. Hän pani Nvidian ja AMD:n Kiinan viennille yksipuolisesti 25 %:n veron. Lupa vientiin maksaa siis näille neljänneksen niiden vientitulosta. Niin yksinkertaista se on. Tietysti verotus tulee kohtaamaan uusia haasteita, kun muutokset ovat radikaaleja, mutta sitä varten valtiot palkkaavat fiksuja ihmisiä, jotka osaavat miettiä, miten se hoidetaan.
  10. Ei näytä laskeneen, vaikka lähtöpisteeksi otettaisiin vuosi 1930. En tietenkään ole ilmastoalan asiantuntija enkä sen vuoksi katso itseäni kykenväksi väittelemään asiasta. Joudun punnitsemaan asiassa luotanko tässä sinun, anonyymin kirjoittajan esittämään tietoon vai nimeltä tunnettujen lukuisten professoritasoisten asiantuntijoiden tietoon. Kallistun ihan todennäköisyyksien perusteella jälkimmäisen puoleen, koska suhde lienee 1:100 - 1:1000, kun mittarina käytetään asintuntijoiden näkemysten jakuatumista.

    Tässä nyt vaan yksi asiaan liittyävä juttu ja siinä yhden tieteellisen asiantuntijan näkemys:

    https://yle.fi/a/74-20135259

    On hieno asia, että älyät sentään vastustaa sademetsien hakkuita. Silloin varmaan ymmärrät myös sen, että suomalainen metsäteollisuuskin osallistuu niihin hakkuisiin. Lihan tuotanto ja sademetsien hakkuu ovat kuitenkin eri asioita. Voimme vastustaa sellaista lihantuotantoa, joka perustuu metsien hakkuuseen. Siinä olet oikeassa. Mutta sitä ei kyetä estämään sillä, että Suomessa subventoidaan kotimaista lihantuotantoa. Vapaassa markkinataloudessa elinkeinotoiminta on nimenomaan sitä vapaata. Koko paino on tässä sanalla "vapaa". Metsiä pitää suojella lihantuotannosta riippumatta. Jos Brasilian lihantuotanto perustuu metsien hakkuuseen, sitä on syytä rajoittaa sillä perusteella. Mutta ei vastuuta rajoittamisesta pidä ulottaa kuluttajan tehtäväksi, vaan se on valtioiden vastuulla oleva asia ihan samaan tapaan kuin aikoinaan Etelä-Afrikan tuotannon boikotointi rasismin vuoksi.
  11. Väärä analyysi. Nyt ongelmana ei ole kilpailukyky. Se on kunnossa ainakin palkkatason osalta. Metsäteollisuudessa kiky voisi olla osapelastus, mutta se ei koske palkkoja vaan raaka-aineen eli puun hintaa. Metsänomistajat karkottavat Suomen metsäteollisuutta ulkomaille, missä puun hinta on paljon alhaisempi kuin Suomessa. Jos tarkoitat kikyllä tätä raaka-aineen ylihinnoittelua, olet oikeassa.

    Perusongelma on kuitenkin heikoissa tuotteissa. Huonot ja tarpeettomat tuotteet eivät käy kaupaksi. Osa tuotteista voi tietysti olla laadullisesti erinomaisia, mutta jos niille ei ole kysyntää, ei edes laadulla voi kilpailla. Hyvä esimerkki on paperi, jonka kysyntä on digitalisaation myötä jatkuvasti vähentynyt. Korjausliike ei tässä ole kiky, vaan se, että tuotanto seuraa kysyntää. Tuotetaan sitä, mitä markkinoilla halutaan. Se olisi sopiva lääke nykytilanteeseen. Valitettvasti meillä hallitus tukee vanhakantaista ja huonokatteista tuotantoa ja yritystoimintaa, kun järkevää olisi laittaa paukkuja hyväkatteiseen korkeaa teknologiaa hyödyntävää tuotantoa. Viime päivien Hesarissa oli juttu puolustuksellisia drooneja tekevästä uudesta suomalaisyrityksestä, joka hyödyntää ai-teknologiaa. Tälle yritykselle voi ennustaa hyvää tulevaisuutta ja tällaisia tarvittaisiin kasapäin. Suomessa erityisesti persut vastustavat kaikkea uudistusmista varsinkin, jos siinä esiintyy sana "vihreä". Suomessa on investointien estojärjestelmiä kuten haitalliset yritystuet ja listaamattomien yritysten osinkojen veronhuojennusjärjestelmä. Näistä pitäisi päästä ensivaiheessa eroon, mikä toisi samalla myös useiden miljardien säästöt valtiontalouteen. Iskettäisiin kaksi kärpästä samalla iskulla. Ruotsissa ja muissa maissa toimitaan paljon viisaammin eikä ole ihme, että niillä menee Suomea paremmin. Täällä elinkeinopolitiikka on äärimmäisen konservatiivista eli typerää.
  12. Paitsi ettei se ole mikään poikkeus vaan pääsääntö. Menestyvä talousmalli on historiallisen tiedon eli faktojen perusteella pohjannut siihen, että otetaan velkaa taloudellisten investointien tekemiseen, joiden avulla tuotot ylittävät korkojen määrän. Lyhennysten määrää niiden ei välttämättä tarvitse ylittää, riittää, kun ne kattavat sen. Yleensä ne tietysti ylittävät sen jopa moninkertaisesti. Jos yritykset ja valtiot toimivat ilman lainamahdollisuuksia, ne voivat yleensä todeta, että sekin juna meni jo, kun kilpailijat älyävät rahoittaa ideansa ajoissa ennen muita tai ainakin samassa tahdissa muiden kanssa.

    Taloudessa on suuri merkitys sillä, että pääsee muiden edelle. Esim. teknologiateollisuudessa ja lääketeollisuudessa se on mahdollista vain ottamalla lainaa tutkimus- ja kehitystyötä varten. Sen jälkeen on mahdollista patentoida uusi keksintö, mikä luo yritykselle ns. vallihaudan muita vastaan. Sillä on monta vuotta aikaa toimia alallaan lähes monopoliasemassa. Nykyisin maailmalla esim. Nvidia on siruteknologiassaaan muita edellä ja se hallitsee markkinoista 80 - 90 %, muistiteknologiassa Micron on vastaavassa asemassa, ohjlemistopuolella puolestaan Palantir on selvästi muita edellä. Arvaa vaan, olenko sijoittanut pääosin tähän kolmikkoon. Suomessa Revenio saavutti vallihautaposition silmänpanemittareiden bisneksessä. Lääketeollisuudessa painonpudostuslääkkeet ovat nyt hittituote, mikä on nostanut Eli Lillyn ja tanskalaisen Novo Nordiskin alan johtaviksi yhtiöiksi. Näin syntyy suuria menestyksiä, ensin velkarahalla alkuun ja sitten lopulta syntyy positiivinen ongelma siitä, että mihin kaikki voittovarat oikein laittaisi.
  13. Maailmanjärjestys on sikäli muuttumassa, että ollaan siirtymässä vauhdilla sääntö- ja sopimuspohjaisuudesta suurvaltapoliittiseen voima- ja määräysvaltaan. Tilanne alkaa muistuttamaan 1930-lukua, jolloin Saksa aloitti tämän saman kehityksen kuin nyt. Se ei piitannut muiden maiden oikeuksista vaan alkoi ilman mitään rajoitteita valloittamaan naapurivaltioitaan luottamalla sotilaalliseen voimaansa. Pian samassa juonessa olivat mukana Italia ja Japani, jotka pyrkivät myös laajentaamaan valtaansa niin paljon kuin mahdollisista. Italiasta ei siihen erityisemmin ollut, mutta Saksa ja Japani näyttivät olevan kahdestaan koko maailman. USA ei voinut Monroen opin mukaisesti pistää päätään enää pensaaseen sen jälkeen, kun Japani hyökkäsi sen kimppuun. Länsiliittoutuneet alkoivat puolustaa demokratiaa eivätkä hyväksyneet voiman käyttöä valtion alueen laajentamisena. Länsilittoutuneet asettuivat siis silloin joukolla puolustamaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, mikä sitten pääsikin vallitsevaksi toimintatavaksi sen seurauksena, että länsiliittoutuneet voittivat sodan. NL oli voittajien joukoissa, mutta osoitti jo sodassa ja sen jälkeen, ettei sitä erityisemmin kiinnostanut sääntöperusteisuus.

    Kansainvälistä oikeutta kuitenkin kunnioitettiin melko hyvin toisen maailmansodan jälkeen. Toinen johtava periaate oli ns. kauhun tasapaino, mikä pidätteli suurvaltaleirejä hyökkäämästä toistensa kimppuun. Sodan seurauksena syntyi myös transatlanttinen liittouma eli USAn ja läntisen Euroopan sotilasliitto. Yhdysvallat ja NL/Venäjä rikkoivat useinkin kansainvälistä oikeutta hyökkäämällä muihin maihin, mutta tilanne pysyi jotenkuten hallinnassa. Nyt kun USAn politiikka on irrottamassa maan kokonaan sekä sääntöpohjaisuudesta että ilmeisesti myös transatlanttilaisuudesta, ollaan menossa kohden 1930-luvun tilanne eli suurvaltaojen täyttä voimapolitikkaa. Se tarkoittaa pienemmille maille yleensä yhtä varmaa asiaa eli paikkaa sotatantereena. Suurvallat iskevät mieluusti toisiaan vastaan kolmansien maiden maaperällä varjellen omaa maataan. Suomikin jää mukavasti tällaiseen rakoon kuten toisessakin maailmansodassa.

    Viime kerralla hyviksen rooli jäi länsiliittoutuneille. Niin se näyttää nytkin jäävän mutta kaiketi ilman Yhdysvaltoja, ellei sitten suunta muutu Trumpin jälkeen. Se voisi mahdollisesti vielä palauttaa tilanteen ennalleen. Jos transatlantinen liitto murtuu, mikä tuntuu olevan Trumpin tavoite, se tarkoittaa Euroopassa sotatalouteen siirtymistä. EUn on silloin pakko alkaa varustautua sen estämiseksi, ettei siitä tule sotilaallisten suurvaltojen taistelutanner. Trumpin suurvaltapolitiikan muutos on ilosanoma sekä Venäjälle että Kiinalle. Ne voivat nyt huoletta perustella omaa valloitus- ja väkivaltapolitiikkaansa Trumpin USAn mallilla.

    Itse olen sitä mieltä, että tämä toisen ja tulevan tai jo alkaneen kolmannen maailmansodan välinen aika on ollut varsinkin länsimaille kulta-aikaa. Kaiketi siihen on ainakin USAssa kyllästytty ja Trump on vaihtamassa leiriä. Joku taloustieteen Nobelin saanut amerikkalainen sanoi tässä joku aika sitten, että maailma kaatuu joko tekoälyn älykkyyteen tai Trumpin tyhmyyteen ja veikkasi jälkimmäistä.

    Yhdys
  14. Et kykene erottamaan säätä ja ilmastoa toisistaan. Ilmastonmuutos tarkoittaa sitä, että maapallon keskilämpötila on nousussa trendinomaisesti. Sen seurauksena esim. jäätiköt sulavat, korallit tuhoutuvat, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät jne.

    Säätila voi vuoden aikan vaihdella hyvinkin paljon. Ilmastonmuutos ei tarkoita siis sitä, etteikö voisi olla edelleen lumisia talvia ja pakkasia. Ne ovat vähentymään päin, sitä se tarkoittaa. Lumettomat talvet lisääntyvät ja meillä varsinkin eteläisessä Suomessa. Lumiset talvet voivat sen sijaan jopa lisääntyä pohjoisemmassa, kun sää lauhtuu. Kovilla pakkasillahan ei korkeapainen aikana juuri lunta sada.

    Suomessakin koko vuoden keskilämötilat ovat nousseet ja useina vuosina on päästy mittaushistoriassa korkeampiin lukuihin. Nämä kertovat ilmaston muutoksesta, ei se mitä nyt koet parin viikon aikana säätilassa.

    Ilmasto on muuttunut faktatietojen perusteella varmasti. Tässä en nyt puutu siihen, minkä vuoksi se on milloinkin muuttunut. Vuosituhansien ajan muutokset ovat olleet ihmisen toiminnasta riippumattomia, koska ihmisillä ei ole ollut keinoja muuttaa ilmastoa kovinkaan merkittävästi. Lähinnä se keino on ollut metsien tuhoaminen, mutta ei se maapallon mitassa ole ollut suurta. Lähinnä esim. Islanti on esimerkki maasta, missä ihminen on onnistunut tuhoamaan metsät kokonaan. Teollistumisen aikana ihmisen tuhovoima on kasvanut. Teollistuminen alkoi 1800-luvulla ja voimistui sitten 1900-luvulla. Fossiilisten polttoaineiden päästöt on ilmastoon vaikuttanut muutosvoima. Sen rinnalla ilmastoon voivat vaikuttaa tietysti myös luonnollisest ihmisestä riippumattomat syyt. Tällaisia voisivat olla tulivuoritoiminnan aktiivisuuden kasvu ja muutokset auringon aktiivisuudessa. Näissä kohdin ei taida olla havaittu poikkeavia ja suurivaikutteisia muutoksia muutamaan sataan vuoteen. Kymmenien tuhansien vuosien perpektiivillä voimme olla aina välillä menossa kohden kylmenemisiä eli jääkausia tai lämpökausia. Ne eivät vaan näy muutamassa sadassa vuodessa suurina muutoksina. Nyt muutokset ovat niin suuria, että niitä on vaikea selittää luonnollisina ihmisestä riippumattomina muutoksina.
  15. Ei se ole mitään kuvitelmaa. Finanssikriisin 2009 jälkeen sekä FED USAssa ja EKP rahaliiton alueella ovat harjoittaneet nimenomaan sitä politiikkaa, jota sinä kammoat. Seurauksena oli talouden aika lailla hyvä ja eräillä sektoreilla valtava talouskasvu. USAssa presidentti Trump on erityisen paljon suosinut tätä velkavetoista talousmallia. Hän on haukkunut lyttyy maan keskuspankin johtajan, joka inflaation valauttamisen nimissä pidättelee velkaantumista nyt, kun talous on edelleen jonkun verran ylikuumentunut. Ei mennyt housuun pissiminen hukkaan, vaan se piti taloudet pois laman tieltä.

    Ei ne menot vaan ne tulot. Et ymmärrä laisinkaan talouden toimintaa. Kaikki yritystoiminta tähtää tulojen saamiseen. Sitä varten yritykset ovat valmiita ottamaan velkaa ihan samoin kuin valtiotkin. Valtiot ovat luoneet velkarahalla sitä infraa, jonka turvin yritykset kasvavat. Jos velka tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin mikä on rahan hinta, niin mikä kumma tässä on se ongelma. Onko laskutaitosi niin onneton, ettet kykene tällaista laskemaan.

    Vasemmiston voi huoletta päästää ainakin Suomessa vastaamaan taloudesta. Historiallinen tilastodata osoittaa, että BKT on kasvanut parhaiten demarihallitusten kuin oikeistohallitusten aikana. Silloin hyvinvointi kasvaa. EU-aikana pahaaseen vetoon pääsivät Lipposen kaksi hallitusta ja Vanhasen ensimmäinen, missä demarit olivat myös mukana. Tuossa hallituksessa saavutettiin Suomen viimeinen ylijäämäinen budjetti ja valtionvarainministerinä oli silloin Eero Heinäluoma (SDP). Sinä kirjoitat aina omia luulottelujasi, jotka eivät vastaa todellista tietoa, jota on yllin kyllin saatavissa. Koittaisit edes joskus perustella väitteitäsi faktuaalisella tiedolla, jotta höpinöidesi uskottavuus edes pikkasen paranisi. Sinun esittämilläsi väittellä maamme olisi täydellisessä suossa alta aikayksikön. Eivät edes persut esitä noin paljon hölmöyksiä, vaikka siltä suunnalta sitä paljon tuleekin.
  16. Et tunnu ymmärtävän yrittämisestä ja sen rahoittamisesta tuon taivaallista. Yritystoiminta uudistuu uusien yrittäjien voimin. Historia osoittaa, että kehityksen kehittyessä, uudet innovaatiot nousevat uusilta potentiaalisilta yrittäjiltä, ei suinkaan vanhan kertyneen pääoman haltijoilta. Erinomainen esimerkki tästä on teknologiateollisuus. Jopa ihan suurimmat yritykset ovat kasvaneet autotalliyrittämisestä kymmeninen ja satojen miljardien yrityksiksi. Näitä ovat esim. Bill Gates perustama Microsoft ja Mark Zuckenbergin perustama Meta (ent. Facebook). Suomalaisista esimerkkinä voi mainita peliyhtiöt Rovion, joka syntyi kolmen opiskelijan osallistumisesta mobiilipelikilpailuun, ja Supercellin, jonka perusti kuusi kaverusta pieneen toimitilaan Espoossa. Tällaisilla yrittäjillä ei ole yleensä suurta alkupääomaa toiminnan aloittamiseen. He lainaavat rahat markkinoilta eli yleensä pankeilta ja luottolaitoksilta sekä pääomasijoittajilta. Vuotuinen Slush-tapahtuma on nimenomaan esittelytilaisuus pääomasijoittajille ja luotottajille. Ilman tätä luototusta valtaosa uusista ja kaikkein kannattavimmista yrityksistä olisi jäänyt perustamatta. Myöhemmässä vaiheessa nämä yritykset voivat sitten tehdä uusia investointeja kassavirraallaan, jos ovat kannattavia. Huippuna on Nvidian tapainen yritys, joka ei tiedä, mihin kassavistansa panisi. Kilpailunrajoitussyistä se ei voi ostaa loputtomiin kilpailijoitaan pois eikä kasvava yritys halua jakaa kassaansa pois myöskään osinkoina. Se sijoittaa sen vuoksi rahojaan sellaisiin yrityksiin, jotka tulevat sen yhteistyökumppaneiksi. Näistä voi mainita Intelin ja Suomessa Nokian.

    Julkinen talous elää tulojensa, ei menojensa mukaan. Jokainen voi säästää itsensä olemattomiin, jos haluaa, mutta sen tien päässä on vain totaalinen konkurssi. Jokainen yritys ja jokainen valtio tähyää kasvuun eli tulojen kasvattamiseen. Silloin kun painopiste on menojen vähentämisessä, se alkaa olla lopun alkua. Menoja voi vähentää välikaikaisesti, jos se ei haittaa talouskasvua. Jos haittaa, säästäminen on järjetöntä. Jos tulot vähenevät enemmän ja nopeammin kuin menot, jokain vähänkin järjissään oleva ymmärtää lopputuloksen. Tulojen kasvun pitää aina ylittää menojen vähentämisen. Muuten homma kusee nilkoille.

    Hyvinvoinnin perustaa eli pääomia ei ole syytä yliverottaa. Siinä olet oikeassa. Sen vuoksi kannattaisikin esim. luopua listaamattomien yritysten osinkojen veronhuojennusjärjestelmästä, joka toimii jarruna sille, että pääomia käytettäisiin kasvuun. Ruotsissa tällaista hullutusta ei suosita ja sen seurauksena kannattavia yrityksiä listautuu pörssiin ja ne panevat kaiken liikenevän rahan kasvuun ja toimintansa kehittämiseen. Näistä tulee niitä rahantekokoneita, jotka ovat kasvuhakuisia. Omistajat saavat omansa niistä osakkeen arvon nousuna. Näin on käynyt niissä maailmanvalloittajissa, jotka olivat aluksi nyrkkipajoja, mutta halusivat kasvaa eivätkä tuhlanneet rahojaan omistajien lyhytaikaisen ahneuden tyydyttämiseksi.
  17. Avauksessa taidetaan nyt kyllä vääristellä asiaa. Kekkonen teki opintoihinsa liittyvän matkan Saksaan 1930-luvun alussa ja pääsi siinä näkemään oikestolaisen fasismin kylvöä ja natsismin kasvua. Suomen oikeisto oli saanut vaikutteita äärioikeistolaisuudesta. Kekkonen näki tällaisen oikeistolaisuuden vaarallisena. Se ei tarkoittanut mitään vasemmistoon suuntautumista vaan keskustalaisuuden vahvistamista. Ei Väyrynenkään mihinkään vasemmistoon ollut kalleellaan. Päinvastoin hän inhosi ainakin demareita yli kaiken. Komujen kanssa hän toki on aina tullut toimeen.

    MPP
  18. Päinvastoin kuin väität USAn toiminta edistää nyt Venäjän ja Kiinan haluamaa moninapaisuutta. Trumpin politiikkaa on isolaatiopolitiikkaa, mutta oma takapiha täytyy pitää kontrollissa. Se luo tilaa juuri sille, että myös Venäjälle ja Kiinalle suodaan vastaava oikeus. Trumpin USAn politiikkaa on hyvin selvää isolaatiopolitiikkaa, jollaista USA on joskun aiemminkin harrastanut eli ainakin ennen toista maailmansotaa. Kyse on Monroen opin nimellä tunnetusta politiikasta, joka syntyi jo varhain 1800-luvulla.

    Monroen oppi tarkoitti sitä, etteivät suurvallat sekaannu toistensa asioihin vaan pitävät etäisyyttä toisiinsa. USA eristäytyy nyt ja pyrkii vahvistamaan itseään lähialeuita koskevalla imperialismilla. Siihen kuuluu Amerikan mantere ja Grönlanti. Trumpin näkökulmasta Venäjä ja Kiina ovat kaksi muuta napaa. Sen vuoksi Trump on haluton puuttumaan siihen, että putler myös huolehtii omasta etupiiristään. Raja kulkee siinä, ettei Venäjä riko USAn etupiiriä, joka muodostuu siis Amerikasta, Grönlannista ja USAn erityissuojeluksessa olevasta Israelista. EU on Trumpin, putlerin ja XIn mielestä taantuva, liberalismin, demokratian ja ihmisoikeuksien harhoissa päämäärättömästi hapuileva sekasortoinen kokonaisuus. Trumpin silmin nähtynä itäinen Eurooppa ei ole USAn kannalta mitenkään kiinnostava alue, joten se voi luontevasti olla osa Venäjän etupiiriä. Trump haluaa rauhan vain sen vuoksi, että bisnes Venäjän suuntaan toimisi paremmin.

    Tämä Trumpin ulkopolitiikan ydin eli Monroe-opin uusrenesanssi on edelleen heikosti ymmärretty taustana ja selityksenä Trumpin toiminnalle.
  19. Kyllä Trump on edelleen putlerin paras ystävä. Venezuela on USAn näkökulmasta katsottuna sen etupiirissä. Venezuelassa on maailman suurimmat öljyvarat. Siinä on jo houkutusta kerrakseen. Trumpin hallinto syyttää Venezuelaa huumeiden tuonnista USAhan. Just joo, Meksikosta ja Kolumbiasta tuodaan myös niitä huumeita ja parista muustakin Amerikan mantereen valtiosta kuten Ecuadorista. Näissä valtioissa ei ole ainakaan merkittäviä ölyvaroja. Trump mainitsi tieodtustilaisuudessaan HS:n mukaan 20 kertaa, huumeet 7 kertaa ja demokratia 0 kertaa.

    Trump hamuaa muitakin kokonaisia maita itselleen. Seuraavana listalla lienee Grönlanti, joka on Tanskan itsehallintoalue. Onkohan Grönlantikin siis putlerin maa? Ja toinen suuri maa-alue, jonka Trump haluaa liittää USAhan on Kanada. Onko sekin putlerin maa?

    Trump ei piittaa siitä, mitä maita putler vastavuoroisesti liittää Euroopassa Venäjään. Trump ei pidä Euroopan maita etupiiriinsä kuuluvina lähialueina. Trump on jopa sanonut, että hän kehottaa putleria hyökkäämään niihin eurooppalaisiin Nato-maihin, jotka eivät maksa Trumpin mielestä riittävästi omasta puolustuksestaan. Valitettavasti Trump on edelleen putlerin paras ystävä lännessä. USAn edellinen presidentti ja hänen hallintonsa eivät sitä olleet. He olivat Euroopan läntisten maiden ja EU:n ystäviä siihen aikaan. Trump muutti tämän politiikan.
  20. Saa hänet minun puolestani vankilaan laittaan, mutta se on Venezuelan viranomaisten asia, kun Venezuela on itsenäinen valtio kuten esim. Suomi on. Tämä ei ole USAn asia puuttua itsenäisen valtion toimintaan väkivaltaisella hyökkäyksellä. USA teki väärin, koska se ei noudattanut kansainvälistä oikeutta. Trump toimii tässä samalla tavoin kuin hänen sydänystävänsä putler. Venezuela ei ole hyökännyt naapurimaidensa kimppuun. Venäjä ja USA sen sijaan hyökkäävät tämän tästä ja yleensä ilman mitään oikeutusta. Sen paremmin Iran kuin Venäjäkään ei ole kommunistisia valtiota. Venäjä on fasistinen diktatuuri ja Iran islamistinen diktatuuri. Demokratiat sijaitsevat tätä nykyä lähinnä EUn alueella, joissakin osissa Aasia sekä Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Amerikan mantereen demokraattisin valtio on Kanada, joka lienee selvästi siinä suhteessa päätä ylempänä muita Amerikan valtioita. Sen Trump on halunnut liittää myös USAn ja kaiketi viime kädessä asevoimin kuten Grönlanninkin.

    SAK:ssa SAK:n kuuluvan liikennelentäjien liiton puheenjohtaja Vesa Uuspelto on Liike Nytin jäsen. Mikä mahtaa olla se hyvä lounas, jonka lupasit tarjota?
    21. 48 / 1276
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt