Vapaa kuvaus

Aloituksia

5

Kommenttia

444

  1. 1.millainen turkin hoito?

    Kaikilla muunnoksilla suht helppoa. Harjaus silloin tällöin, lakulla ehkä pitää nyppiä, kun on karkeakarvainen. Pidempikarvaiset voivat kantaa kuraa aika lailla sisälle. Oikeanlainen turkki millä tahansa muunnoksella on lämmin ja säänkestävä.

    2.kauan suunnileen kestää turkinhoito?

    En tiedä. Näyttelykoiraa pitää hoitaa huolellisemmin. Meidän seurabelgit harjataan karvanvaihdon yhteydessä ja joskus muulloinkin, mutta eivät ole silti kovinkaan rähjäisen näköisiä. Meillä siis kaksi tervunarttua.

    3.riittääkö jos harrastetaan paljon lenkkeilyä ja tottista ja myös vähän näyttelyitä?

    Belgi tarvitsee aktiviteettia. Agilityä ne rakastavat ja ovat siinä hyviä, toisinaan liiankin nopeita ohjaajilleen. Tokossa ovat loistavia. Mutta parhaimpia lajeja belgille ovat pk-lajit. Olen kuullut, että belgit ovat hyviä haku- ja jälkikoiria. Jälkeä voi tehdä kotonakin, jos lähistöllä on rauhallista metsää tai pelto, johon on omistajalta käyttölupa. Runsas lenkkeily on hyväksi, mutta ei välttämättä riitä nuorelle duracell-pupulle!

    4.millanen luonne?

    Tästä on montaa näkemystä ja yksi ikuisista kiistanaiheista. Belgi on aktiivinen ja vilkas palveluskoira, joka tarvitsee virikkeitä, kuten harrastuksia (esim. agility, jälki). Kiintyy voimakkaasti perheeseensä ja tahtoo olla kaikissa touhuissa mukana. Saattavat olla varautuneita, vahtiviettisiä ja arkoja. Siksi kasvattaja ja pentu pitää valita huolella.

    5.käykö kerrostaloon?

    Käy, jos totutetaan, että ei haukuta, ja koiralle tarjotaan paljon tekemistä.

    6.käykö rivitaloon?

    Käy. Meillä on rivarissa, ennen asuttiin kerrostalossa. rivarissa asuessa koira on helpompi opettaa sisäsiistiksi, koska sieltä on lyhyempi matka ulos.

    7.onkko paljon eroja muunnoksissa?

    En tiedä. Luonteesta mulla on kokemusta vain yhdestä. Turkki on kyllä kaikilla erilainen.

    8.onko lapsi ystävällinen?

    Riippuu totutuksesta. Miksikään lapsirakkaaksi belgiä ei voi sanoa. Mutta niitäkin belgejä on, jotka tykkäävät lapsista. Meillä eivät pidä. Koirat ovat nopealiikkeisiä eivätkä kovin tottuneita, joten pidämme ne kaukana lapsista. Koiran reaktio riippuu myös siitä, miten lapsi käyttäytyy. Oman talon lapsin kyllä tottuu ja alkaa tykätäkin, jos lapset ovat kilttejä.

    9.millanen kotioloissa?

    Meillä koirat ovat sisällä rauhallisia, lähinnä nukkuvat. Tykkäävät seurata isämntäväkeä ja näitten touhuja. ulkona alkaa toiminta, siihen nämä ovat oppineet. Kaikki belgit eivät osaa rauhoittua sisällä?

    10.onko helppo kouluttaa?

    Erittäin helppo, oppii nopeasti, mutta oppii myös virheet helposti, kouluttajan on tiedettävä mitä koiralta voi vaatia ja miten sen saa tekemään asioita. Siitä se palveluskoiran vaativuus tulee, kun se vielä tarvitsee paljon aktiviteettia. suhteen koiraan tulee myös olla kunnossa eikä oerheenjäsenet saa antaa ja opettaa ristiriitaisia käskyjä.

    11.onko paljon paimennus viettiä?

    nämä tykkäävät ajaa takaa ainakin nuorina ja omasta perheestä pidetään huoli. Mutta lammaspaimennukseen rotu ei ole enää ykkösvaihtoehto, vietit voivat olla kuolleet.

    Siinä jotain. Tutki Belgiyhdistyksen sivuja( http://www.finbelge.fi ) ja keskustelupalstaa. Vanhoista artikkeleista voi löytää kulta-aarteita! Vielä. Tällä palstalla toikkaroi aika paljon häiriköitä, jotka piiloutuvat typerien nimimerkkien taustalle. He tappelevat lähinnä näyttö vs käyttö-tyyliin, mikä ei ole aikuismaista.
  2. Seurakoiraharrastuksella meinasin harrastusta, joka sopii kyllä kaikille koirille, mutta jota yleensä harrastetaan jonkin seurakoiran kanssa. Esimerkiksi koiratanssissa ja agilityssä on jotain seurakoiraharrastusmaista, mutta ne ovat usein myös ns. palveluskoirien vapaa-ajan harrastuksia. Tokoagi taas vaikuttaa silmissäni puhtaasti seurakoiraharrastukselta, joka on kyllä ihan hyvällä asialla, itse asiassa idea on erinomainen, koska tärkeintä on kerran tekemisen ilo, eikä pikkutarkat säännöt. Palveluskoirat hakeutuvat yleensä ns. vakavampiin harrastuksiin. Mutta turhia tollaset jaot.

    Ja tietääkseni joka ikinen palveluskoira, joka toimii hyvin kokeissa (ja toimii yleensä myös kotona), on jollaintapaa tokoagikoira, mutta lajin haasteet ovat liian pienet, joten niille on omat lajit.Ilman hyvää suhdetta ohjaajaan palveluskoira ei "pelitä" kokeissa. Täytyy aina muistaa, että koira ei ole koskaan pelkkä kisakone.

    Ehkä siksi tokoagi on vaikea tajuta, kun se ei ole kovin tunnettu ja määritelmä on melkoisen epätarkka.
  3. Nuo muutkin ovat jo kertoneet liikkeen opetuksesta. Ja mä oon ihan samoilla linjoilla, joten ei siitä sen enempää.

    Opeta aluksi kotona rauhassa. Sitten aletaan häivyttää makupalaa ja kättä, mutta palkata voi sitten taskusta, joskin nuori koira ei ehkä malta odottaa. Naksutintakin voi kokeilla, auttaa palkaamaan oikeaan aikaan oikeasta asiasta. Aluksi riittää, että koira vain menee maahan, kun se osaa hyvin, voi odottaa, että se myös pysyy siinä hetken, aluksi esim. sekunnin, sitten kaksi, sitten viisi, sitten kymmenen jne. Myös etäisyyttä koirasta voi kasvattaa asteittain, kannattaa aloittaa kuitenkin ajasta.
    Jos koira nousee kesken ylös, tai ei tottele, helpotetaan harjoitusta.

    Sitten kun se osaa kotona hyvin, voi kokeilla ulkona jossakin tosi rauhallisessa paikassa. Palkka on niin hyvä kuin vain keksit, kun tekee oikein. Sitten vaan vähitellen lisää haasteita = häiriöitä. Ekoilla kerroilla ulkona harjoittelua voi helpottaa esimerkiksi niin, että palkkaa heti kun koira on maassa ja rupeaa taas sitten pidentämään aikoja ja etäisyyksiä.

    Toista vaan. Houkuttele koira mieluummin namilla kuin kädellä tuuppaamalla maahan. Palkkaa vaikka aluksi vain siitä, että laskee pään alas. Ja kokeile, meneekö helpommin makuulle seisomasta. Silloin päänlaskeminen - palkka, mahdollisesti etu- tai takapää alas - palkka, koko ruumis massa tai menossa maahan - palkka, ruumis maassa - palkka. Ja pitää muistaa toistaa myös se käskysana, mieluiten aina mahdollisimman samanlaisena.Täytyy vain toistaa. Sitten jossain vaiheessa huomaa, että koira tekee jutun, vaikka namia ei olis kädessä ja sitten pelkästä äänikäskystä. Mulla kävi niin takajaloilla seisomisen kanssa.

    Jos koirasta ei tule kisakoiraa, mikä estää opettamasta sille pelkkää käsimerkkiä, joskin on helpompaa, kun kädet on täynnä ja koira pitää saada maahan tai muun käskyn alle, puhekäsky on parempi.