belgiter

belgiter profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 21v sitten
5 aloitusta · 444 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Kuten sanoin, etenin liian nopeasti. Tämä koira alkaa "reistaamaan", jos teen jotain, mitä se ei tajua. Se myös saattaa innostua vähän liikaa. Ja tiedoksi: Kaikenlainen namien kuonossapitely ei toimi tälle eläimelle. Siinä vaiheessa mä oon jo ilman sormia, joilla kaivaa uusi nami. Aloitin myös niin, että koira ei saanut tilaisuutta (= oppinut) nousemaan kesken. Siksi pitää edetä tarpeeksi hitaasti ja maassapysymisestä tulee reflexi. Koira oli silloin jotain 5-6-vuotias, joten tunsin sen tavat tosi hyvin. Rodultaan se on belgianpaimenkoira.
Kesällä katsot, mitä koira tuumaa vedestä. Olisi hyvä, jos koiralla on joku lelu tai makupala, johon se on ihan hulluna, helpottaa harjoittelua varmasti. Näin keväällä voit valmistautua treenaamalla tottista ja leikittämällä koiraa - niin että touhuaminen on sen mielestä kivaa. Ehkä koira ei heti innostu vedestä, mutta jos se ei sikä kammoksukaan ihan fobiaan asti, se voi ehkä tykätä enemmän, kun sillä on syy mennä veteen - esim. pallon tms. hakeminen.

Meillä koirat eivät tykkää vedestä, kahlaievat kyllä ja nuorempi painelee häntä sojossa hakemaan veteen heitettyjä esineitä ja sukeltaa kadonneet perunat pohjalta.

Vesipelastuksesta sinänsä en siis tiedä yhtään mitään.
1.millainen turkin hoito?

Kaikilla muunnoksilla suht helppoa. Harjaus silloin tällöin, lakulla ehkä pitää nyppiä, kun on karkeakarvainen. Pidempikarvaiset voivat kantaa kuraa aika lailla sisälle. Oikeanlainen turkki millä tahansa muunnoksella on lämmin ja säänkestävä.

2.kauan suunnileen kestää turkinhoito?

En tiedä. Näyttelykoiraa pitää hoitaa huolellisemmin. Meidän seurabelgit harjataan karvanvaihdon yhteydessä ja joskus muulloinkin, mutta eivät ole silti kovinkaan rähjäisen näköisiä. Meillä siis kaksi tervunarttua.

3.riittääkö jos harrastetaan paljon lenkkeilyä ja tottista ja myös vähän näyttelyitä?

Belgi tarvitsee aktiviteettia. Agilityä ne rakastavat ja ovat siinä hyviä, toisinaan liiankin nopeita ohjaajilleen. Tokossa ovat loistavia. Mutta parhaimpia lajeja belgille ovat pk-lajit. Olen kuullut, että belgit ovat hyviä haku- ja jälkikoiria. Jälkeä voi tehdä kotonakin, jos lähistöllä on rauhallista metsää tai pelto, johon on omistajalta käyttölupa. Runsas lenkkeily on hyväksi, mutta ei välttämättä riitä nuorelle duracell-pupulle!

4.millanen luonne?

Tästä on montaa näkemystä ja yksi ikuisista kiistanaiheista. Belgi on aktiivinen ja vilkas palveluskoira, joka tarvitsee virikkeitä, kuten harrastuksia (esim. agility, jälki). Kiintyy voimakkaasti perheeseensä ja tahtoo olla kaikissa touhuissa mukana. Saattavat olla varautuneita, vahtiviettisiä ja arkoja. Siksi kasvattaja ja pentu pitää valita huolella.

5.käykö kerrostaloon?

Käy, jos totutetaan, että ei haukuta, ja koiralle tarjotaan paljon tekemistä.

6.käykö rivitaloon?

Käy. Meillä on rivarissa, ennen asuttiin kerrostalossa. rivarissa asuessa koira on helpompi opettaa sisäsiistiksi, koska sieltä on lyhyempi matka ulos.

7.onkko paljon eroja muunnoksissa?

En tiedä. Luonteesta mulla on kokemusta vain yhdestä. Turkki on kyllä kaikilla erilainen.

8.onko lapsi ystävällinen?

Riippuu totutuksesta. Miksikään lapsirakkaaksi belgiä ei voi sanoa. Mutta niitäkin belgejä on, jotka tykkäävät lapsista. Meillä eivät pidä. Koirat ovat nopealiikkeisiä eivätkä kovin tottuneita, joten pidämme ne kaukana lapsista. Koiran reaktio riippuu myös siitä, miten lapsi käyttäytyy. Oman talon lapsin kyllä tottuu ja alkaa tykätäkin, jos lapset ovat kilttejä.

9.millanen kotioloissa?

Meillä koirat ovat sisällä rauhallisia, lähinnä nukkuvat. Tykkäävät seurata isämntäväkeä ja näitten touhuja. ulkona alkaa toiminta, siihen nämä ovat oppineet. Kaikki belgit eivät osaa rauhoittua sisällä?

10.onko helppo kouluttaa?

Erittäin helppo, oppii nopeasti, mutta oppii myös virheet helposti, kouluttajan on tiedettävä mitä koiralta voi vaatia ja miten sen saa tekemään asioita. Siitä se palveluskoiran vaativuus tulee, kun se vielä tarvitsee paljon aktiviteettia. suhteen koiraan tulee myös olla kunnossa eikä oerheenjäsenet saa antaa ja opettaa ristiriitaisia käskyjä.

11.onko paljon paimennus viettiä?

nämä tykkäävät ajaa takaa ainakin nuorina ja omasta perheestä pidetään huoli. Mutta lammaspaimennukseen rotu ei ole enää ykkösvaihtoehto, vietit voivat olla kuolleet.

Siinä jotain. Tutki Belgiyhdistyksen sivuja( http://www.finbelge.fi ) ja keskustelupalstaa. Vanhoista artikkeleista voi löytää kulta-aarteita! Vielä. Tällä palstalla toikkaroi aika paljon häiriköitä, jotka piiloutuvat typerien nimimerkkien taustalle. He tappelevat lähinnä näyttö vs käyttö-tyyliin, mikä ei ole aikuismaista.
Mä suosittelen tavallista hihnaa. EN flexiä. Pennun pitää oppia kävelemään vetämättä tavallisessakin narussa.

Onhan hihna tarpeeksi kevyt? Oma koirani kieltäytyi jäljestämästä, kun sen naru oli liian paksu ja painava = häiritsi.

Valjaita voi joutua koko ajan ostamaan uusia, mutta pikkukoirat taitavat olla aika aikaisin jo täysikokoisia?

Onko vika nimenomaan kaulapannan pitämisessä vai siinä, että on hihna? Pantaa voi pitää päällä sisällä, niin että koira tottuu siihen.
Tuo koira ei tee kaikkeansa miellyttääkseen omistajaansa VAAN välttääkseen rangaistuksen, eli raivarin. Se ei varmaan puolusta tai suojele vaan se ei luota ihmisiin ja on epävarma ja arka, koska sitä kohdellaan huonosti. Tässä ei varmaankaan enää auta pelkkä puhe.

Ystäväsi pitää saada havahtumaan tilanteeseen! Koiralla on paha olla eikä se pääse pois tilanteesta, koska se on eläin ja ihmisen armoilla. Jos ystäväsi herää ja aikoo tehdä tilanteelle jotain, hänen on tehtävä se mahdollisimman nopeasti. Koiran luottamus ei ehkä koskaan palaa täysin. Koiralle voi etsiä myös uuden, rauhallisen ja asiantuntevan kodin. Pahimmassa tapauksessa se pitää lopettaa.

Ehkä ystäväsi on epävarma koiran koulutuksesta tai hän ei vain osaa. Kukapa haluaisi myöntää, että tekee väärin, saati vielä pahoinpitelee! Se ei kuitenkaan ole puolustus!!!

Itse koulutin koiraani aluksi kovalla kädellä. Tuttuni eivät uskoneet, kun kerroin kiivasluontoisesta tavastani. He eivät voineet käsittää, että minä olisin ilkeä koiralleni. Mutta minä päätin, että nyt tuli loppu. Luovuin pakotteista, koska en osannut niitä käyttää, ja laadin itselleni säännöt. Luin koirakirjoja ja netin koulutuspalstoja ja tarkkailin koirani käytöstä. Tilanne parani huomattavasti, mutta vieläkin, vuosien kuluttua, koira säikähtää, jos kohotan kättäni äkisti. Romahduksia tulee, mutta minä nousen yhä uudelleen ylös.
Lemmikkipalstoilla joku oli opettanut pienen koiran katselemaan polveatms. teipinpalan avulla.
Terve vaan!

Täällä toinen Netta, tosin nelijalkainen, vuosimallia -99. Belggari rodultaan.

Harrastatko mitään koiran kaa?

Hyvää kevättä, t: Neeta
Monella lajilla on oma yhdistyksensä ja lisäksi harrastajilla nettisivuja ja keskustelupalstoja. Ei kun googleen ja koirakerhojen sivuja selaamaan.
Toko ohjaaja käskee ja koira tottelee. Tottelevaisuuskokeessa koira tekee ohjaajan kanssa liikkeitä sääntöjen mukaan. Jokaisen koiran perusharrastus, jossa ei tarvitse kilpailla.

Agility ohjaaja ohjaa koiran suorittamaan esteitä, jotka pitää suorittaa oikein, oikeassa järjestyksessä ja mahdollisimman nopeasti. Alkeet onnistuu kotona, mutta yksin hankalaa. Erittäin suosittu laji.

Haku palveluskoiralaji sekä pelastuskoiralaji. Koira etsii kadonneita tai piiloutuneita ihmisiä maastosta ja ilmaisee heidät yleensä haukkumalla tai tuomalla ohjaajalle kaulapantaan kiinnitetyn rullan.

Jälki koira seuraa jälkeä ja poimii sen varrelta esineitä Erilaisia muunnelmia. Palveluskoiralaji ja pelastuskoiralaji.

Raunio koira etsii ihmisiä raunioista. pelastuskoiralaji.

Laviinikoira etsii lumeen hautautuneita ihmisiä. Pelastuskoiralaji. Harvinainen Suomessa?

Vesipelastus Pelastuskoiralaji

Koiratanssi koira ja ohjaaja tekevät liikkeitä musiikin säestyksellä. Voi harjoitella kotosallakin.

Palveluskoiralajit eli pk-lajit esim jälki ja haku. Koira suorittaa tottelevaisuus osion ja sitten jonkin käytännön osion esim jäljen.

On varmasti vielä muitakin, mutta ei tule mieleen.
Käytin ilmeisesti samaa keinoa, kuin Blondi-83.

Eli houkuttelin koiran kädellä maahan (tämä koira ei tartte makupalaa houkutteluun) ja asetuin itse istumaan noin puolen metrin päähän koirasta. Koska matka on niin lyhyt, koira ei viitsinyt nousta, kun taputin polviani, että se tulisi luokseni. Ja koska se näin ryömi, annoin makupalan palkaksi. Sitten pikkuhiljaa pidensin matkaa, metriin ja sitten kahteen jne.

Nyt minulla on koira, joka ryömii käskystä luokseni tai vierelläni. Olen ilmeisesti edennyt liian nopeasti, sillä toisinaan koira nousee kesken ylös tai liikkeen lopussa istumaan.

Opetus kannattaa aloittaa miellyttävällä alustalla, esim. nurmikolla tai paksulla matolla, joka ei liusu. Vasta myöhemmin kannattaa siirtyä kovemmille alustoille ja harkita, ryömittääkö koiraa huonolla alustalla ollenkaan. Varmista myös, että koiran rakenne kestää ryömimisen.
Voisiksää kääntää ton suameks? Meni tipalle, ettei meiän luokkaretki suuntauru Turkuun vaan mennäänki Porvooseen. Äänestys mikä äänestys. Täälä vaa tulee lisää räntää, joka sulaa toisesta päästä. Hullua :).
Minä en tiedä suojelusta muuta kuin sen, että tavallinen harrastussuojelukoira jahtaa nimenomaan sitä suojeluhihaa, joka on sen kallein lelu. Koira ei saa muissa olosuhteissa purra ihmistä ja suojeluhihaankin se saa tarttua vain luvalla ja sen pitää päästää käskystä irti.

Lisäksi lajiin tarvitsee hyvän ja kokeneen molarin eli maalimiehen. Koulutus aloitetaan jo kasvattajan luona ennen luovutusikää, jotta vietit saadaan esiin. Vielä vuodenikäistäkään ei suojelussa reenata "tosissaan", ja suojelu onkin pennulle vain leikkiä rätillä, kun muita taitoja kuten yhteiskuntakelpoisuutta ja tottelevaisuutta opetetaan. Ohjaajallakin olisi hyvä olla edes jotain koira- ja koulutuskokemusta.

Voithan toki opettaa koirasi haukkumaan hurjasti, se riittää arimmille, mutta jos naapurisi alkaa örhöillä, on parempi, että kutsut poliisit paikalle sen sijaan, että usutat koirasi tyyppiä pelottelemaan tai kiinni. Pahimmassa tapauksessa koirasi saa lopetustuomion, sulle sakot ja taas yksi lisä puremistilastoihin.

Minä suosittelen teille jotain muuta kehittävää harrastusta. Suojelun en usko auttavan ongelmiisi. Suojelusta olen kuullut eräältä alan harrastajalta, ja toivon, että muistin faktat oikein, siitä kun on jo puoli vuotta ja paljon on ehtinyt tapahtua välissä.

Mitä rotuja koirassasi on?
Seurakoiraharrastuksella meinasin harrastusta, joka sopii kyllä kaikille koirille, mutta jota yleensä harrastetaan jonkin seurakoiran kanssa. Esimerkiksi koiratanssissa ja agilityssä on jotain seurakoiraharrastusmaista, mutta ne ovat usein myös ns. palveluskoirien vapaa-ajan harrastuksia. Tokoagi taas vaikuttaa silmissäni puhtaasti seurakoiraharrastukselta, joka on kyllä ihan hyvällä asialla, itse asiassa idea on erinomainen, koska tärkeintä on kerran tekemisen ilo, eikä pikkutarkat säännöt. Palveluskoirat hakeutuvat yleensä ns. vakavampiin harrastuksiin. Mutta turhia tollaset jaot.

Ja tietääkseni joka ikinen palveluskoira, joka toimii hyvin kokeissa (ja toimii yleensä myös kotona), on jollaintapaa tokoagikoira, mutta lajin haasteet ovat liian pienet, joten niille on omat lajit.Ilman hyvää suhdetta ohjaajaan palveluskoira ei "pelitä" kokeissa. Täytyy aina muistaa, että koira ei ole koskaan pelkkä kisakone.

Ehkä siksi tokoagi on vaikea tajuta, kun se ei ole kovin tunnettu ja määritelmä on melkoisen epätarkka.
Jos kirjaimellisesti tulkittuna, mitä kirjaa luin viimeksi, pitäisi minun vastata Weitere Wege. Mulla on huomenna saksan koe.
Luin viimeksi Stephen Boothin jääkylmät jäljet. Edelliset koira-aiheiset oliva Frank Walkerin Yksinäinen vaeltaja ja Paimenkoira Jack sekä ruotsinkielinen agilitykirja. Onko kukaan lukenut Walkerin kirjoja?
Mitä se tokoagi käytännössä on? Näin siitä yhen kirjan, mutta sen selailu ei oikein kirkastanut kuvaa vieläkään. Onko niillä joku oma yhdistys? Ei ole kovin puhuttu harrastus ja haiskahtaa "seurakoiraharrastukselta". Ei millään pahalla tietenkää.
Sanoin, että mulla on oikeus kajota koiran kuppiin, kun koira syö. Ja se myös tarkoittaa sitä. Koira vain katsoo hölmistyneenä vierestä, kun mä otan siltä kupin. Se tietää, että saa yleensä kupin pian takaisin, jopa ylimääräisillä makupaloilla varustettuna. Toiseksi, koira tuntee mut ja meillä on hyvä suhde. Toiselle koiralle ja kissalle se kyllä murisee, jos tulevat liian lähelle kuppia, mutta siinä vaiheessa ne ovat jo suorastaan tunkemassa toisen kupille. Siskosta ja veljestä en tiedä, päästäisikö koira kupille.

Eikä meidän koirat heti ensimmäisenä oo murisemassa. Ne nappaavat omaisuutensa suuhunsa ja siirtyvät syrjemmälle, jos niiden kupille on joku tunkemassa. Minulle ei edes tulisi mieleenkään, että koira puolustaisi kuppiaan multa tai väistäisi sen kanssa mua. .
Mulla ei ole pyreneitten paimenkoiraa, kaksi muuta paimerotuista kyllä meidän talosta löytyy. Yhteen aikaan kyllä haaveilin pereneittenpaimenkoirasta, kun se on niin hauskan näköinen ja sopii varmaankin hyvin esimerkiksi agilityharrastukseen.
Nuo muutkin ovat jo kertoneet liikkeen opetuksesta. Ja mä oon ihan samoilla linjoilla, joten ei siitä sen enempää.

Opeta aluksi kotona rauhassa. Sitten aletaan häivyttää makupalaa ja kättä, mutta palkata voi sitten taskusta, joskin nuori koira ei ehkä malta odottaa. Naksutintakin voi kokeilla, auttaa palkaamaan oikeaan aikaan oikeasta asiasta. Aluksi riittää, että koira vain menee maahan, kun se osaa hyvin, voi odottaa, että se myös pysyy siinä hetken, aluksi esim. sekunnin, sitten kaksi, sitten viisi, sitten kymmenen jne. Myös etäisyyttä koirasta voi kasvattaa asteittain, kannattaa aloittaa kuitenkin ajasta.
Jos koira nousee kesken ylös, tai ei tottele, helpotetaan harjoitusta.

Sitten kun se osaa kotona hyvin, voi kokeilla ulkona jossakin tosi rauhallisessa paikassa. Palkka on niin hyvä kuin vain keksit, kun tekee oikein. Sitten vaan vähitellen lisää haasteita = häiriöitä. Ekoilla kerroilla ulkona harjoittelua voi helpottaa esimerkiksi niin, että palkkaa heti kun koira on maassa ja rupeaa taas sitten pidentämään aikoja ja etäisyyksiä.

Toista vaan. Houkuttele koira mieluummin namilla kuin kädellä tuuppaamalla maahan. Palkkaa vaikka aluksi vain siitä, että laskee pään alas. Ja kokeile, meneekö helpommin makuulle seisomasta. Silloin päänlaskeminen - palkka, mahdollisesti etu- tai takapää alas - palkka, koko ruumis massa tai menossa maahan - palkka, ruumis maassa - palkka. Ja pitää muistaa toistaa myös se käskysana, mieluiten aina mahdollisimman samanlaisena.Täytyy vain toistaa. Sitten jossain vaiheessa huomaa, että koira tekee jutun, vaikka namia ei olis kädessä ja sitten pelkästä äänikäskystä. Mulla kävi niin takajaloilla seisomisen kanssa.

Jos koirasta ei tule kisakoiraa, mikä estää opettamasta sille pelkkää käsimerkkiä, joskin on helpompaa, kun kädet on täynnä ja koira pitää saada maahan tai muun käskyn alle, puhekäsky on parempi.
Toivottavasti en taas tehnyt etikettivirhettä. Mää kun en oo ihan syntyperäne tamperelainen, enkä oo enää ees tän kuulun mustamakkarakaupungi asukaskaan. Mutta turha toivoo, että mää Hämeenkatukuvasta katoaisin!

Oli muute vuosi sitte Oulussa ku joku erehty luulee mua turkulaiseks! En kai mää ny nii hirveetä sekamurretta puhu? Turuus en oo kyl käyny ku pari kertaa enkä tunne yhtää turkulaista.

Kevät kyllä tulee, mutta täällä o kyl lunta vielä nii paljo, et koira vajos polulta väistettyää säkää myöte hankeen. Ja lisää tulee! Tänää kyllä alko olee keskustassa melkosen loskasta ja mun vaaleet housut oli ihan kurassa.

Mää oon ollu terve ja koirat samaten, mitä ny on ollu aika rankkaa koulussa. Kun ynnätää siihen vielä kesätöitten etsiskely ja agilitykuume niin tulos on jotain, jota ees mää en pysty laskeen.

Jote terve vaan sinne, kummalla puolella koskee sitte satukki oleskeleen.
15 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt