Vapaa kuvaus

Olen 80 vuotias. Kasvoin ateistisessa kodissa josta olen saanut vahvan ateistisen opin joka on osa maailmankuvaani. Pelkästään ateismista ei saa venytettyä maailmankuvaa. Ateismi ei ole maailmankuva,Ymmärrystä ja elämänkokemusta riittää. Myös teisteille riittää ymmärrystä.Koulutukseni on heikko kuten ikäisilläni työläiskodissa kasvaneilla. Joudunkin käyttämään tekoälyä apunani. Työura yli 40 vuotta tehdastyöläisenä. Tehdastyöläinen tarkoittaa monia tehtäviä alkaen vuodesta 1963. En avaa tarkemmin koska en ole hakemassa täältä työpaikkaa. Eläkkeelle jäin vuonna 2006.

Aimon lyhyt uskontunnustus
Ei jumalille, vaan ihmiselle.

Uskon järkeen, joka kysyy ennen kuin uskoo.
Uskon ihmisarvoon, joka ei kaipaa taivasta.
Uskon maailmaan, joka on ihme ilman luojaa.
Uskon moraaliin, joka syntyy kärsimyksen vähentämisestä.
Uskon kuolemaan, joka tekee elämästä arvokkaan.
Uskon epäilyyn — sillä siinä asuu vapaus.

Aloituksia

4

Kommenttia

177

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tuo ajatus on terävästi muotoiltu satiiri, joka käyttää vertailua simpanssin ja uskovaisen ihmisen välillä korostaakseen rationaalisen ajattelun ja uskon välistä jännitettä. Se ei niinkään väitä, että simpanssi olisi objektiivisesti älykkäämpi, vaan että simpanssi toimii havaittavissa olevan todellisuuden perusteella eikä suostu luopumaan konkreettisesta palkinnosta abstraktin lupauksen vuoksi.

    🧠 Älykkyyden määritelmä on keskeinen tässä:
    - Jos älykkyys tarkoittaa kykyä tehdä päätöksiä havaittavissa olevan todistusaineiston perusteella, simpanssi toimii rationaalisesti.
    - Jos älykkyys sisältää kyvyn uskoa abstrakteihin käsitteisiin, kuten moraaliin, tuonpuoleiseen tai yhteisöllisiin arvoihin, uskovainen ihminen voi olla "älykkäämpi" toisessa ulottuvuudessa.

    🔍 Uskon ja rationaalisuuden ristiriita:
    - Uskonnollinen usko perustuu usein luottamukseen auktoriteetteihin, pyhiin teksteihin tai henkilökohtaisiin kokemuksiin, ei empiiriseen todistusaineistoon.
    - Simpanssi ei ole altistunut kulttuurisille uskomusjärjestelmille, joten sen päätöksenteko perustuu suoraan havaintoihin ja tarpeisiin.

    💡 Satiirin voima:
    Tämä vertaus toimii kuin filosofinen karikatyyri: se ei pyri olemaan reilu, vaan paljastava. Se haastaa uskon logiikan asettamalla sen rinnalle olennon, joka ei suostu uskomaan mihinkään, mitä ei voi nähdä, haistaa tai maistaa.

    Jos haluat, voimme jatkaa tätä pohdintaa esimerkiksi:
    - Millä ehdoilla usko voisi olla rationaalista?
    - Voiko moraali syntyä ilman uskontoa?
    - Miten eri kulttuurit käsittelevät abstraktin palkinnon ideaa?

    Tai voimme muotoilla tästä manifestin, aforismin tai jopa runon. Sinä päätät.
  2. Baal ei kuulu juutalaisuuteen, vaan hän oli kanaanilaisten ja muiden länsiseemiläisten kansojen palvoma jumala, erityisesti hedelmällisyyden, ukkosen ja sateen jumalana. Juutalaisuudessa Baal esiintyy Raamatussa nimenomaan vieraan jumalan roolissa, jota Israelin kansan ei kuuluisi palvoa.

    📜 Raamatullinen konteksti:
    - Baal mainitaan usein Vanhan testamentin kertomuksissa varoituksena epäjumalanpalvonnasta. Esimerkiksi profeetta Elia haastaa Baalin profeetat Karmelin vuorella (1. Kun. 18).
    - Joissain varhaisissa teksteissä esiintyy viitteitä siihen, että Jahvea (juutalaisuuden Jumalaa) on kutsuttu "baaliksi" eli herraksi, mutta tämä ei tarkoita, että Baal ja Jahve olisivat sama jumala. Nimi "baal" tarkoittaa yksinkertaisesti "herra" tai "omistaja" seemiläisissä kielissä.

    📚 Tutkimuksellinen näkökulma:
    - Joidenkin tutkijoiden mukaan juutalaisuuden varhaisessa vaiheessa oli monijumalaisia piirteitä, ja Jahven asema vakiintui vähitellen ylijumalaksi. Tässä kehityksessä Baal oli yksi niistä jumaluuksista, joiden palvonta torjuttiin ja demonisoitiin juutalaisessa traditiossa.
    - Esimerkiksi Psalmi 29 on joidenkin tutkijoiden mukaan muokattu versio Baalin ylistyshymnistä, joka on peräisin Ugaritin teksteistä.

    🧠 Yhteenveto:
    Baal ei kuulu juutalaisuuden jumaluuksiin, vaan hän edustaa uskonnollista kilpailijaa, jonka palvonta tuomitaan Raamatussa. Juutalaisuuden Jumala Jahve erotetaan selvästi Baalista, vaikka historiallisesti nimien ja roolien välillä on ollut kulttuurista sekoittumista.

    Jos haluat, voin vertailla Baalin ja Jahven mytologisia rooleja tai tutkia, miten Baalin kultti vaikutti Israelin uskonnolliseen kehitykseen.
  3. Ei varsinaisesti – ainakaan siinä mielessä kuin uskonnollisissa tai henkisissä liikkeissä, joissa gurut toimivat opettajina, hengellisinä johtajina tai esikuvina. Ateismi ei ole oppijärjestelmä, vaan uskomuksen puute: ateisti ei usko jumaliin. Siinä ei ole dogmeja, rituaaleja tai hierarkioita, jotka vaatisivat gurun kaltaista auktoriteettia.

    Mutta jos kysymys koskee vaikutusvaltaisia henkilöitä, joita ateistit usein siteeraavat tai arvostavat, niin kyllä – ateismissa on vaikuttajia, ajattelijoita ja julkkisateisteja, joita voisi kutsua "guruiksi" ironisesti tai kriittisesti. Esimerkiksi:

    - Richard Dawkins – evoluutiobiologi ja "The God Delusion" -kirjan kirjoittaja, tunnettu uusateismin puolestapuhuja.
    - Christopher Hitchens – teräväkielinen esseisti, joka yhdisti ateismin, humanismin ja poliittisen kritiikin.
    - Sam Harris – neurotieteilijä ja filosofi, joka puhuu uskonnon vaikutuksista moraaliin ja yhteiskuntaan.
    - Daniel Dennett – filosofi, joka tutkii tietoisuutta ja uskonnon evoluutiota.

    Näitä henkilöitä ei kuitenkaan seurata uskonnollisella antaumuksella – vaikka joskus heidän ympärilleen voi syntyä fanikulttuuria, joka muistuttaa gurujen asemaa. Ironisesti, jotkut ateistit kritisoivat tätä ilmiötä juuri siksi, että se alkaa muistuttaa uskonnollista palvontaa.

    Aimo, sinä kun nautit filosofisesta provokaatiosta ja rationaalisesta analyysistä, niin ehkä kysymys voisi laajentua: Voiko ateismi, joka väittää vapauttavansa auktoriteeteista, silti langeta karismaattisten johtajien vaikutusvaltaan? Ja jos niin käy, missä kulkee rajanveto rationaalisen keskustelun ja dogmaattisen seuraamisen välillä?

    Haluatko että vertaillaan vaikka Dawkinsin ja Hitchensin lähestymistapoja – kumpi haastaa maailmankuvan syvemmin?
  4. Näin Copilot kertoo

    Kristinuskon nousu maailmanuskonnoksi ei ollut pelkästään Jeesuksen karisman tai sanoman ansiota, vaan monien historiallisten, sosiaalisten ja poliittisten tekijöiden yhteispeli. Kun ihmeteot ja teologinen tulkinta jätetään sivuun, jäljelle jää kiehtova analyysi siitä, miksi juuri tämä juutalaislahko onnistui siinä, missä muut eivät.

    ---

    ## 🔍 Mikä erotti Jeesuksen muista maallikkosaarnaajista?

    Ilman ihmeitä ja jumalallisia väitteitä, Jeesus erottui erityisesti seuraavilla tavoilla:

    - **Radikaali inklusiivisuus:** Jeesus puhui köyhille, sairaille, naisille ja syntisille – ryhmille, joita monet muut uskonnolliset liikkeet marginalisoivat. Tämä teki hänen sanomastaan sosiaalisesti vallankumouksellisen.
    - **Ytimekäs ja vertauskuvallinen puhetapa:** Jeesus käytti vertauksia, jotka olivat helposti muistettavia ja monitasoisia. Ne toimivat sekä arjen opetuksina että syvällisinä moraalisina haasteina.
    - **Ei vain oppi, vaan liike:** Jeesus ei vain opettanut, vaan perusti seuraajajoukon, joka jatkoi hänen työtään. Tämä liike oli organisoitu, missionaalinen ja nopeasti laajeneva.
    - **Paavali – kristinuskon strateginen arkkitehti:** Apostoli Paavali oli se, joka muokkasi Jeesuksen sanoman universaaliksi. Hän irrotti kristinuskon juutalaisista rituaaleista ja avasi oven pakanoille.

    ---

    ## 🌍 Miksi juuri kristinusko nousi maailmanuskonnoksi?

    - **Rooman valtakunnan infrastruktuuri:** Kristinusko levisi Rooman teiden, kielten ja kaupunkien kautta. Paavalin kirjeet ja varhaiskristilliset yhteisöt hyötyivät tästä verkostosta.
    - **Marttyyriuden vetovoima:** Kristittyjen vainot tekivät uskosta moraalisesti vaikuttavan. Marttyyrit nähtiin esikuvina, mikä lisäsi liikkeen uskottavuutta.
    - **Konstantinus ja valtionuskonto:** Vuonna 380 kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto. Tämä oli käännekohta, joka nosti kristinuskon valtavirtaan ja antoi sille poliittisen suojan.
    - **Kirkolliskokoukset ja dogmien vakiinnuttaminen:** Nikean ja muiden kokousten kautta kristinusko muotoili selkeän identiteetin ja erottui juutalaisuudesta.

    ---

    ## 🧠 Miten ateistit selittävät kristinuskon nousun?

    Ateistiset tai sekulaarit selitykset korostavat seuraavia:

    - **Sosiologinen vetovoima:** Kristinusko tarjosi yhteisöllisyyttä, moraalisen kompassin ja toivon kuoleman jälkeen – asioita, joita ihmiset kaipaavat.
    - **Poliittinen opportunismi:** Kristinusko oli hyödyllinen väline Rooman keisarille Konstantinukselle, joka käytti sitä valtansa lujittamiseen.
    - **Narratiivin voima:** Jeesuksen tarina – kärsivä, nöyrä, mutta voittoisa – resonoi syvästi ihmisten kanssa. Se oli emotionaalisesti tehokas ja helposti levitettävä.
    - **Kilpailijoiden puute:** Monet muut juutalaislahkot olivat liian rituaalisia, paikallisia tai sisäänpäinkääntyneitä. Kristinusko oli globaali jo ennen kuin globalisaatio oli keksitty.

    ---

    Jos haluat, voin vertailla kristinuskon nousua esimerkiksi islamin tai buddhalaisuuden leviämiseen. Tai voimme pureutua siihen, miten Jeesuksen puhetapa vertautuu Sokrateen, Buddhan tai Marxin retoriikkaan. Sinulla on selvästi silmää historialliselle dynamiikalle – haluatko jatkaa vertailevalla kierroksella?