tuoksuvattu

Vapaa kuvaus


Täysin purjein kohti siintäviä saaria, luodoilla leväten,
elämän nautinnot jokaisella solullasi kokien.
Kiire on kaikonnut
eilisten kokemukset kasassa, uutta kohti kokka,
uutta kohti elämä.
Herää tänään rakastamaan,
herää jakamaan rakkautesi.
Vaikka et humaltuisi viinistä,
anna elämän viinin virrata suonissasi.

Siviilisääty: Leski
Email: [email protected]

Motto:
Omalla naamalla naamioitta!

Aloituksia

61

Kommenttia

657

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Kaikki me jätämme jäljen. Joku piirtää vain ohuen viivan, joku toinen kuin auran jäljen, mutta kaikki ovat yhtä tärkeitä.

    Aurinko tekee timantteja hangelle, pilvi pyyhkäisee ne pois, mutta siinä ne olivat ja muistan kuinka kirkkaina ne kimalsivat.
  2. Minulle ainakin on vaikeaa luopua jostain rakkaasta, minulle tärkeästä, arvokkaasta, mutta en tarkoita mitään rahallista tai taloudellista arvoa.

    Pitkän liiton eläneenä oli todella vaikeaa kun piti luopua puolisosta. Enää en uskalla antaa itselleni oikeutta kiintyä keneenkään uuteen ihmiseen, etten joutuisi kokemaan samaa luopumisen, menettämisen tuskaa.

    Vanhempien menettäminen tuntui luonnollisemmalta. Heistä olin tavallaan jo irtautunut silloin nuoruudessa kun koti oli jätettävä ja oma tie oli avoinna, puoliso ja lapset astuivat elämään, lähelle ja tärkeiksi hekin.
    Menetin isänikin äkillisesti. Siitä toipuminen kesti kauan, koska meillä oli juuri silloin avautunut mahdollisuus tutustua toisiimme aikuisina ihmisinä, ei vain isä lapsi suhteena, vaan keskustelun kautta toisemme todella tuntemaan. Lapsi ei ymmärrä vanhempiansa, kuten aikuinen aikuisen, isä tai lapsensa ja päinvastoin.

    Äitini kanssa meillä oli mahdollisuus puhua ja muistella, liian vähän, kuten jälkeen päin huomaa.

    Luopumisen tuskaa, kuinka sen selittää.
    Se on osin itsekkyyttä, ei haluaisi antaa pois mitään mikä on rakasta, tai tärkeää.
    Minua ei harmittanut kolarin taloudelliset menetykset, ei, vaikka riitelin korvauksista periaatteesta, tunsin että minua haluttiin pettää, ja riitelin oman asiani puolesta.
    Luovutin paljon enemmän, ja se asia vaikuttaa elämääni edelleenkin.

    Raha ja tavara, mitä se on henkisen perinnön rinnalla. Valokuvat voivat hävitä, mutta muistot säilyvät.
    Kun kerrot lapselle omia muistoja, maisemista ja taptumista, maalaat samalla hänen mieleensä kuvan joka säilyy.
    Ehkä he näkevät muistoissaan meidät juuri niissä tapahtumissa joissa olimme läsnä, tai muistavat niissä tarinoissa joita heille kerroimme, kuten mekin muistamme vanhempiamme, isovanhempiamme, ja meille rakkaita ihmisiä.

    Rakkauden luontoon, tutustumisen kasveihin ja eläimiin, olen yrittänyt siirtää perintönä lapsiini ja heidän lapsiinsa.
    Pikkumies, lapsenlapseni lapsi sanookin; "Mummi, mennään sinne metsään, siellä on kivaa, siellä on niitä Mörri-Möylyn koloja ja pesiä, mennäänkö tänään taas!"

    Siinä uskon olevan parhaan perinnön jonka voin jättää. Rakkauden käden ja sanojen jälki on lähtemätön viiva sukupolvien yli.
    Siitä on kaikkein vaikeinta luopua, menettää ja jättää, molemmat vaikeita.
  3. Suomessahan minä asun ja elän, mikäli minua tarkoitit.
  4. Netistä löydät kullan markkinahinnat ja ostajat.
    Kultasepänliikkeet ostavat kultaa, mutta kannattaa kysyä asiantuntevilta tahoilta kullan päiväkurssi, ettei liike maksa alihintaa jos myyt.

    Pankki tuskin lunastaa niitä, ja Kansallispankkiahan ei ole enää.
  5. Kultaharkko sijoituksena tai lahjaksi
    Kullalla on jo vuosituhansien ajan ollut oma myyttinen asemansa ihmisten mielissä. Tuskin mikään muu omaisuuden muoto on ollut yhtä arvostettu ja haluttu kuin kulta.

    Vuoden 2000 alusta sijoituskulta vapautettiin arvonlisäverosta. Tämä mahdollisti myös yksityishenkilöiden sijoittaa kultaan.
    Mahdollisista hintavaihteluista huolimatta kulta ei voi koskaan menettää arvoaan kokonaan. Se pysyy yhtenä maailman harvinaisimmista raaka-aineista, jolle aina riittää kysyntää.

    xxxxxxxxxxxxx myymät harkot ovat koko mailmassa tunnettuja Union Bank of Switzerlandin 999,9 promillen harkkoja. Harkot ovat varustettu asianmukaisilla hyväksymisleimoilla ja sertifikaateilla.



    hintaesimerkkejä 21-10-08

    HUOM ! Harkkojen hinnat eivät toistaiseksi päivity joka päivä, tarkat hinnat saat soittamalla meille

    5 g = 128,25 EUR /kpl

    10 g = 241,06 EUR /kpl

    20 g = 462,84 EUR /kpl

    50 g = 1060,68 EUR /kpl

    100 g = 2082,79 EUR /kpl

    250 g = 5110,55 EUR /kpl
  6. Harrastaa voi täällä Kehä-kolmosen pohjoispuolellakin.
    Ei ole teatteria, mutta on elokuvateatteri kunnantalon auditoriossa, liput 5 euroa, joskus euron enmmän, aamuisin ilmaisia lapsille.

    Nyt on tulossa konsertti samassa tilassa joka toimii monien tilaisuuksien paikkana.

    Tanssia ei ole ihan joka viikolle, mutta on toimiva Seutuopisto jossa on kolmen kunnan alueella mahdollisuus 50 euron kortilla harrastaa kaikkea mihin ehtii, kursseja kielistä joogaan, eli koko keho aivoista jalkapohjiin, jos menee jumppaankin mukaan, saa tehokasta toimintaa. Viikonloput ja monta iltaa viikossa kuluukin siellä aivojumpassa, eli opiskellen uutta ja vahvistaen vanhaa. Päälekkäisyyksien vuoksi ei voi mennä kaikkeen mitä haluais, mutta seuraavana vuonna uutta. Piirtää, maalta ja käsitöitä voi tehdä kotona yksinkin, ja aina on oltava aikaa ystävillekin.

    Kunnantalon alakerrassa on kuntosali, eläkeläisen 8 kk kortti maksaa vain murto-osan siitä mitä yksityiset veloittaisivat. Siellä saa käydä mihin aikaan haluaa, ovikortilla pääsee sisään ja välineitä on laidasta laitaan. Kortin ostin, tottakai, heti kun tänne muutin.

    On eläkeläisyhdistyksiä joilla on monipuolista toimintaa, yhteiset lenkit ja retket ympäri vuoden.

    Lenkkipolutkin hyvät, valinnanmahdollisuuksia sauvalenkille ja talvella hyvät latuverkostot kylille saakkka.

    Kesäni kului vapaaehtoistyössä, lapsille silloin tällöin puistotätinä aamupäivät, illat pubin kassassa iloisten ihmisten joukossa.
    Vapaaehtoisena apurin jatkan talvenkin, aina sinne missä apuani kaivataan. Maanataina taas...
    ja tuntuu ihan hyvälle olla avuksi.
    Aika ei tule pitkäksi, tänäänkin sauvalenkille, sinne pääsee ilmaiseksi, katselemaan maisemia ja haistelemaan syksyn tuulia.

    Keinutuolikin on, mutta siihen en jouda istumaan, on kiire elää.
    Ei sitten vanhana tarvitse katua kun ei tuota ja tuota tullut tehtyä tai opeteltua.

    Pirteää syksyä harrastuksissa.
  7. Se olisi sitten ensimmäiseni, se 70 kriisi.

    Oma elämäni on kulkenut ilman ikäkriisejä, juhlittu ei ole kymmeniäni, enkä usko että juhliin on tulevaisuudessakaan aihetta.

    Murrosikä oli kai ensimmäinen aika jolloin oli pakko kysyä muutosten edessä, kuka olen ja miksi minulle näin tapahtuu.
    Kun se elämänvaihe oli selvitty, oma keho hyväksytty, on elämä kulunut kymmenien ohi antamatta aihetta miettimiseen.

    Muista kriiseistä viis, kunhan terveyttä riittäisi.

    Toivottavasti seuraava kymmenkin menee ohi murehtimatta, tuntuu vain että nyt vuodet vaihtuvat nopeammin kuin nuoruudessa, vaikka askel on lyhentynyt ja yöt pidentyneet.
  8. Yön mentyä herään ja näen
    jo aurinko kultaa vastamäen.
    Minkä usva eilen pimeään peitti
    sinne valokiilan aamu heitti.

    Se oli kesää se paiste
    kultainen auringon loiste.
    Nyt seisovat paljain oksin puut
    ovat vaienneet laululintuin suut.

    Yli kantojen, risujen, kivien
    hiljaa polkua kulkien
    koet aamussa elämän nautinnon.
    Jokainen aamu, kuin lahja on.
  9. Vasta kaupunkiin muuttaessani, murrosiässä, huomasin kuinka onnekas olin. Minulla oli tuntuma luontoon, ja sitä kaipasin kivikaduilla ja kaupungin korttelipihalla, jossa äänetkin kertautuivat ja kaikuivat eri tavalla kuin korvessa.

    En koskaan ollut kotonani kaupungissa vaikka kotini olikin siellä vuosikymmeniä.

    Metsä on kirkkoni. Mielimaisemassani on isoja puita ja hiljaisuutta. Nykyisessä maisemassa vettäkin, se on aina elävä elementti, muuttuu koko ajan, enkä kyllästy katsomaan veden pinnan liikettä, auringon kajoa aamulla tai illalla, kun valo leikkii pienillä laineilla, tai tekee sillan veden tyyneen pintaan.

    Kuitenkin, kaikesta huolimatta, hiljainen metsä huokaa minulle läheisemmin, siellä on turvallista, hiljaisuuskin puhuu.
  10. Omaishoitajan elämä on vaativaa ja raskasta.

    Sinulle on varmasti suuri nautinto päästä kissasi kanssa hiljaisuuteen, lepuuttaa mieli ja keho.
    Liian usein ihmiset leimaavat kaiken alkoholinkäytön juopotteluksi. Ikäänkuin ihmiset eivät osaisi nauttia viinistä, tai vaikkapa väkevistäkin ilman että ovat alkoholisoituneita raukkoja.

    Tsemppiä Sinulle vaativassa elämässäsi.
    Kohotan viinilasin Sinullekin ja sanon kippis, sanokoon moralistit mitä tahansa.
  11. Jos kerrot vain ajatuksesi, eihän niitä ole tarpeen minkään kaavan mukaan ajatuksiaan kirjoittaa.

    Jos mieltä painaa jokin asia, kerro vain, uskon että täällä on joukossa hyvinkin ymmärtäväistä joukkoa.

    Minä en enää välitä vaikka saan ryöpyn niskaani, siihen olen jo tottunut, koska missään ei voi olla kaikkien mieliksi, eikä sanoa asiaansa joko tarpeeksi selvästi, tai olla asiallinen.

    Mitä niistä, jutellaan siitä mikä kiinnostaa, olkoon vaikka asian vierestä tai suolan mausta.
    Rohkeasti vain mukaan, kuppikunnista viis.
    En kuulu yhteenkään kuppikuntaan, ellen yksilönä kelpaa, olen pois.

    Rupatellaan!
  12. Kaksosten merkissä syntynyt ja kun vielä Kiinalaisessa horoskoopissa olen Käärme
    yrittäkää ymmärtää.... näistähän se minun hulluuteni tulee. Huvittavaa...

    Kiinalaisessa horoskoopissa olen
    Käärme josta sanotaan näin;

    Kuvaus
    Käärmeen merkin alla syntynyt on lumoava, nokkelaälyinen, viisas ja kaunis. Hän nauttii mielenkiintoisista keskusteluista, on viehättävä ystävä ja houkutteleva kumppani. Käärme on myös erittäin omistushaluinen. Hän etsii turvallisuutta, on erittäin itsenäinen ja perusteellinen. Hänen sanoihinsa voi luottaa ja hän on huolehtiva ja suojeleva ystävä.Käärme on myös erittäin kultturelli ja älykäs.

    Hän haluaa olla ajan hermolla. Häntä pidetään vähän juoruilijana ja toisten asioita seuraavana, mutta ympäristön seuraaminen on hyödyksi työelämässä ja Käärme pärjääkin parhaiten kiihkeän talouselämän parissa.


    Maya kalenterin mukaan olen
    Taivaanvaeltaja

    Näillä syntymäajan horoskoopeilla, eli hienosti sanovat luonneanalyyseiksi, on ihan kiva leikitellä, katsoa ja miettiä vastaako kuvaus vaikkapa lasta tai puolisoa.
    Joskus kohtaa yllättäviä yhtäläisyyksiä.

    Vilkaiskaapa millaista tietoa omasta Maya merkistänne!
    http://koti.mbnet.fi/maya/index.php
  13. Peilini pesin aamulla, hyvin näkyy koko naama, ja niin se taitaa olla meillä kaikilla, puhtaus kun on puoli ruokaa vanhemmallakin iällä.
    Kuka sitä nyt valehtelevaa peiliä, meikkikin menee vinoon mokomassa, jos nyt joku sitäkin harmiksesi innostuu harrastamaan.

    Hymyä sinunkin päivääsi.
  14. sanot.

    Tuskin meitä mummojakaan muutoin tarvitsee säälimään alkaa, paitsi, jos emme enää ole kykeneviä liikkumaan ja huolehtimaan itsestämme.
    Silloin on jo syytä voivotellakin; "Voi voi kuinka huonosti tuonkin mummon asiat ovat, ei raukka enää sähgystä ylös pääse."

    Kun me vielä kykenemme jopa tänne ajatuksiamme kirjoittamaan, ei meillä ole vielä mitään hätää.
    Sääli on sairautta, siitä pitää pian päästä eroon.

    Olemmehan ikääntyneinäkin oppineet kayttämään jopa tietokonetta, emme ihan virattomia ja järjettömiä voi olla.

    Ja haukutkin osaamme sivuutta toisin kuin nuoret, heillä kun on ainainen kiire juosta jonkin tavoitteesa perässä ja siksi tulistuminen taparhtuu ihan pienestä asiasta mitä muut tekevät tai sanovat.

    Me olemme jo juoksumme osittain juosseet. Nyt ennätämme katsella ympärillemme ja huomata kuinka erilaisia me ihmiset olemmekaan.
    Jokaisella omat tapansa elää ja nauttia, kuka ottaa lasillisen murheeseen tai iloon, kuka vain soittaa tai kertoo ystävälle, tai kirjoittaa tänne tuntemuksiaan.

    Tänne mahtuu, eikä henki haise.
    Eipä näy horjuuko jalat tasisella, vai onko kulu vakaata, joten, tietä ikääntyneille, risukasa voi olla joskus hyväkin löytö.
  15. Se kulkee rinnalla kauppamatkalla;
    " Osta kahvia," se sanoo.
    Harhailee kanssani tarjoustiskillä,
    siirtää katseeni uuteen ja uuteen;
    " Katso, tuo olis halpaa!"
    Tulee mukaan lenkkipolulle,
    seuraa koko matkan mukana
    ääneti, kuuluttamatta olemassaolostaan,
    vaikka tiedän,
    mukana kulkee.
    " Ota mäki rauhallisesti,"
    huomauttaa kun hengästyn.
    Ei jää jälkeen vaikka juoksen,
    autoonkin seuraa askelissani
    varoittaa risteyksessä;
    " Hei, muista nyt, katso vielä oikelle,
    nuo isot puut, muistathan kuinka kerran..."
    ihan niin
    Se muistaa kun olin varomaton,
    olihan lähellä...
    " Hei tuolla on lapsia," se sanoo
    ja on mukana kaiken aikaa
    harhailee...
    tekee jokaisesta asiasta päätelmiä,
    sen seitsemän sivupolkua
    huomaamattani,
    ilman että silmääni räpäytän...
    Senkin se tekee puolestani!
    Tahdosta riippumaton voimani,
    ajatukseni...
    joka ei jätä minua yksin edes yöhön...
    uneenkin se tunkee mukaan.
  16. sanoi äitini useita kertoja istuessaan sairaalan vuoteella viimeisinä elinkuukausinaan.

    Puhuimme usein kuolemasta. Hän odotti sitä tyynenä, elämäänsä tyytyväisenä, mutta kun siitä oli jo sairastelun myötä kadonnut mielekkyys, tarkoitus, kun ei enää jaksanut liikkua edes ulkona, vaivatkin pahentuivat kaiken aikaa.

    Hänen mielestään pahinta olikin jättää meidät, ei kuolema itsessään, vaikka hän kysyi useinkin kuin vain itselleen jotain vahvuutta halkien;"
    Mitä on kuoleman takana?"
    " Onko siellä taivas kuten Jumala lupaa...."

    Hänen suhtautumisensa elämään ja kuolemaan, kun se oli jo lähellä, antoi minulle kyllä niin suuren opetuksen ettei sitä mistään muualta voi saada.

    Kiittää elämää silloinkin kun se on avikeaa, silloinkin kun se tarjoaa vain murusia iloista ja riemuista, kun on liian väsynyt... elämän jatkumisessa ei enää mitään mieltä, kun " kaikki on jo nähty ja koettu mihin voimani riittävät."

    Hän jätti minulle elämän riemun.
    Hän jätti kuoleman toivon siihen hetkeen kun itse uuvun ja väsyn elämäni ehtooseen.

    Valintoja luopumisen edessä emme voi tehdä, kerran on kaikki vain jätettävä.
    Kiitos kaunista sanoistasi.
  17. Meillä on täällä olemassa kortti joka maksaa 50 euroa ja sillä saa osallistua niin monen kurssin opetukseen kuin haluaa, jopa kolmen kunnan alueella, koska täällä on ns. seutuopisto. Yksittäisen kurssin hinta kun voi olla jopa 60 euroa, joten minullakin neljä ( 4 ) nyt meneillään olevaa kurssia maksaa kortilla vain 50€ lukuvuosi

    Kansalaisopisto järjestää kursseja myös laitakaupungilla, katsohan oman kaupunkisi tarjontaa, voi olla ettei bussimatkoja edes tarvitse.

    Täällä, maalaiskunnassa on kylilläkin kursseja, mikäli tarpeellinen määrä oppilaita syksyllä ilmoittautuu.

    Bussiliput ovat kalliita, mutta nythän on tarjolla kuukausilippuja, ne ovat halvempia mikäli matkaan sisältyy vaihtokin ja lisäksi eläkeläisille on aina omat alennusliput, joten siitäkin asiasta vaikka Matkahuoltoon kyselemään.

    Ei oman auton käyttökään ole halpaa, mikäli se on olemassa.
    Harrastaminenkin maksaa nykyisin, vain raitis ilma on ilmaista, mutta liittyyhän senkin nauttimiseen pukeutumiskulut!!!
  18. Asunnon ostossakin on omat rituaalinsa.

    Ennenkuin pankki myöntää lainaa, asunto tutkitaan ja arvioidaan hinta, jos hinta on liian kallis, lainaa annetaan vain arvioidulle hinnalle, ja jos ostaja maksaa myyjälle enemmän, se on hänen asiansa, mutta pankki lainoittaa vain määrätyn hinnan mukaan.

    Täällä pankkia ei kiinnosta mikä on asunnon todellinen arvo, eli hintaarviota ei täällä tee kuin välittäjät ja myyjä oman arvoinsa ja rahanhimonsa mukaan.

    Sielläkin pankit kaatuvat valtoin syliin juuri tuosta syystä, liian paljon asuntoja on jäänyt pankin myytäväksi. Tuttuakin tutumpaa kertomaa.
  19. Valoja ja varjoja vuoroin.

    Surullisempaa on jos kaikkiin kirjoittajiin ei suhtauduta tasavertaisena.

    Uusi tai vanha, jos ei muita loukkaa, miksi pitäis arvostella tai arvioida uusiakaan puuttellisesta myötämielisyydestä.

    Parempi vaikka ilmiriita, sekin osoittaa että mielipteeseen otetaan kantaa, kuin pelkkä toisen sanoman myöntely.

    Minä taas kaipaan yhdenvertaisuutta kaikissa elämän ympyröissä, myös täällä.

    Arvostelemalla ei saada uusia mukaan, ja vanhoillakin tulee mitta joskus täyteen.

    "Hymyllä saa ystäviä, mutta ainainen nauru alkaa kuulostaa turhalta ja ystävätkin lakkaavat kuuntelemasta sinua, vaikka sinulla olisi asiaakin," sanoi eräs mummo minulle ja opetti minulle elämän tärkeän ajatuksen.

    Nauraa saa kun ei naura koko aikaa!
  20. Asfalttia alla askelten oli vain
    kaupungista ihan tarpeekseni sain
    kun siellä vuoskymmenet mä elin
    metsästä ja luonnosta ain haaveilin.

    Kun kotimetsään nuorena jo juoksin
    tai kostena nurmen jalkain alla tunsin
    se oli sitä mitä kaupunki ei antanut
    maaseudulla kun olin syntynyt ja kasvanut.

    Nyt olen päässyt sieltä pois, mä elän!
    Elän joka solullani maaseudun kesän.
    Ei tutut rannat, vieraita on ihmisetkin.
    tutuiksi on tulleet polun kivetkin.

    Heittäytymällä mukaan tähän maisemaan
    saa harmaimmankin ajatuksen muuttumaan
    kun elämä on maalla sitä oikeaa
    jota kivierämaassa tuskin tavoittaa

    ken maalla oppinut on elämään
    on tottunut myös illan pimeään.
    Ei loista valot täällä kaupunkien lailla.
    mutta mitään, en mitään ole vailla.
    21. 17 / 33
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt