Kadutko elämän tietäsi.

AVKT

En tiedä, mutta monta kertaa on nyt tullut esiin, että jos, en- tai emme olisi tehneet niin.

64

2448

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • suren ..

      omaa tyhmyyttäni .

      • AVKT

        ole viisas.


    • ei kannata

      Voin sanoa eläneeni, en vain ollut.

      En jossittele, hauskaa on ollut, ja välillä rämmitty raskain askelin eteenpäin.

      Nautin vuoristoradasta, suora tie olisi kauhistus.

      Miten voisi olla huipulla, jos ei välillä kävisi laaksossa?

      Eihän sitä edes huomaisi silloin.

      Elämä on ihana seikkailu.

    • ibiza*

      vaihtaisi pois...", Tapio Rautavaaran sanoin...:)

    • Elämä on ainoa lahja jota ei voi palauttaa takaisin sellaisenaan.

      Jokainen laakso ja kukkula ovat muokanneet minut juuri tällaiseksi ihmiseksi mitä tässä hetkessä olen. Paljon olisi saanut jäädä kokemattakin, mutta en kadu mitään, koska kaikkeen en ole voinut itse vaikuttaa.

      Niin valoisat kuin pimeätkin hetket ovat olleet täyttä elämää, kovaa ja katkeraakin kokemusta, mutta saman tien kulkisin uudelleenkin, koska, ei minulle sen enempää olisi tietoa valintojeni seurauksista kuin oli jo kuljetun polun varrella.

      Jokaisen avatun oven takana oli elämää, jokainen suljettu ovi jätti jotain taaksensa, mutta minuun ne kaikki piirsivät lähtemättömäm elämän viivan.

      Jokaisen suoran päässä on mutka, sinne kun jaksaa jatkaa, saa huomata että mutka on takana ja suora edessä... katsoopa kumpaan suuntaan tahansa. En kadu oman mutkaisen ja mäkisen polkuni matkaa, vaan jatkan, samoissa askelissa elämäni tahtiin.

      • AVKT

        Niin, ne suljetut ovet, ainahan voi kuvitella, kuinka olisi. Elämä ei ole helppoa yksin, sillä en tarvitse hölmöä seuraa,ja siitä tulee vain oma "hölmö" seura. Olin 1967 Lappeenrannassa armeijassa, siellä oli meillä saman "ikäinen" pappi ,oli hyvä puhumaan ja kuuluisa sitten, että,,,nimi on unohtunut, tietääkö kuka--? Legenda jo elin aikanaan.


      • Merilii
        AVKT kirjoitti:

        Niin, ne suljetut ovet, ainahan voi kuvitella, kuinka olisi. Elämä ei ole helppoa yksin, sillä en tarvitse hölmöä seuraa,ja siitä tulee vain oma "hölmö" seura. Olin 1967 Lappeenrannassa armeijassa, siellä oli meillä saman "ikäinen" pappi ,oli hyvä puhumaan ja kuuluisa sitten, että,,,nimi on unohtunut, tietääkö kuka--? Legenda jo elin aikanaan.

        ainakin.


      • ...tavallinen
        Merilii kirjoitti:

        ainakin.

        nuoriso pastorinakin,sellasia ihmisiä pitäisi olla paljon enemmän.


      • AVKT
        Merilii kirjoitti:

        ainakin.

        On kiitos.


      • AVKT
        AVKT kirjoitti:

        On kiitos.

        Ja, hän on siellä, ,,,


      • ...ihminen
        AVKT kirjoitti:

        Ja, hän on siellä, ,,,

        vaik en ymmärtänykkään viestiä ihan??Hän toimii,parisuhde asioden paris.Kyl tekee pastorin keikkojakin.


    • Sinimarjanen

      tuohon ole suuremmin ollut aihetta.
      Ajatuksenani on aina ollut: Pyrin elämään
      elämäni näin, ettei tarvitsisi harmitella
      sitä jälkeenpäin. Joka päivä kuitenkin jotain
      uutta opin ja viisaaksi en kuitenkaan koskaan tule:)

      • ajattelen minäkin.

        Kun voi katsella elämäänsä suht'koht' tyytyväisenä, jopa onnellisena, olisko muita teitä kulkien päässyt parempaan, ehkä, ehkä ei?

        Olisihan voinut joskus valita oikotien, tai kiertotien, mutta olisipa monesti voinut eksyäkin.

        Liian viisaiksi tuskin koskaan tullaan, mutta kaipa riittää sinnepäin pyrkiminen? :))


      • Sinimarjanen
        ajattelen minäkin. kirjoitti:

        Kun voi katsella elämäänsä suht'koht' tyytyväisenä, jopa onnellisena, olisko muita teitä kulkien päässyt parempaan, ehkä, ehkä ei?

        Olisihan voinut joskus valita oikotien, tai kiertotien, mutta olisipa monesti voinut eksyäkin.

        Liian viisaiksi tuskin koskaan tullaan, mutta kaipa riittää sinnepäin pyrkiminen? :))

        erilaisia ja valinta on joko oiko tai mutkikas,
        mutta sitähän tämä elämän kulku on, että se
        opettaa meitä jokaista omalla tavallansa.
        Muuten kai se olisikin liian helppoa ja yksinkertaista.


      • uskon, että
        Sinimarjanen kirjoitti:

        erilaisia ja valinta on joko oiko tai mutkikas,
        mutta sitähän tämä elämän kulku on, että se
        opettaa meitä jokaista omalla tavallansa.
        Muuten kai se olisikin liian helppoa ja yksinkertaista.

        ihmisellä on järki, voidakseen vapaasti valita elämän tiensä, muuten kaikki kai olisi liian helppoa, ennakoitua.

        Ainakin minä niin ajattelen.


    • Polkiessani elämän pyörällä kylän raittia, olen pannut merkille, jotta ketjua tuntuu riittävän polkipa sitten hiljaa tai kovoo. Tylsää on tupannut olemaan vain silloon kun on jättänyt polkematta ja vapaalla rallatellut. Suuria haasteita ovat olleet jyrkät vastamäet, joiden nousu kirvoittaa hikipisarat otsalta ja kaljulta. Joku tiukka paikka on vastaan tullut ja on ollut pakko nousta pyörän selästä työntämään. Valtavan mäen päältä on avautunut upeat uudet maisemat, jolle on voinut lasketella ja tarvittaessa vauhtia lisätäkseen polkea suurella vaihteella ja vimmatusti sotkien. Siitä se on vauhti taas hiljentynyt seuraavaan mäkeen, jonka juurella on joskus abrikoitsenut, jotta kannattaako tuollekin vielä nousta. Kuitenkin päätös on aina ollut, jotta kannattaa niin kauan kuin ketjua riittää!

      • pikkumummukka

        Kyllä elämä on seikkailu ja kaikki mikä ei tapa vahvistaa. Ajatelen niin jotta olen tarvinnut myös pahat,mustat päivät kasvaakseni ihmisenä.

        Ihmisen pitäisi pyrkiä olemaan tekemättä tietoisesti pahaa ja olla loukkaamatta kansakulkijoita. Kuitenkin loukkaamme joskus tietämämättämme joskus tietäin jopa tahallaan.

        Kun näin tapahtuu meitä opetetaan. Tulee vuoren korkuisia esteitä. Kun jätämme jälkeemme ikävöiviä ihmisiä tulemme itse itkemään ikävästä ja kaipauksesta. Ainakin terveen omantunnon omistava,tunteelinen ihminen tietää milloin on tehnyt huonon teon.

        On kyllä ollut iloja ja suruja elämän polulla. Isän hautaaminen 65vuotiaana oli kova paikka. Harmittaa kun en enemmän jutellut hänen kanssaan aikuisena. Oli itsellä pikkulapsivaihe päällä. Isäni oli minulle lapsuuden ja nuoruuden läheisin ihminen. Me teimme yhdessä töitä yrityksessämme. En kai koskaan sanonut hänelle miten rakas hän oli.

        Näin elämän ehtoopuolella on aikaa miettiä elettyä elämää. Paljon on ollut seikkailuja, itkuja,riemuja,ponnisteluja.Hengissä on kuitenkin selvitty aikas pienin vaurioin. Mitään suurempaa katumista ei ole.


    • muutaman asian

      toisin, mutta katuminen tässä vaiheessa on turhaa.

    • Saimander

      Varsinaisesti en kadu, mutta jos tien kulkisin uudelleen, osaisin ehkä valita suoremman ja leveämmän, osaisin paremmin välttää vaikeankulkuisia polkuja ja karikoita.
      Takana on menestystä ja onnellisia hetkiä, mutta myös menetystä ja vastoinkäymisiä enemmän kuin kohtuudella pitäisi olla. Paljon tyhmää olen tehnyt, mutta myös ollut liian hyväntahtoinen ja toisten kusetettavissa.
      Oma elämä on kohta eletty ja loppusuora jo häämöttää. Lapsillani ja lastenlapsillani on elämä edessään, heidän tulevaisuus ja hyvinvointi on minulle moninkertaisesti tärkeämpi kuin omani. Toivon, että lasteni äiti ajattelisi samoin.

      • Jatta

        Kun luin kommenttisi, tulin murheelliseksi. Kun toteat:
        # Varsinaisesti en kadu, mutta jos tien kulkisin uudelleen, osaisin ehkä valita suoremman ja leveämmän, osaisin paremmin välttää vaikeankulkuisia polkuja ja karikoita#,

        niin itsekin ymmärrät, että samat polut kulkisit.
        Et yhtään viisaampi olisi, ellei vierelläsi kulkisi Jeesus. Nyt saatat suuttua, mutta totuudelle ei mahda mitään.

        >

        Kauniisti kirjoitit. On kuitenkin tärkeää, että välität itsestäsikin, ja koska ollaan loppusuoralla, pidetään huoli siitä, että ollaan 'oikealla tiellä', matkalla taivaaseen.

        Siunausta sinulle elämääsi!


      • AVKT
        Jatta kirjoitti:

        Kun luin kommenttisi, tulin murheelliseksi. Kun toteat:
        # Varsinaisesti en kadu, mutta jos tien kulkisin uudelleen, osaisin ehkä valita suoremman ja leveämmän, osaisin paremmin välttää vaikeankulkuisia polkuja ja karikoita#,

        niin itsekin ymmärrät, että samat polut kulkisit.
        Et yhtään viisaampi olisi, ellei vierelläsi kulkisi Jeesus. Nyt saatat suuttua, mutta totuudelle ei mahda mitään.

        >

        Kauniisti kirjoitit. On kuitenkin tärkeää, että välität itsestäsikin, ja koska ollaan loppusuoralla, pidetään huoli siitä, että ollaan 'oikealla tiellä', matkalla taivaaseen.

        Siunausta sinulle elämääsi!

        Vastatkaa ilman mitään paskaa!


      • 'Jatta'
        AVKT kirjoitti:

        Vastatkaa ilman mitään paskaa!

        En vastannut SINULLE!

        Sinulle vastaaminen ei kai ole pakollista, mutta jos nyt välttämättä haluat saada vastauksen minultakin, niin vastaan seuraavasti:

        "Monia asioita olisin voinut tehdä toisin ja kadun, etten aina ole rakastanut lähimmäistäni enkä itseänikään, enkä Jumalaa yli kaiken."

        Lauseestasi: < Vastatkaa ilman mitään paskaa!>
        huolimatta,
        Hyvää yötä ja siunausta sinullekin!


      • Jatta
        Jatta kirjoitti:

        Kun luin kommenttisi, tulin murheelliseksi. Kun toteat:
        # Varsinaisesti en kadu, mutta jos tien kulkisin uudelleen, osaisin ehkä valita suoremman ja leveämmän, osaisin paremmin välttää vaikeankulkuisia polkuja ja karikoita#,

        niin itsekin ymmärrät, että samat polut kulkisit.
        Et yhtään viisaampi olisi, ellei vierelläsi kulkisi Jeesus. Nyt saatat suuttua, mutta totuudelle ei mahda mitään.

        >

        Kauniisti kirjoitit. On kuitenkin tärkeää, että välität itsestäsikin, ja koska ollaan loppusuoralla, pidetään huoli siitä, että ollaan 'oikealla tiellä', matkalla taivaaseen.

        Siunausta sinulle elämääsi!

        Kuka käyttää nimimerkkiäni? Minä en ole tähän ketjuun kirjoittanut yhtään mitään.
        En hyväksy tätä, en missään nimessä.

        Jos jatkatte, ryhdyn takuulla toimenpiteisiin.

        Kaunis oli tämä kirjoituksen teksti, itse en pystyisi moiseen.

        Kirjoitan enemmän 70 palstalle, nyt harkitsen todella mihin ryhdyn.

        Miten tällainen voi olla mahdollista?????


      • Saimander
        Jatta kirjoitti:

        Kun luin kommenttisi, tulin murheelliseksi. Kun toteat:
        # Varsinaisesti en kadu, mutta jos tien kulkisin uudelleen, osaisin ehkä valita suoremman ja leveämmän, osaisin paremmin välttää vaikeankulkuisia polkuja ja karikoita#,

        niin itsekin ymmärrät, että samat polut kulkisit.
        Et yhtään viisaampi olisi, ellei vierelläsi kulkisi Jeesus. Nyt saatat suuttua, mutta totuudelle ei mahda mitään.

        >

        Kauniisti kirjoitit. On kuitenkin tärkeää, että välität itsestäsikin, ja koska ollaan loppusuoralla, pidetään huoli siitä, että ollaan 'oikealla tiellä', matkalla taivaaseen.

        Siunausta sinulle elämääsi!

        Niin, sitä oikeata tietä etsin yhä, polkua joka vie oikeaan päätepisteeseen. Reittiä taivaaseen en ehkä koskaan löydä, kun en edes osaa oikein rukoilla.
        "Väärin rukoiltu" sanoi Jehovan todistaja kun puhuimme siitä, että vastaako Jumala rukouksiimme. "Jos haluamme Jumalan kuuntelevan rukouksiamme, meidän on rukoiltava tavalla, jonka hän hyväksyy".
        Onko Jumala oikeudenmukainen? Hän kyllä lupaa meille synnit anteeksi, mutta uhkaa rangaistuksella kaikkia, jotka rikkovat hänen käskyjään, aina kolmanteen ja neljänteen polveen. Eikö ole epäoikeudenmukaista kostaa pienille syyttömille esi-isien pahoista teoista?
        Onko minun evankelis-luterialainen kasvatus täysin virheellinen ja olen nyt väärällä tiellä? Pitääkö siirtyä toiseen uskonlahkoon ja hylätä kaiken sen, mihin minut lapsesta saakka on opetettu? Siinä probleemia.

        Suuresti iloitsen jälkikasvumme menestyksestä ja tahdon olla heistä ylpeä. Kuitenkin haluan pysyä heidän rinnalleen myös elämän rotkoissa. Viimeinen lause edellisessä viestissäni ei ollut vain kauniita sanoja, vaan taustalla on ajankohtainen murhe, yhden lapsemme ahdinko ja ahdistus. Autan taloudellisesti, pyrin auttamaan henkisesti, mutta yksin olen riittämätön.

        Kiitos Jatta lämpimistä sanoistasi ja kaikkea hyvää myös sinulle. Aloittajan kommentit voimme jättää omaan arvoonsa.


      • Saimander
        Jatta kirjoitti:

        Kuka käyttää nimimerkkiäni? Minä en ole tähän ketjuun kirjoittanut yhtään mitään.
        En hyväksy tätä, en missään nimessä.

        Jos jatkatte, ryhdyn takuulla toimenpiteisiin.

        Kaunis oli tämä kirjoituksen teksti, itse en pystyisi moiseen.

        Kirjoitan enemmän 70 palstalle, nyt harkitsen todella mihin ryhdyn.

        Miten tällainen voi olla mahdollista?????

        Sinulla näyttää olevan kaima. Tämä viestisi ja vastaukseni toiselle Jatalle menivät ristiin. Vastasin kuitenkin vain itse viestille enkä nimimerkille, kuka viestin takana on en voi tietää.
        "Toimenpiteisiin" sinun tuskin kannata ryhtyä, sillä kaikilla on oikeus käyttää registeröimättömiä nimimerkkejä. Ehkei tämä toinen Jatta edes tiennyt, että palstalla nimimerkki on jo käytössä.


      • 'Jatta'
        Jatta kirjoitti:

        Kuka käyttää nimimerkkiäni? Minä en ole tähän ketjuun kirjoittanut yhtään mitään.
        En hyväksy tätä, en missään nimessä.

        Jos jatkatte, ryhdyn takuulla toimenpiteisiin.

        Kaunis oli tämä kirjoituksen teksti, itse en pystyisi moiseen.

        Kirjoitan enemmän 70 palstalle, nyt harkitsen todella mihin ryhdyn.

        Miten tällainen voi olla mahdollista?????

        Olen kamalan pahoillani. En tiennyt, että se on jo käytössä, eikä se ilmoittanut, ettei sitä voi käyttää. Et sinäkään näköjään ole rekisteröinyt itseäsi. Ehkä se silloin on mahdollista.

        En muistanut lisätä heittomerkkejä. Sekin olisi erottanut meidät. Anteeksi!!!!!!

        Siunausta Sinulle!
        Se toinen 'Jatta'.


      • 'Jatta'
        Saimander kirjoitti:

        Niin, sitä oikeata tietä etsin yhä, polkua joka vie oikeaan päätepisteeseen. Reittiä taivaaseen en ehkä koskaan löydä, kun en edes osaa oikein rukoilla.
        "Väärin rukoiltu" sanoi Jehovan todistaja kun puhuimme siitä, että vastaako Jumala rukouksiimme. "Jos haluamme Jumalan kuuntelevan rukouksiamme, meidän on rukoiltava tavalla, jonka hän hyväksyy".
        Onko Jumala oikeudenmukainen? Hän kyllä lupaa meille synnit anteeksi, mutta uhkaa rangaistuksella kaikkia, jotka rikkovat hänen käskyjään, aina kolmanteen ja neljänteen polveen. Eikö ole epäoikeudenmukaista kostaa pienille syyttömille esi-isien pahoista teoista?
        Onko minun evankelis-luterialainen kasvatus täysin virheellinen ja olen nyt väärällä tiellä? Pitääkö siirtyä toiseen uskonlahkoon ja hylätä kaiken sen, mihin minut lapsesta saakka on opetettu? Siinä probleemia.

        Suuresti iloitsen jälkikasvumme menestyksestä ja tahdon olla heistä ylpeä. Kuitenkin haluan pysyä heidän rinnalleen myös elämän rotkoissa. Viimeinen lause edellisessä viestissäni ei ollut vain kauniita sanoja, vaan taustalla on ajankohtainen murhe, yhden lapsemme ahdinko ja ahdistus. Autan taloudellisesti, pyrin auttamaan henkisesti, mutta yksin olen riittämätön.

        Kiitos Jatta lämpimistä sanoistasi ja kaikkea hyvää myös sinulle. Aloittajan kommentit voimme jättää omaan arvoonsa.

        < Aloittajan kommentit voimme jättää omaan arvoonsa.>

        Olen samaa mieltä!

        Kerrot, että:


      • Jatta
        'Jatta' kirjoitti:

        Olen kamalan pahoillani. En tiennyt, että se on jo käytössä, eikä se ilmoittanut, ettei sitä voi käyttää. Et sinäkään näköjään ole rekisteröinyt itseäsi. Ehkä se silloin on mahdollista.

        En muistanut lisätä heittomerkkejä. Sekin olisi erottanut meidät. Anteeksi!!!!!!

        Siunausta Sinulle!
        Se toinen 'Jatta'.

        Sinullekin "Jatta". Olin epäkohtelias ja kirjoitin kamalasti. Ehkä sovimme tämän asian. Sinä käytät heittomerkkejä ja minä ilman niitä. Sehän meidät erottaa.

        Vai onko Sinulla parempaa ehdotusta? Olen kirjoittanut jo niin kauan Jatta nimimerkillä ja tullut tutuksi varsinkin 70 palstalla, vaikka en sinne vielä kuulukaan. Totta on, etten ole rekisteröinyt sitä ja näinhän voi silloin käydä.


      • 'Jatta'
        Jatta kirjoitti:

        Sinullekin "Jatta". Olin epäkohtelias ja kirjoitin kamalasti. Ehkä sovimme tämän asian. Sinä käytät heittomerkkejä ja minä ilman niitä. Sehän meidät erottaa.

        Vai onko Sinulla parempaa ehdotusta? Olen kirjoittanut jo niin kauan Jatta nimimerkillä ja tullut tutuksi varsinkin 70 palstalla, vaikka en sinne vielä kuulukaan. Totta on, etten ole rekisteröinyt sitä ja näinhän voi silloin käydä.

        Jos Sinulle sopii, se sopii minullekin. Jatta on lyhenne toisesta nimestäni, siksi otin sen, enkä ollut tietoinen Sinusta.

        Minäkin olen kiikun kaakun 70, enkä siksi vielä tunge sinne 70 - loosiin. Toisekseen, en oikein pidä sitä omanani, kun olen niitä asioita siellä lueskellut, sorry vaan.

        Sinulle siunausta ja hyvää iltaa!
        Se toinen Jatta.


      • Jatta
        'Jatta' kirjoitti:

        Jos Sinulle sopii, se sopii minullekin. Jatta on lyhenne toisesta nimestäni, siksi otin sen, enkä ollut tietoinen Sinusta.

        Minäkin olen kiikun kaakun 70, enkä siksi vielä tunge sinne 70 - loosiin. Toisekseen, en oikein pidä sitä omanani, kun olen niitä asioita siellä lueskellut, sorry vaan.

        Sinulle siunausta ja hyvää iltaa!
        Se toinen Jatta.

        minäkin sen otin. Tykkäsin siitä ja, kun työelämässäkin käytin sitä, niin tämä Jatta tuntui niin sopivalta. Tulee kyllä sekaannusta, varsinkin, kun olemme saman ikäluokan kirjoittajia ja kirjoittelemme samoille palstoille.

        Entäs, jos toinen meistä käyttäisi nimen alkuosaa? Miltäs kuulostaa? Jos Sinä et voi sitä käyttää, niin voisin minä kyllä vaihtaakin.


      • Se toinen Jatta
        Jatta kirjoitti:

        minäkin sen otin. Tykkäsin siitä ja, kun työelämässäkin käytin sitä, niin tämä Jatta tuntui niin sopivalta. Tulee kyllä sekaannusta, varsinkin, kun olemme saman ikäluokan kirjoittajia ja kirjoittelemme samoille palstoille.

        Entäs, jos toinen meistä käyttäisi nimen alkuosaa? Miltäs kuulostaa? Jos Sinä et voi sitä käyttää, niin voisin minä kyllä vaihtaakin.

        Ei hätää mitään, poistun vähin äänin täältä. Sinä voit pitää nimimerkkisi.Sehän oli Sinun ekaksi.

        Olen yleensä kirjoitellut tuolla hengellisellä puolella. Tunnen sen paremmin 'kodikseni', jos nyt niin voi sanoa.

        Seuraan, tavallaan, lähetyskäskyä. Haluan 'jakaa'
        siitä, mitä itse olen saanut. Sain rauhan ja ilon Jeesuksessa Kristuksessa ja sitä haluaisin toistenkin kokevan heidän arjessaan.

        Jeesus ei tullut turhaan tänne ihmiseksi. Hän halusi antaa henkensä 'uhriksi' meidän syntiemme sovitukseksi, että me saisimme iankaikkisen elämän kerran taivaassa.

        Jotenkin vaan on hätä/ murhe niiden monien sielujen tähden, jotka kulkevat 'kadotuksen tietä' eivätkä halua uskoa, että on kaksi tietä:
        toinen vie iankaikkiseen iloon ja toinen iankaikkiseen kärsimykseen.

        No, tämä tästä aiheesta. Toivottavasti SINÄ olet oikealla tiellä.

        Edelleenkin siunausta, rauhaa ja iloa Jeesuksessa Kristuksessa!
        Hyvää yötä!


      • Jatta
        Jatta kirjoitti:

        minäkin sen otin. Tykkäsin siitä ja, kun työelämässäkin käytin sitä, niin tämä Jatta tuntui niin sopivalta. Tulee kyllä sekaannusta, varsinkin, kun olemme saman ikäluokan kirjoittajia ja kirjoittelemme samoille palstoille.

        Entäs, jos toinen meistä käyttäisi nimen alkuosaa? Miltäs kuulostaa? Jos Sinä et voi sitä käyttää, niin voisin minä kyllä vaihtaakin.

        kumpi meistä on ensin ottanut nimen Jatta käyttöön, se pitäköön. Milloin Sinä aloitit? Minäkin olen aloittanut vasta kevättalvella.

        Eikös se silloin ole oikeudenmukaista?


    • mutta oisin voinut tehä toisinkin monta asiaa.

      Mutta turha niitä valintojaan on nyt surra; elämää tää vain on ollut, - ei enempää, eikä vähempää.

      • AVKT

        Mikä on vika?


      • Pirre*
        AVKT kirjoitti:

        Mikä on vika?

        radikaalia, - mutta naimisiin oisi ehkä kerenny myöhemminkin, mutta siinäpähän ne lapset sitten tuli tehtyä huimana...

        Opiskellakin oisi pitänyt enemmän jne., onahan sitä jälestäpäin viisas, ja kun ei ollu sitä kristallipalloakaan, - kaikki on pitäny kantapäänkautta..jne.


    • mutta monta asiaa tekisin toisin.

      Olisin paljon ymmärtäväisempi vaimo, lapsille rakkauttani paremmin esille toisin.
      Ymmärrän nyt paljon asioita, mitä nuorenpana en ehtinyt ajattelemaan, oli vain kiire suorittamaan ja siinä unohtui ne tärkeimmät, mies ja lapset.

      Toki heidät huomioin, mieheni rinnalla kuljin, yhdessä päätöksiä tehtiin, mutta niin paljon enemmän olisin voinut antaa.
      Uskon kyllä, että hän sen tiesi ja ymmärsi.
      Lapsilta ei ole puuttunut kodin turvaa ja lämpöä, mutta heitäkin jouduin sivuun jättämään, kiireiden ja työnkin vuoksi.
      Heille olen asiasta voinut kertoakin ja sanovat että kaikki on heidän kohdallaan ollut hyvin.

      Nyt kulkiessani ehtoo puolella, toivoisin voivani niitä virheitä korjata, mitkä olen huomannut tehneeni ja mitkä ovat mahdollisuuksien rajoissa.
      Kiitollinen olen elämälle, hellästi on minua kohdellut, puuteistani huolimatta, siksi mitään en kadu, hyväksyn olevani virheellinen vielä tänäkin päivänä.

      • AVKT

        Kiitos.


    • AVKT

      ja miksi ei?

    • AVKT

      syö banaania?

    • AVKT

      kuka on nolla, Te kaikki jotka ovat asuneet siellä ja siellä, Me USA kaikki - ovat saaneet , mutta ketkä se historia--- voll- så -- da,-- .

      • ...tavallinen

        ..näyt olevakin sen sortin sosialisti,et siule voi aivan hyvin vastata.PASKAA...


      • AVKT
        ...tavallinen kirjoitti:

        ..näyt olevakin sen sortin sosialisti,et siule voi aivan hyvin vastata.PASKAA...

        niin on, kaikki käy.


      • AVKT
        AVKT kirjoitti:

        niin on, kaikki käy.

        Miksi salata, mitä en voi.
        Kukaan Teistä ei ole nähnyt köyhyyttä.


      • ...tavallinen
        AVKT kirjoitti:

        Miksi salata, mitä en voi.
        Kukaan Teistä ei ole nähnyt köyhyyttä.

        ..mut siun vastauksesi meni,jos en sanoisi.Alle riman...Mist voit tietää mitä,esim:miekin oon käynt läpi täs elämäs?


      • AVKT
        ...tavallinen kirjoitti:

        ..mut siun vastauksesi meni,jos en sanoisi.Alle riman...Mist voit tietää mitä,esim:miekin oon käynt läpi täs elämäs?

        vastaus on perillä, da.


    • W.Leiriniekka

      Kovin kokematon olin ja sinisilmäisen kiltti, kun aloin taaplailla poissa lapsuuden ja nuoruuden kotitienoolta. En ymmärtänyt katsoa riittävästi peiliin. Uskoin osaavani enemmän kuin osasin ja luotin liikaa itseeni, vaikka olisi pitänyt opiskella ja tietää eikä luulla tietävänsä ja osaavansa. Takkiin on tullut ja kilpi meni lommoille.

      Olisinko pystynyt parempaan? Senpä jos tietäisin. Nykyiselle nuorisolle ja myös nuorille aikuisille osaan antaa neuvon: "Olkaa itsekriittisiä, hankkikaa jatkuvasti tietoa, luokaa elämällenne vankka taloudellinen perusta ja järkeilkää itse omat valintanne! Älkää joutuko toisten vietäviksi, ei edes sukulaisten toiveitten täyttäjiksi!"

      Itse en tuohon ole pystynyt nuorempana. Nyt jo aika lailla ikääntyneenä osaan näitä opastuksia toisille suositella. Myöskin itse olen päässyt omille jaloilleni, mutta kovin myöhään.

      • marke-irmeli

        Luulisin että kaikilla on sama tilanne; kokemattomana lähdetään "maailmalle", luotetaan itseensä liikaakin, tiedetään paremmin asiat kuin kukaan muu ja sitten saadaan kolhuja. Näin jälkeenpäin sitten tajuaa, miten olisi "kannattanut tehdä". Me myös annamme asiantuntevia, kokeneen neuvoja nuorisollemme, jotka eivät ota niitä huomioon, vaan katsovat hekin vuorollaan kantapään kautta. Kuten mekin teimme.

        Vaikka jokaisella on elämänsä varrella asioita, jotka olisi tehnyt toisin, on hyödytöntä harmitella niitä. Ja varsinkaan pitää mitään kaunan, vihan ja katkeruuden tunteita mukanaan mistään menneistä asioista; ei siinä kiusaa kuin itseään. Vaikka joku saaattaa ajatella, että elämä on kutakuinkin loppusuoralla tässä iässä, kuusikymppisenä, niin sitäkin on turha harmitella. Kenelläkään, oli minkä ikäinen tahansa, ei ole muuta kuin tämä nykyhetki, mihin voi vaikuttaa; miten NYT menettelen lähimmäisteni kanssa, mitä valintoja teen oman ja toisten hyvinvoinnin kannalta. Elämänkokemustaan voi käyttää ainoastaan siihen, mitä itse tekee juuri NYT. Näin itse ajattelen, kuolemaa ei kannata "odotella", se tulee aikanaan kyllä. Siihen saakka porskutetaan parhaan kykymme mukaan surematta menneitä ja tulevia. Muuta kun emme voi...

        Kuten Spede- vainaa sanoi: Pääasia, että on kivaa.


    • Mummo ikkunan takaa

      Kauan sitten annoin sinulle tilaisuuden, jonka hylkäsit. Siinä teit elämäsi ehkä merkittävimmän virheen.

    • Kuten mennisyys, myöskin tulevaisuus on valintoja ja päätöksi.
      Menneisyydessä ne on tehty, hyvin tai huonosti, kuinka asiaa miettii kukin omalla kohdallaan.

      Huomisen päätös on ylihuomenna menneisyyttä, kuinka silloin ajattelet eilistäsi.

      Luulen, että me kaikki teemme vääriä valintoja ja päätöksiä. Ne ovat osa sitä koulua jonka elämä meidän käydäksemme antaa. Opimme tekemään valintoja muiden esimerkin kautta, tai päätämme oman pään mukaan.
      Pahimmassa tapauksessa annamme muiden sanella mitä saamme tehdä.

      Tietenkin, jos ohjeet ovat oikeat, on hyväkin kuunnelle muita, se on sitä kokeneemman opetusta jota joskus ihan kaipaa.

      Menneisyys on eilistä jossa meillä ei ollut sitä tietoa ja taitoa joka meillä on tänään. Nyt meillä on etäisyyttä asioihin ja voimme tehdä vertailuja koetun ja oletetun oikean välillä.

      Mutta jo huomenna meillä ehkä on katumista tämän päivän teoista! Sen viisaampia emme ole huomenna kuin tänäänkään, olemmehan ihmisiä omine virheinemme ja viisauksinemme kaiken viisauden keskellä päättämässä omista valinnoistamme tänään, kuten vuosikymmentenkin aikana.

      En osaa tehdä viisaita valintoja, mutta en myöskään turhaan mieti mitä tein, joskus harkitsen miksi tekisin.

      Yritän kulke tänäänkin oman polkuni niin, että huomenna voin sanoa;" Eilinenkin oli hyvä päivä!"

      • pauliina60+

        enää niitä sanoja jotka Skillan on tänne kirjoittanut.
        Samoin tunnen minäkin,jotain enemmän olisi voinut tehdä. Sen huomaa paremmin kun toista ei enää rinnalla ole.
        Lapsien ja lastenlasten rakkaus kantaa eteenpäin.


      • Tuoksuvattu*
        pauliina60+ kirjoitti:

        enää niitä sanoja jotka Skillan on tänne kirjoittanut.
        Samoin tunnen minäkin,jotain enemmän olisi voinut tehdä. Sen huomaa paremmin kun toista ei enää rinnalla ole.
        Lapsien ja lastenlasten rakkaus kantaa eteenpäin.

        Osoitin kysymykseni osittain aloittajalle, koska minulle tuli tunne kuin hän ei olisi sinut itsensä kanssa.

        Hyviä ajatuksiahan täällä kaikilla on, miksi katua tehtyä, korjataan se mikä voidaan ja ollaan elämäämme muuten tyytyväisiä, koska tehtyä ei saa tekemättömäksi, anteeksi voi aina pyytää jos siihen tuntee olevan aihetta.

        Pyydän useinkin tekojani anteeksi, sekin on osa elämää.


      • minulle kun joka päivä tapahtuu niin paljon.
        En mielestäni omissa asioissani sotkeudu mihinkään, mutta kumma taipumus koko elämäni vetää ongelmaisia ihmisiä puoleeni.
        Ja nytkin nämä maahanmuuttaneet.
        Taitaa olla niin että kaukaa jo "haistetaan" se,jolla enemmän energiaa kuin itsellä ja tullaan ottamaan osa tästä vahvemman voimasta.
        Mutta tulee aika,jolloin ei enää jaksa luovuttaa voimaansa jaettavaksi.
        Mutta kun niin positiivisesti ajatteleva olen,jos taas joku ovelleni eksyy,annan vaik viimmesen paianriekaleeni,vaik eilen sanoin,että nyt järkee päähän!
        En todellakaan ajattele huomista enkä menneisyyttä.


      • ...tavallinen
        susmorsian kirjoitti:

        minulle kun joka päivä tapahtuu niin paljon.
        En mielestäni omissa asioissani sotkeudu mihinkään, mutta kumma taipumus koko elämäni vetää ongelmaisia ihmisiä puoleeni.
        Ja nytkin nämä maahanmuuttaneet.
        Taitaa olla niin että kaukaa jo "haistetaan" se,jolla enemmän energiaa kuin itsellä ja tullaan ottamaan osa tästä vahvemman voimasta.
        Mutta tulee aika,jolloin ei enää jaksa luovuttaa voimaansa jaettavaksi.
        Mutta kun niin positiivisesti ajatteleva olen,jos taas joku ovelleni eksyy,annan vaik viimmesen paianriekaleeni,vaik eilen sanoin,että nyt järkee päähän!
        En todellakaan ajattele huomista enkä menneisyyttä.

        täs maailmas enemmän.Tunnen muute yhen,hän on oma
        siskoni.Hän on ottanu toisista huolehtimisen siinä määrin et hänelt on ruvennu tukka lähtee pääst(eikä mitään satua).Olemme koittanu häntä kyl toppuutella.


      • AVKT

        Viisaista sanoista, mutta kysymys, asutko Suomessa?


      • AVKT kirjoitti:

        Viisaista sanoista, mutta kysymys, asutko Suomessa?

        Suomessahan minä asun ja elän, mikäli minua tarkoitit.


      • AVKT
        Tuoksuvattu kirjoitti:

        Suomessahan minä asun ja elän, mikäli minua tarkoitit.

        hyvä, olen ehkä liian tarkka, vaikka en osaa hyvin suomea. Kiitos sinulle, hyvin harva osaa kuin sinä, kyllä hyvin tiedät mitä tarkoitan. Toivon, että täällä ainakin tavataan.


    • RosaLiiin

      ...katselen taaksepäin.

      Eipä ole elämä ollut mitään ruusuilla tanssimista,
      mutta itse olen aina saanut valintani tehdä.
      Sen hetkisellä viisaudella ja kokemuksella
      olen päivästä toiseen selvinnyt.

      Näin jälkeenpäin katsoen monesta elämän
      kivuliaastakin asiasta voi sanoa,
      että näin on hyvä.
      Hellin käsin se elämä loppujen lopuksi on kuljetellut,
      vaikka monesti olen vastaan tapellut.

    • 1943

      sillä suruni olen surrut, kun on kohdalle sattunut. Monia asioita ei voi itse päättää, on vain hyväksyttävä tapahtunut. Olen myös uskaltanut elää ja minulla on kyky mitoittaa panokset niin, että jaksan elää. Olisin esimerkiksi saanut parempia arvosanoja, jos olisin halunnut, mutta elämässä on ollut niin paljon muutakin kuin koulu ja opiskelu. Tyytyväisin olen siitä, että olen pitänyt huolta sosiaalisesta verkostostani. Jos ei jollekin asialle enää mitään mahda, niin mitä sitä surra, katse eteenpäin.

    • susmorsiin

      kuinkas olisimme voineetkaan elämämme toisin elää.Emme todella ole voineet,kamalaa edes ruveta miettimään tällaista.Ikinä ei ole päähäni edes pälkähtäny tällainen jos- ja kun-.Tämä mutkainen kivinen mäkinen tie ollut ihan sopiva.
      Ainut mitä aattelen,olisi että merimies oisin ollut tai hornettilentäjä,olisi ehkä viel hurjempaa voinut olla.
      Tuoksuvattu,hienoja juttuja nykysin kirjotat.

      • susmorsiin

        Edith Piafin laulun sanoin:
        Je ne regrette rien....en kadu mitään.


      • susmorsiin kirjoitti:

        Edith Piafin laulun sanoin:
        Je ne regrette rien....en kadu mitään.

        "upeat" jälkiaatokseni,kun hävisivät niin äkkiä.
        Huumorintajuttomien takia pitää ain lisätä...heheh.


      • susmorsian kirjoitti:

        "upeat" jälkiaatokseni,kun hävisivät niin äkkiä.
        Huumorintajuttomien takia pitää ain lisätä...heheh.

        jotka avaruus imaisi.Sillä tunteella en enää osaa niitä ilmaista.Perusajatus oli se,että me, joilla on enemmän energiaa,voimaa,tahtomattamme jaamme niitä toisille.
        Heikommat aivankuin "haistavat" sen.Aina olen jakanut vaikka yhden sipulin puoliksi.
        Järkiini en ikinä tule,kohta tulee suolan puutteessa oleva.Ilomielin annan sen ja ennenkaikkea näille maahanmuuttaneille.
        Rakastan ihmistä,mikään ei ole niin arvoissa mitattavisa,minkä voi toiselle antaa.
        Mutta korostan aina sitä....säilyttää itsensä.
        Voimamme loppuvat joskus.


    • jossittele

      Tai ei nyt ihan täysin ... ;)

      Ukolle ja lapsille sanon, että mitäs minä sanoin.

    • Turha on puristella kiveksiään sellaisten asioiden vuoksi joihin ei voi vaikuttaa!

      Kaikki tapahtunut on kokemusmaailmassa.
      Jos hyvin on käynyt niin tapahtuneet ovat opettaneet ja antaneet sisältöä elämään.

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      72
      3289
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2343
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1879
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      31
      1851
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1431
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1381
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1286
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      24
      1281
    9. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1197
    10. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1187
    Aihe