tuoksuvattu

Vapaa kuvaus


Täysin purjein kohti siintäviä saaria, luodoilla leväten,
elämän nautinnot jokaisella solullasi kokien.
Kiire on kaikonnut
eilisten kokemukset kasassa, uutta kohti kokka,
uutta kohti elämä.
Herää tänään rakastamaan,
herää jakamaan rakkautesi.
Vaikka et humaltuisi viinistä,
anna elämän viinin virrata suonissasi.

Siviilisääty: Leski
Email: [email protected]

Motto:
Omalla naamalla naamioitta!

Aloituksia

61

Kommenttia

657

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tiedänpä hyvinkin ja tiedän kuinka vatuuntunotinen isäni oli. Siksi hänen elämänsä olikin raskasta raatamista, kiven kyljestä leivän vuolemista ja se ei ole niitä helpoimpia ammatteja.

    En tiedä kuinka tietsikka voi auttaa taiteen tekemistä.
    Auttaahan se sen julkituomista kuten näyttelyt, kirjamessut, teatterit yms.

    Tarkoitinkin sitä, että oman sisäisen maailmansa ja taitojensa toteuttami´nen jäi isältänikin tekemättä, koska hän ei voinut heittäytyä vain kaivertamaan tauluja, tai kertomaan ajatuksiaan, vaikka hänenkin nuoruudessaan moni niin tekli, nousi jopa kuuluisuuteenkin vaikka tietsikkaa ei ollutkaan kanavana, (eikä ajankuluna kuten minulla ja sinulla on).

    Hänestäkin olisi voinut kasvaa taiteensa kautta muutakin kuin kivityömies, mikäli hänellä olisi ollt rohkeutta ja halkua toteuttaa vain omaa taipumustaan.

    Kunnioitan vanhempiani, he tekivät minusta minut, antoivat eväät ja elämä on ruokkinut lisää kun olen ollut nälkäinen.
    Nyt voin minäkin vaikka syleillä syrjäytynyttä, koska olen sitä itsekin kokenut.

    Elämässä kun on muutakin kuin taidetta ja iloa jota voimme säilyttää tai hävittää, paitsi kaapeistamme, myöskin muistoistamme.

    En voi sanoa että menköön loputkin, koska niitä ei paljon ollutkaan, sillä muistoistani en halua koskaan luopua.
  2. Jokaisella meillä on se pieni nyssäkkä ollut mukana kun uutta elämää olemme alkaneet rakentamaan.

    Siitä se vain kertyy vuosien aikana ympärille tavaroiden ja asioiden kirjava maailma.
    Jotkin tavarat tuntuvat toista tärkeämmiltä.
    Niitä katsoessa tulee mieleen ihminen joka ne on antanut, päivittäin, maljakko pöydällä, taulu seinällä, valokuva lipastolla, lelulaatikko vanhan arkun päällä.... kaikki ne puhuvat minulle muistoa, muistamista ja läheisyyttä.

    Olen saanut lahjaksi paljon. Niitä en voi hävittää, ne ovat joko minua varten valmistettuja, tai juuri minulle valittuja, puhuvat antajastaan.

    Pyrin elämään jokaisen päiväni niin ettei minulla ole illalla paha mieli siitä mitä sanoin, koska en tahallaan halua antaa toiselle aihetta vihata minua. Joskus niin vain käy, mutta siitä en kanna surua ettei minua ymmärretä oikein, pahaa en ole kuitenkaan tarkoittanut jakaa ympärilleni.

    Yritän jättää hyviä ajatuksia, vaikka tekemäni virheetkin muistetaan.
    Inhimilliseen elämään kuuluu virheet ja väärät teot. Nekin ovat muistoja joita jätämme, sillä, kuten eräs ihminen minulle sanoi; isän antamasta selkäsaunasta jäi lähtemättömät muistot, vaikka paukamat takapuolesta ovat hävinneet, se kipu on jäljellä vielä vuosikymmenten takaa.

    Sekin on muisto, vaikka ei hellän sylin muisto olekaan. Niin moni asia meistä jää elämään, kirjoitetun sanoman ohella.
  3. Kuten mennisyys, myöskin tulevaisuus on valintoja ja päätöksi.
    Menneisyydessä ne on tehty, hyvin tai huonosti, kuinka asiaa miettii kukin omalla kohdallaan.

    Huomisen päätös on ylihuomenna menneisyyttä, kuinka silloin ajattelet eilistäsi.

    Luulen, että me kaikki teemme vääriä valintoja ja päätöksiä. Ne ovat osa sitä koulua jonka elämä meidän käydäksemme antaa. Opimme tekemään valintoja muiden esimerkin kautta, tai päätämme oman pään mukaan.
    Pahimmassa tapauksessa annamme muiden sanella mitä saamme tehdä.

    Tietenkin, jos ohjeet ovat oikeat, on hyväkin kuunnelle muita, se on sitä kokeneemman opetusta jota joskus ihan kaipaa.

    Menneisyys on eilistä jossa meillä ei ollut sitä tietoa ja taitoa joka meillä on tänään. Nyt meillä on etäisyyttä asioihin ja voimme tehdä vertailuja koetun ja oletetun oikean välillä.

    Mutta jo huomenna meillä ehkä on katumista tämän päivän teoista! Sen viisaampia emme ole huomenna kuin tänäänkään, olemmehan ihmisiä omine virheinemme ja viisauksinemme kaiken viisauden keskellä päättämässä omista valinnoistamme tänään, kuten vuosikymmentenkin aikana.

    En osaa tehdä viisaita valintoja, mutta en myöskään turhaan mieti mitä tein, joskus harkitsen miksi tekisin.

    Yritän kulke tänäänkin oman polkuni niin, että huomenna voin sanoa;" Eilinenkin oli hyvä päivä!"
  4. Elämä on ainoa lahja jota ei voi palauttaa takaisin sellaisenaan.

    Jokainen laakso ja kukkula ovat muokanneet minut juuri tällaiseksi ihmiseksi mitä tässä hetkessä olen. Paljon olisi saanut jäädä kokemattakin, mutta en kadu mitään, koska kaikkeen en ole voinut itse vaikuttaa.

    Niin valoisat kuin pimeätkin hetket ovat olleet täyttä elämää, kovaa ja katkeraakin kokemusta, mutta saman tien kulkisin uudelleenkin, koska, ei minulle sen enempää olisi tietoa valintojeni seurauksista kuin oli jo kuljetun polun varrella.

    Jokaisen avatun oven takana oli elämää, jokainen suljettu ovi jätti jotain taaksensa, mutta minuun ne kaikki piirsivät lähtemättömäm elämän viivan.

    Jokaisen suoran päässä on mutka, sinne kun jaksaa jatkaa, saa huomata että mutka on takana ja suora edessä... katsoopa kumpaan suuntaan tahansa. En kadu oman mutkaisen ja mäkisen polkuni matkaa, vaan jatkan, samoissa askelissa elämäni tahtiin.
  5. Tuulen vienon tuiverrukseen,
    pienten aaltojen liplatukseen,
    kiireen keskeltä pakenen
    kuuntelen luontoa, hiljenen.
    Puut rannalla alasti seisovat
    lehtensä maahan maatuvat,
    niiden alla rastaille ruokaa,
    tinttikin huutaa; " Siemenet tuokaa."

    Hiljaa istuen katson salaa.
    Laiturin alla on monta kalaa.
    Kiireettä täällä aika kuluu
    järven selällä venekin lipuu.
    Soutaja laulaen soutelee
    säveltä väliin viheltelee
    luonnon rauhasta nauttia voi
    täällä ei mooottorit soi.

    Kodin tyhjyyttä paeten
    rannalla usein kävelen.
    Parasta taidetta katsoa saa
    kun katseensa maasta kohottaa.
    Veteen piirtyy pilvi tummin
    auringon kajo kirkkain,
    rannan puiden kuvajainen
    ja omakin kuvani vainen.
  6. Miehet, kuten me naisetkin, ovat yksilöitä.
    Jokaisella omat kyvyt ja halut toteuttaa omia tarpeitaan.

    Monet naiset turvautuvat hormoonihoitoihin ja on hyvä jos on keinoja joilla auttaa omaa hormoonitoimintaa. Omakohtaisia kokemuksia ei hormooneista ole, joten en tiedä kuinka ja miten ne vaikuttavat. Kai vaikuttavat vaiuhdevuosiin koska niitä niin yleisesti käytetään.

    Miehet ovat kuitenkin eri asemassa naisiin verraten. Rakastelu kun vaatii heiltä muutakin kuin pelkän halun, tai himon, koska se ei vielä riitä, vaikka kuinka nuori nainen olisi pyöritettävän.
    Viagra on varmaankin monelle apukeino, mutta sopineeko sekään kaikille.

    Omalta kohdaltani en senkään vaikutuksia ole tullut tietämään, koska eivät ainakaan minun ympärilläni pyöri "Viagrassaan".

    Miksi vain miehet höynäytettäviä?
    Tuolla nettimaailmassa pyörii iso joukko nuoria miehiä vanhempien naisten ympärillä. Chatissakin päivittäin.
    Olen tullut siihen tuloksee, että kai sieltä saalistakin löytävät, tuskin muuten siellä aamusta iltaan vonkaisivat.

    Onkohan sittenkin höynäytettäviä naisiakin, vai onko vain kiva ottaa nuori mies kun heitäkin on saatavilla.
    Minun ohitseni he voivat kävellä rauhassa, eipä paljon kiinnosta kuunnella :kun minä vaan tykkään vanhemmista, jne.

    Yleistää ei voi mitään asiaa, moni selviää viagratta, kaikille ei siitäkään ole apua, kaikki kun kuitenkin riippuu lopultakin ihmisen terveydestä, se viriliyskin.
  7. Minulla on tapana kierrellä hautausmailla ja kirkkoihin haluaisin aina päästä sisälle katsomaan maalauksia, alttaritaulua, yms.

    Monilla hautausmailla on kerätty vanhoja hautakiviä ja hautaristejä jonnekin hautausmaan osaan kuin historiaksi.
    Monet suvut ovat kokonaan hävinneet, vanhoilla hautausmailla on kuitenkin kivet säilytetty monilla sukuhaudoilla, mutta, kirjainten kultaus on ajan saatossa kadonnut, nimiä tuskin erottaa sammaloituneesta kivestä.

    Monta ruostunutta hautaristiä, hämärästi erottuvalla kohokirjoituksella, tai kokonaan hävinnein kirjaimin, kaikki ne ovat muisto muinoin eläneestä ihmisestä jota joku on rakastanut pystyttäen kiven tai ristin.

    Kukaan ei ole niin arvoton etteikö hänestä muistoa jäisi, vaikka vain pieni risti haudalla.
    Monilla haudoilla ei kukaan käy, senkin huomaa hautausmailla kulkiessaan.
    Siitä huolimatta heidänkin muistonsa on elänyt, tai elää jossain rinnassa, joko surun kyynelinä tai iloista muistuttamassa.

    On hyvä jos voi sanoa: Kiva kun olit olemassa.
  8. Ihmisen elämä on vain pieni askel maailman kaikkeudessa.
    Jospa se ei olisi turha, vaan jättäisi edes pienen jäljen kanssaeläjiin.

    Kaikkihan me tiedämme kuinka puolisossa on eläessä monia vikoja, mutta kuolleena hän on se maailman paras ihminen, tai ainakin toiseksi paras.

    Joten, vaikka emme tänään kiitosta saisikaan, voimme olla aina varmoja siitä, että meitä muistellaan vain hyvien muistojen antajana.

    Miksi et osaa kertoa ajatuksiasi täällä.
    Uskon, että moni ymmärtää jos vain purat ajatuksesi sanoiksi, koska ei ajatuksia voi lukea, kun täällä ei pääse kohtaamaan kasvokkain.

    Sanathan ovat sielun peili.
  9. etteikö joku häntä ajattele.

    Usein me emme vain huomaa olevamme kuitenkin jollekin ihmiselle tärkeitä.

    Joku ajattelee Sinuakin ja muistaa nytkin, usko pois, kaikki eivät vain kerro ajatuksiaan.
    Rohkaise heitä sanomaan, puhumaan ja lähestymään.
    Löydä Sinä heidät ja he löytävät lähellesi.
  10. Lämmin muisto on paras perintö.

    Me vanhemmat kun olemme lapsillemme ensimmäinen aapinen elämän koulussa. Varmasti me jokainen toivomme, että se, mitä he ovat meiltä saaneet, olisi rakkautta ja huolenpitoa jota he arvostavat läpi elämänsä.

    Ihmisen muisti on kolme sukupolvea, sanotaan.
    Omat isovanhemmat minäkin muistan, ja hekin jättivät oman herkän jälkensä minulle muistoksi.

    Kuten joku täällä kirjoitti, hyvä ruoka ja lämmin koti, palaavat mieleen aikojenkin kuluttua.

    Kun katselin isäni tekemää konttia, muistin ne monet illat kun pirtin lattialla oli lastuja isän veistäessä reen jalaksia, tai vuollessa aisoja, suksia, kauhoja, mitä milloinkin.

    Niissä perheen yhteisissä hetkissä oli se elämän maku jonka kaltaisen muiston haluaisin omillekin lapsilleni jättää meidän yhteisten hetkiemme lähtemättöminä muistoina.
    Kun teimme yhdessä, kun kinasimme ja sovimme, hioimme toisiamme ja kaikki kasvatti yhteenkuuluvuutta välillemme.

    Elämälle se maistui ja muistot elävät.

    Tänäänkin sanon läheiselleni kuinka tärkeitä he minulle ovat, koska en tiedä ymmärränkö heidän arvonsa huomenna, tai ovatko he kuulemassa, tai minä sanomassa, kuinka heitä rakastan.
    Olkoon se minun muistoni, rakkautta ja huolenpitoa jota he kyllä arvostavatkin.
  11. Jos hinta naputellaan heti hinnanmuutoksen tapahtuessa kassajärjestelmäään, ei viivettä ole, mutta usein jää muutokset viivakoodijärjestelmämuutoksista kassaan muuttamatta, sellaista tapahtuu liian usein.
  12. Usein hinnanmuutokset eivät päivity tarpeeksi nopeasti kassajärjestelmään ja siitä johtuu eri hinta tarjouslapussa, hyllyn reunassa ja kuitissa jonka kassa tulostaa.

    Usein virheitä tapahtuu kiireisessä kassatyöskentelyssä ihna inhimillisestä virheestä, sormi osuu väärään kertoineen jolloin kaksi jäätelöä voi olla kassassa viitenä, tai joskus toisinkin päin, mutta harvemmin kukaan oikaisee kassalla jos huomaa saaneensa tuotteen halvemmalla, tai jopa jotain ilmaiseksikin.

    Kuitin tarkastamin heti maksutapahtumassa on paras tapa oikaista virheet.
    Kesällä annoin viidenkmmenen euron setelin asiakkaalle takaisin vastarahojen joukossa, mutta asiakas olikin rehellinen ja kysyi, maksatsko sinä minulle siitä että ostin lonkeron!
    Ja olisin maksanut kuuden euron lonkeron ostajalle melkein sen viisikymppiä.

    Toivoisin seuraavan kerran kassavirheen tehtyäni asiakkaan oikaisevan jos saa takaisin liikaa, tai liian vähän, koska kassalla sattuu virheitä kuten muuallakin.
    Kukaan tuskin tahallaan..
  13. Onnea on omistaa ystäviä jotka kuuntelevat kun omat haaveet romahtavat.
    Onnea olla ihminen jonka puoleen muut voivat kääntyä kun oma taakka painaa.

    Ei ole enää mitään mieltä rakentaa omalle kohdalleni suuria onnen odotuksia tulevaisuuteen, koska kokemus on opettanut ettei meillä ole mitään pysyvää oltilaa tai onnea, omista haluista ja odotuksista huolimatta.
    Pieni hetki voi kaataa kaiken, tai sama pieni hetki voi tarjota onnea joka tuntuu elämän parhaalta hetkeltä.

    Sekunnit, minuutit, tunnit ja vuorokaudet johtavat ajan jatkumoon jonka sisällöstä ei itse voi tehdä kaikkia ratkaisuja.

    Tämä hetki, nämä läheiset ihmiset luovat tässä hetkessä minun elämäni onnen.
    Haaveet voivat olla kuinka lennokkaita tahansa, mutta tässä hetkessä eläen, kaikesta nauttien olen onnellinen tästakin päivästä.

    En tiedä mitä huominen antaa.
    Etten pettyisi, en rakenna haavelinnaa joka voi sortua, mutta kaiken kokemukseni asetan kivijalaksi uudelle onnelle mikäli se jossain on tulossa.
    Kuka tietää kuinka elämä on kortit jakanut, joko olemme tuhlanneet valttimme, vain onko meillä vielä se jokin salainen ase jonka avulla elämä avaa uusia ovia, vaikka pakka olisi jo kertaalleen pelatulta tuntunutkin.
  14. Leskeksi jäätyäni, yksinäisinä valvottuina öinä ja iltoina minäkin tänne löysin tieni.

    Löysin ilon jonka olin kadottanut, sain hyviä ystäviä joiden kanssa edelleenkin olemme ystäviä, tapaamme livessäkin jakaen iloja ja murheita.

    Kyllä täällä on iloittu yhdessä, kerrottu mukavia juttuja, vitsejä ja leikkejäkin leikitty.
    On lastattu laivaa, on sanaleikein hupsuteltu ja niissä onkin se juju, kaikki voivat olla mukana.

    Paljon on turhaa hömppää, senkin myönnän, itsekin tullut täällä kirjoitettua, ja siksi halusin asiasta mielipiteitä.

    Arvosteluksi en minä asiaa tuonut esiin, vaan puheenaiheeksi kuin minkä tahansa asian.

    Pysy vain mukana. Yksikään mielipide ei saa olla niin vahva, että se ajaisi käyttäjät pois palstalta.
  15. Hän ei pyytänyt kertomaan asiasta kenellekään, mutta asia oli minusta keskustelun arvoinen, koska näin jouduin itsekin miettimään omia lausuntojani ja mielipiteitäni.

    Tottakain huumoriakin pitää olla täälläkin mukana, se on kaiken elämän suola, mutta jossain vaiheessa sekin aina riistäytyy käsistä, eli kynästä, ja muuttuu höpinäksi. Niin sen olen huomannut muuttuvan kaikkialla, jos se ruokkii vain itseään, eli jatkuu ja jatkuu...

    Hyviä hupi ja asiakeskusteluja palstalaisille.

    Olen matkoilla muutaman päivän ja toivotan hyviä syysilmoja meille matkalaisille ja Teille kaikille sinne missä olettekin.
  16. Tämä on vain mielipide palstan yleisestä vaikutelmasta sellaisen ihmisen silmin nähtynä, joka ei ole täällä joka päivä.

    Arvosteluna(kin) asian voi ottaa, mutta toivottavasti ei kaivella henkilökohtaisuuksia.
    Mikäli asia on liian vaikea käsitellä ja ymmärtää, poistan koko ketjun.
  17. Mielipiteesi hän voi lukea tästä, mikäli vaivautuu palstalle tulemaan.

    Minä kestän arvostelun, koska vain se osoittaa missä asiassa minun pitää muuttua, tai muuttaa tapojani.
    Jos vain kiitetään ja kehutaan, silloin luulee olevansa poikkeus. Onneksi kukaan ei ole erehtynyt kiittämään joten uskallan vielä olla oman mielipiteeni takana, vaikka se poikkeaisikin yleisestä.
  18. siksi aloitus, koska pisti miettimään millaisen kuvan kirjoitus ihmisestä antaa tuntemattomalle lukijalle.

    En usko saaneeni synninpäästöä itsekään, mutta ajateltavaa sitäkin enemmän.

    Kaikesta mitä täällä lukee, ei kannata ottaa suurta murhetta, mutta kaikkeen ei tarvitse ottaa myöskään kantaa, sen olen yrittänyt pitää mielessäni.
    Tämän otin esiin koska olen tehnyt saman huomion!

    Suorasta puheesta on aina saanut roskat silmilleen, otin riskin.
  19. Vavaksi nuoren pihlajan taitoin
    siimaksi siihen narua laitoin
    koukkua vailla oli pyydys tuo
    juoksin kiireesti isän luo.

    Isä pajassa koukun onkeeni takoi
    pyysi;" Haehan lapseni vielä matoi,
    keiton saaliista äiti keittää
    kissalle ruoaksi perkeet heittää."

    Onkimaan, juosten joelle kalaan
    pikkusiskoilta menoni salaan,
    eivät he malttaisi hiljaa olla
    juoskoot keskenään vainiolla.

    Koukkuun mato, sen veteen heitän
    mielessäni jo keittoa keitän.
    Ahvenet uivat rannassa ihan
    joki on lähellä kotipihan.

    Istun kivellä, kohoa katselen.
    varpaita joessa samalla kastelen.
    Ei kala nappaa, ei matoa syö
    hämärtyy hiljalleen kesäinen yö.

    Saappaissaan saapuu isäkin joelle
    iho ja vaatteensa tuoksuvat noelle
    pajassaan rautaa kun päivän hakkasi.
    Hänkin onkensa virtaan nakkasi.

    Pian jo kohonsa uppoaa veteen
    isä ojentaa onkensa minun käteen.
    "Nostappas tyttöni kala rantaan,
    johan Ahti alkoi saalista antaan."

    Isän onkea ihmeissäin katsoin
    silloin ensimmäiset oppirahat maksoin,
    isän ongessa ohuen siiman näin.
    Naru siimalla kaloitta minä jäin.

    Kalamatkan seuraavan sitten kun tein
    ruoko vavan ja ohuen siimen vein
    salaa isältä, rantaan ne kuljetin
    kesäyössä kun joella kalastin.
  20. Velkaa silloin ja velkaa nyt, vaikka ei lamasta toiseen maksanmattomina roikkuvia velkoja olekaan.

    Milläs köyhä ostaa ellei velalla, jos jotain kalliimpaa aikoo hankkia.

    Velasta pääsee eroon myymällä omaisuutta jonka on velalla hankkinut, sellaisella periaattella en pelkää lamaa, koska ei se minun miettimiselläni miksikään muutu. Tulee vain unettomia öitä kun liikaa ajattelee.

    Kuten entinen työnantajanikin sanoi; Ostetaan niin kauan kuin luottoa on jäljellä, myydään kun rahat ja luotto loppuvat.

    Mikäs tässä, valmiissa mailmassa, tein aikanaan vakuutuksen jolla lainani korko ei nouse, yleisestä korkotason noususta riippumatta se on aina korkeintaan sopimuksessa ylärajaksi määrätty. Nukun yöni ihan rauhassa, vaikka USA;n lama vaikuttaa enemmän kuin EU; sisäiset asiat.
    21. 18 / 33
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt