a.juzka

Vapaa kuvaus

Olen tavallinen höpöttäjä. Ei oteta elämää vakavasti, hauskaa sen olla pitää! Sähköpostiosoite: [email protected] Linkit: http://www.liis.lv/majtur/darbmac/raksti.htm Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

48

Kommenttia

4262

  1. Hankin itselleni uuden epätyypillisen työpaikan noin puolitoista vuotta sitten. Monet tuttavani epäilivät ja pelottelivat työpaikkani puolesta, mutta uskalsin kuitenkin hakea sitä työtä ja aloittaa sen. Rohkeutta se vaati mutta kannatti.
  2. En tiedä koska olen oppinut uimaan, kun asuimme veden äärellä niin opin varman aikaisin.

    Tykkään tosi paljon uimisesta ja käyn säännöllisesti uimahallissa lasten kanssa vapaa aikanani ja myös työni puolesta. Asuntoni on uimahallin vieressä niin sinne on kiva mennä usein.

    Ja olen samaa mieltä kanssasi, että vesi rentouttaa ja tuntuu ihan siltä, että kun sieltä uimahallista lähtee kotiinpäin niin kaikki huolet ja murheet ovat jääneet sinne veteen.
  3. Kulta ei koskaan häviä. Ja siitä on joskus iloa vielä lapsenlapsillekin.
  4. ennemminkin.
  5. Arvioitko sinä kaiken rahassa?
  6. Hyvin se sujuu, usko pois. Kirurgia on kehittynyt tosiaan kuin Vantaannainen edellä jo kertoi.

    Minä olin tammikuussa vatsaleikkauksessa ja sain sellaisen pyöreän kipupallon. Kantelin sitä olkalaukussa. Siitä meni lääkettä katetrilla ihan paikallisesti suoraan kipukohtaan ja siinä oli automaattinen annostus. Kuulema se on uusi laite ja kipuja ei ollut lainkaan. Siis lääke ei mennyt perinteisesti verisuontapitkin ja ehkä siksi olin hyvin pirteä ja hyväkuntoinen heti. Ainoa ikävä juttu oli hieman vaikea hengittää alussa ja siihen sain fysioterapeutilta puhallusrenkaan.
  7. Minulla ei ole pomoa vain kaksi työnantajaa ja hekin ovat molemmat lääkäreitä. Kerron heille avoimesti kaikki asiani, ja he kyllä auttavat jos on tullut pipi.
  8. Minulla on kaikki piilossa. Olen ajatellut kääntyä muslimiksi niin saisin sen kaavun, ettei kukaan näkisi silmiäkään.
  9. En viitsinyt sitten rueta kasvattamaan jauhotoukkia.
  10. Omaa itseään on vaikea arvioida oikein vaan sen tekee ennenminkin ulkopuolinen henkilö. Sama koskee niin arvostelukykyä kuin pukeutumistakin. Jotkut ne luulevat omaavansa kykyjä arvostella toisia ja toisten pukeutumista.

    Itse ainakin tunnen olevani tuhat vuotta vanha ja pukeudun erikoisesti en muodikkaasti. Tunnustan siis olen tylsä akka hyvin ilkeä ja vanhanaikainen.
  11. Minunkin teki aikaisemmin mieli hankkia sellainen. Sitten otin selvää tarkemmin ja ne tarvitsee eläviä toukkia ja muita hyönteisiä ruuakseen, niin arvelin sen ruokinnan hankalaksi ja epämiellyttäväksi.
  12. Mä tulin siten, että hain heti ruotsinkieliseen ammattikouluun, ja mä jouduin kielitestiin. Läpäsin ja valmistuin, mutta jatkoin kohta uudestaan samassa koulussa mutta opistotasoa, sitten ei enää tarvinnut kielitestiä. Luin myös yliopistossa ruotsiksi yhtäaikaa. Vakituisen työpaikan saanti oli kuitenkin vaikeaa mutta tein sijaisuuksia ja projektitöitä.

    Lopuksi alkoi tuntua siltä, että työpaikan saanti on vaikeaa ruotsinkielisten todistusten takia, niinpä luin vielä yhden ammatin suomeksi. Se auttoi tai ehkä ajat muuttui vaan paremmaksi työpaikkojen suhteen koska tuli työvoimapula. Nyt olen yksityisellä työnantajalla.
  13. Kuusi vuotta sitten iski ja edelleen tuntuu vaikutus.
  14. Rohkeasti vain jos tuntuu siltä. Me täällä Suomessa olemme siis EU.ssa ja rajat on auki sinne Ruotsiinkin päin. Tänne otetaan kyllä jopa ihan erirotuisia pakolaisiakin aina joskus, joten kyllä tänne yksi pieni punapää-Paloma hyvinkin mahtuu...
  15. Negatiivinen suhtautumisesi paluumuuttajiin ei ole minulle mitään uutta. Olen huomannut joskus samanlaista nihkeää suhtautumista ja juuri tuo kielitaitokin käännetään joissain piireissä miinusmerkkiseksi. Sen on huomannut erityisesti juuri työpaikkoja hakiessa, kun taustoja pyydetään kertomaan.

    Mutta kaikesta huolimatta olen löytänyt täältä Suomesta paikkani ja saanut käydä ammattiopintoni sillä toisella kielellä. Ja työurani löysin myös sellaisista piireistä missä ollaan avarakatseisia ja suvaitsevia. Joten ihan omana itsenäni olen tullut kyllä hyväksytyksi, joistain ryppyotsaisista huolimatta.
  16. anteeksi, mutta yksi s-kirjan jäi pois. Ei, tuli lottovoitto, vaan tulis lottovoitto.
  17. Mutta minäpä jäin. Vaikeaa se oli ja vaikka kuinka pelkäsin ja surin huonoa taloudellista tilannettani, ymmärsin unohtaa itseni ja uhrautua lapseni puolesta. Toin nimittäin lapseni kotimaahan kouluun, sukulaistensa luo juurilleni ja turvaan huumeilta ja alamaailmalta.

    Alku, ainakin pari ensimmäistä vuotta, oli kauheaa ja joka ikinen yö vannoin lähteväni takaisin. Nostin öisin vanhat puhelinnumerot entiseen maahan pöydälle ja aioin soittaa aamulla. Mutta aina kun aamu valkeni pistin ne takaisin piirongin laatikkoon. Niin raskasta oli.

    Noin kaksikymmentä vuotta on nyt mennyt ja yhtään en kadu. Sopeuduin noin viidessä vuodessa ja enää en seuraa kuin satunnaisesti sen maan tapahtumia nettilehdestä. Ja kertaakaan en ole siellä tuloni jälkeen käynyt, enkä mene.

    Olen iloinen että olen nähnyt muutakin kuin suomea, mutta milloinkaan en vaihda tätä enää pois. En vaikka tuli lottovoitto.
  18. Siksipä juuri arvelinkin jatkon kuuluvan filosofiapalstalle.
  19. Ne vastaukset menis poistoon tai toiselle palstalle hih hih. Tonne filosofian tai runouden puolelle varmaankin.
  20. uni tällähetkellä.
    21. 122 / 214
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt