kaiarasola

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

21

Kommenttia

1511

  1. Jos vastustatte adventismin kulttimaisuutta, lakihenkisyyttä, sapattia, kuolema- tai tuomiokäsitystä niin mielestäni olisi moninkerroin järkevämpää puhua niistä suoraan kuin höpistä Clear Wordistä, joka ei todellakaan edusta minkäänlaista auktoriteettia adventisteille sen enempää kuin "vakio-oppiakaan".

    Onhan olemassa ahdasmielistä ja lakihenkistä adventismia ja myös sellaista, johon sopii vaikka joku kultin määritelmä - kirkosta on tullut uskon sisältöä tärkeämpi. Mutta olen varma siitä, että useimmat adventistit olisivat kanssani samaa mieltä siitä, että on paljon tärkeämpää, että ihminen tulee uskoon ja löytää pelastuksen Kristuksessa kuin että hänestä tulee adventisti. Ja pahintahan olisi se, että jostakusta tulisi adventisti (tai minkä tahansa uskonnollisen yhteisön jäsen) ilman että olisi tullut uskoon.

    Ajatus siitä, että minä tai joku muu tai kaikki adventtikirkossa toimisi epärehellisesti on tietenkin vakavasti otettava. Paavalihan sanoo, että "joka luulee olevansa jotakin, vaikka ei ole mitään, pettää itseään. Kukin tutkikoon vain omia tekojaan... vertaamatta itseään toiseen." (Gal 6.3,4) Eli nöyryyttä Herran edessä tarvitaan. (Teitä adventismin kriitikoitahan tämä ei varmaan koske, kun olette jo niin hyviä...)

    Joka tapauksessa soisin Kristuksen tuntemuksen kasvavan niin Adventtikirkossa kuin sen ulkopuolellakin. Sama Paavali jatkaa, ettei "tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä. Siinä on maailma minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle." (Gal 6.14)

    Hän jatkaa vielä aiheen kannalta tärkeällä kommentilla. "On samantekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ympärileikkaamaton. Tärkeää on, että hänet on luotu uudeksi." (Gal 6.15) Tämänhän voisi hyvin sanoa myös näin: on samantekevää onko ihminen adventisti tai ei... tärkeää on, että hänet on luotu uudeksi!

    "Tulkoon rauha ja laupeus niiden osaksi, jotka vaeltavat tämän ohjeen mukaan, koko Jumalan Israelin osaksi!" (Gal 6.16)

    Kai
  2. Uskollisuudesta ja sitkeydestä täytyy teille veljet antaa tunnustus, kun jaksatte joka sivulle laittaa jutun tai pari Clear Wordistä.

    Kovin paljoa järkeä näissä jutuissa ei ole, kun asia ei Suomea koske ja kun kukaan palstan adventisteista, edes niistä, jotka englanninkieltä lukevat, ole ilmoittautunut mainitun eepoksen kannattajaksi. En minäkään. Mutta käyhän se noin huumorikirjana, kun sitä ei ota vakavasti.

    Eli voisi kysyä, ketä tällä toistuvalla Clear Word jutulla oikein tavoitellaan, kun kerrankin kyseessä on asia, josta monet adventistit ovat kanssanne samaa mieltä voisitte vaikka sanoa Halleluja, niin palsta vähän piristyisi.

    Silloin, kun joku sitten näihin Clear Word juttuihin vastaa, niin kyseessä on yleensä vain yritys korjata juttujenne tietovirheitä, joita tässä aloituksessa ei poikkeuksellisesti ollut... paitsi ehkä otsikossa. Eihän kukaan ei-adventisti Clear Wordiä lue. Jos sitä joku lukee niin nehän ovat niitä, jotka teidän silmissänne jo ovat kultin orjia. Eli ensiaskeleena Clear Wordiä on todella vaikea nähdä!!

    Mutta voisihan tästä kysyä muutakin.

    Jos Clear Word olisi Adventtikirkolle tärkeä, niin kaipa siitä olisi jossakin ilmoitettu ja sitä ahkerasti käytettäisiin niin jumalanpalveluksissa kuin kirkon julkaisuissa. Haluaisinkin näin alkuun kysyä, että miksiköhän adventtikirkko ei ole ilmoittanut Clear Wordin yleistä käyttöä tukevansa vaan päivastoin sitä vastustavansa?

    Pääkonferenssin Biblical Research Institute piti koko kirjaa valitettavana (olin itse kokouksessa)ja ainoa tiedossani oleva virallisempi mainittua kirjaa koskeva lausunto on pääkonferenssin SPD osastolta, joka on kieltänyt mainitun kirjan käytön jumalanpalvelusraamattuna.

    Toivottavasti muutkin yksiköt seuraavat esimerkkiä.

    Toinen kysymys on se, että jos tätässä taustalla kuintenkin olisi joku salaliitto ja Clear Wordiä yritettäisiin jotenkin hivuttaa suurempaan suosioon, niin eikö olisi luonnollista olettaa, että eeposta pääkonferenssin tai muiden yksiköiden julkaisuissa ahkerasti lainattaisiin?

    Mitenkähän mahtaa todellisuudessa olla? NIV ja NKJV ovat ylivoimaisesti yleisimmin käytetyt Raamatut. Kerran, kun asiasta oli kysymys, löysin pitkällä hakemisella yhdestä kirjoituksesta kaksi lainausta Clear Wordistä... Mutta jouduin ne löytääksenä kahlaamaan satoja sivuja ja todella suuren määrän tekstiviitteitä. (Onneksi on tietokone... :)) Eli vaikutelmani oli se, että Clear Wordin käytön suhde tavallisiin englanninkielisiin käännöksiin oli alle 1:1000 luokkaa.

    Itse asiassa joudun työnikin vuoksi lukemaan aika paljon pääkonferenssin tekstejä ja olin edellämainittua Clear Wordin etsimisjutun alussa oikeastaan varma ettei sitä ole käytetty ollenkaan. Valitettavasti olin väärässä - mutta vieläkin käyttö on onneksi niin vähäistä, että sitä voi pitää poikkeuksena.

    Ehdotankin, että ennen seuraavaa Clear Word aloitetta joku hakee jonkun adventistin artikkelin tai raamatuntutkistelun, jossa mainittua kirjaa lainataan.

    Onhan se totta, että Clear Wordin kustantaja on Review eli yksi kirkon noin 50 kustannusliikkeestä. Syyllisyyttä tässä lieventää se, että Review on julkaissut paljon muutakin, mikä ei taatusti edusta kirkon ”virallista” kantaa. Sen tuutista tulee väliin mielipidekirjoja ja myös yksipuolista teologiaa edustavia juttuja - niinkuin useimpien sellaisten kristillisten kustantajien taloista, jotka eivät edusta pakkopaita uskontoa.

    Olkoon kirjan olemassaolo todisteena siitä, että Adventtikirkossa vallitsee suurempi ajatuksen ja mielipiteen vapaus kuin monet täällä sille soisitte. Ehkä jopa niin suuri vapaus, että joku adventisti voisi, ihme ja kumma, Herran armosta olla jopa uskossa!

    Loppusanan vielä se, että varmaankin kirjan synty oli lapsus veli Blancolta... sen painaminen erehdys Reviewltä... muuta yhtä lailla eepoksen huiman tärkeyden painottaminen on turhaa jorinaa aihettä tänne jatkuvasti tuputtavilta.

    Eli jos asia niin vaivaa, että siitä täytyy vähän väliä jotakin sanoa, niin kirjoittakaa ihmeessä asianosaisille, Blancolle, Reviewlle, tai vaikka niille amerikkalaisadventistirouville, jotka sitä lukevat. Turha puhua meille, jotka tämän asian suhteen olemme jo kääntyneitä emmekä mainittuun kirjaan usko, kun oikeita Raamattujakin sattuu olemaan saatavilla.

    Kai
  3. Minun tietoni mukaan Miller oli nuoruudessaan aktiivinen vapaamuurari ja jatkoi vapaamurariyhteyksiään myös uskoontulonsa jälkeen. Ilmeisesti hän ei, ainakaan alkuun, nähnyt ristiriitaa baptistisen uskonsa ja vapaamuurariuden välillä. Viimeinen tiedossani oleva vapaamuurarikontakti oli vuonna 1834, mutta onhan niitä saattanut olla myöhemminkin.

    Kun Miller kuoli joulun alla 1849 läsnä kuolinhetkellä oli vaimo, lapset, Joshua Himes ja ehkä, en nyt jaksa ryhtyä sitä tarkastamaan, Sylvester Bliss. Joka tapauksessa niin Himes kuin Bliss kirjoittivat kuvauksen Millerin kuolemasta ja sitä edeltäneistä muutamasta päivästä.

    Sairas ja tässä vaiheessa sokea Miller iloitsi ystävien läsnäolosta. Nautti lauletuista taivasaiheisista virsistä, puhui jonkun sanan armosta... ja viimeinen sana oli "victory" (voitto), jonka hän toisti useita kertoja.

    Näiden Millerille läheisten henkilöiden kuvausten perusteella hän kuoli ja hänet haudattiin kristittynä. En siis jaksa kauheasti innostua tuosta vapaamuurarihautausajatuksesta... mutta en toisaalta myöskään voi väittää tuntevani tätä puolta Milleristä kovin hyvin.

    Millerin hyvyys tai pahuus täytyy kuitenkin mitata miehen opetuksista eikä hautatavasta.

    Bakeliitti on taas belgialaisamerikkalaisen kemistin Leo Baekelandin kehittämä ensimmäinen polymeeri. Siis semmoinen kova niinkuin vanhoissa sähkötarvikkeissa. Varmaankin tärkeä niin EGWlle kuin vapaamuurareillekin?? :)

    Kai
  4. Tieto on virheellinen tai väärin tulkittu.

    Seitsemännen päivän adventisteista ei eronnut mitään ryhmää tai avainhenkilöä, jolla olisi ollut yhteys Vartiotorni seuran tai Jehovan todistajien syntyyn.

    Kun milleriläinen adventtiherätys päättyi pettymykseen lokakuussa 1844 se hajautui ja vain hyvin pieni osa herätysliikettä tukeneista alkoi pitää sapattia lepopäivänään. Näistä syntyi myöhemmin se, mikä nyt tunnetaan nimellä Adventtikirkko.

    Toinen pieni ryhmä alkoi laskea uusia maailmanlopun aikoja ja mm. Paton ja Barbour nimiset milleriläispastorit esittivät alkuun muistaakseni vuotta 1863 ja sitten vuotta 1873/4 uusina maailmanlopun aikoina. Miehet eivät saaneet merkittävää kannatusta, mutta Jehovan todistajien perustaja, tässä vaiheessa parikymppinen Charles Taze Russel, oli käynyt 1870 -luvun alkupuolella Barbourin ja Patonin kokouksissa ja auttoi heitä myöskin lehden julkaisussa, kunnes sitten perusti oman itsenäistä oppia edustavan lehtensä. Tässä vaiheessa hän mm. esitti Jeesuksen tulleen näkymättömästi vuonna 1874.

    Toinen yhteys, joka Russelilla oli suurempaan (sunnuntaita lepopäivänään pitäneiden) adventistien ryhmään oli milleriläissaarnaaja George Storrs. Storrs oli muun muassa innostunut siitä ajatuksesta, että ihminen kokonaisuutena on sielu ja ettei ikuisen elämän toivo perustu kuolemattomaan sieluun vaan ruumiin ylösnousemukseen. Storrs oli Russelin vanhempien perhetuttu.

    Sapattia pitäviin adventisteihin Russelilla ei liene ollut mitään todistettua yhteyttä.

    Mitä sitten tulee Jehovan todistajien oppeihin, niin Russel näyttää perineen näiltä sunnuntaita pitäneiltä adventisteilta eksegeettisesti kyseenalaisimmat osat milleriläisyyttä ja nimenomaan asiat, joita nykyiset aventistit eivät edes tiedä Millerin opettaneen. Esimerkkeinä niin kutsuttu Mooseksen profetia, jota nykyään perustellaan Danielin luvulla 4 ja vaikka 6000 vuotta luomisesta.

    Jehovan todistajat omaksuivat myös 1800 -luvulla Amerikassa muodissa olleen areiolaisuuden ja kielsivät Kristuksen jumaluuden.

    Sapattia pitävät adventistit puolestaan seurasivat milleriläistä kantaa, jossa käsitys Kristuksesta jätettiin kunkin jäsenen ratkaistavaksi. Alkuun useimmat (eivät kaikki) seitsemännen adventistien saarnaajista kannattivat areiolaista tai semiareiolaista kristologiaa, mutta kirkko siirtyi 1880 -luvulla selvästi perinteisen kolminaisuusopin puolelle.

    Virallisesti seitsemännen päivän adventistit ottivat trinitäärisen kannan vuonna 1931, jolloin kirkko ensimmäisen kerran julkaisi virallisesti määritellyn opetuksensa ja kolminaisuusopista tuli yhdeksi kirkon perusopinkohdista.

    Kai
  5. Teksti kuuluu kokonaisuuteen, jossa käsitellään pakanoiden kääntymistä kristilliseen uskoon.

    Pietari toteaa, "että meidät pelastaa yksin Herran Jeesuksen armo" (j. 11) Paavali jatkaa ja kertoo kuinka suuria tunnustekoja Herra oli tehnyt hänen lähetysmatkoillaan... (j. 12) ja sitten Jaakob lainaa Aamoksen tekstiä ja toteaa sen täyttyvän pakanoiden pakanoiden kääntyessä Jumalan puoleen (eli heidän uskoessaan siihen Pietarin mainitsemaan Herran Jeesuksen armoon) (jj. 14, 19)

    Mainio esimerkki siitä, kuinka apostolit soveltavat VTn Israel tekstejä Kristilliseen kirkkoon.

    Kai
  6. Suosittelen laestadiolaisseuroja. Eiköhän niitä löytyne niin Tankavaarasta kuin Sattasestakin ja vaikka siitä väliltäkin.
  7. Amen! Praise the Lord!
  8. Eiköhän Sodankylästä nyt sentään löydy säännöllisesti kokoontuva ryhmä adventisteja vaikkei se kirkon nettisivulle ole päässytkään. Ivalossa ei koskaan ole ollut kuin joku yksittäinen jäsen.

    :) Kai
  9. Hyvä sana!

    Jumala on säästänyt tuomion itselleen ja muita sunnuntain pitämisestä tuomitseva adventisti saanee pilkulleen saman rangaistuksen kuin sapatinviettäjiä tuomitseva muuta päivää pitävä kristitty. Ylipäätään tuomitseminen mistään asiasta ei kuulu Jumalan lapselle, koska rakkaus peittää, uskoo ja toivoo...

    Sitäpaitsi useimmille adventisteille on itsestään selvää, että pelastuksen perusta ei ole, ei ole koskaan ollut, eikä tule koskaan olemaan sapatti, vaan "Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin." Sapatti on lahja, osa Raamatun opetusta, Uuden testamentin käytäntö ja kuuluu Jumalan lakiin - mutta ei edes niin, että sitä voisi väittää lain tärkeimmäksi osaksi.

    :) Kai
  10. Naisten asemaa seurakunnassa ei tietenkään ratkaista sillä, ketä on enemmistö. Eiköhän Raamattu sovi paremmin siihen tarkoitukseen.

    Kukaan ei pystyne Raamatun sen enempää kuin tiedossa olevan historiallisen lähdeaineiston perusteella todistamaan väittämääsi miesenemmistöä. Se on tietenkin mahdollista, koska Rooman valtakunnassa (siis alueilla, joissa roomalais-kreikkalaisen kulttuuri oli vallalla) oli hillitön miesenemmistö - sataa miestä kohti vain noin 70 naista. Tämä johtui vallinneesta naisvastaisesta asenteista, joihin kuului vastasyntyneiden tyttölasten surmaaminen.

    Esim. Rodney Stark esittää varsin mielenkiintoisen historiallissosiologisen tutkimuksen, jossa hän väittää naisten olleen enemmistönä kristillisissä kirkoissa enemmistönä heti alusta pitäen.

    Jeesuksen esimerkin mukaisesti kristillisyys kohteli naisia hyvin ja antoi heille toimintamahdollisuuksia - toisin kuin Roomalainen maailma muuten.

    Kai
  11. Voihan sitä kysyä, mutta kirkko on kyllä ehtinyt jo tehdä sen ties kuinka kauan sitten. Nostamattoman palkan jäämisessä verotuksen ulkopuolelle seurataan tarkaan verottajan antamia ohjeita.

    Kai
  12. Joka valitsee kymmenyksiä maksaa, päättäköön itse mitkä hänen tulonsa ovat.

    Tiedän sellaisia, jotka maksavat brutosta, toisia, jotka maksavat netosta, toisia, jotka maksavat tuplaten brutosta... ja toisia, jotka maksavat puolet tai pienen osan netosta...

    Eli lähden siitä, että VTn kymmenyslait eivät enää ole sellaisenaan voimassa. Sen sijaan UT antaa periaatteen tukea Jumalan työtä määrittelemättä tarkasti kuinka kukin sen tekee.

    Kymmenykset mainitaan UTssa vain seitsemän kertaa, ja niistä vain yksi sanoo, että "näitä pitäisi noudattaa" (Mt. 23.23) korostaen kuitenkin samalla kuitenkin sitä, että on toisia tärkeämpiä asioita kuten esimerkiksi rakkaus lähimmäiseen.

    Eli minun mielestäni UT antaa tähän vapautta ja jokainen uskova voi, itsekukin kohdallaan, mielessään päättää kuinka Herran työtä tukee. Tuntuisi kuitenkin vähän nurinkuriselta, jos Jeesuksen armosta ja rististä iloitsevat antavat paljon vähemmän kuin Siinain lakien alla elävät! :)

    Mutta niinkuin Paavali vihjaa... ei kannata antaa mitään, jos sen joutuu tekemään nurkuillen tai pakosta. Herra rakastaa iloista antajaa.

    Sitten tuosta kirjanpidosta. Terve ja luotettava taloudenhoito edellyttää kirjanpitoa ja näin jokainen Adventtikirkolle annettu sentti menee kirjanpitoon kulkee se sitten paikallisseurakuntien tai hallintoyksikköjen kautta.

    Tämä kirjanpito ei kuitenkaan koskaan laske erikseen sitä, mitä yksittäiset jäsenet kymmenyksinä ovat maksaneet.

    Paikallisseurakunnan rahastonhoitaja pystyy tietenkin seuraamaan kuinka paljon joku yksittäinen jäsen antaa, mutta jos hän ryhtyy laskemaan yhteen summia tai ainakin jos hän puhuu asiasta toisille, hän tekee virkavirheen.

    Lisäksi rahastonhoitaja ei yleensä tiedä paljonko joku ansaitsee tai onko joku maksanut kymmenyksiään myös jonkun toisen seurakunnan kautta tai suoraan piirikunnalle.

    Kai
  13. Kastelupauksessa on kymmenykset mainittu yhtenä kohtana, mutta Seurakuntakäsikirjassa, josta mainittu kastelupaus löytyy, on myös selkeä maininta siitä, ettei kymmenysten maksu ole jäsenyyden ehto.

    Eihän ihmisten kymmenysten maksua adventtikirkoissa kummemmin seurata. Rahastonhoitaja tekee virkavirheen, jos puhuu niiden maksamisista tai maksamatta jättämisistä. Ne eivät myöskään kuulu pastorien vakioaiheisiin. Ne nimenomaan ovat vapaaehtoisia.

    Koulutuksessa oleville pastorinaluille yritän selittää, että UT on täynnä evankeliumia, mutta rahasta puhutaan vain parissa kolmessa kohdassa, sanotaan vaikka noin tuhannen suhteessa kahteen. Pastorin tehtävänä on saarnata sanaa, eli evankeliumia, ja jos hän tekee sen kunnolla ei rahasta tarvitse puhua mitään.

    Ja jos joskus, jostakin erityisestä syystä aiheesta on puhuttava, on paras pitää huolta siitä, ettei se painotu yli UTn antamien raamien...

    :) Kai
  14. Adventtikirkko on määritellyt pilkuntarkasti, että kymmenykset käytetään pastorien palkkaan ja evankeliointiin. Kirkon kirjanpidossa on ihan omat sarakkeet kymmenysvaroja varten ja tilintarkastajat hirttävät heti, jos joku sekoittaa kymmenyseurot muuhun mössöön.

    Ja vaikkei työntekijä voi määritellä, mihin hänen nostamatta jäänyt palkkansa käytetään, kirkko voi sen tehdä aivan niin tarkkaan kuin haluaa.

    Kai
  15. Alkuun kiitos asiallisesta tavastasi kirjoittaa!

    Yksi sekaannus, joka on nimenomaan tälle pasltalle ominainen on se, että Adventtikirkko opettaa joitakin samoja asioita kuin EGW. Kirjoittajien logiikan mukaan näiden oppien on siksi täytynyt tulla Adventtikirkkon EGWn perintönä.

    Tämähän ei historiallisesti pidä paikkaansa, koska asia on juuri päinvastoin. EGW sattui olemaan adventisti ja siksi kirjoitti siitä, mitä Adventtikirkko hänen aikanaan opetti.

    Sehän on totta, että Adventtikirkoissa aina väliin kuulee viittauksia EGWhen, mutta tässä on suuria seurakunta- ja maakohtaisia eroja. Samoin suhde EGWhen on muuttunut kirkon historian aikana. Kun Adventtikirkko perustettiin oli EGWn rooli hyvin pieni. Oli aikoja, jolloin lehtien julkaisijana ja ryhmän johtohahmona toiminut James White kieltäytyi julkaisemasta vaimonsa kirjoituksia. Kun kirkon opetus ensimmäisiä kertaa tarkemmin määriteltiin 1854 ja sitten uudelleen 1872 tai 1874 ei EGW ollut opinkohtana mukana.

    EGWllä ei historiallisesti ollut merkittävää osuutta adventtikirkon varhaiseen kehitykseen vaikka adventistitkin näin usein kuvittelevat. Vasta EGWn puolison kuoleman jälkeen 1880 –luvulla tilanne muuttui ja tässä vaiheessa hänellä oli merkittävä vaikutus kahteen kirkon opetukseen, molemmat sellaisia, että niihin täällä vain harvoin viitataan, oppiin uskon vanhurskauttamisesta ja kolminaisuudesta...

    EGWn suurin vaikutus Adventtikirkossa on ollut adventistiseen elämäntapaan ja toimintamalliin. Mutta ei näissäkään asioissa niin, että kaikkea EGWn kirjoittamaa olisi omaksuttu.

    Mitä sitten tulee Ilmestyskirjaseminaariin, olen jo aiemmin täällä todennut, etten siitä erityisemmin pidä. En edes usko, että suuremmin edustaa EGWn periaatteita.

    En myöskään pidä kirkon 18. opinkohdan määritelmää kovin hyvänä, koska kirkon perinteinen kanta aivan sen alkupäivistä lähtien on, että Raamattu on ainoa opin ja uskon perusta ja ettei usko EGWhen ole kirkon jäsenyyden ehto...

    Mitä taas tulee Clear Wordiin niin eihän sillä ole mitään tekemistä suomalaisen adventismin kanssa. Tilannehan on se, ettei adventismi pienimmässäkään määrin perustu Clear Wordiin vaan Clear word perustuu adventismiin ...tai määrättyyn muotoon adventismia. Kysymyksessä on vain valitettava parafraasi, joka ei adventismia määrittele ja jota en vielä ole nähnyt yhdenkään pastorin vakavassa mielessä käyttävän. Taitaa olla lähinnä naisten Raamattu...

    Ja ehkä vielä kommentti toiseenkin viestiin.

    Adventtikirkolla ei ole muuta uskontunnustusta kuin Raamattu. Opinkohtien määrittelyssä on koottu seurakunnan opetuksia ja ne ovat lyhyitä. Viestissä ollut pitkä tarina ei ole opinkohtaa kuin ensimmäisen kappaleen osalta ja jatko on selitystä.

    Opinkohdat ovat hyviä vain, jos niissä lyhyesti todetaan perusasia, mutta muuttuvat luonteeltaan sopimattomiksi, kun niissä on pitkät (ja paikoitellen huonosti harkitut) selitykset mukana.

    Kai
  16. Ensinnäkin Herra rakastaa iloista antajaa... jos antaminen on vaikeaa, paras jättää väliin.

    Toiseksi adventtikirkolla ei ole mitään "kymmenyslakia". Lahjat ja kymmenykset ovat vapaaehtoisia ja kun asiaa viimeksi Suomessa katsottiin vain noin 40% jäsenistä kymmenyksiä maksoi. Kirkon opinkohdissa on useampia, jotka perinteisesti eivät ole kirkon jäsenyyden ehtoja. Esimerkkeinä voi mainita kymmenyksiä ja EGWtä koskevat kohdat.

    Teknisesti asia on niin, ettei palkasta ei voi antaa jotakin osaa kymmenyksiin ja saada vapautusta verosta. Raha, jonka määräät johonkin tarkoitukseen on verotettavaa tuloa. Palkkaa voi tietenkin jättää nostamatta, eikä veroa makseta kuin nostetusta osasta. Työntekijä ei voi tätä nostamatonta osaa määrätä kymmenyksiin.

    Kirkko on kuitenkin hyväksynyt työntekijän pyynnön jättää osa palkkaa nostamatta ja on tietenkin vapaa käyttämään näin lahjana saamansa rahan niinkuin haluaa.

    Jotkut kirkon työntekijät ovat tällä tavoin kymmenyksensä hoitaneet ja jos se tuntuu kadehdittavalta, niin varmaan kateus vain kasvaa siinä vaiheessa, kun mainitut työntekijät jäävät eläkkeelle 10% normaalia pienemmällä eläkkeellä. Nostamatta jätetty palkkahan ei kasvata eläkettä.

    Päivärahat ja matkakorvaukset ovat ensisijaisesti kulukorvauksia, eivät ansiota. Kun joskus muinaisessa historiassa sellaisia väliin sain, maksoin kymmenykset niiltä osin kuin mainitut korvaukset ylittivät matkan aiheuttamat kulut. Mutta minulla ei ole harmainta hajuakaan sitä, mitä muut pastorit korvaustensa kanssa tekevät. Tämähän on vapaaehtoinen homma.

    Useimpina vuosina kuitenkin mainostetut suuret kulukorvaukset menivät harakoille, kun matkabudjetti oli kätetty loppuun jo syyskuussa ja sen jälkeen piti työmatkat reissata omasta pussista.

    Vanhan testamentin kymmenyskäytäntöön kuuluivat kolminkertaiset kymmenykset ja järjestelmä oli suht monimutkainen.

    En kyllä Raamatusta ole löytänyt mitään merkkejä siitä, että ketään kansasta olisi kymmenyksistä vapautettu. Tietenkin, jos mitään ei omista eikä mitään ansiota tule, niin ei mitään tarvitse maksaakaan.

    Mutta eihän tuolla ole mitään väliä, koska emmme muutenkaan ole sidottuja VTn kymmenysohjeistukseen vaan toimimme UTn antamien periaatteiden mukaan. Vai maksaako joku täällä kolminkertaisia kymmenyksiä?

    Kai
  17. En ole nyt EGWn hyvyydestä tai pahuudesta sen enempää kuin käytöstä sanonut mitään enkä myöskään ainakaan tähän hätään aio sitä tehdä.

    Koetinpahan vain sanoa, että säätiö- ja tekijäoikeuspuheet vain osoittavat kirjoittajien tietämättömyyden ja että järkevä kritiikki tai keskustelu liittyy liittyy EGWn kirjoituksiin tai käyttöön.

    Olen jo pitkään jättänyt EGW keskustelut väliin ja saatte keksiä aika hyvän aiheen ennenkuin siihen lähden mukaan. Tässä nyt käymääni ajatustenvaihtoa pidän vain järkevän keskustelun puolustamisena. Väitän muuten lukevani sen verran sekä adventistien että heidän kriitikkojensakin juttuja etten usko eläväni missään "irvokkaassa" sisäpiirin adventismisokeudessa.

    Suon kaikille realistisen kuvan adventismista ja nimenomaan vastustan kaikenlaista kiiltokuvaevankeliointia, jota adenttikirkossa aina väliin tapahtuu. Kuitankin väitän että tämän palstan pedonmerkkiellensapattimikaeljeesusadventismi ei edusta kuin pientä promillea todellisuudesta.

    Vai onko adventismi niin pahaa, että siitä valehteminenkin on Jumalan silmissä ansio?

    Kai
  18. Ja tietenkin kaikki Raamatut ovat ilman tekijäoikeuksia niinkuin varmaan Muroman, Aapeli Saarisalon, Syvännön tai vaikka Billy Grahamin, Philip Yanceyn tai muiden vastaavien...

    No haavemaailmassa on varmaan kiva elää!!

    Kai
  19. Säätiöjäpinä on mainio esimerkki siitä, minkä tasoista Adventismin tuntemus täällä on. Todetaanpa nyt jälleen tusinannen kerran, että vaikka suomalaisissa adventtikirkoissa puhutaan "White säätiöstä" ei sellaista säätiötä ole kuin haaveissa.

    Tämän mainitun säätiön englanninkielinen nimi on "White Estate" eikä sana estate vieläkään (vaikka sitä ilmeisesti kovasti toivottaisiin) tarkoita säätiötä.

    White Estate on "incorporated" eli toiminimi.

    Sitäpaitsi en parhaalla tahdollanikaan ymmärrä mitä väliä sillä on, missä muodossa jonkun vainajan hommia hoidetaan... kaipa minkä tahansa homman hyvyys tai pahuus on itse asiassa eikä käytetyn organisaation muodossa.

    Suomen Pipliaseura oli ainakin alkuun yhdistys... mutta on myös osakeyhtiö- ja säätiömuotoisia Raamattuja kustantavia organisaatioita. Pahoja säätiöitä??? Tuskin!

    Entä suomalaiset puulaakit. Iso Kirja viranomaisvalonnassa toimiva oppilaitos ja Päivä on osakeyhtiö, Luther säätiö on säätiö ja kaikki tekevät jotakin hengellistä toimintaa, todennäköisesti myös jotakin hyvää.

    White säätiön (joka siis ei ole säätiö eikä sitäpaitsi Suomessa mitään edes tee) toiminnan voi tietenkin arvioida ja sitten päättää onko se hyvää vai pahaa. Säätiöstä ei ole kysymys ja vaikka olisi ei se itse asiaan vaikuttaisi.

    Kai
  20. Sanonpa vain yhden. Avaa Raamattu ja lue... on nimittäin niin vaikea valita kolmea, kun minun mielestäni niitä parempia tapoja on ihan rajaton määrä.

    Sunnuntai ei välttämättä ole oikea lepopäivä, mutta se ei vilpitöntä uskovaa vie kadotukseen. Helvetin porttien avaimeksi kelpaa kyllä sitten aikanaan pedonmerkki, kunhan se aika tulee.

    Toisaalta vaikka sapatti olisi kuinka oikea päivä ei sekään ketään pelasta. Kristus sen tekee.

    Eli toisin sanoen, ne sinetit tai merkit eivät ole vielä jaossa. Eivät adventistit (eikä Raamattukaan) liitä pedon merkkiä tähän nykyiseen aikaan vaan tulevaan, jolloin ei saa ostaa eikä myydä ja jolloin Jumalan lasten henkeä uhataan.

    Jos joku adventisti jotakin muuta opettaa, niin saisi kertailla Ilmestyskirjaa ilman sitä seminaaria.

    Kolmen enkelin sanoma taitaa pääosin olla just samaa kuin "iankaikkinen evankeliumi", joten kyllä sitä kelpaa saarnata... mutta sinetit ja merkit jätän mieluiten saunailtojen tarinoihin.

    Ja lopuksi kysymys. Onkohan täällä joku, jonka sunnuntaipyhää vaivaa älyttömän huono itsetunto, kun viimeisestä sadasta viestiketjusta (oli aihe kuin aihe) liki puoleen (vain vähän liioitellen) on jossakin vaiheessa tungettu sapattisinetti pedonmerkki jauhantaa.

    Adventistithan eivät aiheesta usein puhu eivätkä adventisteina täälläkään esiintyvät siitä kauhean paljon kirjoittelisi, ellei joku asiaa koko ajan tuputtaisi. Kun kierrokset käyvät näin kovilla, ehkä mainittu joku pelkää, että kohta hänen sunnuntainsa vaihtuu sapatiksi.

    No, vaihtuu tai ei, aina on syytä kiittää Herraa!!

    Kai
    21. 65 / 76
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt