Vapaa kuvaus

*lisää tähän jotain mielenkiintoista tietoa* Suosikkibändit/artistit: Sonata Arctica Suosikkileffat: .. Katson tv:stä mieluiten: House Kotieläimet: Kissa, koira En pidä: Vittuilijoista ja paskanpuhujista Parhaat matkakohteet: Derplandia, Memecenter Ruoka & juoma: kotiruoka Koulutus: Peruskoulu Koulut: ala-aste,ylä-aste,lukio Ammatti: Opiskelija Työskentelen: opiskelen Yhdistykset/kerhot: kuviskerho,teatteri Siviilisääty: Sinkku Lapset: Kyllä vielä joku päivä Hakusanat: Anime, manga, kirjat, kirjoittaminen, piirtäminen

Aloituksia

11

Kommenttia

549

  1. "miksi niin monet amislaiset ovat juuri ne idiootit jotka rikkoivat jokaisen valokatkaisijan yläasteella koska se oli hauskaa?" Melkein kaikki lapselliset tyypit menivät paikalliseen ammattikouluun. On sinne kyllä mennyt paljon järkeviäkin tyyppejä, en ala yleistämään. Itse olen lukiossa ja omalla luokallani on muutama hyvin lapsellinen tyyppi joista olisin halunnut eroon joten ymmärrän sinunkin kantasi. Kai se että onko koulussa "lapsellisia vai kypsiä" on koulusta riippuvaa. Mitä kyseisen paikan lapselliset ja kypsät nuoret nyt pitävät hienona...
  2. Onnea matkaan : )
  3. Luultavasti hän on ujo ja hyvin arka eikä uskalla ottaa yhteyttä muuten ja muihin. Mitä pahaa kyseinen tyttö on muuta tehnyt kuin että hänellä on outoja eleitä ja on "outo ja salaperäinen"? Minusta nuo ovat erittäin typeriä kiusata jotakuta. Mikä tahansa syy kiusaamiseen on aina typerä.

    Ymmärrän myös sinun ongelmaasi. Serkkuni oli ystäväni ala-asteen viimeisillä luokilla. Kun siirryin yläasteelle, hänellä oli oma kaveripiirinsä johon minä en oikein sopinut ja olin pitkiä aikoja yksin. Luokseni tuli pari ysiluokkalaista ja he tunkivat seuraani. Liikuin sitten heidän kanssaan. Jos minunkin "tuppautujani" olisi ollut noin ystävällinen kuin sinun, mutta hän oli määräilevä, ja jos sanoin joskus vastaan hän sanoi hyvin vihaisena takaisin jotain. Hänestä pääsin eroon pian.
    Vielä pahempi oli serkkuni. Emme pitäneet aikoihin yhteyttä ja sitten yhtä äkkiä hän halusi tulla luokseni ja olisimme yhdessä käyneet tapaamassa naapurissani olevaa poikaa. Poikaa josta serkkuni piti ja poika piti myös serkustani. Minulla oli täysi työ sanoa serkulleni että "ei, et pääse meille, minulla on muuta tekemistä." SE oli rasittavaa, sillä en enää pitänyt häntä niin ystävänäni että olisin halunnut hänet kotiini, hän piti uusia ystäviäni outoina, hän halusi tänne vain sen pojan tähden. Hän tuli tänne vaikka äitini oli kipeä ja vaikka kielsin tuhansia kertoja.

    Sinuna juttelisin hänelle, tai yrittäisin. :) Hänestä voi paljastua elämäsi ystävä. Ja eivätkö muutkin ystäväsi voi edes vähän sietää häntä? Voit kai pyytää heiltä sitä