kaitim

kaitim profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

OH7EML Katso lisää sivulta http://www.iki.fi/kaitim Linkit: http://www.iki.fi/kaitim Kotimaa: --- Rääkkylä Koulutus: --- Ylioppilas Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- 0

Liittynyt 26v sitten
3 aloitusta · 66 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Tädilläni+on+aurinkosähkö+mökillä,+ei+siis+ole+verkkosähköä.+Silloin+tarvitaan+akkuja.
No,+jos+saa+purkaa+paineitaan+puhumalla+vaikka+radiossa,+sehän+on+vain+hyä.+Ei+tarvitse+riehua+muuten.+Radioamatööritoiminta+on+myös+hyvää+terapiaa.+Itsekin+olen+silloin+tällöin+äänessä.
Viritysnuppi. . . Tällä palstalla kirjoitellaan usein nimimerkillä ja vajavaisella asiantuntemuksella, siksi on hyvä välttää harrastukseen liittyvää erikoissanastoa, kun sen voi myös "suomentaa". Itselläni ei ole koskaan ollut "lällätintä", mutta seuraan joskus mielenkiinnon vuoksi puolella korvalla senkin bandin liikennettä.
Radiossa on viritysnuppi. Jos minun ääneni ärsyttää, vaihda kanavaa. Tai jos itselläsi on lupa, saa breikata väliin, ainakin kun minä olen äänessä. Eilen viimeksi turisin hetken tällä taajuudella. de OH7EML
Mielstäni palstan nimeä ei tarvitse vaihtaa, vaikka kaikki eivät jaksakaan etsiä kysymyksilleen oikeaa palstaa. Sen sijaan tarvittaisiin moderaattori, joka poistaisi asiattomat viestit. Onneksi niitä ei ole paljoa. Itse kirjoittelen palstalle lähinnä vastauksia lukuisilla, hassuilla itse keksityillä nimimerkeillä. Tieto ei näet katoa,vaikka sitä jakaa muille. Olen itse vastaillut, vaikka kysymys ei olekaan "elektroninen".
Mikä malli? Etrex legend hcx -mallissa huoltovalikkoon pääsee näin: Joystick pohassa virta päälle.
Ei kai vain ole taas tuo virtalähdeongelma? Lue juttu http://fi.wikibooks.org/wiki/Topfield_TF5X00/Kondensaattorien_vaihto . Vie laite siis huoltoon, ellet itse ole perillä elektroniikasta. Jutussa on puhe TF 5x00 sarjasta, mutta sama vika taitaa olla muissakin malleissa. Onko laitteella siis ikää jo yli 3 vuotta? Onko ennen toiminut hyvin? Jos et itse ymmärrä sähköstä mitään, älä avaa laitetta, sisällä on verkkojännite, vaam vie huoltoon. Itse vaihdoin konkat itse ja toimii ihan OK.
Aina pitää teknisiä laitteita käytettäessä muistaa, että niihin ei pidä luottaa sokeasti. GPS-systeemin perusteisiinhan jo kuuluu, että se on riippuvainen USA:n armeijasta ja jonkun sotaharjoituksen sattuessa esim. jossain päin Aasiaa, navigaattorisi voi yhtäkkiä heittää 100 m. Siinä mielessä toivotan Glonas-satelliiti tervetulleiksi, ne tuovat vaihtoehdon navigoidessa. Vanha paperikartta on yhä luotettava, paitsi aivan uusimpien teiden etsimisessä.
Navigaattoreita varten on olemassa Open Streetmap -projekti. Sen tarkoitus on tuottaa vapaaehtoisvoimin ilmaiset kartat navigaattoreihin, nettiin ja myös painettavaksi. Nimensä mukaan keskitymme lähähinnä tiekartastoon, mutta siinä on myös hieman muuta maastotietoa mm. leirintä, hiihto, kelkkailu, retkeily ja virkistysalueista. Kalliita ohjelmistoja ei käytetä, vaan ilmaisia tai halpoja Open Source-ohjelmistoja. Tällä hetekellä kartat ovat saatavilla Garmin- navigaattoreihin ja Android-puhelimiin. Jos ketä kiinnostaa, kannattaa tutustua Osm-projektiin ja aloittaa kartoitus omasta kotipiiristä! Katso www.openstreetmap.org . Ja sieltä foorumi ja wiki.
Hintaseurantasivulla nuo Garmin eTrex 20 ja 30 mallit maksavat 161-177,33 eur, eli Glonas-kelpoiset navit alkavat olla jo sopuhintaiisa. (Niuo ovat siis maastomalleja). Itselläni alkaa vanha eTrex Legend hCX olla jo melkein palasina. Vielä se kuitenkin toimii, vaikka ympäryskumikin on ihan irti. Entiset kartat onneksi käyvät uuteen, jos milloin pitää ostaa, ja myös ne ilmaiset osm-kartat, joita itse harrastemielessä piirtelen
Tiettävästi Garmin Epx 20 ja 30 osaavat nuo Glonas- satelliitit
Modeemilla laitteet liitetään netiin. Digiboksilla katsot televisiota. Reitin yhdistää ne. Digiboksilla tallennus tapahtuu verkkoon. Eli kun haluat katsoa tallentamaasi ohjelmaa, tarvitset television, digiboksin ja nettiyhteyden ja reitittimen. Kun surffaat netissä, tarvitset tietokoneen, modeemin ja reitittimen. Kun et tallenna, vaan katsot televisiota suorana lähetyksenä, pärjäät pelkällä televisiolla, jos se sisältää digiboksin. Lue ohjeet, jotta osaat kytkeä kaapelit oikein.
Sony ICF SW-40. Kyseisen mallin valmistus on tiettävästi jo lopetettu, mutta vastaavia kyllä löytyy. Kysessä on ns. kaksoissuper vaihelukitulla silmukalla (PLL) taskuradio. maksoi uutena 990 mk ja näin euroaikana sitä myydyn netissä noin 140-150 eurolla. Antenni on radion oma antenni. Kyseinen toosa menee lisäantennilla aivan tukkoon. Verkkolaitteella kuunnellessa kuuluu paremmin, koska saa maapotentiaalin. Nimim. "vanha sw-kuuntelija". PS: Myös monet keskiaaltoasemat ovat siirtyneet netttiin. Jotain vielä kuitenkin kuuluu. Katso lista http://www.mediumwave.de/
Analogiset lähetykset maaverkoissa alkavat vähitellen tosiaan loppua. Satelliittien kautta on vielä hieman tarjontaa saksaksi ja pienemiillä, myös eurooppalaisilla kielillä. Digitaali näyttää jyräävän kaikkialla Euroopassa ja ns. kehittyneissä maissa myös muissa maanosissa.
Kuuntelin aktiivisesti lyhytaaltoja vuosina 1967-1997. Ennen puhelinlinjat olivat huonoja ja esim. suurkähetystöt ja sääasemat saattoivat lähettää salakielisiä viestejä lyhytaalloilla. Eräskin naisääni luetteli lähes päivittäin (englanniksi) viisinumeroisia lukusarjoja jotain puoli tuntia kerrallaan ja sanoi aina lopuksi jotenkin tähän tyyliin: "Siinä olivatkin kaikki, kuulemiin". Silloin kuului myös venäjänkielisiä keskusteluja, täällä rajan lähellä...
Jos saat kuvan näyttöön, äänen saat sitten vaikka tietokoneen kaiuttimilta. Voit tehdä välipiuhan, scart-kaiuttimen johtoon sopiva liitin. minulla on Saunalahden saunavisio ja siinä boksissa on valmiina tietokoneen kaiuttimille sopiva liitin. Jos boksissa on hdmi-videoliitin, siihen saa dvi-liittimeen sopivan välipalikan.
Valohimmenninkytkentä on ollut todella hyvä, kun hyväksyy valon värinän ja värilämpötilan muutoksen. Yövalo käytävässä estää vanhuksen loukkaantumiset, eikä kuluta sähköä mahdottomasti. No pitää sitten laittaa uusi valaisin ja siihen uusi säästölamppu. Niitä on saatavavna (LED) tosi pieniä. Yövaloksi riittää ihan 2W. Nimim. Himmentäjä vieläkin.
>Milloinhan tätä vhs:lle nauhoitusta on sitten viimeksi kokeiltu? Analogisia kanaveia ei ole ollut enää
Nauhoitus toimii minulla itselläni. Siis digiboksista ohjelma videoon ja tv:hen scartilla tai antennikaapelilla (Boksissa on modulaattori). Ongelma on siis naapurillani, jolla on tuliterä taulu tv. Se e suosutunut vastaanottamaan digiboksin läpi tulevaa digitv:n antennissignaalia eikä näytä lähettävän mitään signaalia scartista videoon.
Pitänee ostattaa antennihaaroitin ja antaa molemmille oma antennisignaali, kun tuo boksi ei läpäise digi-tv-signaalia.
1. TV:n ohjekirja ei sano mitään litännöistä. Se on aivan mitätön. Kieliä on tosin seitsemän, mutta varsin ylimalkainen on. Toisessa SCART-liitännässä on siis mekki RGB, joten tulkitsen niin, että RGB-signaalia pitäisi kulkea, mutta toisessa ei mitään muuta kuin AV2.
2: Digiboksi toimi siis hyvin tavallisen tv:n kanssa, tavallinen tv sai analogiset kanavat, mutta suodattakohan se jolain tavalla digikanavat? No nyt keksin uuden jekun: Pitää kokeilla kuljettaa videosignaali vanhasta digiboksista videoon ja uuteen televisioon ja videosta digiboksin kautta television, eli vanha hyvä kytkentä analogislta ajalta toiminee hyvin, jos vain naapuri sen hyväksyy: onhan se vähän outo ehdotus, liitettän VANHA DIGIBOKSI TULITERÄÄN TELKKARIIN!
Imuroi iso tiedosto ja ota kellolla aikaa. nopeus = koko jaettuna ajalla. esim. 50 megatavun eli 50x8 megabitin tiedoston imuroinnin kestettyä 1000 sek on nopeus noin 50 kilotavua eli 400 kilobit/sek. Muuten nuo kännykkäoperaattorit yleensä liioittelevat nopeuksia. Jos olet tyytymätön, käytä palautusoikeuttasi ja vaihda operaattoria. Täällä meilläpäin dna ja Sonera lupaavat liikoja. Ainoastaan kiinteällä linjalla saa juuri sen nopeuden, mistä maksaa. Minulla oli kiinteä linja monta vuotta ja nopeus oli tarkalleen se mikä oli luvattu ja maksettu. Meilläpäin Saunalahti antaa hieman paremman nopeuden, kuin mitä lupaa (maksan 9,80 e/kk ja nopeus on lähes 500 kilobit/sek). Mutta kun siirrän läppäria kymmenen kilometriä, niin nopeus tippuu kymmenesosaan, välillä sadasosaan!
1 / 4
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt