Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Riippuu vähän rodustakin.Esim.isoissa tuo on melkoinen ikä(monessakin),pienissä ei välttämättä (kaikissa)niin ihmeellinen.
    Muuten tuo ei niin ihme olisi,mutta tuo karanteeni pistää mietityttämään(esim.hyvin omistajaansa leimautuneelle koiralle ym.)Riippuu tietenkin sen systeemeistä.

    Mutta vähintään kannattaisi tehdä lekurilla kunnon veteraanitarkki,ja saada mielipide,missä kunnossa koira on hänen mukaansa.Rasitus tuo tulee olemaan,ellei muuten,niin henkisesti ainakin.
    Täytyy sanoa,että aika mietinnän paikka kylläkin.
  2. Jos nyt jätetään se oikotie onneen ajatusmaailma pois(mitä se ei siis välttämättä aina ole),niin...

    Ensinnä,pitäis ihan tapauskohtaisesti ajatella.Ei yleistää.

    Hyödyt viimekädessä on se,että jää tietyt ukkojen kasvaimet kokonaan pois.Myöskin noihin eturauhassekoiluihin pystyy sillä vaikuttamaan.
    Ja mitä viriilimpi,niin sen suurempi vaara on sen puolen präkäilyyn.
    Jos se hormoonipuoli vetää tuhatta ja sataa,niin kyllähän se osaltaan voi rauhoittaa(eli siltä puolen).Mutta siis nimenomaan siltäpuolen.
    Paljon kuitenkin on tehtävissä riittävillä virikkeillä casanoville,jottei tartte vaan tyttösiä pohtia.Samoin ongelmajutuissa useinmiten kyllä ratkaisu löytyy sieltä narunpäästä viimekädessä.Siis ylemmästä.
    Sekalaumat on sitten oma juttunsa,ja "hankaluutensa".

    "Koirani olisi paremmin..." Jaa-a.Riippuu nyt mistä roikkuu.Enemmän myös ihan yksilöllisesti muita.Luonteet ym.
    Toisaalta,toinen puoli on se,että jotkut nartut(varsinkin sukupuolisuudesta tarkat)ei taas välttämättä ymmärrä eunukkia.Kun ei tiedä miten suhtautua "hajuttomaan"...
    Mutta en itse noita nyt miksikään prioriteeteiksi ottaisi,jos muuten hommaa harkitsisin.

    "Virtsanpidätysongelmia".Uroksilla harvemmin.Enemmän narttujen vaiva,joihin sitten pyritään koululääketieteessä lääkkeillä hoitamaan.

    "Lihominen".Sanoisin,että viimekädessä siinäkin narun yläpää sen määrää.Tilanteitten mukaan mennään,kuin ylipäätäänkin.Lähinnä kuitenkin taitaa olla niin,että jos muutenkin on lössähtämiseen taipuvainen,niin ilman puuttumista voi alttius siihen lisääntyä.Jos taas muutenkin timmi malli,niin harvemmin edes itsestään siihen lähtee.

    Luonnepuoli on hyvin yksilöllinen.Oli sitten kyseessä miten päin vain.Toisaalta,jos on hyvin vähäisillä testoilla varustettu,ja herkkis koira,niin ehkä miettisin,mennäkkö leikkuuttamaan.Kun testojen määrä vähäisestäkin vähenee,niin voi ehkä se vaara ollla olemassa(ehkä),että se koissu vielä enemmän tulee herkkikseksi.Siis kun uroksesta nimenomaan puhutaan.
    Mutta kun niin moni asia vaikuttaa yeensä kokonaispakettiin,niin asioissa on monta seikkaa yhdessä.

    Jos siis ei kyse jalostukseen tarkoitetusta,niin jos ei pakottavaa tarvetta,niin tuskin leikkuuttaisin uroksen.Tosin,jos rodussa uroksilla esiintyy paljon urosten kasvaimia,niin sitten miettisin kyllä uudelleen.
  3. Komppaan sitten ihan täysin c.f:ää eli kyllä mainituissa viesteissä on juuri se,jolla minäkin suositan pelittämään...

    Kaikki lähtee kontaktista,ja jos sitä ei saa kunnolla varmaksi kaikenkaikkiaan ja luottoa koiralta omistajaan,niin vaikea koiraa on saada koskaan varmaksi.Jos se luottamus puuttuu,niin niin yhteys voi koska vaan pettää.Ja en kyllä suosittaisi silloin harrastamaan lajeja,jossa koira joutuu olemaan kytkemättä muitten lähellä.Ylipäätään koira-aggren kanssa saa olla aina tosi tarkka,ja jos vähänkään mainitun tyyppisiä lajeja aikoo harrastaa,niin se koira pitää olla tooosi hyvin nimenomaan henkisesti hanskassa,ja luotto ihan kohdillaan.
    Homma pitäisi kokonaisuudessaan jonkun pätevän katsoa.Luulisi nyt edes rotuyhdistyksen koulutuksista löytyvän "rodunomaista" tietotaitoa ja sitä kauttakin lähestyä.
    Näissä kiinnostaakin aina mikä rotu on kyseessä?
    Kouluttajan pitäisi nähdä koira myös omistajan kanssa ihan normielämässä,eli kotona,kotiympäristössä.Pystyisi vähän tsekkaamaan mitä se koira "ylipäätään ajattelee omistajastaan".Siitähän se kaikki lähtee.

    Toisaalta,tuo terveyspuoli tuskin vaikuttaa nyt.PAITSI,jos on kyseessä koira,joka on muitten kanssa leikkinyt.Silloin voi olla sekin(ehkä osaltaan),että jos on tuntenut kipua,niin yhdistää sen nyt toisiin koiriin,josta tuo "ennakko-asenne".Jos siis koiralla on jotain häikkää kliinisestikkin nähtävillä,niin kyllä kannattaisi ottaa ne loputkin luustokuvat ja käyttää se koira jumpparilla.Ihan ylipäätään koiran kannalta.

    Ihan mielenkiinnosta kysyn erästä juttua.Jos sinulla on koira auki,niin miten koira toimii suhteessa sinuun?

    "painan 100 kiloa".Juu,onneksi paino ei ole sieltä oleellisemmasta päästä.Muuten minun olisi ja pitäisi pysyä pelkkänä kääpiökoiratätinä 8:-)
  4. No,ei meillä mitään pomojuttuja ajatella koiran kasvatuksessa...
    Koirille vaan opetetaan,miten niitten halutaan käyttäytyvän,ja siinä se.
    Suht mustavalkoisesti mennään.Nopeammin ja helpommin omaksuttavissa,ja helpommin noudatettavissa myös säännöt,kun niitä ei ole kukaan valvomassa.
    Meillä ei saa koirat olla missä haluaa,huonekaluille ei ole mitään asiaa.

    Minusta taas on paljon simppelimpiä,kun koira tietää aina missä mennään,jää siltä sitten turhat "stressit" ja "arpomiset" pois,kun tietää missä mennään,aina.
    Ja omasta mielestä ihan simppeliä,ja joskus turvallistakin,varsinkin kun on useampi koira
    Toki nyt jossain "lipsutaan",mutta pääasiassa ei.
  5. Vaikka niitä rotuja on tavallaan sosiaalisemmaksi pyritty tekemään aikojen saatossa,niin kyllä ne tietyt rotupiirteet vaan jonkun asteisina pysyvät.Jos haluttaisiin kokonaan eroon jostain rotupiirteistä,niin se tarkoittaisi sitä,että esim.tässä tapauksessa vain täysin lajitoveriaan kohtaan sosiaalisia genotyypiltään käytettäisiin jalostukseen ja joka jalostuksessa...
    Ja tuskinpa näin tiukkaa jalostusta tehdään...Voisi mennä homma aika mielenkiintoiseksi rotujen kohdalla :D

    Itse en ole millään lailla rotikkakammoinen.Rotu on hyvinkin tuttu jo vuosikymmenten takaa harrastuspiireistäkin.Ja yhä edelleen hyvinkin tuttu.Ja myös ihan kasvattajapuoleltakin,pitkänlinjankin...

    Realiteetit ja kammot on siis eri juttuja.Ja niinkauan kun asioista ei puhuta realistisesti,roduista rodunomaisina(eli siis mitä pääsääntöisesti on ja tyypillistä),niin ne osaltaa lisää sitä,että ihmiset tekevät vääriä valintoja koiria hankkiessaan(varsinkin kun kaikki kasvattajat ei ole yhtä realistisia ja valkkaa hyvin koteja).

    Sosiaaliset rodut voivat oleskella sukukypsänä suuremmissakin porukoissa.
    Harvemmin rotikoita kasvattajillakin,varsinkin uroksia,kovin useita vapaasti yhdessä kotona on.
    Itse en ole myöskään koskaan nähnyt tapaamisissa todella monta urosta keskenään rotikoissa keskenään peuhaamassa(ihan mielenkiintoista olisi).Sosiaalisimmissa roduissa kylläkin ihan normikäytäntö...

    ps.En käy koirapuistoissa.Meillä koirat ovat saaneet aktiviteettinsä ja liikuntansa ihan muulla tavalla.Sen verran myös tottuneet liikkumaan aina vapaana ja saaneet,että tuskin kiinnostaisi edes pyöriä jonkun aitauksen sisällä...
    Olen myös sen verran fiksu ja kohtelias,ettei tapani ole tunkeutua kenenkään vieraitten pihoille.Oli siellä koiria,tai mitä lie.Oma piha riittää...
    Tutut pihat on eri asiansa.Oli siellä sitten mitä lie :D.Ja niissäkin talon tapoja noudattaen.