valittaja_lkv
Monen vuoden kokemuksen omaava Kiinteistönvälittäjä (LKV-pätevyys) Pääkaupunkiseudulta.
Vapaa-aika, mikäli sitä on, kuluu veneilessä (jäätilanteen salliessa), lukiessa, uidessa ja ruokaa laittaen..
Lempikirjat: Vares-kirjat, Harjunpää, James Heriotin-kirjat..
Vapaa-aikanani: Veneilen, kokkaan, Luen, uin ym.
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Suomen upea saaristo
Ruoka & juoma: Itse tehdyt ruuat, esim. itse tehty pippuripihvi toimii..
Linkit: http://www.tilannehuone.fi, http://www.finlex.fi, http://www.skvl.fi,, http://www.tiiskeri.fi, http://www.kipparilehti.fi/
Koulutus: Lukio
Koulut: Ylempi kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, LVV
Ammatti: Kauppa/palveluala
Ase tai siviilipalvelus: Nylands Brigad,Jääkäri
Siviilisääty: Kihloissa
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia39 aloitusta · 7184 kommenttia
- "Missä+korot?!"
- Ei voi valittaa. Oliko muita tyhmiä kysymyksiä?
- "As+oy+tonteista+jossa+ihmiset+asuu+ei+missään+nimessä+pidä+yhteiskunnan+tai+kaupungin+periä+kuin+nimellinen+vuokra+tai+ei+ollenkaan".
- Hauska ajatusleikki. Tosin tuossa tehtäsiin 1998 kauppaa ja jokaisesta menisi vähintään sähköisen asiointipalvelun vahvistusmaksu 55 €, eli yhteensä 109.890 €. Varainsiirtovero 249.000 eurosta olisi 9.960 €, eli tappiota tulisi 99.930 €.
Verosuunnittelu on kyllä ihan laillista, mutta tuo menisi kylläkin ihan reippaasti veronkierron puolelle, eli bonuksena vielä sakot ja mahdollinen vankeustuomio tuon vajaan sadan tonnin jo valmiin tappion päälle.
Eli ei mikään voittajadiili, paitsi valtiolle noiden vahvistusmaksujen muodossa... - Vuokralaisen irtisanomisaika on lakisääteisesti yksi kuukausi irtisanomiskuukausi. Eli joudut maksamaan seuraavan kuukauden vuokran.
- Ei täydy, eli älä kirjoita pa***a!
- Mikään laki ei estä omistamasta vaikka sataa HITAS-asuntoa (yritys ei tosin voi omistaa edes yhtä HITAS:ta), joten ei muuta kun ostoksille.
- Ihan työni tuoman kokemuksen kautta voin sanoa, että omakotitalot ovat niitä kylmiä asuntoja. Usein joutuu toimeksinatajalle sanomaan, että nostaa lämpötilan edes esittelyn ajaksi inhimilliselle tasolle 20 asteeseen, kylmä asunto kun on kolkko ja vastenmielinen, kukaan ei sitten sitä sitten tietenkään osta.
Kerrostaloissa samanlaisia ongelmia ei ole. Itse asun 1923 valmistuneessa kerrostalossa, koskaan ei ole ollut kylmä! - Miksi ei voisi? Kunhan vain on varaa maksaa kolmion vuokra.
- Arviokirjan käyttötarkoituksella ei koskaan ole merkitystä, arviokohde pitää aina arvioida käypään markkinahintaan. Arviokirjan laatijalla on aina vahingonkorvausvastuu väärin laadistusta arviokirjasta.
- Välittäjä ei voi lain mukaan ottaa välityspalkkiota samasta kohteesta sekä myyjöltä, että ostajalta. Eli taas ihan huuhaa kommentti.
- Noilla tuloilla ja varoilla elät kevyesti pitkälti yli vuoden, eli ehdit vaivatta löytää uuden työpaikan.
Toinen vaihtoehto on sitten se, että myyt nykyisen asuntosi ja ostat tilalle 34.000 € halvemman asunnon.
Eikä se vuokralle muuttaminenkaan ole huono vaihtoehto, noin 57.000 € perusvarallisuudella asumistuki peruspäiväraha elelee paikkakunnasta riippuen mukavasti ainakin seuraavat 5-10 vuotta. - "Tuli vain mieleen mitä taloyhtiössä ajatellaan kun pilataan muuten kaunis piha, joten emme menneet katsomaan asuntoa."
No, ehkä taloyhtiön tahtotila on se, että seuraavankin myrskyn jälkeen kukaan ei ole kuollut huonokuntoisten puiden vuoksi. Kukaan ei huvin vuoksi kaada puita, mutta kyllä niillä puillakin tulee jossain vaiheessa "kilometrit täyteen". Muistat varmaan esimerkiksi Kaivopuiston kuolemantapaksen, jossa huonokuntoinen puu tappoi ihmisen. Sen jälkeen Helsingin kaupunki inventoi Kaivopuiston puiden kunnon ja osa niistä jouduttiin kaatamaan. Silloinhan syntyi ihan joku kansalaisliike vastustamaan asiaa, laho puu kun heidän mielestään oli ihmisten turvallisuutta tärkeämpää.
Mutta, sinä aloittaja, et nyt ihan näköjään ymmärrä näitä asioita. - Ei ihan noin. Vuokranantajan irtisanomisaika on alle 12 kuukautta kestäneessä vuokrasuhteessa irtisanomiskuukausi seuraavat täydet 3 kuukautta ja yli 12 kuukautta kestäneessä vuokrasuhteessa irtisanomiskuukausi seuraavat täydet 6 kuukautta. Irtisanomisen ajakohdasta voidaan tosin sopia vuokrasopimuksessa, eli sen ei välttämättä tarvitse olla kalenterikuukausi.
Vuokrasopimus sitoo vapaaehtoisessa kaupassa aina seuraavaa omistajaa sellaisenaan ja irtisanomiseen tarvitaan pätevä syy, purkumahdollisuus ostajalla on samoin ehdoin kuin myyjälläkin olisi ollut (jatkuvasti vietetty naapureita häiritsevä elämä, vuokranmaksun olennainen laiminlyöminen, huoneiston huono hoito ym). Eli vuokralaisella on lähtökohtaisesti erittäin hyvä turva.
Kaksi poikkeusta toki löytyy, taloyhtiön suorittama huoneiston hallintaanotto ja pakkohuutokauppa. Ensimmäisessä tapauksessa hallintaanottoprosessin alkamisesta ja sen etenemisestä tiedotetaan lakisääteisesti myös vuokralaista, lisäksi asiansa hoitanut ja häiriöitä aiheuttamatta elänyt vuokralainen saa pääsääntöisesti sitten tehtyä vuokrasopimuksen taloyhtiön kanssa hallintaanoton ajaksi. Voutikin ilmoittaa vuokralaiselle pakkomyynnistä, joten kummassakaan tapauksessa asia ei voi tulla vuokralaiselle yllätyksenä.
Aloittajan tapauksessahan tilanne on ollut se, että asuntoa on vuokrattu pitkäaikaiseen asumiseen ja todellisuudessa vuokrasuhteen kesto on voinut jäädä alle puolen vuoden mittaiseksi. Silloin aloittaja on ollut oikeutettu saamaan alkuperäiseltä vuokranantajalta korvausta kohtuullisista ylimääräisen muuton aiheuttamista kustannuksista. - Voi v***u minkälaisia idiootteja täällä pyörii!!!
Aurinko nousee idästä ja laskee länteen. - Unohdit sitten laskelmasta oman kiinteistön korkeamman kiinteistöveron...
- Aloittaja voisi nyt ihan aluksi kerto minkä ikäisestä kylpyhuoneesta on kyse. Vasta sen jälkeen on edes mahdollista ottaa kantaa asiaan.
- Et kumpaankaan. Kotitalousvähennystä ei saa Asunto-osakeyhtiön teettämistä tai sen vastuulle kuuluvista töistä.
- Vanhempasi tekevät mitä halauavat omaisuudellansa elinaikanaan, eli asia ei kuulu sinulle mitenkään!!
- Nyt on taas kerran puurot ja vellit ihan sekaisin, tosin muuta ei tällä palstalla voi edes odottaa.
Alkuperäinen kysyjä esitti selkeän kysymyksen ja siihen vastasin mm. minä selkeästi. Sovittu kauppahinta, eli 88.000 €, on se hinta jonka hän maksaa. Panttikirjat luovutetaan tietenkin vapaina, eli mitään lainaosuutta ei kauppahinnan päälle tule. Yhtiövelkaosuuksia voi olla ainoastaan asunto- tai kiinteistö-osakeyhtiöissä.
Mikäli kyseiset panttikirjat ovat vielä paperimuodossa (tarkoittaa, että myyjällä ei ole niitä vastaan velkaa, muuten ne on muunnettu sähköisiksi), niin niiden fyysinen luovutus ostajalle tarkoittaa, että niitä vasten ei ole lainaa. Mikäli taas ovat sähköisessä muodossa, niin ne siirrettään sitten kaupantekotilausuudessa ostajan hallintaan, tai ostajan pankin hallintaan (riippuen ihan siitä, että ottaako ostaja lainaa niitä vastaan vai ei). Mikäli myyjällä on lainaa ja ostaja ottaa lainaa, niin pankit kyllä hoitavat asian sujuvasti ihan keskenään, mitään myyjän lainaa ei ostajalle kuitenkaan koskaan siirry! Lisäksi kannattaa muistaa, että kiinnitysten määrä ei millään tasolla kerro mitään myyjän veloista tai kiinteistön/vuokraoikeuden arvosta, ne ovat vai vakuuksia jota vastaan voi saada pankkilainaa.
Haans sekoitti vielä enemmän asioita. On olemassa rasituksia ja rasitteita, ne ovat täysin eri asia:
Rasitukset ovat taloudellisia ja kiinteistön vallintaan (= vapaaseen hallintaan) vaikuttavia asioita. Tyypillisimpinä tietenkin panttikirjat, mutta myös esimerkiksi elinikäinen hallintaoikeus (= eläkeoikeus, syytinki) ja vaikka ulosmittaus.
Rasitteet ovat toisen kiinteistön alueelle perustettuja käyttöoikeuksia. Tyypillisimpiä ovat tietenkin tie- ja muut kulkuoikeudet, johtojen sijoittamiset, vedenottoikeudet, venevalkamat ym.