waskihanska

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa.
- Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä.
- Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa.
¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin.
- Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado.
- Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee.
O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu.
- Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan.
- Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa.
- Siis:
o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina.
Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia
- Kyllä sijoittamisen ja omistamisen tietopaketin laatiminen on aivan tarpeellista ja paikallaan. Taitaisipa olla aiheellista perehdyttää myös mm. kaikki kansanedustajat opettelemaan ja tajuamaan talouselämän ja kansantalouden perusprinsiipit. Yhteisten asioitten hoitajienkin olisi osattava riittävästi talousasioita siinä kuin yleistä yhteiskuntatietouttakin. Tuohon yhteiskuntatietoon kuuluu mm. ristiriitojen käsittely eikä siihen riitä yksipuolinen ylhäältä päin komenteleminen. Talouspaketin sisältämän oppimäärän suorittaminen voisi kuulua jo peruskoulun opetusohjelmaan. Jos tuntikehikossa ei näytä olevan tilaa, niin heitetään vaikka pakkoruotsi pois, niin johan syntyy väljyyttä.
Jotta talousajattelu tulisi omaksutuksi, niin aihe ja asia pitäisi itse kunkin sisäistää selkärankaansa saakka niin kuin on tapana sanoa. Siihen tarvittaisiin kuitenkin jo syvällisempää opettelua eikä kertakurssi riitä. Yleisen elämiseen suhtautumisen olisi muotouduttava terveen järjen mukaiseksi. Kohtuullisuus ja säästäväisyys ovat hyveitä. On opeteltava elämään ihmisiksi, ellei se taito ole jo ennestään hallinnassa. Oman henkilökohtaisen perhe- ja sukuhistorian heikkoudet ja kehnoudet on ymmärrettävä inhimillisiksi epätäydellisyyksiksi eikä niitä tarvitse enää kuljettaa haittoina ja painolasteina mukanaan omaan huomeneensa eikä seuraaville sukupolville. Meneehän tämä jo sanotun toistamiseksi, mutta uskon tämän tapaisten kuvioitten avulla yllettävän tavallisen kansan ja keskiluokan vaurastuvaisuuteen. - Kunnioitettavaa, että sinä "specter" olet ottanut elämäsi omaan hallintaasi. Valitettavan usein käy niin, että lapset jatkavat vanhempiensa elämäntapaa, jonka suhteen olisi kuitenkin uudelleenarvioimisen aihetta. Juuri sitä olen yrittänyt pyöritellä mielessäni, mitenkä ihminen onnistuisi muokkaamaan uudelle mallille elämisen tapaansa, mikä olisi korjaamisen tarpeessa?
- Kouvolan Sanomissa uutisoidaan tänään torstaina 21. heinäkuuta v.2016: "Pankkikonserni Nordean liiketulos oli tammi-kesäkuussa 25,3 miljoonaa euroa Kaakkois-Suomessa. Liiketulos laski 21 prosenttia vuotta aikaisemmasta." KS toteaa, että Nordean Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme.
Sattaisikohan tuosta Nordean alamäestä kyseisen pankin Kaakkois-Suomen alueella päätellä, että käteisasiakkaitten häätäminen on tuottanut tulosta eli pankin konttoreitten lattialle ei enää kerry asiakkaitten jaloissa niin runsaasti hiekkaa ja kuraa kuin aikaisemin. Lieneekö pankki säästänyt merkittävästikin siivouskustannuksissa? - Me itse kukin olemme taaplailleet omia elämäntaipaleitamme. Muistan lapsuudestani (noin 65 vuoden takaa) jonkin pankin mainosmateriaaliksi tehdyn hyvin ohuen taskukartaston, jonka sain lahjaksi. Sen kuvituksena oli pikkupoika taivaltamassa resuisissa vaatteissa nyyttikeppi olkapäällä sekä teksti: "Ei maailmalla liho, mutta viisastuu".
Mitenkä sinä "maksakaa.sitä.palkkaa" näet tilanteen korjaamisen mahdollisuudet? Olet siis todennut, että palkkatason pitäisi olla parempi. Olemme ilmeisesti samaa mieltä myös siitä, että työllisyystilannetta pitää pystyä kohentamaan. Tänä aikana minä pidän ongelmana sitä, että julkisvalta kohdentaa liian ankaraa verotusta tavalliseen kansaan, siis varallisuusasteikon vähävaraisimpaan osaan ja myös keskiluokkaan. Niin ikään monenmoiset maksut ja taksat ovat mukana siinä operoinnissa. Esim. asuminen on muuttunut aikaisempaa kalliimmaksi. Se koskee myös omistusasumista. Monet aikaisempina aikoina palkastaan säästämällä oman asunnon hankkineet ovat viime vuosina joutuneet suorastaan ahtaalle, vaikka varsinainen asuntovelka olisikin jo maksettu. Millainen poliittinen korjausliike pitäisi sinun näkemyksesi mukaan tehdä?
Kun yritin luonnehtia tuossa edellä ihmisen oman suhtautumisen korjaamisen mahdollisuutta, niin se liittyy juuri tuohon asenteeseen, jonka sinä "specter" toteat valitettavan yleiseksi. Oman käsitykseni mukaan en kytke sitä ongelmaa muitta mutkitta ihmisen luonteeseen. Ihmisen "luonne" on elämänympäristön, kulttuurin tuote. Niinpä arvioin, että "luonteenpiirteet" eli asenteet, suhtautumiset ovat nekin uudistettavissa. Minä en usko ennaltamäärättyyn ihmisen kohtaloon. Pitäisi katsoa peiliin ja ryhtyä lisäämään omaa tietämystä ja kohentamaan taitamusta. Eihän se tapahdu nappia painamalla. Joku pystyy siihen, mutta eivät tietenkään kaikki. Mitä useampi meistä osaa kehittää omaa itseään, niin sitä parempi. Miten sinä "specter" arvioit tilanteen? - Niin sanottua tavallista kansaakin on luonnollisesti monta sorttia. Niinpä myös vaurastumisen mahdollisuudetkin vaihtelevat. Asenteet ovat mukana kuvioissa nekin, sillä kaikilla ei ole edes mahdollisuuksia saada kokoon mitään ylimääräistä. Ja monet pitävät vaurastumista turhana touhuna eli elävät kädestä suuhun. Turvassa vähäisetkin säästöt ovat myös pankkitilillä ja ehkäpä pankki on kuitenkin parempi paikka kuin patjan alus tai sukan varsi.
Pörsiin listautuneitten yhtiöitten osakkeita pystyy hankkimaan varsin vähälläkin rahalla. Totta kai osakkeitten omistukseen liittyy riski. Hajauttamalla se riski kyllä pienenee, mutta ei tietenkään kokonaan poistu. Kuten jo edellä olen todennut se riski on osakesijoittajan omalla vastuulla. Kuitenkin itse olen arvioinut, että yksittäisten firmojen sielunelämää ja reaalia olemusta osaan syynäillä paremmin kuin rahastoja, joita niitäkin pankkien taholta on tyrkytetty, mutta enpä ole huolinut.
Hajauttaminen eli vanhan viisauden mukaisesti munien laittaminen useampaan kuin yhteen koriin tarkoittaa totta kai hajauttamista laajemminkin eikä pelkästään pörssiosakkeitten suhteen. Niitä naisten parhaita ystäviä eli timantteja voi hankkia. Ja sitten ovat tietysti isompaa rahaa vaativat kohteet kuten metsäpalstat, rantatontit, asunto-osakkeet, yms., joitten hankintaan saattaa olla tarpeen jo velkarahakin, siis yleensä pankkirahoitus. Pankin velkaa lyhentämällä suomalaiset ovat päässeet oman asunnon omistajiksi ja sillä menetelmällä paljon puhutut suuret ikäluokatkin ovat asunto-omaisuutensa pystyneet hankkimaan. Kaikki tämä on sitä tavallisen kansan eli keskiluokan ja sitä vähemmän vauraan väen talousvarallisuuden keräämistä. Muotoja on monenmoisia. Täytynee tässä kohdassa todeta myös se seikka, että kiinteistöjenkään arvot ja hinnat eivät ole pysyväisiä. Tänä maailman aikana v.2016 moni kiinteistön omistaja on saanut huomata arvon alentuneen aikaisempaan verrattuna. Riskinsä on silläkin omistuksen sektorilla.
Kokonaisideaan kuuluu joka tapauksessa: Mitä runsaammin meillä on tavallista kansaa, joka elää taloudellisesti omilla jaloillaan, niin sitä parempi koko yhteiskunnan kannalta. Jos vaurastuvan tavallisen kansan osuus lisääntyy aikaisempaan verrattuna, niin sitä voimme kutsua perustellusti "nousukkuudeksi", yhteiskunnalliseksi siirtymiseksi parempiin elämisen olosuhteisiin kuin missä itse kunkin vanhemmat ovat eläneet. Siinä mielesä on perusteltua luonnehtia nousukkuutta myönteiseksi ilmiöksi, vaikka sanaan on sisältynyt myös kielteistä latausta, sikäli mikäli nousukasihminen on alkanut käyttäytyä ylimielisesti. Onkin tärkeää ymmärtää, että vaurastumiseen ja nousukkuuteen sisältyy parhaimmillaan myös valveutuvaisuuden, viisastumisen lisääntyminen. - Tutkiskelin minäkin Talvivaaraa, mutta epäselvyydet ympäristölupien kohdalla antoivat syyn jättää Talvivaaran osakkeita hankkimatta. Lisäksi siinä Talvivaaran käynnistämisvaiheessa sieltä taustalta tihkui läpi ja esille liikaa politiikkaa. Siis politiikan taholta kohdistettiin painetta lupa-asioitten käsittelyyn, jotta "Kainuuseen saataisiin niitä sinne kaivattuja tarpeellisia työpaikkoja". Meikä-äijä jätti Talvivaaran sikseen. Varovaisuus osoittautui aiheelliseksi näin jälkeen päin todettuna.
Köyhän ohjesäännöksi osakkeitten hankinnassa käy se, että jos ylimääräistä rahaa kertyy säästöön, niin sillä rahalla voi osakkeita hankkia. Ainakaan minä pieneläkeläisenä en missään tapauksessa rupea ottamaan velkaa sitä varten enkä myöskään laita likoon jokapäiväiseen leipään tarvittavia eurosia. Säästeliäällä, kohtuullisuuden mukaisella elämäntavalla pieneläjäkin voi pystyä hiukan ylimääräisiä säästöjä keräämään.
Pörssin luonnehtiminen pelkäksi peliksi on yksinkertaistus. Kyllähän jopa eduskunnan täysistunnoissa kuulee käytettävän mm. ilmausta pörssikeinottelu, mutta se on tosiaan varsin kohtuutonta yleistämistä. Pörssitoiminta on olennainen osa kansantaloutta niin meillä Suomessa kuin muuallakin. Listautumalla pörssiin yhtiö pystyy hankkimaan pääomaa eli rahoitusta toiminnalleen vaihtoehtona pankkirahoitukselle eli pankkiin velkaantumiselle. Ja osakkeitten omistajille pörssi on säästämisen vaihtoehto esim. pankkisäästämisen suhteen.
Jos joku pelaa pörssissä tietokoneella päivittäin ostamista ja myymistä, niin se on sitä shorttaamista, johon touhuun ainakaan minä en lähde, vaikka monethan sitä harrastavat. Joka tapauksessa riski on olemassa harkitsevaisuuteen pyrkivällä pitkän ajanjakson pörssisäästäjälläkin, mutta hajautuksen myötä riski pienenee. Siinä asiassa niin kuin monin muinkin kohdin olen samaa mieltä sinun "specter" kanssasi. - Satunnainen vaurastuminen esim. lottovoiton ansiosta on poikkeuksellista. Semmoinen onnenpotku voi osua semmoisellekin henkilölle, joka "ei ole tehnyt mitään toimenpiteitä oman taloudellisen asemansa parantamiseen" kuten sinä specter tilannetta luonnehdit. Tuossa aloituksessani (W.Leiriniekka) haluan kiinnittää huomion nimen omaan siihen väestönosaan, jota ei voi nykyiselään luonnehtia vauraaksi. Ideaan kuuluu ihmisten oman ajattelun ja asennoitumisen muokkaaminen semmoiseksi, että ihminen asettaa omaksi tavoitteekseen taloudellisesti omilla jaloillaan pärjäämisen. Ensimmäisenä toimenpiteenähän se vaatii peiliin katsomista. Taloudellinen vaurastuvaisuus edellyttää valveutuvaista näkemystä. Peiliin katsomisen ansiosta ihminen voi arvioida omia heikkouksiaan ja myös vahvuuksiaan. Tietämystä ja taitamista on aina mahdollista lisätä, kohentaa. Sen kaiken voi tehdä ihan itse riippumatta EU:sta. Toisaalta kyllä politiikalla silläkin on merkitystä ja vaikutusta. Ei kaikkea pärjäämiseen liittyvää pidä sälyttää yksin tavallisen ihmisen hartioille. Jos julkisvalta toimisi viisaasti, niin mm. verotussäädöksillä suosittaisiin kansan vaurastumista. Aiheellista on muuten todeta, että meikä-äijän käsityksen mukaan "se yksi yleislakkopäivä" ei liittynyt EU-jäsenyyden vastustamiseen, sillä olivathan vasemmistopuolueemme yhdessä Kokoomuksen ja ruotsalaisten ynnä Vihreitten kanssa viemässä Suomea päämäärätietoisesti sekä EU-jäsenyyteen että euroraha-alueeseen mukaan. Saman kaavan mukaan UK:n Brexit-äänestyksessäkin Labor oli EU-jäsenyyden jatkamisen kannalla.
- Brexit-äänestyksen tuloksen valmistumisen aikaan katselin jonkin ulkomaanlehden sivuilta äänestystuloksen alueellista jakautumista. "Isojako" oli erittäin selkeä. Englannissa ainoastaan Lontoossa EU-myönteinen kanta oli enemmistönä. Kaikkialla muualla Englannin alueella Brexit-kanta oli voittanut varsin selvin lukemin. Wales oli kokonaan Brexit-kannalla. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti olivat sen sijaan EU-jäsenyyden jatkamisen kannalla. Koska myös Pohjois-Irlanti eli Ulster oli äänestyksessä mukana, niin oikea nimike olisi Yhdistyneitten Kuningaskuntien (United Kingdom) alueella järjestetty äänestys. Meillä Suomessa näkyy yleensä rajoitetun käyttämään nimikettä Iso-Britannia.
Tämä Brexit-äänestys sopii erityisen analysoinnin aiheeksi myös meillä Suomessa. EU:sta erkaantumisen taustalla vaikuttaa monia yhteiskunnallisia tekijöitä. Englannissa ja Walesissa teollisuuden ajautuminen ahtaalle on vienyt työpaikkoja ja hyvinvointia. Työttömyys ja köyhyys ovat lisääntyneet. Kansa kärsii. Lontoossa taas eletään aika lailla eri tavalla.
Meidän omat vallanpitäjämme vaikuttavat olevan samoilla linjoilla kuin UK:n monet hallitukset viime aikoihin asti. Nyt on sitten Englannissa ja Walesissa havahtumisen aika. Brexit-tulos oli kerta kaikkiaan hätkähdyttävä niin Brysseliä kuin Helsinkiäkin myöten ja kauhu on suuri Kokkolassakin eli kuuleman mukaan ainakin Urpilaisilla. Vaikea on Mayn hallituksen haaste luotsata UK myönteiseen tulevaisuuteen. Pidän peukkuja ylös päin. Meillä Suomessa ei ole riittävästi edes herätty. Kansa liki kapinoi, mutta hallitus katsoo viisaaksi yhä jatkaa kansan köyhdyttämistä ja rahvaan vähien varojen siirtämistä vientiteollisuudelle, jonka sitten kuvitellaan valuttavan mannaa alas päin köyhdytetylle kansalle. Viisaampaa olisi huolehtia suoraan tavallisen kansan asioista. Englannissa ja Walesissa sitä ilmeisesti ryhdytään tekemään, kun siellä kansa on puhunut. - Luonnehdintoja löytyy ja yksi on kommunisti, toinen sosialisti, kolmas porvari ja onhan niitä monia muitakin mainintoja. Jos ja kun joku epäilijä ei ole toisten seurakuntalaisten mielestä uskossaan vahva, niin häntä kunnioiteaan helposti hoipertelijan mainemerkinnällä. Monet näistä tyypittelyistä pitävät sisällään olennaisessa määrin taloudellista panostusta. Markkinatalouden kannattajienkin keskuudessa tiedetään kapitalistit, uusliberaalit, sivistysporvarit, manttaali-isännät ja mahtiemännät ja iso osa kansaa kuuluu luokittelijoitten näkemyksen mukaan pikkuporvareihin. Entisaikaan meillä oli virallisesti neljä säätyä eli aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpoikaisto.
Muistan taannoin havainneeni televisiossa suorassa lähetyksessä, kuinka Paavo Arhinmäki julisti eduskunnan täysistunnossa: "Ei tavallinen kansa pörssiosakkeita omista". Rohkenen todeta, että minulla on siitä tilanteesta erilainen käsitys. Tietämäni mukaan tavallinen kansa omistaa melkoisessa määrin pörssiosakkeita. Kun tässäkin ajatusten vaihdossa sinä "specter" toteat, että meistä suomalaisista 800.000 omistaa pörssiosakkeita (pörssin itsensä taholta on kerrottu myös hiukan suurempi lukumäärä), niin kyllä siihen porukkaan mahtuu melkoinen määrä myös aivan tavallista väkeä. Tuo Arhinmäen Paavon lausuma antaa kylläkin aihetta hiljaiseen hetkeen ja mietiskelyyn, mitenkä huterin tiedoin meidän päätöksentekijämme pahimmillaan maata hallitsevat ja päätöksiä tekevät. - Meillä on kielessämme mukava ilmaus "parahultainen" eli riittävän hyvä ja kelvollinen on tarpeeksi eikä välttämättä tarvita ylivoimaisesti kaikein parasta. Olen samoilla suhtaumisaatoksilla kanssasi Ruuneman. Ihmisiä, joille mikään ei vaikuta riittävän, niin kyllähän heitäkin näkyy piisaavan tässä maailmassa. Entisaikaan sanottiin, että hyvä yhteiskunta on semmoinen, missä jätkälläkin on tilaa kääntyillä.
Tuo "hyvä"-sanan vertailumuotojen valikointi lienee kielimestaroitsijoitten aikaansannosta. Tässä saumassa voin tunnustaa, että ihan kiusallani olen joskus käyttänyt muotoja "hyvempi" ja "hyvin", vaikka kielipoliisi vaatii käyttämään muotoja "parempi" ja "paras". Samoin olen kirjoitellut, jotta "asemasta" enkä suinkaan "asemesta", vaikka kielidiktaattorit semmoista edellyttäisivät. - Meikä-äijä tarkoittaa tavallisella kansalla laajalti sitä monisorttista väkeä, joka muodostaa tulo- ja varakkuusakselin alemman puolikkaan, kun koko väestömäärää tarkastellaan. Siis väestön varallisuuden jakautumisen kaksi keskiarvon alapuolella olevaa neljännestä sopii mielestäni koko lailla hyvin tavallisen kansan terminimikkeen piiriin. Siihen mahtuvat mukaan niin keskiluokkainen kuin sitä vähemmän vauras väki.
Osakkeitten, siis pörssiin listautuneitten yhtiöitten osakkeitten omistaminen on minunkin mielestäni oikeata säästöjen sijoittamista. Olen siis samalla kannalla sinun "specter" kanssasi. Toki se osakehankintahomma sopii tehdä harkiten mahdollisimman viisaasti. Sen edellytyksen täyttämiseen tarvitaan jatkuvaa asioitten seuraaamista eli ikuista opiskelua. Vastuu ja riski on yksin osakesäästäjällä, osakesijoittajalla itsellään.
Säästämissijoittamisen olisi kuitenkin hyvä olla monipuolista ja sitähän sanotaan yleensä hajauttamiseksi. Osakkeitten rinnalla omistusasunto on hyvä sijoituskohde. Jos rahaa riittää, niin sijottamismielessä hankitut asunto-osakkeet sopivat nekin mukaan kokonaiskuvioon siinä kuin metsäpalstat ja rantatontitkin. Timantit ovat nekin tiettävästi ikuisia ja naisihmisten parhaita ystäviä. Mahdollisuuksia on ja niitä voi käyttää itse kukin omien varallisuusrahkeittensa mukaisesti. Niitä väestön rahkeita kelpaisi kyllä vahvistaa ja siitä sain aiheen koko tämän ketjun aloittamiseen. Olennaista on, että julkinen valta kunnioittaisi kansalaisten, perheitten, kotitalouksien sekä yritysten omistusoikeutta eikä näkisi sitä vaurauskapasiteettia pelkkänä rohmuamisen kohteena, jota pyritään siirtämään veroina, maksuina ja taksoina sekä niitten korotuksina valtion pohjattomaan kassaan. - Otinpa minäkin ihan tahallani tässä yhteydessä esille länsimaisen demokratian käsitteen, johon tosiaan näkee ja kuulee usein vedottavan. Se vetoaminen on kuitenkin usein kovin "valikoivaa" eli niin kuin monien ihmisten muistikin sattuu olemaan valikoivaa. Kyllä Sveitsin systeemissä on runsaasti ominaisuuksia, joita ainakin minä myönnän pitäväni onnistuneina ominaisuuksina, kun valtiojärjestyksiä tarkastellaan ja vertaillaan. Sveitsiläisessä järjestelmässä muutosten tekeminen on tehty hankalaksi. Ja usein muutokset tyssääntyvät nimen omaan kansanäänestykseen. Sillä tavalla muotivirtausten mukaiset ja sinänsä ainakin hetkellisesti trendikkäät muutokset jäävät syntymättä eli pelkän muuttamisen ilon vuoksi kaavailtuja muutoksia on hankala saada menemään läpi Sveitsin järjestelmässä ja se on meikä-äijän näkemyksen mukaan hyvä ominaisuus valtiojärjestelmässä.
Mikä tilanne on sitten semmoinen kansallinen hätätilanne, jolloin kansanäänestykseen ei olisi aikaa? Tämän ketjun aloittaja "hanttiinvaan" tuumiskelee siis mahdollisen hätätilanteen sopimista Suomen Nato-jäsenyyteen. Kokoomuksen rinnalla myös meidän ruotsinkielistä väestöä edustava puolueemme lienee samalla Nato-kansanäänestystä turhana ja tarpeettomana pitävällä kannalla. Juuri sillä kannalla on ollut myös aikaisempi puolustusministeri Enestam.
Sodan jälkeen järjestytty sotasyyllisyyttä koskenut oikeudenkäynti toteutettiin eduskunnan päätöksellä. Laillisuuden kannalta katsottuna lienee todettu varsin perustelluksi, että tuo oikeudenkäynti ei ollut laillinen. Neuvostoliiton painostus tilanteen taustalla oli ankaraa ja Puna-armeija muodosti vakavan uhkan. Hotelli Tornissa päivysti Valvontakomissio. Sodan voittajien puolelle asettuneet eli Neuvostoliiton puolella olleet länsiliittoutuneet olivat kääntäneet Suomelle selkänsä ja antaneet Stalinille vapaat kädet toimia Suomen suhteen. Siihen asetelmaan ei tuonut muutosta edes saksalaisia vastaan käyty Lapin sotakaan. Mitä olisi tapahtunut, jos eduskunta ei olisi hyväksynyt sotasyyllisyysoikeudenkäynnin järjestämistä? Ainakaan minä en osaa arvioda sen lailisuuskannan seurauksia. Joka tapauksessa me selvisimme noista sodanjälkeisistä vaikeista ajoista.Presidentti Paasikiven kerrotaan huokaisseen helpotuksesta Porkkalan palautuksen yhteydessä ja todenneen, että "Me selvisimme!".
Presidentti Kekkosen toimikauden jatkaminen neljällä vuodella ilman vaaleja poikkeuslailla hyväksyttiin eduskunnassa 17. tammikuuta v.1973. Normaali järjestys olisi edellyttänyt valitsijamiesvaalien järjestämistä v.1974. Onhan pesidentin valintoja tehty ilman varsinaisten vaalien järjestämistä aikaisemminkin, mutta tuo 1970-luvun alun tilanne ei sinänsä ollut vastaavalla tavalla poikkeuksellinen kuin "vanhojen valitsijamiesten" sekä eduskunnan tekemät presidentin valinnat 1940-luvulla. Oma laillisuuskysymyksensä on edelleen kansakunnan muistiin jäänyt Suomen EU-jäsenyyspäätös v.1994. Kansanäänestys toki järjestettiin, mutta riittikö se täyttämään laillisuuskriteerin täyttymisen ilman asian perustuslain säätämisen järjestyksessä tehtyä käsittelyä? Ainakaan mitään kansallista hätätilaa ei ollut olemassa tuolloin v.1994. On huolestuttavaa, jos meille Suomeen näyttää pesiytyneen tapa kävellä käytännössä laillisuuden ylitse tärkeissä päätöksenteon saumoissa ilman todellista hätilaa. - Aivan oikeassa olet. Asumisen verotusta on kiristetty ja asumiseen liittyvät kustannukset kuten energian hintaa ja monia muita maksuja, taksoja on korotettu. Ajatellaanpa esim. omalla palkkatyöllään vuosikymmenien aikana omakotitalon itselleen hankkineitten perheitten tai yksinäisiksi jääneitten eläkeläisten tilannetta. Nyt asumisesta on tehty niin kallista, että moni on joutunut suoranaisesti ahtaalle taloudellisesti. Asianhan pitäisi olla täysin toisin päin. Erityisesti tässä joutuu ihmettelemään työväen edustajia politiikassa. He ovat alkaneet pitää omistusasunnon itselleen palkkatyöstä säästämällä hankkinutta väkeä sopivana lypsylehmänä, jonka rahastaminen tilkitsisi sopivasti valtion loputonta budjettivajetta. Tämä poliittinen linja on tullut varsin selkeästi esille sosialidemokraattien ja vasemmistolittolaisten ollessa hallituksessa. Ja ikävä kyllä nykyinen hallitus vaikuttaa jatkavan samaa linjaa sekä vielä ylpeilee mitenkä varmasti tekee kipeää. Toki tavallisen kansan vaurastumisen hyväksi tarvitaan minun ymmärtääkseni muitakin toimenpiteitä asumisen puitteiden perkaamisen rinnalla. Siinä suhteessa kannatan useamman konstin politiikkaa kuin ainoastaan asumispolitiikan korjaamiseen pitäytymistä.
- Laadin tuon aloitukseni sisäänkirjautuneena "Leiriniekka"-nimimerkini ollessa täysin oikeaoppisesti kohdallaan. Kuitenkin Suomi24-sivusto ilmoitti, että että en olisi kirjautunut. Omituista toimintaa sivuston taholta.
- Kieltolakia koskeneessa kansanäänestyksen tilanteessa meidän eduskuntamme oli etukäteen täysin kyvytön ratkaisemaan asiaa sen mukaisesti kuin kansa halusi ja se "kansan tahto" saatiin pätevällä tavalla esille ja vaikuttamaan myös poliittisen päätöksenteon tasolla kansanäänestyksellä. Raittius oli niin "hyvä asia", että kansanedustajilla ei ollut henkistä kanttia ryhtyä asettumaan eri kannalle kuin erittäin voimakas raittiusväen painostusryhmä. Solmuun ajautunut asetelma saatiin ratkaistuksi kansanäänestyksen avulla.. Kansanedustajatkin saivat sillä tavalla "kunniallisen" perusteen kääntää kelkkansa tervejärkiseksi. Raittiudesta oli päässyt tulemaan ikään kuin uskon asia, joka oli kuitenkin inhimillisen elävän elämän todelliuuden kannalta vieras kanta. Kansaa ei pystytty "kasvattamaan" elämälle vieraaseen ihanteellisuuteen ihan miten tahansa.
Kun meidän nykyiset EU-uskovaisemme kytkevät Suomea kaikin mahdollisin nyörein "Länteen", niin usein käyettynä perusteluna on länsimainen demokratia. Mitä se sitten oikein on? Mitä länsimainen demokratia pitää sisällään? Mitä se tarkoittaa? Eli kysymys siis kuuluu: Eikö kansanäänestys kuulu eikä sisälly länsimaiseen demokratiaan? Eikö Sveitsi ole länsimainen demokratia? Skotlannin kansanäänestys kelpasi EU-uskovaisille, koska se meni "oikeinpäin". Nyt Brexit-tulos ei näytä kelpaavan EU-uskovaisille, koska se meni "väärinpäin".
Jotain tuttua tuossa vimmatussa Brexit-äänestäjien arvostelussa eli heidät pyritään leimaamaan ymmärtämättömiksi typeryksiksi. Meillä käytetty ilmaus on impivaaralainen, impivaaralaisuus. Samalla kansanäänestys halutaan menetelmänä heittää tunkiolle, koska asiat ja aiheet ovat muka liian monisäikeisiä äänestäjien ymmärrettäviksi. Juuri sitä ilmausta käytti taannoinen puolustusministerimme Enestam, kun hän väitti, että Nato-jäsenyysasia on liian monimutkainen teema, jotta tavalliset ihmiset sitä kykenisivät ymmärtämään. Tässä on aiheellista esittää kysymys: Mitenkä tavalliset ihmiset pystyvät sitten ottamaan kantaa ehdokkaitten ja puolueitten kesken vaaleissa ylipäätään, jos ihmiset kerran olisivat muka niin umpitietämättömiä, ettei heille voisi antaa äänioikeutta kansanäänestyksissä?
Mitäpä jos kielenkäytössämme otettaisiin käyttöön näin kotisuomalaisittan impivaaralaisuuden rinnalle vankkasuomalainen Jukola ja jukolalaisuus? Mitähän Aleksis Kivi tuumaisi semmoisesta ilmausten käyttämisestä? - Hankalaa näkyy olevan äänestäjien omakantaisuuden hyväksyntä. Kun tässä kerran on Timo Soini mainittu, niin meillä Suomessa häntä syyllistetään vastuun kantamiseen osallistumisesta, jossa yhteydessä Perussuomalaisten vaalikampanjan yhteydessä esillä olleitten monien ohjelmakohtien ainakin toistaisesta toteutumattomuudesta Soini halutaan ristiinnaulita. Sipilän hallitus on runsaan vuoden ikäinen ja edessä on vielä lähes kolme vuotta, sikäli mikäli hallitus ei sitä ennen hajoa. Millainen mekkala mahtaisikaan kohdistua Timo Soiniin, jos Perussuomalaiset olisivat jääneet oppositioon viime vuoden huhtikuun vaalien jälkeen?
Hankalaksi näkyy menevän myös UK:ssa (Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti) Brexit-voittajien yksittäisten poliitikkojen asema, kun he ovat "asemoimassa" omaa vaikuttamisen paikkaansa uudelleen uudessa asetelmassa. Siellä saari-imperiumissa heitä syyllistetään syrjäänvetäytymisestä, vaikka itse asiassa johtotehtävien "miehityksiä" ilmeisesti ollaan vain järjestelemässä uudelleen. Vaikka Boris Johnson ei lähdekään konservatiivien puheenjohtajakilpaan ja vaikka Nigel Farage siirtyy syrjään Ukip-puolueen puheenjohtajan paikalta, niin tuskinpa heistä kumpikaan jää sivuun aktiiviesta politiikan tekemisestä. Heidän kohdallaan karkuruussyytös vaikuttaa kovasti kohtuttomalta. Ja tarvitseeko meillä Suomessakin median toimia Junckerin propagandasatraappeina tässä yhteydessä? Journalismin tasosta on kysymys. - Meillä lähettyvillä täällä omakotilueella asustelee variksia ja harakoita. Ja tietysti pienempää linnustoväkeä. Puolenkymmentä pönttöäkin olen laittanut pesimäpaikoiksi. Erityiseksi tuttavaksi olemme saaneet vanhemman polven variksen. Kun aamulla ja päivemmälläkin astumme ovesta rappusille, tämä varislähimmäisemme istuu ison kuusen latvassa ja ilmoitaa asiasta lyhykäisellä "kraah"-äännähdyksellä, jonka arvelemme tarkoitavan jotain semmoista, että "Nyt sieltä tuli ulos se kaksijalkainen, joka ei osaa lentää ja joka on ihan harmiton". Pihapiirin koko lintusjoukko ilmeisesti ymmärtää, että päivystäjä on hereillä ja kaikki hyvin. En minä nyt tuosta äännähdyksellisestä merkityksestä ole ihan varma, mutta jotain järkevää epäilen variksemme kertovan. Sama varis usein lentää leuhahtaa laskeutuvana liitolentona yleensä selän takaa nurmikolle ja alkaa siinä tallustella vuorotahtiin niin kuin spatseerausmielellä mekin teemme. Ja välillä nokkaisee jotain maasta. Rauhanomaista rinkkaiseloa.
- Luonnonvoimiin olisi viisasta asennoitua vakavasti. Miten lienee ollut tuulen suunnan ja Säämäjärven rantamaaston polveilun mahdollisesti tarjoama näennäinen suoja ollut tässä murheellisessa tapauksessa?
Muistan muutaman vuosikymmenen takaa tapauksen, jossa kolme saksalaista nuorta miestä olivat kumiveneellä retkeilemässä Pohjois-Karjalassa. Rannalla kerran yön vietettyään he olivat aamulla lähtemässä taas melomalla matkaansa jatkamaan. Vesille lähtöpaikan ranta oli varsin tyyni ja kaikki oli näyttänyt otolliselta retken jatkamiseen. Paikalliset asukkaat kuitenkin yrittivät estää heidän liikkeelle lähtönsä. Syynä oli se, että sen hetkinen lähtöpaikka oli niemekkeen ja sen ansiosta myös tuulen suojassa, mutta niemen toisella puolella, tuulen puolella oli navakka tuuli, mikä nostatti kovasti vaahtopäistä lainetta. Aava järven selkä antoi tuulelle tilaa puhaltaa täydellä voimallaan. Mikään paikallisten estely ei sakasalaispoikia pysäyttänyt.
Saksalaispojat löytyivät kuolleina järven kivikkoisesta rannasta niemen tuulen puolelta. He eivät olleet ilmeisestikään jaksaneet meloa aavalle tuuliselle järvelle kovinkaan pitkälle ja varmaankin olivat yrittäneet rantautua tuulen puolella. Louhikkoinen kivikko lienee kuitenkin aiheuttanut kumiveneen kaatumisen ja nuorukaisten joutumisen tyrskyisen aallokon survomaksi. Rannalla oli vielä isojen kivien välissä näköesteenä taajaa järviruovikkoa, mikä esti kauempaa havaitsemasta kohtalokasta louhikkoa. Jälkeen päin kävi vielä niin, että saksalaispoikien vanhemmat saapuivat myöhemmin hekin paikan päälle ja alkoivat syyttää suomalaista paikallista väkeä, kun nämä eivät olleet estäneet poikien liikkeelle lähtemistä tuona kohtalokkaana aamuna. - Muistaakseni nimen omaan vasemmisto on meillä Suomessa kannattanut toisena pääpylväänä Suomen Eu-jäsenyyttä ja myös euroraha-alueen jäsenyyttä eli omasta markasta luopumista. Kokoomus- ja ruotsalaisporvarit ovat muodostaneet toisen pääpylvään. EU-jäsenyyspäätöksessä myös Esko Ahon johtama Keskusta oli jäsenyyden kannalla, sillä siinä puolueessahan on tapana nöyrästi tehdä niin kuin kapteeni käskee. Ymmärtääkseni Perussuomalaisten massiivinen menestys niin v:n2011 kuin myös v:n2015 vaaleissa lähti siitä, että nimen omaan duunarit olivat menettäneet uskonsa vasemmiston (SDP ja Vasemmistoliitto) EU-nöyristelyn politiikkaan.
- Saksan puolesta ulkoministeri Joachim von Ribbentrop allekirjoitti sopimuksen, joka tunnetaan Molotovin - von Ribbentropin sopimuksena. Oikeastaan von Ribbentrop onkin varsin erikoinen henkilöhahmo natsien johtajien joukossa. Tuon v.1939 solmitun sopimuksen ohella hänet tunnetaan meillä Suomessa presidentti Rytin kanssa tehdystä sopimuksesta kesällä 1944. Sen sopimuksen ansiostahan Suomi sai merkittävää aseapua Saksasta jatkosodan viimeisinä aikoina.
Saksan ulkopolitiikassa von Ribbentrop toimi varsin johdonmukaisesti, vaikka joutuikin myös joustamaan. Hänen yhtenä perusprinsiippinään oli nimen omaan Saksan ja Neuvostoliiton muodostama akseli, joka ottaisi komennon niin Euroopassa kuin laajemminkin. Jopa Saksan tappion hetkinä v.1945 von Ribbentrop yritti saada Moskovaa erillisrauhaan ja sitten yhdistetyin voimin Saksa ja Puna-armeija olisivat asettuneet länsivaltoja vastaan ja kääntäneet sodan länsiliittoutuneitten tappioksi. Eipä Moskova inspiroitunut moisesta ideasta v.1945.
Talvisodan aikaan Saksalle oli yhdentekevää, vaikka Puna-armeija olisi Suomen valloittanutkin. Itse asiassa esim. Petsamon nikkeli kiinnosti Saksaa niin paljon, että nimen omaan Molotovin - von Ribbentropin -sopimuksen linjausten mukaisesti Nuvostoliitto olisi toimittanut Petsamon nikkeliä Saksaan Suomen valloituksen jälkeen. Itsenäisessä Suomessahan Petsamon nikkeli oli anglosaksien omistaman yhtiön hallussa eikä Suomi ollut sitä omistusjärjestystä muuksi muuttamassa.